OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2009

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2009 Helsinki 2010

ISSN 0357-1564 HAKAPAINO OY, HELSINKI 2010

SISÄLLYS 1 Johdon katsaus...1 2 Tehtävät, organisaatio ja toimitilat...4 2.1 Tehtävät...4 2.2 Organisaatio vuonna 2009...4 2.2.1 Neuvottelukunta...5 2.2.2 Tutkimusyksiköt...5 2.2.3 Henkilöstökokous, yhteistoiminta...6 2.3 Toimitilat...6 3 Tuloksellisuuden kuvaus...7 3.1 Toiminnan vaikuttavuus...7 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus...9 3.2.1 Toiminnan määrällistä tarkastelua...9 3.2.2 Tuotokset...11 3.2.3 Talous sekä toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys...18 3.2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...24 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...30 5 Allekirjoitukset...31 LIITTEET Liite I: Julkaisut 2009...32 I.1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia...32 I.2 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja...34 I.3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia...36 I.4 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen muut julkaisut...37 I.5 Muut kirjoitukset...37 Liite II: Henkilökunnan muu toiminta...41 II.5 Luottamustoimet ja asiantuntijatehtävät...41 II.6 Esitelmät kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa...45 II.7 Muu osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin ja kokouksiin...47 II.8 Esitelmät ja luennot kotimaisissa tilaisuuksissa...48 II.9 Yliopistoyhteistyö...55 Liite III: Kirjasto...56 Liite IV: Henkilöstö...57 SAMMANDRAG...58

1 1 JOHDON KATSAUS Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vastaa oikeusministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksesta. Sen perustehtävänä on tuottaa rikollisuutta ja oikeusoloja koskevaa tutkimustietoa alan oikeuspoliittisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Tutkimustehtävän ohella lakiin kirjattuihin tehtäviin kuuluu kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ylläpito oikeuspoliittisen tutkimuksen alalla sekä osallistuminen oikeuspoliittiseen tutkijakoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Laitos vastaa myös huomattavasta osasta kriminologian alalla tehtävästä perustutkimuksen luonteisesta tutkimuksesta, paikaten näin osaltaan yliopistokriminologian heikkoa asemaa Suomessa. Laitoksen pääasialliset yhteistyökumppanit ovat oikeusministeriö ja sen alaisista laitoksista erityisesti rikosseuraamuslaitos sekä tuomioistuinlaitos, samoin kuin erilaiset oikeudellisten palvelujen tuottajat. Hallinnonalat ylittävää yhteistyötä harjoitetaan eritoten sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen kanssa. Tutkimusyhteistyötä laitoksella on suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen sekä kotimaisista tutkimuslaitoksista erityisesti Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön ja THL:n kanssa. * Rikollisuustilanteen perusseurantaa varten laitos ylläpitää ja kehittää valtakunnallisina seurantajärjestelminä kansallista uhritutkimusta (vuodesta 1980), nuorisorikollisuuskyselyjä (vuodesta 1995) sekä henkirikollisuuden seurantajärjestelmää (vuodesta 2002). Vuonna 2009 aloitettiin työ näiden järjestelmien täydentämiseksi yritysten rikosuhrikokemuksia kartoittavalla seurannalla. Vuoden 2009 aikana julkaistiin lukuisia kokonaisrikollisuuden seurantajärjestelmiin perustuvia tutkimuksia ja kirjoituksia laitoksen eri sarjoissa ja alan julkaisuissa. Tähän seurantaan yhdistyy myös rikollisuuden pitkän linjan muutosten ja niissä vaikuttavien taustatekijöiden (ml. alkoholikulutus, talous-, sosiaali- ja tilannerakenteet) kartoitus, samoin kuin yksittäisten rikoslajien ja rikoksentekijäryhmien tarkempi seuranta. Tässä painopistealueina ovat olleet väkivaltarikollisuus ja nuorisorikollisuus. Laitos osallistui myös ajankohtaiseen parisuhdeväkivaltaa koskevaan keskusteluun julkaisemalla ensimmäisen kattavan koonnoksen saatavilla olevasta tilastotiedosta. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin myös laajempi rikosuhrin asemaa oikeusprosessin eri vaiheissa kartoittava hanke. Kriminaalipoliittisen järjestelmän toimintaa selvittävinä tutkimuksina julkaistiin raportointivuonna tutkimusraportit lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien rikosten rangaistuskäytännöstä, lyhytaikaisvankien kokemuksista, ehdollisen rangaistuksen valvontakäytännöistä sekä uuden koevapausjärjestelmän toiminnasta.

2 Tuomioistuin- ja oikeuslaitostutkimuksen taholla on selvitetty oikeudenkäyntikuluja riitaprosessissa, uuden kirjallisen rikosprosessin toimintaa, telepakkokeinojen oikeussuojajärjestelmiä, lasten rikosperustaisia huostaanottoja, sekä käynnistetty laajempi selvitys uuden huostaanottomenettelyn toimivuudesta hallinto-oikeuksissa. Vuonna 2009 käynnistettyihin hankkeisiin kuuluvat myös selvitys tuomioistuinsovittelun toiminnasta, sekä seurantahanke oikeudenkäynnin julkisuutta koskevasta lakiuudistuksesta yleisissä tuomioistuimissa. Velka- ja maksujärjestelmiin kohdistuvan tutkimuksen alalta julkaistiin seurantaraportit velkaongelmien kehityksestä ja julkisten saatavien perinnästä. Teoreettisempaa näkökulmaa lainsäädännön tutkimukseen edustaa lainsäädäntöä instituutiona tarkasteleva tutkimus, jossa valotetaan sääntelyn vaihtoehtoja, erilaisia sääntelystrategioita ja lainsäädännön erityyppisiä vaikutuksia yksittäistä lakihanketta laajemmasta näkökulmasta. Tältä lohkolta julkaistiin useampiakin tutkimuksia. Tarkastelun kohteina olivat Suomen mahdollisuudet vaikuttaa EU-lainsäädäntöön, taloustieteellisen argumentaation käyttö lainvalmistelussa, oikeusääntelyn uudet muodot ja sääntelytarkkuus. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin myös paremman sääntelyn toimintaa koskeva arviointi. Laitos toimitti myös työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Kuluttajaviraston oikeudellisen toiminnan arvioinnin sekä käynnisti kotimaisen itse- ja yhteissääntelyjärjestelmien tilaa ja toimivuutta koskevan kartoituksen. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on tiivistynyt vuoden 2009 aikana. Laitos on ollut aloitteellinen Euroopan henkirikollisuuden seurantajärjestelmän rakentamisessa Suomen, Ruotsin ja Hollannin kansallisten seurantajärjestelmien pohjalta. Laitos ja sen tutkijat ovat antaneet myös vahvan panoksen Yhdysvalloissa julkaistavan arvostetun Crime & Justice -teossarjan pohjoismaita koskevan erityisosan valmistelussa järjestämällä muun muassa teoksen valmisteluun kytkeytyvän kansainvälisen seminaarin. * Edeltävä koonnos laitoksen tutkimusprofiilista kertoo monimuotoisuudesta. Huomattava osa tutkimuksesta kohdistuu rikollisuuteen ja rikollisuuskontrolliin. Mutta tämän ohella tutkimusta tehdään lukuisilla muilla aloilla. Yhteisenä nimittäjänä on tutkimuksen kytkeytyminen oikeudelliseen sääntelyyn ja lainsäädännön toimivuuteen. Suhteessa yliopistotutkimukseen laitos lähestyy tutkimuskohteensa puolesta oikeustieteitä, mutta menetelmiensä puolesta kiinnekohdat löytyvät pikemminkin sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden puolelta. Tämä kaksijakoisuus yhdistyneenä oikeudellisen viitekehikon tuomaan muusta sektoritutkimuksesta erottuvaan profiiliin on haastava yhdistelmä, nyt kun ollaan siirtymässä sektoritutkimusjärjestelmän uudistamisen seuraavaan vaiheeseen. Luontevan tien omalla erityisalalla toimivan pienen laitoksen

kehittämiseen tarjoaa jo olemassa olevien yhteyksien tiivistäminen yliopistotutkimuksen sekä sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden alalla toimivien muiden valtion tutkimuslaitosten suuntaan. * Laitoksen yhteenlaskettu työmäärä, toimisto- ja avustava henkilökunta mukaan lukien, oli kertomusvuonna 25,6 henkilötyövuotta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Julkaisuja-sarjassa ilmestyi 8 julkaisua, Tutkimustiedonantojasarjassa 12 julkaisua ja Verkkokatsauksia-sarjassa 3 julkaisua. Kaikkiaan laitoksen tutkijat julkaisivat kertomusvuonna 123 tutkimusta, artikkelia ja kirjoitusta sekä pitivät 103 esitelmää tai alustusta, 79 kotimaassa ja 24 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Toiminnan kulut olivat 1 868 000 euroa. Budjettirahoituksen osuus tästä oli 81 prosenttia. Tapio Lappi-Seppälä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja 3

4 2 TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA TOIMITILAT 2.1 Tehtävät Laki (1139/2007) ja asetus (1241/2007) Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta tulivat voimaan vuoden 2008 alussa. Lain 1 :n mukaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tehtävänä on: harjoittaa riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta huomioon ottaen oikeusministeriön ja yhteiskunnan tietotarpeet, seurata oikeusoloja ja rikollisuutta sekä analysoida niitä ja raportoida niiden kehityspiirteistä, ylläpitää ja edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä oikeuspoliittisessa tutkimuksessa, julkaista ja välittää oikeuspoliittista tutkimustietoa sekä osallistua oikeuspoliittiseen tutkijakoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Laitos toimii oikeusministeriön tulosohjauksessa, ja toimintaa ohjaavat myös oikeusministeriön strategiat sekä ministeriön ja tutkimuslaitoksen vuosittaiset tulossopimukset. 2.2 Organisaatio vuonna 2009 Ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä Kriminologinen yksikkö Tutkimusjohtaja Janne Kivivuori Yleinen yksikkö Tutkimusjohtaja Jyrki Tala Hallintoyksikkö Hallintopäällikkö Kaijus Ervasti Laitoksella on johtoryhmä, johon kuuluvat laitoksen ylijohtaja, tutkimusjohtajat sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja (vuonna 2009 erikoistutkija Johanna Niemi). Vuonna 2009 johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa.

2.2.1 Neuvottelukunta Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun asetuksen (1241/2007) 6 :n mukaan tutkimuslaitoksella on laitoksen toimintaa tukeva neuvottelukunta, joka käsittelee tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämissuuntia, tukee tutkimuslaitoksen strategista suunnittelua, edistää tutkimuslaitoksen ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä sekä seuraa laitoksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukuntaan kuuluvat laitoksen ylijohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä, joista yksi on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keskuudestaan valitsema henkilö. Neuvottelukunnan nimittää oikeusministeriö. 5 Neuvottelukunnan jäsenet: Puheenjohtaja: Hovioikeuden presidentti Lauri Melander (Helsingin hovioikeus) Varapuheenjohtaja: Rehtori Seppo Kolehmainen (Poliisiammattikorkeakoulu) Jäsenet: Ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Erikoistutkija Päivi Honkatukia (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Käräjätuomari Tarja Honkanen (Helsingin käräjäoikeus) Ylijohtaja Jarmo Littunen (Oikeusministeriö) Professori Tarja Pösö (Tampereen yliopisto) Professori Pekka Sulkunen (Helsingin yliopisto) Asianajaja Marja Toivio-Kaasinen (Asianajotoimisto Sandström & Koulu) Toiminnanjohtaja Leena Veikkola (Takuu-Säätiö) Ryhmäpäällikkö Johanna Lammi-Taskula (THL) 2.2.2 Tutkimusyksiköt Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on kaksi tutkimusyksikköä: yleinen ja kriminologinen yksikkö. Lisäksi laitoksella on hallintoyksikkö, joka vastaa laitoksen hallinnosta ja tietopalveluista. Tutkimuslaitoksessa oli ylijohtajan, hallintopäällikön ja tutkimusjohtajien virkojen lisäksi yleisessä yksikössä neljä, kriminologisessa yksikössä kuusi ja hallintoyksikössä neljä virkaa. Lisäksi laitoksella työskenteli budjetti- ja ulkopuolisella rahoituksella palkattuja määräaikaisia tutkijoita ja tutkimusavustajia. Kriminologisen yksikön voimavaroista pääosa käytettiin rikollisuuden ja kriminaalipolitiikan osoittimien kehittämiseen ja rikollisuustilanteen seurantaan. Yleisessä yksikössä lainsäädännön toimivuuden sekä lainsäädäntöuudistusten seuranta vaativat pääosan voimavaroista.

6 2.2.3 Henkilöstökokous, yhteistoiminta Yhteistoimintasopimuksen tarkoittamia asioita käsitellään koko henkilökunnalle tarkoitetussa henkilöstökokouksessa. Henkilöstökokouksen puheenjohtajana toimi Kati Rantala ja sihteerinä Ville Hinkkanen. Henkilöstökokous kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Laitoksella toimi vuonna 2009 8 kpl sisäisiä työryhmiä: 1) Tietoturva- ja rekisterityöryhmä, 2) Arkistotyöryhmä, 3) Tiedotus- ja julkaisutyöryhmä, 4) Koulutustyöryhmä, 5) Ulkoilu-, huvi- ja työterveystyöryhmä, 6) Työsuojelutyöryhmä, 7) Perehdyttämiskansiotyöryhmä ja 8) Sisäinen rekrytointityöryhmä. 2.3 Toimitilat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toimii Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke- Fennialta vuokratuissa toimitiloissa Pitkänsillanrannassa, Hakaniemessä. Samoihin tiloihin on sijoittunut myös YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI. Tutkimuslaitoksen käytössä oleva pinta-ala on noin 820 m 2. Vuoden 2009 aikana kiinteistössä suoritettiin julkisivuremontti.

7 3 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Vuodelle 2009 laaditussa valtion talousarvioesityksessä tutkimuslaitoksen toiminnan tavoitteet kuvataan seuraavasti: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoitteena on tukea oikeusministeriön suunnittelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden ja yhteiskunnan tietotarpeita. Vuonna 2009 laitos toteuttaa yhdessä muiden tutkimusyksiköiden kanssa kansallisen uhritutkimuksen. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa rikollisuuden määrästä ja kehityssuunnista.. Yhä tärkeämmäksi kriminaalipolitiikan, oikeusturvan ja lainsäädännön johdonmukaisen kehittämisen edellytykseksi on tullut kattava tutkimustoiminta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos ja ministeriön käytössä olevat tutkimusresurssit ovat vähäiset. Tavoitteena on lähivuosina parantaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja ministeriön edellytyksiä tuottaa nykyistä kattavammin tutkimustietoa oikeuselämästä. Näitä tavoitteita täsmennettiin ja tarkennettiin edelleen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeusministeriön 18.12.2008 (OM 63/013/2008) käymissä tulosneuvotteluissa. Oikeusministeriö vahvisti päätöksellään 13.3.2009 (OM 9/21/2009) tulossopimuksen mukaiset tulostavoitteet. Seuraavassa tarkastellaan ensin koko laitoksen toiminnan vaikuttavuutta (3.1), sitten tuloksellisuutta ja yksittäisiä tuotoksia (3.2). 3.1 Toiminnan vaikuttavuus Laitoksen toiminnan perustavoitteena on oikeuspoliittisen päätöksenteon tietopohjan vahvistaminen, erityisesti oikeusministeriön hallinnonalalla. Tutkimuksen vaikuttavuudessa on tällöin kyse tiedon läpäisykyvystä, sen tehokkaasta levittämisestä, sekä päätöksentekojärjestelmän kyvystä ottaa vastaan ja käyttää sille tarjottua tietoa. Oikeuspoliittisen tutkimuksen vaikuttavuus ilmenee eri ulottuvuuksilla, mikä vaikeuttaa yksiselitteisten ja suorien indikaattorien kehittelyä. Vaikuttavuus voi ilmetä yleisen tiedon tason kohoamisena ja väärinkäsitysten oikaisemisena. Aiempaa luotettavamman ja oikeasuhtaisemman kuvan antaminen rikollisuuskehityksestä on laitoksen piirissä kehiteltyjen rikollisuuden mittareiden perustavoite. Ilman uhritutkimuksia ja itse ilmoitetun nuorisorikollisuuden mittauksia käsityksemme rikollisuuden tasosta ja kehityssuuntauksista olisikin toinen virheellisempi kuin mitä se nyt on.

8 Tutkimuksen vaikuttavuus ilmenee myös tilanteissa, joissa lainuudistusten sisältöratkaisuja perustellaan tutkimustietoon viitaten. Lainvalmisteluasiakirjoissa on usein suoria viittauksia laitoksen tutkimuksiin. Näitä löytyy muun muassa rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää, tuomioistuinlaitosta, velkahallintajärjestelmiä sekä julkisen oikeusavun kehittämistä koskevista valmisteluasiakirjoista. Laitoksen tutkijoita on kuultu eduskunnassa asiantuntijana lukuisten lakien valmistelussa. Tutkijoiden osallistuminen erilaisten työryhmien ja toimikuntien työhön on usein julkaisuakin tehokkaampi tapa saattaa oikeuspoliittinen tieto hyödyttämään päätöksentekoa ja suunnittelua. Laitoksen tutkijoilla on vuoden 2009 aikana ollut jäsenyyksiä ja puheenjohtajuuksia lukuisissa oikeusministeriön asettamissa säädösvalmisteluun ja oikeuspoliittiseen suunnitteluun liittyvissä työryhmissä, toimikunnissa ja neuvottelukunnissa. Tutkijoiden osallistuminen lainkäyttöhenkilöstön koulutukseen erilaisten seminaarien ja kurssien yhteydessä on kanavoinut tutkimustietoa lainsoveltamisen ja oikeudenkäytön tasoille. Laitoksen julkaisema tutkimustieto kanavoituu median kautta myös osaksi yleistä oikeuspoliittista kansalaiskeskustelua. Laitos on ollut kokoonsa nähden edellisvuosien tapaan näkyvästi esillä julkisessa sanassa. Alan tutkimuksen tason ja osaamisen nostaminen sekä infrastruktuurin vahvistaminen ovat osa laitoksen tutkimuspoliittista tehtävää. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen panos oikeuspoliittisen tutkimuksen teorian ja menetelmien kehittäjänä on huomattava jo yksin sen vuoksi, että laitos on alallaan ainoa. Laitoksen tutkimus- ja henkilöstöpoliittisiin tavoitteisiin kuuluu laitoksen henkilökunnan tutkijakoulutuksen tukeminen. Lähes puolet henkilöstöstä on väitellyt tohtoriksi tai suorittanut lisensiaattitutkinnon. Laitoksen asiantuntijoiden osallistuminen tutkimuksen ja tilastoinnin johto- ja ohjausryhmiin on lisännyt tutkijoiden ja asiantuntijoiden vuorovaikutusta, vahvistaen näin yhteistyömuotoja ja tutkimuksen tekemisen yleisiä edellytyksiä. Yhteistyön tiivistäminen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on myös edelleen vahvistanut laitoksen ja sen tutkimuksen omaa asemaa tutkimuskentällä. Tiedon saatavuus kohentaa vaikuttavuutta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuottamaa tutkimustietoa välitetään tiedon käyttäjille monin eri tavoin. Tutkimustuloksia julkaistaan tieteellisissä julkaisusarjoissa, lehtiartikkeleissa, laitoksen www-sivuilla, erilaisissa koulutustilaisuuksissa, esitelmissä ja seminaareissa. Laitoksen tutkimuksia lähetettiin vapaakappaleina noin 130 kotimaiselle vastaanottajalle ja yli 30 ulkomaiselle kirjastolle tai tutkijalle. Research Report Summaries lähetettiin lisäksi noin 140 kohteeseen ja Rikollisuustilanne 2008 kotimaahan noin 340 vastaanottajalle ja ulkomaille noin 40 vastaanottajalle. Laitoksen kaikki julkaisut on julkaistu vuodesta 2004 lähtien laitoksen www-sivuilla. Myös tätä vanhempia julkaisuja on tarkoitus jatkossa saattaa sähköisessä muodossa laitoksen kotisivuille.

9 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Seuraavassa toiminnallista tuloksellisuutta koskevassa jaksossa esitetään ensin määrällisiä tietoja laitoksen toiminnasta (3.2.1). Sen jälkeen esitellään yksityiskohtaiset tiedot tuotoksia koskevista tulostavoitteista ja niiden saavuttamisesta (3.2.2). Seuraavaksi (3.2.3) tarkastellaan taloutta ja toiminnallista tehokkuutta. Viimeisessä jaksossa esitellään laitoksen henkisten voimavarojen hallintaa (3.2.4). Mikäli tulossopimuksessa on asetettu määrällisiä tavoitteita vuodella 2009, ne esitetään toteutuneiden määrien yhteydessä. 3.2.1 Toiminnan määrällistä tarkastelua Tutkimustoiminnan tuloksellisuuden kuvaamisessa käytettäviin määrällisiin mittareihin liittyy joukko rajoitteita, puutteita ja virhemahdollisuuksia. Jo yksin vuositasolla nähtävät vaihtelut voivat olla seurausta hankkeiden erilaisesta jaksottumisesta ja projektikokojen vaihteluista. Seuraavat määrälliset tarkastelut ovat siten vain suuntaa antavia. 140 120 100 80 60 40 20 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kirjoitukset yhteensä Omat julkaisut Kuva 1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisut ja muut henkilöstön julkaistut kirjoitukset 2004 2009 Toimintakertomuksen liitteessä I luetellaan kaikki kertomusvuoden aikana ilmestyneet julkaisut sekä henkilöstön julkaisemat artikkelit ja muut tutkimuslaitoksen toimialaan liittyvät kirjoitukset. Niitä on yhteensä 123, joista 21 artikkeleina Rikollisuustilanne-katsauksessa ja 17 Oikeusolot-katsauksessa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia-sarjassa ilmestyi 8 julkaisua, Tutkimustiedonantoja-sarjassa 12 julkaisua ja Verkkokatsauksia-sarjassa 3 julkaisua. Tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettiin yhteensä 80 100 julkaisua, joista 15 20 julkaisua laitoksen omissa sarjoissa. Molemmat tavoitteet saavutettiin. Lisäksi julkaistiin laitoksen toimintakertomus ja Research Report Summaries. Kirjoituksia ilmestyi kaikkiaan selvästi enemmän kuin edellisvuonna, johtuen osittain useasta kokoomateoksesta laitossarjoissa.

10 TULOSTAVOITTEET (2009): 80 100 esitelmää, 20 30 kansainvälistä esitelmää 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kansainväliset Kotimaiset: alustukset/esitelmät luentokerrat (2005 ) Kuva 2 Esitelmät 2004 2009 Tutkimuslaitoksen tutkijat pitivät kertomusvuonna 103 esitelmää tai alustusta, 79 kotimaassa ja 24 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Tulossopimuksen tavoitteet saavutettiin. Lisäksi eri luentosarjoilla pidettiin yhteensä 79 luentokertaa.

3.2.2 Tuotokset Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisesti laitoksen toiminnan tuotoksia toimintasuunnitelman mukaisin ryhmittelyin. KRIMINOLOGINEN YKSIKKÖ Rikollisuustilanteen seuraaminen ja rikollisuuden osoittimien kehittäminen TULOSTAVOITTEET (2009): (B = budjettirahoitus, Y = yhteisrahoitus) TOTEUTUMINEN: 11 a) Kokonaiskuva rikollisuustilanteesta. Rikollisuustilanne 2008 pyritään julkaisemaan syyskuussa 2009. Katsauksen kehittämistä jatketaan rekisteriaineistojen avulla, tavoitteena tarkastelujen laajentaminen määräkuvauksista piirrekuvauksiin keskeisten rikoslajien osalta. B b) Uhritutkimukset. Vuonna 2009 kerätään seitsemäs kansallisen uhritutkimuksen aineisto, joka valmistuu joulukuussa 2009 analysoitavaan muotoon. Laitos raportoi väkivallan, omaisuusrikosten ja rikospelkojen trendit vuoden 2010 alkupuolella. Vuoden 2009 aikana käynnistetään metodologinen tutkimus, jonka tavoitteena on siirtyminen uuteen rikosuhritutkimukseen (mikäli rahoitus saadaan). B/Y c) Nuorisorikollisuuskyselyt. Keväällä 2008 kerättiin kansallisen nuorisorikollisuuskyselyn aineisto, eli sarja kattaa vuodet 1995 2008. Trendejä koskeva ensiraportti julkaistiin 2008, syvempiä tarkasteluja sisältävä raportti ilmestyy vuoden 2009 kesään mennessä. Keväällä raportoidaan myös tutkimuksen yhteydessä kerätty opettajauhritutkimuksen aineisto. Vuonna 2009 arvioidaan järjestelmän uudistamistarve, esimerkiksi siirtyminen verkkopohjaiseen aineistonkeruuseen. Y d) Henkirikosten seurantajärjestelmän kehittämistä jatketaan. Sopimus sisäasiainministeriön ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa tulee katkolle keväällä 2009, laitoksen tavoitteena on sopimuksen jatkaminen. Ks. myös kohta II b. B Rikollisuustilanne-katsaus (tutkimuksia 247/2009) ilmestyi lokakuussa 2009. (1 esitelmä) Kansallisen uhritutkimuksen aineisto valmistuu (Tilastokeskus) vuodenvaihteessa. Väkivallan ja väkivaltapelkojen osalta tulokset on raportoitu maaliskuussa 2010 tutkimustiedonantona. Metodologinen tutkimus edennyt tutkimussuunnitelman mukaisesti. (1 esitelmä) Nuorisorikollisuuskysely 2008 raportoitiin kahdessa verkkojulkaisussa (8/2008) sekä laitoksen tutkimuksia -sarjassa (246/2009). Hankkeeseen liittynyt opettajauhritutkimus raportoitiin verkkojulkaisuna (10/2009). Järjestelmän uudistamisen tutkimussuunnitelma valmistui ja ministeriö päätti rahoittaa vuosille 2010 2012 ajoittuvat kehityshankkeet (sopimus tekeillä). (artikkelit 1, 22, 23; 7 esitelmää) Järjestelmän tietokantaa käytettiin verkkoraportissa Perheväkivalta Suomessa (12/2009). Henkirikoskatsaus 2009 ilmestyi tammikuussa 2010 verkkojulkaisuna. (artikkeli 40; 2 esitelmää)

12 Rikollisuuden ajankohtaisteemoja a) Rikoskäyttäytymisen riskitekijät. Hankkeessa tutkitaan väkivaltarikollisuuden syitä sekä arvioidaan mahdollisuuksia ennustaa rikollisuuskehitystä. Hankkeesta julkaistiin 2008 ensiraportti verkkojulkaisuna. Hankkeen tietokannan kehittämistä jatketaan mm. yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Tuloksia raportoidaan vuoden aikana. B / Y Hankkeen tietoja on raportoitu Rikollisuustilanne-katsauksessa. Ensimmäinen tieteellinen artikkeli on jätetty kansainväliseen lehteen talvella 2010. (5 esitelmää) b) Euroopan henkirikollisuuden seurantajärjestelmä. Laitos osallistuu hankkeeseen, jossa kehitetään Euroopan henkirikollisuuden seurantajärjestelmää Ruotsin, Suomen ja Hollannin kansallisten henkirikollisuuden seurantajärjestelmien pohjalta. Toteutuminen riippuu käynnissä olevista sopimusneuvotteluista EU:n komission kanssa. Rahoituksen varmistuessa aloitus on loppuvuodesta 2009. Y c) Naiset ja henkirikollisuus. Henkirikosten seurantajärjestelmän uutena sovellutuksena tutkitaan naisiin kohdistuneiden sekä naisten tekemien henkirikosten profiileja ja niissä tapahtuneita muutoksia. B Hanke käynnistyi Tukholmassa kesäkuussa pidetyssä kokouksessa. Eri maiden tietokantojen sisällön ja kuvaustapojen yhdenmukaisuuden tarkastelu käynnissä, edeltäen sisällöllistä vertailua. (1 esitelmä) Raportti ilmestyi verkkokatsauksena 11/2009. (1 esitelmä) Kontrollijärjestelmän toiminta ja kriminaalipoliittisten uudistusten seuranta a) Rangaistuskäytäntö yleisissä rikoksissa. B. Hankkeessa toteutetaan tilastollinen tutkimus yleisten rikosten rangaistuskäytännöstä. Tavoitteena on kartoittaa rikoskohtaisten erityisten mittaamisperusteiden (tekotapa, seuraukset, motivaatiotilanne jne.) vaikutusta rangaistuksen määräämiseen sekä hahmottaa tämän tiedon pohjalta eri rikosten tyyppirangaistusvyöhykkeitä ja niistä poikkeamisen perusteita. Ensimmäisessä vaiheessa analysoidaan rattijuopumusrikoksia sekä varkaus- ja kavallusrikoksia. Vuoden 2009 aikana raportoidaan rattijuopumusrikoksia koskevia tuloksia. Y. Hanke viivästyi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan toimeksiannon vuoksi (ks. alla).

13 b) Rikosuhrin asemaa selvittävä hanke käynnistyi touko-kesäkuussa 2008 tutkijan palattua äitiyslomalta. Kokonaishankkeessa on kolme osaa: 1) Rikosuhrien tukipalvelut. Hankkeessa selvitetään rikosuhrien tukipalveluita, sekä viranomais- että kansalaisjärjestöjen näkökulmasta. Huomion kohteena on mm. palvelujen riittävyys ja kohdentuminen. Hankkeen osasta Rikosuhrien tukipalvelut on tuotettu viimeistelyä vailla oleva käsikirjoitus, arvioitu ilmestyminen 2010. Hankkeen etenemiseen on vaikuttanut päätutkijan siirtyminen virkavapaalle elokuuhun 2010 asti. Korvausosion tutkimuslupa-asiat pantiin vireille syksyllä 2009. (4 esitelmää) 2) Rikosuhreille maksetut korvaukset. Hankkeessa selvitetään rikosuhrien saamia korvauksia tilastoaineistojen avulla. 3) Rikosuhrin kokemuksia tutkitaan mm. edellisiin kahteen osaprojektiin nojautuen kvalitatiivisessa haastattelututkimuksessa, jossa tarkastellaan uhrien näkemyksiä ja kokemuksia rikoksen viranomaiskäsittelystä. Tämä osa kokonaishankkeesta toteutunee vuoden 2009 puolella. c) Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntö. Hankkeessa toteutetaan tilastollinen tutkimus lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytännöstä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia hyväksikäyttötapauksia tuomioistuimissa käsitellään ja mitä tunnusmerkistöjä tuomioistuimet niihin soveltavat, kuinka ankaria rangaistuksia eri teoista tuomitaan sekä onko rangaistuskäytännössä tapahtunut muutoksia. Aineisto saatu vuoden 2008 loppupuolella. Y d) Uusintarikollisuus ja seuraamusten vaikuttavuus. Hankkeen raportointi siirtyi 2008 toiselle tutkijalle alkuperäisen tutkijan virkavapauden jatkuessa. B e) Valvottu koevapaus. Hanke toteutetaan Risen rahoituksella 1.1.2009 alkaen. Kesto n. 1 v. Y f) Ehdollinen vankeusrangaistus. Suppea selvitys ehdollisen vankeusrangaistuksen valvontakäytännöistä nykyisten rekisteriaineistojen avulla. Valmistuu vuodenvaihteessa 2008/2009. Tutkimus julkaistiin tiedonantona 89/2009. (artikkelit 17, 18; 6 esitelmää) Hankkeen tuloksia raportoidaan Crime & Justice -kirjasarjassa. (1 esitelmä) Tutkimus ilmestynyt maaliskuussa 2010. ( 1 esitelmä) Tiedonanto 95/2009.

14 Muuta Edellä mainittujen lisäksi kriminologinen yksikkö kohdentaa vuonna 2009 resursseja eräisiin muihin tutkimustehtäviin, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön, sektoritutkimuksen suunnitteluun ja hallinnonalan yhteistyöhön. Yksikkö osallistuu kansainväliseen pohjoismaista kriminologiaa esittelevään kirjahankkeeseen (Nordic Crime and Justice A Review of Research), laatii sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Työ, hyvinvointi ja osaaminen -jaostolle selvityksen syrjäytymisen yhteydestä lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä osallistuu Rikosseuraamusviraston kanssa hankkeeseen, jossa selvitetään lyhytaikaisvankien rikosurasta luopumiseen vaikuttavia tekijöitä. Laitos järjesti Nordic Crime & Justice seminaarin lokakuussa 2009. Laitoksen puolelta esiteltiin viisi käsikirjoitusta julkaistavaksi em. teoksessa. Tutkimus lyhytaikaisvangeista julkaistiin laitoksen tutkimuksia -sarjassa (248/2009). Ohjelman ulkopuolelta valmistui yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa tutkimus ns. rikosperusteisista huostaanotoista (tiedonanto 89/2009) sekä sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimeksiantoon perustunut Nuorten syrjäytyminen ja rikollisuus. Suomessa tehdyn tutkimuksen ja sen katvealueiden kartoitusta (tiedonanto 94/2009). Tutkimusohjelman ulkopuolelta valmistui myös verkkokatsaus Perheväkivalta Suomessa (12/2009), joskin raportti on läheisesti yhteydessä kriminologisen yksikön hankkeisiin 1.d ja 2.c. YLEINEN YKSIKKÖ Oikeuslaitos ja oikeusolot yleensä a) Oikeudenkäyntikulut ja riitaprosessin kehitys. Vuonna 2008 aloitettua projektia jatketaan ja työ raportoidaan 2009. B Tutkimustiedonanto Käräjäoikeuksien riitaasiat 93/2009. (artikkelit 4, 7; 1 esitelmä) b) Kirjallinen rikosprosessi. Hanke, joka on tosiasiassa jo käynnistynyt 2008, toteutetaan ja raportoidaan vuoden 2009 kuluessa. Y c) Luottamus oikeuslaitokseen ja kansalaisten oikeuskäsitykset. Hankkeen käynnistys on viivästynyt, mutta se toteutetaan 2009 säilyttämällä vertailtavuus vuoden 1999 tutkimukseen ja täydentämällä kysymyspatteristoa uusilla teemoilla. Y d) Huostaanottopäätöksenteon toimivuus hallinto-oikeuksissa. Suunnittelu käynnistynyt, toteutus vv. 2009 2010. Y Hankkeen tulokset raportoitu tutkimustiedonannossa 102 helmikuussa 2010. (artikkeli 9; 1 esitelmä) Hanke on organisoitu toteutettavaksi osaksi EU-rahoitteisen Justis-projektin yhteydessä. Luottamuskysymyksiä koskeva moduli saatu osaksi Euroopan sosiaalisurveytä. Kysely toteutetaan vuonna 2010. Tulokset käytössä vuonna 2011. Hanke käynnistynyt muun muassa tietojen keruulla hallinto-oikeuksista. (artikkeli 10)

15 e) Kansalaisten kokemat oikeusongelmat ja niiden ratkaisukeinot Hankesuunnittelu 10 vuoden takaisen peruskartoituksen uudistamiseksi; oikeudelliset asiantuntijapalvelut ja niiden laadunarviointi Esiselvitys (ml. edunvalvontajärjestelmä muutoksineen). B Perhe-elämän oikeusolot a) Omistusriidat avoliitossa. Peruskartoitus keskeisistä ongelmista. Laitoksen ulkopuolinen rahoitus auki. Y Hanketta valmisteltu muun muassa suunnittelemalla määrällistä kartoitusta sekä laadullisen tiedon keräämistä oikeusongelmien tunnistamisesta ja ratkaisutavoista eri elämänaloilla. Oikeusolot-katsaus valmistui ja julkaistiin. Julkaisu 244/2009. Hanke yhä suunnitteluvaiheessa. Velka- ja perintäasiat a) Toimeksiantorajoitukset suoraan ulosottokelpoisten julkisten saatavien perinnässä ja ulosotossa. Y b)tutkimushanke yksityisoikeudellisten saatavien määräaikaisuudesta. Y c)velkaongelmien kehityksen seuranta. Pääasiassa Tilastokeskuksen tuottamaan aineistoon pohjautuva seurantaraportointi toteutetaan syksyllä 2009. B Tutkimustiedonanto 98/2009. Sovittu ministeriön ja laitoksen kesken, että hanketta ei toteuteta. Hanke toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella, tutkimustiedonanto 90/2009. (6 esitelmää) Lainsäädäntötutkimus Lainsäädäntötutkimusprojekti 2006 2008. Y. Hanketta työstettiin 2009 alkupuolella sen kaikilla kolmella keskeisellä osa-alueella: Suomen mahdollisuudet vaikuttaa valmisteilla olevaan EU-lainsäädäntöön, taloustieteellisen argumentaation hyödyntäminen lainvalmistelussa sekä ns. sääntelyn uudet muodot. Lisäksi julkaistiin 2008 järjestetyn kansainvälisen lainsäädäntötutkimus-konferenssin aineisto. Julkaisut: Suomen mahdollisuudet vaikuttaa valmisteilla olevaan EU-lainsäädäntöön 241/2009, Oikeustaloustieteellinen näkökulma kotimaiseen lainvalmisteluun 242/2009. Tutkimustiedonannot: Mainonnan eettisyys it-

16 sesääntelyn kohteena 91/2009, Asianajajien valvonta yhteissääntelynä 96/2009 ja Changing forms of Legal and Non-Legal Institutions and New Challenges for the Legislator. (1 esitelmä) a) Sääntelytarkkuutta koskeva projekti. Käynnistyy 1.3.2009 ja jatkuu 2010. Y b) Paremman sääntelyn toimintaa koskeva arviointi. Toteutetaan 2009 2010. Hankkeeseen liittyvä kansainvälinen konferenssi syksyllä 2010. Y. c) Lainsäädännön implementaatiota, vaikutuksia ja vaikutusten arviointia koskeva projekti. Ensi vaiheena nykyisen tilan ja kotimaisen, muun muassa OPTL:ssa kertyneen tutkimustiedon kartoittaminen, osaamisen vahvistaminen sekä kokoomajulkaisu tältä pohjalta. Käynnistyy helmikuussa 2009.B Hanke on meneillään, muun muassa tutkimusseminaari marraskuussa 2009. Hanke on käynnistynyt, myös työ- ja elinkeinoministeriö osarahoittajana. Hanke on käynnistynyt ja sitä toteutetaan tässä vaiheessa osana edellä b-kohdassa mainittua hanketta. Muuta a) Uuden julkisuuslainsäädännön toimivuus tuomioistuimissa. Y b) Tuomioistuinsovitteluuudistuksen seuranta. B c) Telepakkokeinojen oikeussuojajärjestelmä. Y d) Kuluttajaviraston oikeudellisen toiminnan arviointi. Työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta ja rahoittamana toteutettu projekti. e) Kotimaisten itse- ja yhteissääntelyjärjestelmien tilaa ja toimivuutta koskeva kartoitus. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama ja rahoittama hanke. Hanke on käynnistynyt vuoden 2010 alussa, raportointi 2011. Hanke on käynnistynyt vuoden 2009 lopulla. Julkaisu Telepakkokeinojen oikeussuojajärjestelmä 243/2009. Tutkimustiedonanto 101 (sähköinen yhteisjulkaisu TEM:n kanssa) Hanke käynnistynyt loppuvuodesta 2009.

Asiantuntija- ja luottamustehtävät Lainvalmistelu ja suunnittelu. Tutkimuslaitoksen henkilöstöllä oli 24 asiantuntijatehtävää erilaisissa lainvalmistelu- ja suunnitteluelimissä. Näistä 10 liittyi suoranaisesti säädösvalmisteluun. Laitos oli edustettuna oikeusministeriön asettamassa seksuaalirikostyöryhmässä sekä rikoksentorjuntaneuvostossa. Säädösvalmisteluun vaikutettiin muun muassa esitutkinta- ja pakkokeinolakia valmistelevassa toimikunnassa sekä lievän pahoinpitelyn syytesäännösten muutosta valmistelevassa työryhmässä Kriminaalipolitiikkaan liittyvien asiantuntijatehtävien lisäksi laitos on ollut edustettuna velkaantumista ja maksuhäiriöitä sekä oikeusturva-asioita käsittelevissä toimielimissä. Laitoksen tutkijoita on ollut jäsenenä sisäasiainministeriön syrjinnän seurantaryhmässä ja Paremman sääntelyn neuvottelukunnassa. Laitoksen tutkija on oikeusministeriön strategiatiimin maksuhäiriöpolitiikkaa koskevan ryhmän laajemman kokoonpanon jäsen. Laitoksella on ollut jäsen muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön rikos- ja riita-asioiden sovittelun neuvottelukunnassa ja valtioneuvoston asettamassa lapsiasiain neuvottelukunnassa sekä asiantuntijajäsen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen kampanjan ohjausryhmässä. Tutkimusverkostot ja -ohjaus. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos oli kertomusvuonna edustettuna 23 tutkimuksen, koulutuksen ja tilastoinnin ohjaus-, johto-, yhteistyö- ja seurantaryhmässä. Tutkimuslaitoksella oli edustaja valtakunnallisen oikeustieteen tutkijakoulun OMY:n johtoryhmässä, Rahaautomaattiyhdistyksen rahapelitutkimusvaliokunnassa sekä Westermarckseuran Kettil Bruun -palkintokomiteassa. Laitos on ollut edustettuna myös oikeus- ja rikosasiain tilastoinnin yhteistyöryhmässä sekä oikeusministeriön tutkimuksen ja kehittämisen ohjausryhmässä. Laitoksen erikoistutkija osallistui seminaarin Väkivalta: oikeudellinen kohtaa poliittisen ja sosiaalisen järjestelytoimikuntaan. Tieteelliset yhdistykset ja -säätiöt. Laitoksen henkilöstöllä oli 17 jäsenyyttä toimialan tieteellisten yhdistysten, säätiöiden ja muiden organisaatioiden johtoelimissä. Hallitus- tai muita johtoelinpaikkoja on kertomusvuonna ollut muun muassa seuraavissa yhteisöissä ja säätiöissä: Euroopan kriminologiyhdistys (ESC), kansainvälisen rikosoikeus- ja vankeinhoitosäätiö IPPF, Nordiska Samarbetsrådet för Kriminologi, Nuorisotutkimusseura, Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY), Suomen Kriminalistiyhdistys, Westermarck -seura ja Ihmisoikeusliitto. Tieteellisen julkaisutoiminnan kehittäminen. Laitoksen tutkijoilla oli kertomusvuonna 19 julkaisutoimintaan liittyvää luottamus- ja asiantuntijatehtävää. Laitoksella on ollut jäseniä muun muassa Oikeus-lehden toimituksessa, Haaste-lehden toimitusneuvostossa, Youth Justice -lehden toimitusneuvos- 17

18 tossa, sekä Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention -lehden advisory boardissa. Lisäksi laitoksen tutkijat ovat toimineet tieteellisten julkaisujen asiantuntijalukijoina (referee). 3.2.3 Talous sekä toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Talous TULOSTAVOITTEET: (2009) Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen budjettirahoitus vuonna 2009 on yhteensä 1 552 000 euroa. Vuonna 2009 tutkimuslaitoksen kokonaisrahoitus oli tilinpäätöksen mukaan noin 2 098 000 euroa. Suurin osa rahoituksesta koostui valtion budjettirahoituksesta (1 552 000 euroa). Taulukko 1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rahoitus ja kulut 2007 2009 Toiminnan rahoitus (1 000 e) 2007 2008 2009 Budjettirahoitus 1 420 1 590 1 552 Tutkimussopimukset 328 317 540 Julkaisumyynti (maks.toim.) 3 4 6 Yhteensä 1 751 1 911 2 098 Toiminnan kulut (1 000 e) 2007 2008 2009 Palkat 1 147 1 288 1 407 Vuokrat 180 185 189 Muut kulut 208 209 271 Yhteensä 1 535 1 682 1 868 Ulkopuolisista tutkimussopimuksista saatiin 540 000 euroa, joka on noin 26 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Lisäksi julkaisujen myynnistä saatiin tuloja 5 710 euroa. Nettotoimintamenot olivat 1 323 000 euroa, joka on 84 prosenttia tulossopimuksen mukaisesta tavoitetoimintamenotasosta.

19 Tutkimussopimukset ja julkaisut 26 % Budjettirahoitus 74 % Kuva 3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rahoitus 2009 Toimintavuoden kulut olivat 1 868 000 euroa, missä on kasvua 11 prosenttia. Suurin osa kuluista muodostui palkoista (1 407 000 euroa) ja vuokrista (189 000 euroa). Muut kulut 15 % Vuokrat 10 % Palkat 75 % Kuva 4 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kulut 2009

20 VII Lainsäädäntötutkimus 19 % I Rikollisuustilan teen seuraaminen ja rikollisuuden osoittimien kehittäminen 25 % VI Velkaongelmat ja tietosuoja 4 % V Perhe-elämän oikeusolot 3 % IV Oikeuslaitos ja oikeusolot yleensä 16 % Muut kriminologisen yksikön hankkeet 1 % III Kontrollijärjestelmän toiminta 23 % II Rikollisuuden ajankohtaisteemoja 9 % Kuva 5 Kustannusten jakautuminen hankekokonaisuuksittain Taloudellisuus ja tuottavuus TULOSTAVOITTEET (2009): Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallista tehokkuutta voidaan kuvata sillä, kuinka paljon rahaa ja henkilötyövuosia on käytetty julkaisua kohden. Tulostavoite: Vuoden 2009 tuottavuustavoitteeksi asetetaan nykyinen taso. Tieteellisen tutkimuslaitoksen toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden numeerinen mittaaminen on vaikeaa. Tutkimuksen tarkka tuotteistaminen ei ole mielekästä, ja toisaalta tutkimuslaitosten tuotoksiakaan ei ole mahdollista yksiselitteisesti määritellä. Tuotoksia ovat muun muassa tehdyt tutkimukset. Tutkimusten tai tutkimushankkeiden lukumäärän käyttäminen tuotosten mittarina ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, sillä hankkeiden laajuus vaihtelee. Lisäksi osa laitoksen toiminnasta ei liity suoraan mihinkään yksittäiseen tutkimushankkeeseen. Osittain käyttökelpoinen sijaismittari on julkaistujen kirjoitusten lukumäärä. Erilaiset julkaisut eivät kuitenkaan ole vaikuttavuudeltaan taikka sivu- tai työmäärältään yhteneviä, eivätkä näin täysin vertailukelpoisia. Yhteismitattomuus vaikeuttaa sekä laitoksen oman toiminnan ajallista tarkastelua että vertailua eri tutkimuslaitosten välillä. Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle asetettiin vuoden 2008 tapaan tulossopimuksessa taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevia tulostavoitteita määrällisessä muodossa. Vaikka seuraavassa tarkastellaankin tutkimuslaitoksen tuottavuutta ja taloudellisuutta tuotettujen julkaisuiden lukumäärän avulla, ei tutkimuslaitoksen toimintaa tule arvioida pelkästään näiden määrällisten mittarien kautta. Merkittävä osa toiminnasta ja sen tuloksista kanavoituu

ja ilmenee muiden, ei kvantifioitavissa olevien mittarien muodossa. Tarkastelu on siten vain suuntaa antava. Vähimmillään se antaa mahdollisuuden trenditarkasteluihin. Yksittäisen vuoden lukuja arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että tutkimushankkeet jaksottuvat useiden vuosien ajalle, minkä vuoksi tunnusluvut voivat vuosittain vaihdella voimakkaastikin julkaisuaikatauluista riippuen. Taulukko 2 Tutkimuslaitoksen taloudellisuus ja tuottavuus 2004 2009 Taloudellisuus Tuottavuus Tuotokset [1000 e/julk.] [1000 e/htv] [julkaisua/htv] Julkaisut ja kirjoitukset [kpl] 2004 11,9 58,9 4,9 110 2005 18,2 61,5 3,4 76 2006 16,1 63,1 3,9 85 2007 15,7 64,4 4,1 98 2008 18,5 69,9 3,8 91 2009 15,2 72,9 4,8 123 tavoite 2009 18 22 68 74 3,5 4 80 100 21 [kirj./htv] 6 5 4 3 2 1 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 5 Tutkimuslaitoksen tuottavuus, mittarina julkaistut kirjoitukset 2004 2009 Tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten välistä suhdetta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keskeisin panostekijä on työvoima, jota kuvataan henkilötyövuosilla (htv). Vuonna 2009 julkaistiin 123 tutkimuslaitoksen henkilökunnan laatimaa kirjoitusta, joka on 4,8 kirjoitusta/htv. Tämä on 0,8 yksikköä enemmän kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite (3,5 4). Kirjoituksiin lasketaan tässä sekä tieteelliset erillisteokset että pienemmät artikkelit ja katsaukset. Kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä ja kokoomateoksissa julkaistiin 7 kirjoitusta. Tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettiin 10 15 kansainvälistä julkaisua, joten tavoitteesta jäätiin hieman kansainvälisten julkaisujen osalta.

22 [1000 e/kirj.] 20 15 10 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 6 Tutkimuslaitoksen taloudellisuus (yksikkökustannukset), mittarina julkaistut kirjoitukset 2004 2009 Jos taloudellisuutta kuvataan julkaisuiden lukumäärällä jaetuilla kokonaiskustannuksilla, saadaan yhden julkaistun kirjoituksen hinnaksi noin 15 200 euroa, joka on noin 3 300 euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Tulossopimuksessa asetettu tavoite oli 18 000 22 000 euroa julkaisua kohden. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Tutkimussuoritteita ei hinnoitella liiketaloudellisin perustein, vaan budjettirahoituksen ulkopuolisessa tutkimusrahoituksessa pääpaino on yhteisrahoitteisella toiminnalla. Valtiokonttorin määräyksen (364/03/2005) mukaan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen on pakollista, jos tiliviraston tai tulosohjatun viraston yhteisrahoitteiseen toimintaan saama ja varainhoitovuodelle jaksotettu rahoitus on vähintään 100 000 euroa. Kustannuslaskentamallin kehitys aloitettiin laitoksella vuonna 2007, ja tulossopimuksen tavoitteiden mukaisesti otettiin käyttöön pysyvästi vuonna 2008. Seuraavassa esitetään laskelmat vuosilta 2007 2009. Kohdassa muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus on lisäksi huomioitu opetusministeriön momentille kirjattu 20 000 euron rahoitus Kansalliseen uhritutkimukseen.

23 Taulukko 3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2007 2008 2009 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 288 000 313 000 502 000 EU:lta saatava rahoitus 0 0 11 000 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 37 000 4 000 41 000 Tuotot yhteensä 325 000 317 000 554 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 792 000 1 042 000 1 310 000 Kustannusvastaavuus (tulot kustannukset) 467 000 725 000 756 000 Kustannusvastaavuus-% 41 % 30 % 42 % Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta muodostuu julkaisuiden myynnistä, ja sen tuotot vaihtelevat vuosittain voimakkaasti. Kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä, koska maksullinen toiminnan tuotot ovat alle 100 000 euroa (liiketoiminnan tuotot 5 710 euroa). [e] 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 7 Tutkimuslaitoksen maksullisen toiminnan tuotot 2003 2009

24 3.2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne ja -kustannukset Taulukko 4 Henkilöstömäärä vuoden lopussa 2007 2009 2007 2008 2009 Henkilöstömäärä 24 24 28 naiset 13 15 18 miehet 11 9 10 Vakinaiset 9 13 13 naiset 5 6 5 miehet 4 7 7 Määräaikaiset 15 11 15 naiset 8 9 13 miehet 7 2 2 Kokoaikaiset 19 18 19 naiset 10 9 11 miehet 9 9 8 Osa-aikaiset 5 6 9 naiset 3 6 8 miehet 2 0 1 Vuoden 2009 lopussa tutkimuslaitoksessa työskenteli 28 henkilöä, joista 19 (68 %) kokopäiväisesti. Laskua edelliseen vuoteen oli 9 prosenttia. Henkilöstön yhteenlaskettu työmäärä vuoden aikana oli 25,6 henkilötyövuotta, mikä vastaa tulossopimuksessa vuodelle 2009 sovittua määrää (25). 30 20 23,0 23,3 19,6 19,7 22,2 22,3 22,5 21,6 23,8 24,2 25,6 10 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Kuva 8 Tutkimuslaitoksen työmäärä henkilötyövuosina 1999 2009 Määräajaksi virkasuhteeseen nimitettyjä tai määräaikaiseen työsopimussuhteeseen otettuja oli 15 henkilöä, virkaan määräajaksi nimitettyjä oli 3. Kokopäiväisestä henkilöstöstä määräaikaisia oli kertomusvuoden päättyessä

32 prosenttia 1, joka on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2008. Määräaikaisten palvelussuhteiden suurta osuutta selittävät ennen kaikkea virkavapaudet ja tutkimustyön luonne (projektit ja ulkopuolinen rahoitus). 25 55- Miehet Naiset 45-54 35-44 25-34 0 2 4 6 8 10 12 14 henkilöä Kuva 9 Tutkimuslaitoksen henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma vuoden 2009 lopussa Taulukko 5 Henkilöstön keski- ja mediaani-ikä 2007 2009 2007 2008 2009 Keski-ikä 42,3 v. 42,0 v. 40,8 v. naiset 40,2 v. 39,0 v. 37,9 v. miehet 44,8 v. 47,0 v. 46,1 v. Mediaani 42 v. 42 v. 39 v. naiset 36 v. 36 v. 35 v. miehet 44 v. 46 v. 46 v. Yli 45-vuotiaiden osuus 38 % 42 % 43 % Tutkimuslaitoksessa on runsaasti nuorta henkilöstöä. Vuoden lopussa henkilöstön keski-ikä oli 40,8 vuotta ja mediaani-ikä 39 vuotta. Keski-ikä laski hieman. Suurin ikäryhmä ovat 25 34-vuotiaat. Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on 43 prosenttia. Suhde on hyvä; valtion henkilöstötilinpäätöksen käsikirjan mukaan tasaisen ikärakenteen tavoittelemiseksi osuus ei saisi ylittää 45 prosenttia. Naisten osuus henkilöstöstä oli 64 prosenttia. 1 Käsikirjan (Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä. Henkilöstötilinpäätös. Valtion työmarkkinalaitoksen julkaisuja 3/2001, 56) mukaan määräaikaiseksi luetaan henkilö, joka on määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa ja jolla ei ole vakinaista taustavirkaa tai -tehtävää.

26 Tutkimuslaitoksen kokonaistyövoimakustannukset olivat kertomusvuonna 1 407 000 euroa, josta varsinaista vuosipalkkasummaa oli 1 148 000 euroa ja välillisiä työvoimakustannuksia 260 000 euroa (18 prosenttia vuosipalkkasummasta). Vaihtuvuus Taulukko 6 Henkilöstön vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 2007 2008 2009 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) 4 % 17 % 13 % Siirtynyt eläkkeelle 0 % 0 % 0 % Kuollut 0 % 0 % 0 % Palkaton loma/virkavapaus 4 % 4 % 4 % Vuorotteluvapaa 0 % 0 % 0 % Lomautus 0 % 0 % 0 % Äitiysloma 13 % 4 % 0 % Yhteensä (kokonaispoistuma) 22 % 25 % 17 % Luonnollinen poistuma 4 % 17 % 13 % Tulovaihtuvuus ja muista syistä tulleet 2007 2008 2009 Tulovaihtuvuus (toiselta työnantajalta tulleet) 17 % 21 % 21 % Siirtynyt eläkkeeltä 0 % 0 % 0 % Palannut palkattomalta lomalta/virkavapaalta 0 % 4 % 0 % Palannut vuorotteluvapaalta 0 % 0 % 0 % Lomautus päättynyt 0 % 0 % 0 % Muu tulosyy (opiskelija, paluu työelämään) 0 % 0 % 4 % Tuntematon tulosyy 0 % 0 % 0 % Palannut äitiyslomalta 4 % 4 % 0 % Yhteensä 22 % 29 % 29 % Varsinainen tulovaihtuvuus 17 % 21 % 25 % Henkilöstön vaihtuvuudella mitataan, miten paljon henkilöitä on lähtenyt tai tullut palvelukseen kertomusvuoden aikana. Henkilöstöä poistuu lähtövaihtuvuuden ja muun poistuman kautta. Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Muuhun poistumaan lasketaan henkilön siirtyminen eläkkeelle, palkattomalle lomalle tai virkavapaalle, sekä eroaminen muusta syystä. Luonnollisella poistumalla tarkoitetaan toisen työnantajan palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita. Tulovaihtuvuus luokitellaan sen mukaan, missä henkilö on toiminut välittömästi ennen tuloaan organisaatioon. Vaihtuvuutta koskevat prosenttiluvut on laskettu suhteuttamalla työpaikkaa vaihtaneiden henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun (31.12.2008) henkilöstön lukumäärään (24). Tutkimuslaitoksen henkilöstön suhteellinen kokonaispoistuma vuonna 2009 oli 17 % ja luonnollinen poistuma 13 %. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen poistumaa selittää paljolti työn projektiluonne sekä laitoksen pieni kokonaishenkilöstömäärä. Jo yhden henkilön siirtyminen nostaa yksinään

poistumaa noin neljällä prosenttiyksiköllä. Tutkimuslaitoksen palvelukseen tuli kertomusvuonna seitsemän henkilöä, joka on 29 prosenttia edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Hyvinvointi ja jaksaminen; työterveydenhuolto ja -suojelu Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tehtiin vuosien 2007 ja 2008 tapaan työtyytyväisyyskysely. Viisiportaisella Likertin asteikolla (1 5, jossa 1 erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen) laitos sai keskimääräiseksi työtyytyväisyysindeksiksi arvon 3,7. Arvo on sama kuin vuonna 2009. Yksittäiset osaalueet pysyivät pitkälti edellisvuoden tasolla. Tiedon kulkuun oltiin selvästi edellisvuotta tyytyväisempiä, samoin kuin työnantajakuvaan ja työilmapiiriin. Työn haasteellisuuteen ja työoloihin oltiin hieman edellisvuotta tyytymättömämpiä. Arvioon työoloista saattoi vaikuttaa kiinteistössä vuoden 2009 aikana suoritettu julkisivuremontti. Taulukko 7 Sairauspoissaolot, työterveyshuolto ja työtyytyväisyys 2007 2009 Sairauspoissaolot 2007 2008 2009 poissaolotapauksia [kpl] 33 42 50 sairauspäivien lukumäärä [pv] 99 110 102 [pv/tapaus] 3,0 2,6 2,0 osuus/henkilötyövuodet 1,6 % 1,8 % 1,6 % [pv/htv] 4,2 4,6 4,0 Työterveyshuolto 2007 2008 2009 bruttokustannukset [e] 7 229,60 7 346,85 11 123,77 [e/htv] 303 304 434 Työtyytyväisyys 2007 2008 2009 tavoite 2009 työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,4 3,7 3,7 3,5 3,8 27 Koska tutkimuslaitoksessa työskentelee vain 28 henkilöä, vaihtelevat sairauspoissaolojen määrä ja työterveyshuollon kustannukset vuosittain voimakkaasti. Rekisteröityjä sairauden aiheuttamia poissaoloja oli vuonna 2009 yhteensä 102 työpäivää eli 0,4 henkilötyövuotta, joka on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolojen osuus kaikista rekisteröidyistä henkilötyövuosista on varsin pieni: 1,6 prosenttia eli 4,0 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaoloja vähennetään hyvillä työoloilla, tukemalla henkilöstön liikuntaharrastuksia, ennalta ehkäisevillä työterveyspalveluilla sekä tehokkaalla sairaudenhoidolla työterveyspalveluiden osana. Tutkimuslaitoksella on sopimus työterveyshuollon järjestämisestä Suomen Terveystalo Oyj:n kanssa. Työterveyshuollon bruttokustannukset olivat kertomusvuonna 11 123,77 euroa, jossa on nousua 51 prosenttia. Laitos on tukenut työntekijöiden liikuntaa, ja kustansi lisäksi halukkaille osallistumisen Helsingissä järjestettyyn Naisten kymppi -juoksutapahtumaan.