Tuomo Aromaa i> aika 27.09.2017 20:48:16 Vastaanottaja: Kopio: Aihe: harneenlinna.hao@oikeus.fi, liokkaanpuiston kaavan valitusasia Ilmoitan, että valitamme Ilokkaanpuiston kaavasta ja asemakaavan muutoksesta 8617 Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.tampereen kaupungin päätös KantakaupunginAsemakaavasta 8617, Koivistonkylä-llokkaanpuisto, Nirva-Hylliniitynkatu ja (TRE:3060/10.2.01/2014) Kaupunginvaltuuston päätös, 14.8.2017, 217 Aineiston toimitamme huomenna 28.9.2017 Jussi Aromaa Marja Aromaa SAAPUNUT Tuomo Aromaa 28-09- 2017 Hämeenlinnan ha~o-oikeus
A:~ 1/5 26.9.2017 S~UNUT 28-09- 2017 Hämeenlåuwm hallinto-oikeus -T-V0~V 14&0,,CU Valitus Hallinto-oikeuteen koskien Tampereen kaupungin päätöstä Kantakaupungin Asemakaavasta nro 8617 Koivistonkylä - llokkaanpuisto, Nirva - Hylliniitynkatu ja (TRE:3060/10.02.01/2014). Kaupunginvaltuuston päätös, 14.8.2017, 217 (liite 1) Marja ja Tuomo Aromaa sekä Jussi Aromaa vaativat Tampereen kantakaupungin Asemakaavan nro 8617 hylkäämistä. Asemakaava-alue on osoitettu oikeusvaikutteisessa kantakaupungin yleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alueen etelälaidalle on osoitettu liikennealue rinnakkaistietä varten Hyliiniitynkadulta Loukkaankadulle. Liikennealueen ja valtatien 9 välinen alue on käyttötarkoitukseltaan luonnonmukaista lähivirkistysaluetta (Vll), ja se on osoitettu suojaviheralueeksi varatuksi alueen osaksi (ev). Asemakaavassa rakennettavan alueen länsiosa on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja pieni osa itäpäästä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR). Hyliiniitynkadulta on ajoneuvoliikenteelle varattu katualue, joka jatkuu yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattuna alueena liokkaankadun kautta Veisunkadulle. Rakennettavan alueen eteläpuolelle on osoitettu lähimetsän aluetta (VM-1) ja Hyliiniitynkadun luoteispuolelle lähivirkistysaluetta (V1-). Asuinkerrostalojen korttelialue sijoittuu yleiskaavan pientalovaltaiselle asuntoalueelle eikä asemakaavassa osoiteta varausta rinnakkaistielle, joten asemakaavan sisältö ei ole kantakaupungin yleiskaavan mukainen. liite 2 VT 9:n rakentamisen yhteydessä 90-luvulla on jätetty toteuttamatta voimassa olevan kaavan mukainen rinnakkaisyhteys Hyliiniitynkadulta Loukkaankadulle. Hyliiniitynkadun katulinjaus rakennettiin silloin siten, että siinä on edelleen selvästi tarkoitus jatkaa Hyliiniitynkatu loukkaankadulle. Sama on havaittavissa myös alueen voimassa olevassa asemakaavassa, joka ilmenee myös asemakaavan nro 8617 muutos selostuksessa (liite 2, s.11). Tällöin liikenne ohjattiin kulkemaan " väliaikaisesti" Hylliniitynkatua pitkin Nirvan ja Koivistonkylän omakotialueen halki. Toteuttamatta jättäminen on aiheuttanut liikenteen voimakkaan kasvamisen Nirvan ja Koivistonkylän alueen liityntä ja tonttikaduilla. 2000-luvun alussa ongelma todettiin niin suureksi, että ko katuvarauksen toteuttamatta jättämistä korjattiin rakentamalla VT9 risteysalueelle "trumpetti", jolla pyrittiin liikennettä ohjaamaan liityntärampeille. Kaavan valmisteluun liittyvä vastine 2005: Särkijärvenkadun yhteyttä Lempääläntielle on tutkittu aiemmissa selvityksissä ja se on todettu sekä teknisesti että taloudellisesti ongelmalliseksi ratkaisuksi. Nirvan ja Koivistonkylän läpiajoliikenteen rajoittaminen on yhteinen tavoite. Vastaus: Tiehallinto ja Tampereen kaupunki ovat käynnistäneet Lahdesjärven eritasoliittymän tiesuunnitelman laadinnan, jonka yhteydessä tutkittiin liikenteelliset mahdollisuudet katkaista Kurssikeskuksenkadun liittymä Automiehenkadulle, jolloin Nirvan ja Koivistokylän liikenne joutuisi kiertämään Särkijärvenkadun sillan kautta. liittymän katkaisu olisi siirtänyt itäiselle
2/5 ohikulkutielle suuntautuvaa liikennettä Nirvan sisäiseen katuverkkoon mm. Nirvansuon- ja Nirvanpelionkaduille ja siksi katkaisusta luovuttiin. Tiehallinnon suunnitteluohjeet eivät mahdollista suoran yhteyden toteuttamista rampilta suoraan Hylliniitynkadulle. Asiaa on selvitetty Tiehallinnon kanssa. Alueelle laadittujen liikennetarkastelujen mukaan Hylliniitynkadun liikennemäärät laskevat nykyisestä noin 1000 ajoneuvoa/vrk (vuosi 2020), kun pohjoispuolen rampit muutetaan trumpetti-rampeiksi ja Hyliiniitynkadun linjaus muutetaan epäjatkuvaksi. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ratkaistu sitä, että Hyliiniitynkatua pitkin kulkeva liikenne ohjataan edelleen kulkemaan Nirvan ja Koivistonkylän katuverkkoon. Koska katuyhteyttä Hyliiniitynkadulta Loukkaankadulle ei ole toteutettu, toimii Hyliiniitynkatu edelleen alueen kokoojakatuna. Katuverkko ei ole tältä osin suunniteltu näin suurille liikennemäärille. Yleiskaavassa 2040 rinnakkaisyhteys sekä kaavoituksen yhteydessä tutkittu vaihtoehtoinen rinnakkaisyhteyden reitti on jätetty Yleiskaavassa kokonaan pois. Yleiskaavasta on vuonna 2017 jätetty allekirjoittaneiden toimesta muistutus (liite 8) ko asiasta: E_105 Marja Aromaa, Tuomo Aromaa Ilokkaanpuiston kaava on ristiriidassa Yleiskaavan 2040 kanssa tällä hetkellä. Emme tule hyväksymään osayleiskaavassa suunniteltua (katu)varauksen poistoa kokonaisuudessaan. Yleiskaavan varaus pitää muuttaa uudeksi varaukseksi Hyliiniitynkatu-Veisunkatu. Tämä toimisi kokoojakatuna etelä-pohjoispuolen liikenteelle. Uusi katuyhteys luo ainoan maastollisesti mahdollisen kulkuyhteyden, sillä sen takana nousee jyrkkä Karkunvuori. Yleiskaavan suunnittelussa on unohdettu miettiä Hyliiniitynkadun läpiajoa. Liikennemallitarkastelu tutkii vain varauksen poistoa, eikä Hyliiniitynkatua, joka liittyy alueena llokkaanpuiston kaavasuunnitelmaan. Hyliiniitynkadun läpiajo on aivan muilta alueilta, mitä liikennemallitarkastelussa on osoitettu. Olemme samaa mieltä, että katuyhteys Loukkaankadulle ei palvele Hyliiniitynkatua. Hylliniitynkadun ongelmaa ei ole aikoinaan huomioitu VT9:n suunnittelussa. Vastineessa on vastattu: Yleiskaavaluonnosta varten laadittiin selvitys VT 9 rinnakkaisyhteyden Hylliniitynkatu - Loukkaankatu tarpeellisuudesta liikenneverkkoanalyysin ja liikennemallitarkastelun avulla. Tieyhteyden liikennemäärä iltapäivän huipputunnin aikana olisi vain noin 200 ajoneuvoa tunnissa. Yhteenvetona selvityksessä todetaan, että autoliikenteen yhteytenä katuyhteys palvelisi vain pienen alueen maankäyttöä, lähinnä Hallilassa ja Veisussa asuvia, eikä uusi katuyhteys paranna esimerkiksi lahdesjärven saavutettavuutta. Yhteyden liikenteellinen merkitys ei näin ollen edellytä varauksia yleiskaavaan eikä asemakaavaan. Selvityksessä, johon vastineessa (liite 3) viitataan, ei ole kuitenkaan huomioitu millään tavoin Nirvan ja Koivistonkylän alueen läpi kulkevaa liikennettä. Vertailussa tulisi ottaa huomioon myös tilanne, jossa ko rinnakkaisyhteyttä ei tulla jatkossa toteuttamaan lainkaan. Yhteenvedossa todetaan, että yhteys palvelee lähinnä Hallilassa ja Veisussa asuvia. Vaikutusta Koivistonkylän liikennemääriin ei ole siis huomioitu lainkaan. Tutkimusten perusteella voisi päätellä, että liikennemäärien ennustetaan kasvavan kyseisillä katuosuuksilla (kts. liite 3, 4, 5 ja 9). Korkeimmat liikennemäärän ennusteluvut löytyvät Lahdespohjan asemakaavan yhteydessä tehdystä meluselvityksestä (liite 5; 2310-3490 ajon/vrk». Tutkimuksen (liite 3) mukainen lisääntyvä liikennemäärä tulee ainakin osittain siirtymään Hyliiniitynkadulle, jolloin ollaan samassa tilanteessa kuin ennen "trumpettien" rakentamista. Selvityksessä ei ole myöskään otettu huomioon ko alueella tapahtuvaa kaavoitusta, joka tulee lisäämään liikennemääriä huomattavasti.
3/5 Samaan aikaan ollaan siis vaihtoehtoisen rinnakkaisyhteyden kohdalle kaavoitettu ko kaava 8617. Tästä kaavasta on jätetty muistutuksia juuri katuverkon liikenteellisistä ongelmista. Parhaiten asia selviää oheisesta muistutuksesta (liite 6). Kaavoituksen yhteydessä on myös tehty liikenneselvitys (liite 7), josta alueen katuverkon ongelmat myös ilmenevät. Tässäkään selvityksessä ei ole huomioitu tulevaisuuden liikennemääriä ja niiden vaikutusta katuverkkoon. Alueelle kaavoitetaan täydennysrakentamista esim. jakamalla tontteja. Esimerkiksi Nurmenkadun ja Hyliiniitynkadun risteykseen on kaavoitettu 2016 kahdelle tontille yhteensä 590 M2 rakennusoikeutta. Tämä vähentää omalta osaltaan Hylliniitynkadun turvallisuutta. Täydennysrakentaminen olisi tullut ottaa huomioon myös tehdyissä selvityksissä. Yleiskaavaa varten olisi tullut tehdä liikennetarkastelu koko ko. alueen katuverkosta sekä selvitys liikenteellisistä vaikutuksista ilman rinnakkaisyhteyttä. Selvityksessä olisi tullut tarkastella katujen rakenteet, niiden luonne sekä välityskyky. Kuten kaavoitusta 8617 varten tehdyssä liikenneselvityksessä (liite 7) todetaan, alueelle tulisi luoda kokoojakatumainen yhteys. Kaavojen yhteydessä olisi pitänyt tehdä kattava liikenneselvitys, joka olisi tukenut myös ko. kaavan valmistelua. luontaisimmaksi yhteydeksi olisi todennäköisesti muodostunut juuri Yleiskaavan rinnakkaisvaihtoehto Hyliiniitynkadulta-Veisunkadulle. Yleiskaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan toteuttamisen vaikutukset ovat tärkeä osa kaavasuunnittelua. Vaikutuksia tulee selvittää, arvioida ja tunnistaa koko kaavaprosessin ajan, jotta ne ohjaavat suunnittelua haluttuun suuntaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa "Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella." MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset ~ko Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. MRA 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa "Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
t 4/5 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskunta rakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kuittuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen. Kaupunginvaltuuston päätös tulee hylätä seuraavista seikoista johtuen: 1) Kaava 8617 ei ole voimassa olevan yleiskaavan mukainen ja hyväksyminen on tapahtunut ennen uuden Yleiskaavan 2040 voimaan astumista. 2) Yleiskaavasta 2040 on jätetty valitus koskien mahdollista rinnakkaisyhteyden varausta ko kaavoitettavalle alueelle. Rinnakkaisyhteyden rakentaminen on riippuvainen nyt hyväksytystä kaavasta, joten Yleiskaavan tulee saada lainvoima ennen kuin kaava 8617 olisi hyväksyttävissä. 3) Liikenneselvitykset ovat olleet puutteellisia ja ristiriitaisia aiemmin tehtyjen selvitysten kanssa. Missään alueelle tehdyistä liikenneselvityksissä ei ole huomioitu koko alueen katuverkon rakennetta ja tulevaisuuden liikennemääriä. Asemakaavamuutoksen selosteessa todetaan, että Koivistonkylän yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko on hajanainen ja osittain epälooginen johtuen alueen rakentumisesta vuosikymmenien aikana ilman kokonaissuunnitelmaa. Kaupunkikuvan rungon muodostavat orgaanisesti mutkittelevcyt kadutja kumpuileva maasto, Suunnitellut katujärjestelyt ovat toteutuneet erilailla, kuin kaavatilanne osoittaa. Koivistonkylän läpiajon liikennemäärää ja sen vaikutusta ei tutki yksikään tehty selvitys, ei osayleiskaavan selvitykset eikä liokkaanpuiston liikenneselvitys. Kaikissa selvityksissä todetaan, että kuitenkin alueen liikenneverkossa on useita epäkohtia. Asian osalta olisi tullut tehdä kattava liikenneselvitys, jossa huomioidaan olemassa oleva tilanne sekä tulevaisuuden tarpeet. Kaavaa varten tehty liikenneselvitys ei myöskään ota huomioon Lakalaivan, lahdesjärven tai Nekalan kaavoituksen tuomaa liikennettä. Myös aiemmin mainittu rinnakkaisvarauksen tarpeellisuus olisi tullut huomioida kaavaa valmisteltaessa. Tällä olisi varmistettu lähialueiden kaavoittaminen ja rakentaminen siten, että rinnakkaisyhteydellä olisi mahdollisuus korjata aiemmin katuverkkoon tehdyt epäkohdat/puutteet. Kokoojakatu varaus tai vaihtoehtoinen rinnakkaisvaraus ovat edelleen merkittävä Koivistonkylän kannalta, eikä siis ole näiltä osin vanhentunut. Myöhemmin kaavoitettaville alueille selvitysten puutteellisuus aiheuttaa tilanteen, missä maanomistajat joutuvat eriarvoiseen asemaan. Hyväksytty kaava rajoittaa tulevien kaavojen toteutumista. Hyväksytyn kaavan liikenneselvitystä voidaan pitää täten puutteellisena ja kaavaa ei olisi tullut hyväksyä. 4) Asemakaavan selostuksessa todetaan, että Alueen rakentuessa on lähialueen katujen liikenneturvallisuustilannetta seurattava jt7 tarvittaessa alueen liikenneturvallisuutta tulee parantaa ja että Liikenneturvallisuustilannetta voidaan parantaa nykyisen katuverkon liikennettä rauhoittamalla ja selkeyttämällä liittymäjärjestelyjä. Sekä yleiskaavaan liittyneessä selvityksessä kuin liokkaanpuiston asemakaavan liikenneselvityksessä on todettu, nykytilanteessakin katuverkolla on puutteita liikenneturvallisuuden osalla. Kaavoituksen lähtökohtana ei voi olla liikenneturvallisuuden heikentäminen jo nykyiseltään epäselvässä tilanteessa. Kaavan valmisteluvaiheessa ei ole selvitetty mahdollisten parantamistoimien vaikutusarvioita ja niiden
5/5 toteuttamiskelpoisuutta, Muun muassa nykyisellään Hyliiniitynkadulla on läpiajo kielletty raskailta ajoneuvoilta, mutta kiellon toteutumista ei pystytä valvomaan. Valituksen jättäjät: Marja Momaa Työterveyshoitaja, eläkeläinen 'u.m..maa RI, eläkeläinen,,_~ssi Aromaa Kiinteistöpääliikkö ~kw Yhteystiedot: Marja ja Tuomo Aromaa Jussi Aromaa Liitteet: liite 1 liite 2 Liite 3 liite 4 Ote pöytäkirjasta 9/2017 14.8.2017 (Tampere Kaupunginvaltuusto) Asemakaava nro 8617; Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 13.3.2017 VT 9 Rinnakkaisyhteys Hylliniitynkatu-loukkaankatu, liikennetarkastelu yleiskaavaa varten 10.5.2017 Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien sekä niiden lähialueiden liikenteelliset tarkastelut ja aluevaraussuunnitelma; Tampere 2005 liite 5 lahdespohjan asemakaava; Meluselvitys 21.10.2005 liite 6 Muistutus asemakaavaan nro 8617 16.1.2017 liite 7 llokkaanpuiston liikenneselvitys 9.11.2016 liite 8 Valitus hallinto-oikeuteen Yleiskaavasta 2040 20.6.2017 liite 9 Liite 10 Lahdesjärvi - Lakalaiva osayleiskaava, Kaavaehdotuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi 7.4.2009; Destia Muistio Marja Aromaa