Talvilaskennat 1981-82 LASSE SAMMALISTO SAMMALISTo, L 1981 : Talvilaskennat 1981-82 (Winter censuses in 1981-82) - Ornis Fennica 59 :183-190 Within the last decade, the total length of the Christmas routes has decreased by a quarter, while the lengths of the autumn and late-winter routes have remained constant The reason for this discrepancy is not clear There were no major irruptions during winter 1981-82, only a weak one by Sitta europaea asiatica Exceptionally, there were practically no berry-feeding species in any part of the country As October was very warm, many late migrants occurred in unusually great numbers in the autumn count (e g Buteo lagopus: 18 ind against an earlier maximum of 2; A nser spp, mostly A fabalis: 1 600 ind against 2) Gallinaceous birds are on the decrease again, with the exception of Lagopus lagopus Surprisingly, Parus spp, Certhia familiaris and Regulus regulus did not suffer much from the harsh weather at midwinter Parus cristatus has been declining during the two last decades The most remarkable feature of the winter was the heavy decrease of Pvrrhula pyrrhula from Christmas to late winter Within two months, the numbers declined by 5% in the whole country and by two-thirds in the towns and the southernmost parts of the country, where there is the greatest risk of infection by Salmonella Post-mortem examinations suggested that the species is very sensitive to this bacterium Lasse Sammalisto, Fredrikinkatu 68B25, SF-00100, Helsinki 10 Joululaskennan reittien pituus on viimeisten kymmenen vuoden kuluessa vähentynyt tasaisesti neljänneksellä, kun taas samaan aikaan sekä syys- että uusintalaskennan reittipitu~udet ovat pysyneet jotakuinkin vakioina Tällaista kehityksen epäyhdenmuk:aisuutta on vaikea ymmärtää Vastapainoksi reitit ovat entistä tasapainoisemmin jakautuneet ympäri maata, mikä on ilahduttavaa Reittipituudet ilmenevät kuvasta 1 Syyslaskenta Vaikka syyslaskenta alkoi poikkeuksellisen myöhään, lokakuun viimeisen viikonlopun osuttua aivan kuun viime päiviin, ei laskennassa tavattujen la- jien määrä ole ollut suurempi kuin kerran aikaisemmin Tämä johtui pitkästä lämpökaudesta, mikä sai monien lajien viimeiset yksilöt viipymään tavallista pitempään (taul 2) Mutta laskennassa säännöl'lisestikin tavattavien myöhäismuuttajien määrät olivat tavallista suurempia Huikeimpana poikkeuksena olivat han,het, joista metsähanhen päämuutto sattui laskennan alkupäiviksi Hanhia tavattiin reiteillä 1600 ; määritetyistä useimmat olivat metsähanhia, mutta joukossa oli myös valkoposkia ja tundrahanhia Aikaisempi ennätys oli vain kaksi metsähanhea Piekanoita tavattiin 18, aina Oulun seutua myöten, aikaisemmin 0-2 Muista lajeista olen ottanut esimerkeiksi aikaisemmissa raporteissa joskus (esim Sammalisto 1981) taulu-
184 ORNIS FENNICA VOI 59, 1982 KUVA 1 Talven 1981-82 laskentojen reittikilometrit koko maassa (keskellä) ja maan neljänneksissä Ylin luku koskee syys-, keskimmäinen joulu- ja alin uusintalaskentaa FIG 1 Length of census routes in km In each area, top = November, middle = Christmas, bottom = March Centre = totals for the whole country koituja myöhäismuuttajia Seuraavassa asetelmassa syyslaskentakausi on jaettu kolmeen perättäiseen jaksoon (6+ 5+5 vrk ) Määrät ovat yks/10 km Erot esim edelliseen syysla~skentaan eivät ~tosiin yleensä ole suuria (kotita- I aisen -osalta ei mitään eroa), mutta ne ovat joka lajilla samansuuntaisia Vuosien välistä vertailua hankaloittaa jonkin verran se, että äärimmilllään laskennan alkami~späivien ero voi olla KUVA 2 Lajimäärät Järjestely kuten kuvassa 1 FIG 2 Number of species, arranged as in Fig 1 I II III N Turdus merula 20 040 029 386 T iliacus 1 5 015 005 261 Sturnus vulgaris 90 034 033 1544 Carduelis cannabina 1 4 016 035 275 Fringilla coelebs 1 4 045 027 312 Plectrophenax nivalis 41 008 001 665 kuusi vuorokautta ; aikaero ei tunnu suurelta, mutta tullaan ehkä tois,iin ajatuksiin kun tarkastellaan miten paljon linnut vähenevät ensimmäisestä jaksosta toiseen, siis juuri kuuden päivän aikana Tämä jyrkkä ero nimen-
L Sammalisto : Talvilaske n nat 1981-82 185 omaan kahden ensimmäisen jakson välillä on ilmennyt kaikissa seitsemässä tähän mennessä järjestetyssä laskennahssa Talvilintulaskennoissa selvästi ilmeneviä vaelluksia ei ollut (ks kuitenkin pyrstötiaiista s 187) Pähkinänakkelin heikko vaellus tosin juuri ja juuri näkyy myös laskentatuloksista 'normaalivuosinahan' lajia (taul 2) ; nähdään vain pari yksilöä Lajimääristä Lajimäärät ilmenevät kuvasta 2 Nehän tietenkin vähenevät talven mittaan, mutta suunnilleen vertailukelpoisia keskenään ovat vain syys- ja uusinta-laskenta, koska niiden reittipituudet eivät juuri poikkea toisistaan Joululaskennassa reittejä on vielä nykyäänkin olennaisesti enemmän, joten sen tuloksissa lajeja on edellisiin verrattuna 'liikaa' Käyttökelpolsna, matemaattislen mallin mukaan laskettavia vertailulukuja ei kuitenkaan liene mahdo~li :ista saada (vnt Sammalisto 1978, -s 164) Seuraavassa asetelmassa esitän lajimäärien vähenemisen koko maan osalta siten, että syyslaskennan aika on nytkin jaettu kolmeen jaksoon Syys laskennan eri jaksojen lajimäärät eivät ole lainkaan vertailukelpoisia enempää joululaskennan kuin uusin nankaan määrien kanssa, sillä jaksojen reittipituudet olivat vain runsas neljännes joulun ja kolmannes uuss,innan vastaavista 'Lisälajit' olen eritellyt vain siksi, että ne ovat viivästelijöitä, satunnaistalvehtijufta tai harvinaisuuksia Vesilintujen osuuden yllättävän vähäinen lasku johtuu siitä, että lähinnä etelärannikol'le jää - sinnekin vain vähäisiä määriä - monien lajien talvehtimisita yrittäviä usikalikkoja Pitkäaikaismuutoksia I Syksy II III Joulu Yht Uusinta Maalinnut 90 66 63 98 77 74 Vesilinnut 33 31 16 37 26 16 Yhteensä 123 107 79 135 103 90 Lisälajeja 38 24 10 45 20 14 Metsäkanalintujen jyrkkä taantuminen jatkuu : ensi talvena tai viimeistään seuraavana olitaneen pohjassa Teeri oli jo kolmatta vuotta keskittyneenä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle, mutta väheni sielläkin puoleen edelflisvuotisesta Metson rauhoittam:nen metsästykseltä suurimmassa osassa maan eteläpuoliskoa syksyksi 1982 ei varmaankaan tullut ainakaan liian- aikaisin Pyyn vähenemisen rajuus vaikuitati minusta yllättävältä ; koskaan eivät talvikannat ole olleet vähäisempiä kuin nyt Ilahduttava poikkeus kanalintujen joukossa on riekko, joka vuosien 1975-77 laman jälkeen on selviytynyt melko hyvin Talvil!int,ula,s kentojen riekkoameisito on tosin niin niukka, että vähäiset vaihtelut eivät siiitä heijasti, mutta toisaalta niis,tantutkijoiden arviot viittaavat samaan suunitaan Yleinen käsitys lienee, että töyhbötiainen on voimakkaan leviämisvaiheensa - jonka aikana se tehokkaasti valloitti mm ennen 'tyhjän' Ahvenanmaan -taantunut ainakin määriiltään Tällaisen lajin kannanvaiihtelujen selvilttämiseen talvilintulaskenta on omiaan, onhan töyhtötiainen a~iduimpia paikkalintujamme Kuvasta 3 ilmenee että heilahteluja on ollut, mutta että yleis,suuntaus on yli kahden vuo-sikymmenen ajan ollut laskeva Y:ksilömäärien korrelaatio ajan suhteen on -0 57, joka on tilastollisesti erittäin merkitsevä (d f = 20, P<0001) Liukuvan keskiarvon käyrästä ilmenee laskevalle (kuten myös nousevalle)
186 ORNIs FENNICA VOI 59, 1982 KUVA 3 Töyhtötiaisen talvikannan vaihtelut joululaskennan mukaan 1960-81 Yhtenäinen viiva = vuosittaiset valtakunnan keskiarvot, katkoviiva = liukuvat keskiarvot kolmivuosittain FIG 3 Fluctuations in the winter populations of the Crested Tit 1960 through 1981 Continuous line = annual means of the country, dashed line = smoothed curve obtained from three-year averages suuntaukselle luonteenomainen piirre (ks esim metsodiagrammia, Sammalisto 1981) : vaihtelu on juksottaista, mutta perättäiset huiput ovat anna edellistä alempia (nousevassa suuntauksessa korkeampia) Käpylintukannoil'Ia on taipumusita jyrkkiin vaihteluihin Vars,inkun suurhuippujen jälkeen kanta näyttää romahtavan : talven 1967/68 mahtavista määristä (12 yks/10 km) oli putous vuodessa 97 0/o, seuraavan huipputal ven 1978/79 määristä (7 3 yks/10 km) samoin 97 0/o Nyt kanta on jo elpynyt suunnilleen pitkäaikaisen keskiarvon tasalle Koko maan kesk :arvoista saa kuitenkin melkoisen vinoutuneen kuvan Kuten taulukosta 1 näkyy, ristinokkia oli :idässä eniten, kuten niiin usein aikaisemminkin Siltä ei kuitenkaan näy, että varsinainen keskittymä oli Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, missä tiheydet olivat yhtä korkeita kuin koko maan keskiarvo 1967/68 Siellä oli myös paljon toista kävynpurijaa, käpytikkaa, jonka määrät eivät ole lainkaan vähentyneet koko maata ajatellen edellisvuoden huipus ta, toisin kuin aina ennen (Sammalisto 1981, s 169) Muutoksia talven aikana Ankaran alkutalven jälkeen pelättiin tiaisikantojen romahtavan, mutta toisin kävi : ainoastaan talitiaisen määrät vähenivät huomattavasti myöhäissyksys~tä jouluun, nekään eivät enää paljon sen jälkeen Muut lajit selviytyivät yhtä hyvin kuin lämpimämpinäkin talvina Varsinaista romahdusta eivät kokeneet edes arnmmat ''tiaistyypin' linnut hippiainen ja puukiipijä,
L Sammalisto : Talvilaskennat 1981-82 187 Pyrsitötiainen oli vuohden 198, 1 lopputalvesta lähes kateissa, joten syksyn mel'koiisten määrien täytyy johtua täydennyksestä idän suunnalta Talven mittaan laji sitten taas katosi yhtä tarkkaan kuin vuotta aikaisemmin Punatulkun määrät laskivat joudusta uusintaan puoleen, lounaassa enemmänkin (taul 1), mikä on ennätysmäistä Viime vuosina on tdilut pal jon tietoja punatulkku!jen joukkokuolemista Usein on syyksi todettu Salmonella-tartunta, jolle tämä laji, samoin kuun viherpeippo, tuntuu olevan erityisen herkkä Taudn leviåmssen arvellaan johtuvan ihmisten huolimattomuudesita Iintulautojen puhdistuksessa Kun laskentalomakkeessa kysytään myös sitä, onko reitin varrella ruokintapaikkoja, aioin verrata määrien muuttumista ruokintapaikallisilla ja -paikattomilla reiteillä Vertailulta putosi kuitenkin pohja, kun ilmeni, että kaikista lähes 300 reitistä, jotka oli käyty läpi isiekä jouluna että uusinnassa, vain 4 0/o :lla ei ollut ruokintapaikkoja Toinen mahdollisuus on verrata muutosta hiotoopeittain Biotoopithan on perinteellisesti jaettu kaupungistumisasteen mukaan tyyppeihin kaupunki, taajama, kylä, syrjäseutu ; lisäksii kolme biiotooppia on näiden yhdistelmiä, 'sekatyyppejä' Seuraavassa asetelmassa nämä sekatyypit on yhdistetty, koska punaitulkkumuutosten osalta ei alustavissa laskelmissa ilmennyt eroja niiden kesken Muutos joulusta uusintaan (o/o) Seka Kaup Taajama Kylä Syrjäs tyypit -71-34 -67 +69-42 Syrjäseuduilla näyttävät tulkut enentyneen, mutta vuodenvaihteessa näillä reiteillä oli vain 84 yksilöä, joten kysymys voi olla tilastollisesta harhastakin Toisaalta linnut ovat KuvA 4 Punatulkkumäärien väheneminen joululaskennasta uusintalaskentaan prosentteina eri osissa Suomea (ylemmät luvut) Alemmat luvut : määrä jouluna FIG 4 The percentage decline in Bullfinch numbers from Christmas to March in different parts of Finland (upper figures) Lower figures : the numbers at Christmas saattaneet jo alkaa vetäytymisensä kesasijoille Kaupungeissa ja kylissä vähentyminen on s,ekatyyppeihin - joihin voi lukea taajamatkin (kaupunkikylä) - verrattuna kaksinkertainen Tämän saattaa tulkita siten, että linnuilla sekatyypeillä on moninaisempi valikoima ruokailupaikkoja ja siten enemmän mahdollisuuksia välttyä myrkytyksiltä kuin 'puhtailla' biotoopeilla
18 8 ORNIs FENNICA VOI 59, 1982 TAULUKKO 1 Yleisten lajien määrät/10 reittti-km järjestely kuten kuvissa 1 ja 2 Merkit : 005 tai vähemmän, - = ei tavattu TABLE 1 Numbers (ind /10 route km) of common winter birds, arranged as in Figs 1 and 2 Symbols : + = 005 or less, - = no observation
L Sammalisto Talvilaskennat 1981-82 189 Stu vul Pas mon Car chl Car spi Car can 05 0 1 1 2 0 4-0 2 0 8 0 4 0 4-0 1-3 9 + - + 1 0 8 0 - - 3 0 0 1-0 7-0 1 0 4 7 3 0 7 0 2 5 6 0 1 0 7 + + 0 5 11 6 8 3 7 3 8 0 2 3 0 1 0 0 1 0 4 01 0 1 0 5 0 3 8 6 6 8 0 9 0 5 0 3 0 3 0 1 + + 0 1 8 1 6 2 0 3 0 2 + 04 Car car Car fla Pyr pyr Pin can Loxia - - 54 4 7 7 6 3 6 1 0-1 9 13 - - 18 2 3 8 3 4 8 + - 0 6 4 1-0 2-24 62 0 6 4 7 18 1 9 0 1 0 9-1 5 3 6 54 0 1 12 16 0 1 1 9 0 3 + 0 3 11 9 9 1 7 19 7 6 26 1 0 + 0 7 2 6 2 2 7 0 0 1 + 7 9 0 6 16 22 0 2 + 1 3 6 4 -r + 7 4 1 7 6 7 9 5 + - 1 1 7 8 Lox pyt Fri coe Fri mon Emb cit 0 2-0 2-0 8 0 2 9 8 1 7 2 4 0 1 - - - 11 2 1 0 1 0 1 0 3-0 8 - - 0 9-5 5 42 58 0 4 0 2 0 1 62 0 3 0 2 0 4 1 0 0 1 0 7 1 2 + 0 1 52 47 40 + 0 5 0 3 0 1 0 1 + 74 46 0 1 07 0 1 0 1 0 1-56 46 Olen myös eriitellyt muutokset alueellisesti taulukkoa 1 tarkemmin kuvassa 4 Itä-länsisuunnassa näyttää vähentyminen olleen maan i'täis,immi,ssä osissa lievempää kuin muualla, mutta aineisto on sieltä melkoisen pieni Sen sijaan etelä-pohjoissuunnassa ~on kaksi selvää hyppäystä : Kristiinankaupungin - Jyväskylän - Värt s ilän sekä Tornion - Kuusamon Iinjoil'la Eteläisimmällä vyöhykkeellä tulkut ovat vähentyneet kahdella kolmanneksella, kes~kimmäi;sellä kolmanneksella ja pohjoisimmalla ei lainkaan (viåmemainitulta aineisto tosin on niin vähäinen, että kartan osoittama lisäys lienee näennäinen) Koska eteläisin vyöhyke on tiheimmin asuttu, on bakteereilla otollislimmat leviämismahdolli suudet, j,o,ten kartan tulokset myös osaltaan viittaavat siihen, että Salmonella-tartunnal,la on osuutta punatulkkukannan poikkeuksellisen rajuun laskuun Punatulkkuesimerkki osoittaa jä1- leen, mitä mahdollisuuksia talvilintulaskennan tulokset suovat monien ilmiöiden selvittelyyn Ainakin niistä voi: saada viitteitä, mitä seikkoja kannattaa ryhtyä tutkimaan yksityiskohtaisemmin kuin on mahdollista- itse laskentatulos,ten perusteella Tosin esim esittämäni punatulkkuaineisto on mahdollista eritellä paljon pitemmälle kuin nyt olen tehnyt Runsaslukuisista lajeista tietoa on ni,in paljon, että se voidaan osoittaa monella tavalla ja siten tutkia lintumaailman ilmiöitä monitahoisesti Olen esittänyt myös esimerkejä, miten harvaliukuisia ja harvinaistuvia lajeja voidaan talvilintulas,kentojen perusteella tutkia (Sammalliisito 19-81), samoin olen (Sammalis,to 1978) osoittanut, että myös levinneisyysaluettaan laajent~avan, mutta vielä harvinaisehkon lajin yl,eisitymistä voidaan seurata
190 ORNIS FENNICA VOI 59, 1982 TAULUKKO 2 Satunnaislajeja sekä valikoituja harvalukuisia lajeja SW jne viittaavat kuvan 1 neljänneksiin ; A = Ahvenanmaa 'CABLE 2 Rare occasionals and selected scarce species Top, left to right : November, Christmas, March SW etc refers to different parts of the country, see Fig 1 ; A = Aland Laji Syyslaskenta Joululaskenta Uusintalaskenta 7"achybaptus ruficollis SE 1 SW, SE 2 SW, SE 1 Aquila chrysaetos SW 4, NW i A 1, SW 6 SW 2, NE 1 Halioetus albicilla SW 10, SE 1 A 4, SW 1 SW 1, SE 2 "Falco rusticolus SW 1 SW 1 - F columbarius SW 4 SW 3 SW 3 Streptopelia decaocto SW 8 SW 9 SW 5 Surnia ulula SW 9, SE, NW, NE 2 SW 2, SE 1, NW 4, NE 1 SW, SE, NW, NE 1 Bubo bubo SW 1 SW 2 SW 4 Strix uralensis - SW, SE 1 - Glaucidium passerinum SW 4 SW 10 SW 1 Asio otus - A 1 SW 1 Alcedo atthis SW 1 SW 1 SW 1 Upupa epops SW 1 - - Dendrocopos leucotos SW 2 - - D minor SW 9, SE 1, NW 3 SW 16, SE 5, NW 1 SW 10, SE 1, NE 3 Picoides tridactylus SW 4, NW 5, NE 3 SW 9, SE, NW 1 SW 2, SE, NW 1, NE 3 Nucifraga caryocatactes SW 16, NW 2 SW 8 SW 1 *Galerida cristata - SE 1 SE 1 Sitta europaea SE 3, NW 3 SW 3, SE 1, NW 4, NE 1 SW, SE, NW 2 Prunella modularis SW 7, NW, NE 1 A 2 - Coccothraustes SW 4, SE 2 A 1, SW 1 SE 8 coccothraustes Loxia leucoptera SW 6, SE 2, NW 1 - - Emberiza schoeniclus SW 34, SE 2, NW 1 SW 26 SW 1 " Rariteettikomitean hyväksymä ; Checked by the Rarities' Committee Kirjallisuus SAMMALISTo, L 1977 : Twenty years of the Finnish winter bird census - Polish Ecol Stud 3(4) :199-205 SAMMALISTO, L 1978 : Suomen talvilinnut 1977-78 (Summary : Finnish winter birds in 1977-78) - Ornis Fennica 55 :164 170 SAMMALISTO, L 1981 : Talvilintujen laskenta Suomessa 1980-81 (Summary : Census of the Finnish winter birds in 1980-81) - Ornis Fennica 58 :167-174 Received October 1982 ADVERTISEMENT English husband and wife contemplating a bird-watching holiday in Finland during June 1983 would welcome contact with English-speaking bird enthusiasts situated in Inari and North Karelia regions Please write : Anne & Colin Wallis 16 North Crescent, Coxheath, Maidstone, Kent ME17 4QA England