1(11) Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto MUISTUTUS 24.8.2011 PL 200 65101 Vaasa kirjaamo.lansi@avi.fi Asia Vesilain mukainen lupahakemus: Pohjaveden imeytyskoetta koskeva tutkimuslupahakemus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kangasala Hakija Tavase Oy Dnro LSSAVI/88/04.09/2010 Muistuttajat 1. Kangasalan Luonto ry c/o pj Jorma Mäntylä Tanhuanpääntie 25 36200 Kangasala 2. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 A (4. kerros) 33100 Tampere 1 VAATIMUKSET Kangasalan Luonto ry ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry vaativat, että Tavase Oy:n hakemaa tutkimuslupaa Vehoniemenharjulle Kangasalle ei myönnetä. Tutkimuslupahakemusta ei tule ottaa edes käsiteltäväksi, koska tutkimuksen suorittamiseksi ennen tekepohjavesihankkeen lupakäsittelyä ei ole olemassa perusteita. Jos tutkimuslupahakemus kuitenkin käsitellään, ja myönnetään, vaadimme, että tutkimuksen aloittamiselle ennen tutkimusluvan lainvoimaiseksi tulemista ei anneta lupaa. Jos Tavasen tutkimuslupa myönnetään, vaadimme että Tavase Oy velvoitetaan tekemään uusi ympäristövaikutusten arviointi. Hakemusasiakirjaan sisällytetty vaikutusarviointi Natura- ja luonnonsuojelualueille on täysin riittämätön. Vaadimme myös, että kaikki Vehoniemenharjussa jo nyt olevat tutkimusputket ja maastoon mahdollisesti porattavat uudet putket, rakennettavat imeytyskaivot ja sähkölinjat tulee poistaa Vehoniemen maastosta heti tutkimuksen päättymisen jälkeen. Tavasen anoma lupa säilyttää ne maastossa kunnes tekopohjavesilaitoksen lupa saa lainvoiman on kohtuuton. Osa putkista on ollut Vehoniemenharjussa jo 16 vuotta. 2 TAUSTA Kangasalan Luonto ry on Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestö ja lähes 200 jäsenellään Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toiseksi suurin paikallisyhdistys. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiriin kuuluu 18 paikallisyhdistystä. Kangasalan Luonto ry:n yli 30-vuotisessa historiassa Vehoniemenharjun puolustaminen on ollut ajankohtaista koko ajan. Miksi?
2(11) Vehoniemenharjun soranotto on ollut laajamittaista ja vienyt harjusta pois laajat alueet. Harjujensuojeluohjelma ei ole kyennyt estämään tai rajoittamaan laajamittaista soranottoa. SYKEn raportti 1/2006 Soranoton ja suojelun tila harjujensuojelualueilla, jossa Keisarinharju-Vehoniemenharju on luokiteltu kotitarveottoalueeksi ja sitä kuvaavat tiedot ovat ko. luettelossa s. 150. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=50170&lan=fi, ei kerro todellista tilannetta Vehnoniemenharjun soranoton ja suojelun tilasta. Soranotto jatkuu edelleen Vehoniemenharjulla. Sen lisäksi harju on saanut 1990-luvulla toisen merkittävän uhkatekijän, harjun käyttämisen tekopohjaveden muodostamisalueena, eli teollisen vedentuotannon laitosalueena. Tämä uhka kohdistuu pääosin harjun Natura2000- alueelle eli sille alueelle, mikä harjujensuojeluohjelmalla on suojeltu soranotolta ja määritelty eriasteisiksi suojelualueiksi (nat, SL,MY, SMa) On huomattava, että molempien Vehoniemenharjun sisään kätkeytyvien jääkauden aarteiden, soran ja pohjaveden, hallitsemiseen ja hyödyntämiseen, on ollut pyrkyä erityisesti kasvavan Tampereen taholta eikä Kangasalan kunta ole riittävästi kyennyt suitsimaan tai halunnut suitsia kummankaan arvomaterian valtaamista ja hyödyntämistä. Soranoton ja tekopohjavesilaitoksen vaikutukset harjuun ovat erilaiset, mutta molemmat tuhoavat harjua. Soranotto muuttaa harjun geomorfologista rakennetta ja maisemakuvaa pysyvästi. Harjun käyttäminen tekopohjaveden tuotantoalueena ja järviveden puhdistamisalueena muuttaa ja heikentää alkuperäisen pohjaveden laatua pysyvästi. Laajamittainen veden imeyttäminen harjuun muuttaa harjun kasvillisuutta pitkäaikaisesti, ja osin pysyvästi. TEMU-tutkimuksen loppuraportissa todetaan, että imeytysalueiksi ei tule valita luonnonsuojelualueita eikä luonnontilaisina säilytettäviä alueita (Lähde: Helmisaari, H.-S., Illmer, K., Hatva, T., Lindroos, A.-J., Miettinen, I., Pääkkönen, J. & Reijonen, R. (toim.) 2003. Tekopohjaveden muodostaminen: imeytystekniikka, maaperäprosessit ja veden laatu. TEMU-tutkimushankkeen loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 902. 219 s.) Imeytys muuttaa myös harjun sisäisiä ominaisuuksia. Se saa liikkeelle ainesosia, jotka normaalin sateen vaikutuksesta eivät liiku, mutta kun sadantaa moninkertaistetaan paikallisesti, kuten imeytyksessä tapahtuu, voivat mm. rauta ja mangaani lähteä liikkeelle. 3 TAVASE OY:N IMEYTYSKOKEEN VAIKUTUKSET NATURA-ALUEESEEN JA MUIHIN SUOJELTUIHIN ARVOIHIN Tutkimuslupahakemukseen liittyy Selvitys imeytyskokeen vaikutuksista Natura2000- ja luonnonsuojelualueisiin. Sillä on yritetty paikata YVAselostusta, joka on tehty 2003. YVAn laatimisen jälkeen Tavasen suunnitelmat ovat muuttuneet merkittävästi. On väärin yrittää arvioida luontoarvojen menetyksiä suhteessa kokonaisuuteen, ellei arvioinnissa oteta huomioon jo aiheutettuja vaurioita Naturalle (esim.raikun vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen, havaintoputkien asentamiset). Hakemuksen liitteenä oleva kirjallisuuden ja Googlen perusteella tehty vaikutusselvitys ei riitä korvaamaan Tavasen YVAssa olevia puutteita eikä se poista välttämättömyyttä laatia uusi YVA Tavasen tämänhetkisen tilanteen pohjalta. Uuteen YVAan tulee sisältyä myös
3(11) perusteellinen Natura-arviointi, koska Tavasen Natura-arvoille jo aiheuttamat vauriot mukaan lukien ja vielä tulevien tutkimusten ja koko laitoksen rakentamisen vaikutukset Natura-alueella ovat merkittävästi suuremmat kuin mitä YVAssa arvioitiin. Hakemusasiakirjaan kuuluvassa vaikutusselvityksessä on Keisarinharjun Vehoniemenharjun Natura2000-alueen kokonaispinta-alana käytetty 275 ha, kun se todellisuudessa on 268 ha. Keisarinharjun-Vehoniemenharjun Natura-alue on rakenteeltaan poikkeuksellinen, koska se koostuu kahdesta harjusta, joilla ei ole maayhteyttä. Kyse on alunperin yhtenäisestä harjusta, joka on katkaistu 1800-luvulla. Harjun kapeimpaan kohtaan kaivettiin KAIVANTO tavoitteena rakentaa siihen kanava. Porttien pitävyyttä kokeiltaessa 2.4.1830 veden voima voitti ihmisen rakennelmat. Pinnaltaan ylempänä olleen Längelmäveden vedet työntyivät alempana olevaan Roineeseen vieden mukanaan portit ja muut kanavarakenteet. Järvien pinnat tasoittuivat samalle tasolle. Nykyisin Kaivannon silta yhdistää Keisarinharjun ja Vehoniemenharjun. Längelmävesi laskee Roineeseen Kaivannon kautta. Koska Tavasen tutkimustoiminta ja mahdollisen tekopohjavesilaitoksen kaikki Natura-aluetta heikentävät vaikutukset kohdistuvat vain Vehoniemenharjuun, eivätkä lainkaan Keisarinharjuun, on kohtuutonta, että vaikutusta arvioitaessa käytetään vertailuarvona Keisarinharjun-Vehoniemenharjun koko Natura-alueen pinta-alaa. Vehoniemenharju on vaarassa joutua kokonaan pois Natura-verkostosta suojelullisten arvojen heikentymisen takia, mikäli tekopohjavesilaitos rakennetaan Vehoniemenharjuun. Siksi on äärimmäisen tärkeätä, että vaikutusarvioinnissa tarkastellaan Vehoniemenharjun Natura-aluetta (siis Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen Kaivannosta Pälkäneen rajalle ulottuvaa osaa) erillisenä kokonaisuutena suojeluarvojen heikkenemistä arvioitaessa. Tietysti arvio tulee tehdä myös koko Naturaalueesta. Laadittu vaikutusarviointi on näkemyksemme mukaan riittämätön ja puutteellinen, koska Tavasen kokonaissuunnitelma imeytysalueiden, putkilinjojen, sähkölinjojen, kaivojen ja havaintoputkien, pumppaamojen ja puhdistuslaitosten osalta ei ole tiedossa eikä siten arvioitavissa. Vaikutusarviointi eli uusi YVA tulee tehdä siinä vaiheessa kun Tavasen suunnitelma on tarkentunut. Tampereen kaupunginhallitus on vaatinut Tavaselta päivitettyä kustannusarviota ja päivitettyä yleissuunnitelmaa tämän vuoden loppuun mennessä. Vaikutusta arvioitaessa on otettava huomioon Tavasen jo aiheuttamat luontoarvojen heikennykset. Tavasen Vehoniemenharjun luontoa rasittaneista toimenpiteistä (kuva 1) sekä Pälkäneellä tehdyistä luontovahingoista tutkimusten yhteydessä (kuva 2) on laajasti esimerkkejä (kulku-urat, tiet, kaivot, havaintoputket, öljyvalumat, lammikoituminen, puiden kaatamiset, taimien vaurioittaminen, kasvillisuuden poistaminen jne).
4(11) Tavase on laajentanut tutkimusalue 1:n käsittämään myös Vehoniemenharjun luonnonsuojelualueen Kaivantoon saakka. Kuitenkaan tutkimusaluetta ei ole laajennettu harjun ja valtatie 12:n toiselle puolelle Raikun kylän alueelle eikä Raikunjärvi ole mukana tutkimusalueessa. Raikunjärvi on n. 4 m korkeammalla merenpinnasta kuin Roine. Mitä tutkimustietoa Tavasella on siitä, että pumppausmäärän kasvamisen ja imeytyksen vaikutukset eivät ulottuisi vt 12:n toiselle puolelle? Jos siitä on tietoa, se tulee liittää hakemusasiakirjaan. Tavase Oy:lle ei tule antaa tutkimuslupaa. Tutkimuksen käsittely tulee siirtää Tavasen toteutusvaiheeseen, eli koko laitoksen rakentamisluvan jälkeiseen aikaan. Jos laitos ei saa lupaa, tutkimuksen aiheuttamat vahingot ja kustannukset jäävät toteutumatta eikä turhaa riskiä Raikun vedenottamon veden ja asukkaiden kaivojen veden pilaantumisesta tarvitse ottaa. 4 TUTKIMUSLUVAN HAKEMISEN JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Tavasen hakema tutkimuslupa on vailla perusteita. Tavase Oy ilmoittaa tutkimuksen oikeudellisiksi perusteiksi (Hakemussuunnitelma kohta 9) seuraavat: 1.Tutkimukset ovat tärkeitä Tavase-hankkeen teknis-taloudellisen optimoinnin kannalta sekä alueen maankäytölle, ympäristölle ja maanomistajille aiheutuvien haittojen minimoimisen kannalta. 2.Hanke on yleisen edun vaatima, koska kyse on yhteiskunnallisen vedenhankinnan järjestämisestä huomattavalle käyttäjäkunnalle. Tekopohjavesihankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Tavase-hankkeen vesihuoltoon kohdistuvat hyödyt ovat merkittävät ja koskevat väkiluvultaan suurta ja elinkeinotoiminnaltaan merkittävää aluetta Suomessa. 1. Hakemuksesta ei käy ilmi, kuka tai mikä taho tutkimusta on edellyttänyt. Esitetyt perusteet liittyvät tekopohjavesilaitoksen toteutusvaiheeseen ja koskevat siten laitoksen rakentamista. Hakija on useissa yhteyksissä esittänyt, että Pälkäneellä tehtyjen tutkimusten jälkeen Vehoniemen-Isokankaan tekopohjavesilaitoksen lupahakemus (vireillä vuodesta 2003) päivitetään vuoden 2011 loppuun mennessä, eikä lopullisen laitoksen lupakäsittelyn etenemiselle aluehallintovirastossa ole enää esteitä. Tutkimuksen haitalliset vaikutukset luontoarvoihin, ekologisiin prosesseihin, muuhun ympäristöön ja kulttuuriperintöön tulisivat olemaan osin pysyviä ja ainakin pitkäaikaisia. Tutkimus johtaisi myös Kangasalan kunnan Raikun vedenkäsittelylaitoksen pohjaveden (lupa 4500m3/vrk) pilaamiseen ja ainakin sen laadun oleelliseen heikkenemiseen ja muuttamiseen. Tällä tutkimuksella ei saataisi mitään oleellista uutta tietoa aikaisempiin tutkimuksiin nähden. Aluetta on tutkittu kahdessa tutkimuksessa kahdella eri vuosikymmenellä (1997-1998 ja 2006-2008).
5(11) Lisäksi alueen lukuisista havaintoputkista on ollut mahdollisuus tutkia pohjaveden pinnankorkeuksia ja laatuominaisuuksia vaikka päivittäin. Myös Raikun laitoksen pumppaamasta vedestä on ollut mahdollisuus saada laatumittauksia ja määrätietoja vuodesta 2007 sekä siten myös tietoja pumppausmäärän vaikutuksista happitalouteen. Näitä tietoja ei ole hakemusasiakirjassa, jossa ne tulisi olla. 2.Tavase Oy käyttää yleisen edun vaatima -perustelua kaikissa viranomaisille lähetetyissä asiakirjoissaan. Tämä peruste on väärä. Vedenhankinnan järjestäminen voidaan katsoa yleisen edun vaatimaksi, mutta tapa jolla se toteutetaan ei voi olla yleisen edun vaatima, varsinkaan jos on kyseessä näin laajaa aluetta vahingoittava projekti kuin mitä tekopohjavesilaitos on Roineen ja Vehoniemenharjun ja Pälkäneen Syrjänharjun kansallisesti arvokkaissa, luonnonkauneudestaan kuuluisissa maisemissa, luonnonsuojelu- ja Natura2000-alueilla. Tampereella on vedenotto-oikeus Roineesta, samoin Valkeakoskella järven toisessa päässä. Kumpikin kaupunki voisi ratkaista vesihuoltonsa pitkällä aikavälillä Tavasen YVA-arvioinnissa esitetyn 0+-vaihtoehdon mukaisesti tai sitä päivittämällä. Tampereen kaupunki onkin ryhtynyt saneeraamaan Kaupinojan vedenkäsittelylaitosta vedenoton tehostamiseksi Näsijärvestä. Vaihtoehtoinen 0+-ratkaisu on merkittävästi yleistä etua kunnioittavampi kuin suunniteltu tekopohjavesihanke: se jättää Kangasalan ja Pälkäneen pohjavedenottamot rauhaan eikä uhkaa niiden pohjaveden laatua, se säästää Vehoniemenharjun, -kylän ja -rannan sekä Pälkäneen Isokankaan, Syrjänharjun ja keskustan asuntoalueet Tavasen rakennelmilta, putkilinjoilta, kaivoilta, pumppaamoilta, sähkölinjoilta, teiltä ja kaivuilta, se jättää rauhaan harjujonon yhdistävät polku- ja latuverkostot, Vehoniemen ja Keiniänrannan Natura2000-alueet, luonnonsuojelualueet, uhanalaiset kasvit ja linnut ja liito-oravat, boreaalisen harjuluonnon ml. Pohjoismaiden syvimpiin kuuluvan suppamuodostelman, kulttuuri-ja luonnnonmaisemat ja Vehoniemen korpraalikunnan arvokkaan kulttuuriperinnön. Tekopohjavesihanke ei palvele kestävää kehitystä myöskään energiakulutuksen kannalta. Se kuluttaa sähköä ainakin 50 % enemmän kuin 0+-ratkaisu (YVA2003). Taloudellisesti 0+- ratkaisu tulee olemaan edullisempi kuin tekopohjavesilaitos, myös pitkällä aikavälillä. Vehoniemenharjun rauta- ja mangaaniongelmat jo 1997-98 kokeissa osoittivat että Tavasen tekopohjavesilaitoksen investointeihin tulisi sisällyttää myös raudan ja mangaanin poistava laitos, mitä ei vaihtoehtojen vertailussa ole otettu huomioon. Kangasalan Luonto ry:n ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin näkemyksen mukaan Tavase Oy:n esittämät perusteet tutkimuksen suorittamiseksi ennen laitoksen vesioikeudellista lupakäsittelyä ovat kestämättömät.
6(11) Tutkimuksesta aiheutuvat haitat Vehoniemenharjun luonnolle, vauriot Natura2000- ja luonnonsuojelualueille sekä harjun pohjaveden pilaantumisriski tekevät luvan myöntämisen mahdottomaksi. Tutkimuslupaa ei tule myöntää. 5 LOPUKSI Pyydämme saada hakijan antamat selvitykset ja vastaukset sekä varaamme Kangasalan Luonto -yhdistykselle ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirille mahdollisuuden lausua uudelleen tästä asiasta. Kangasalla 25.8.2011 Kangasalan Luonto ry:n puolesta Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta Jorma Mäntylä, puheenjohtaja Timo Tamminen, puheenjohtaja Tanhuanpääntie 25 timoantero.tamminen(@elisanet.fi 36200 Kangasala p. 040 778 5658 jmantyla@kaapeli.fi p 0400 333575 Kari Sipilä, sihteeri Vehoniemenkylätie 100 36570 Kaivanto kakex83@gmail.com p 0400 722123 Liitteet: Anni Kytömäki, aluesihteeri anni.kytomaki@sll.fi Kuva1: Tavasen havaintoputki Vehoniemenharjulla ja öljyläikkä sen vieressä Kuva 2: Tavasen tutkimustoiminnan jälkiä Pälkäneen harjuluonnossa Kuvat 3:Ampumalukon pohjaa Vehoniemenharjulla. Lukon pohjaa pitkin on tarkoitus tuoda putkilinja Raikun pumppaamosta, sekä koneet kaivojen tekemiseen. Lukon pohjalle on suunniteltu 3 imeytyskaivoa. Kuva 4: Ampumalukon pohjaa Vehoniemenharjulla. Kuvannut Kari Sipilä 2011 Liite 1: Prof. Heljä-Sisko Helmisaari: Imeytyksen luontovaikutukset