LIIKENNEVIRASTON MAKSUPOLITIIKKA

1 (12) LIIKENNEVIRASTON MAKSUPOLITIIKKA 2017-2018

2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...2 1.1 Yleistä...2 1.2... 3 1.2.1 Toiminnan kuvaus ja organisaatio... 3 1.2.2 Tehtävät... 3 1.3 Toiminnan ohjaus...4 2 MAKSULLISUUDEN YLEISET PERIAATTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ...4 2.1 Maksuttomat ja maksulliset suoritteet...4 2.1.1 Maksulliset suoritteet...4 2.1.2 Maksuttomat suoritteet...5 2.2 Maksullisen toiminnan ohjaus... 5 2.3 Yhteistoiminta muiden valtion virastojen kanssa... 5 2.4 n maksuasetus ja niiden perustana oleva lainsäädäntö... 5 2.4.1 Yleislainsäädäntö...5 2.4.2 Erityislainsäädäntö...6 3 KUVAUS LIIKENNEVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA JA NIIDEN PERUSTANA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 7 3.1 Julkisoikeudelliset suoritteet... 7 3.1.1. Kiinteämaksuiset julkisoikeudelliset suoritteet... 7 3.1.2. Omakustannusarvon mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet...9 3.2 Liiketaloudelliset suoritteet...9 3.3 Erityismaksulainsäädännön perusteella perittävät maksut... 10 4 KUSTANNUSTEN LASKENTA JA KUSTANNUSVASTAAVUUS... 11 4.1. Yleistä... 11 4.2. Tuotot... 11 4.3. Erilliskustannukset... 11 4.4. Yhteiskustannukset... 11 4.5. Sampo-toiminnanohjausjärjestelmä... 11 4.6. Kustannusvastaavuus... 12 5 RAHOITUS... 12 6 LIITTEET... 12 n maksulliset suoritteet 2017-2018 (liite 1)... 12 1 TAUSTAA 1.1 Yleistä Maksupolitiikkamuistion tarkoituksena on selvittää, miten valtion maksuperustelain (150/1992) hinnoitteluperiaatteita sovelletaan n suoritetuotannossa ja suoritteiden hinnoittelussa. Tavoitteena on maksulainsäädännön soveltaminen ja hinnoittelun perustana olevien kus-

3 (12) 1.2 tannustietojen oikeellisuuden varmistaminen. Maksupolitiikan tarkoituksena on varmistaa yhdenmukainen, kansalaisia tasa-arvoisesti kohteleva ja läpinäkyvä toiminta. Maksupolitiikkamuistio on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan maksupolitiikkaa koskevassa muistiossa (B15/2002) annettujen ohjeiden mukaisesti. 1.2.1 Toiminnan kuvaus ja organisaatio 1.2.2 Tehtävät toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja tehtävänä on edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta sekä alueiden tasapainoista ja kestävää kehitystä. Toiminnan tavoitteena on toimivien ja turvallisten matka- ja kuljetusketjujen varmistaminen, joukkoliikenteen edellytysten parantaminen sekä ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien liikenteen haittavaikutusten vähentäminen. n tavoitteena on omalla toiminnallaan merkittävästi vaikuttaa koko Suomen hyvinvointiin mahdollistamalla toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. n päämäärinä ovat uudistunut liikenteen ja liikkumisen ekosysteemi, luotettavat digitaaliset palvelut ja tehostunut toiminta, toimiva ja turvallinen infra palveluiden alustana sekä osaavat ihmiset ja uudistava kulttuuri. n nykyinen organisaatio astui voimaan 1.9.2015. ssa on seuraavat toimialat; toiminnan ohjaus, suunnittelu ja hankkeet, väylänpito, liikenne ja tieto sekä pääjohtajan alaisuudessa toimivat toiminnot viestintä ja yhteiskuntavastuu sekä strategia. Toimialoihin kuuluu osastoja ja yksiköitä. vastaa (Laki sta 862/2009 ja Valtioneuvoston asetus sta 864/2009) liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. n tehtävänä on: ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa; vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta sekä ohjata ja valvoa vesiväylänpitoa koko maassa; vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta; vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa; osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen; huolehtia liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä myös valtion väylien ulkopuolella siten kuin siitä erikseen säädetään; turvata talvimerenkulun edellytykset; kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta; edistää väylänpidon tuottavuuden parantamista; kehittää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä sekä myöntää merenkulun ja muiden liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettuja avustuksia; huolehtia merikartoituksen ylläpidosta ja kehittämisestä; varautua toimialallaan huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Viraston on huolehdittava myös niistä muista toimialansa tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään.

4 (12) 1.3 Toiminnan ohjaus a johtaa pääjohtaja. Työjärjestyksen mukaisesti pääjohtajan tukena on viraston johtoryhmä. Puheenjohtajana toimivan pääjohtajan lisäksi johtoryhmän muina jäseninä ovat toimialojen ylijohtajat, kehitysjohtaja ja viestintäjohtaja. Liikenne- ja viestintäministeriön on kohdistuvaa ohjausta koskevat asiat valmistellaan ministeriön ja viraston yhteistyönä. Hallinnonalan johdon yhteistyöryhmässä käsitellään koko hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua, hallinnonalan muita strategisia kysymyksiä ja lainsäädäntösuunnitelmia, sovitetaan yhteen hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaa sekä käsitellään hallinnonalan työnantajapolitiikkaa, johtamista ja muita koko hallinnonalaa koskevia asioita. tekee Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa monivuotisen tulossopimuksen, joka tarkastetaan vuosittain. Tulossopimus tukee hallitusohjelman ja hallinnonalan konsernistrategian toteutumista. Virastossa sovelletaan tulosohjausta ja toimivallan hallittua delegointia mahdollisimman lähelle asian valmistelua. Yhdessä hyväksytyt strategiset päämäärät ohjaavat viraston toimintaa. Viraston ohjaus- ja johtamistoiminnassa sekä tavassa toimia noudatetaan viraston arvoja sekä yhdessä sovittuja toimintaperiaatteita. Viraston toimintatavat ja sisäinen ohjeistus kuvataan viraston toimintajärjestelmässä. 2 MAKSULLISUUDEN YLEISET PERIAATTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 Maksuttomat ja maksulliset suoritteet 2.1.1 Maksulliset suoritteet Maksuperustelaki on yleislaki, jota sovelletaan valtion viranomaisten maksulliseen suoritetuotantoon, jos viranomaisen suoritteiden maksullisuudesta ei ole erityislailla tai sen nojalla annetulla asetuksella toisin säädetty. Maksuperustelain 4 :n mukaan maksullisia suoritteita ovat: tavarat, jotka valtion viranomainen on tuottanut, palvelut, jotka on tuotettu tilauksesta tai muusta toimeksiannosta, päätökset, jotka on tehty hakemuksesta, käyttöoikeuksien sekä muiden oikeuksien väliaikainen luovuttaminen, sekä muu toiminta, milloin suoritteen tuottaminen on seurausta vastaanottajan toimenpiteestä, jos suoritteen maksuttomuudelle ei ole perusteltua syytä. Suoritteen tulee olla maksullinen etenkin silloin, kun myös muu valtion viranomainen tuottaa sitä tai siihen verrattavaa suoritetta maksullisena tai kun suoritteen tuottaminen liittyy vastaanottajan taloudelliseen toimintaan. Valtion maksuperustelakia (jäljempänä maksuperustelaki) sovelletaan, jos suoritteiden maksullisuudesta ei ole säädetty erityislaissa tai erityislaissa olevan valtuutuksen nojalla annetuissa maksuperustelaista poikkeavissa säännöksissä. Maksullisista suoritteista säädetään maksuperustelain 4 :ssä ja maksuttomista suoritteista lain 5 :ssä. Maksuperustelaissa maksulliset suoritteet jaetaan julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja liiketaloudellisin perustein (markkinasuoritteet) hinnoiteltaviin suoritteisiin. Julkisoikeudellisella suoritteella tarkoitetaan sellaista viranomaisen suoritetta, jonka kysyntä perustuu lainsäädäntöön ja jonka tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (3 ). Lain 6 :n mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun tulee vastata suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Periaatteesta voidaan poiketa laissa säädetyin edellytyksin (6.3 ). Markkinasuoritteiden hinnoista päätetään liiketaloudellisin perustein (7 ). Toiminnan tuotoilla on katettava vähintään toiminnan kustannukset sekä toimintaan oman pää-

5 (12) oman ehdoin sijoitetulle pääomalle asetettu tuottovaatimus. Omakustannusarvon mukaisesti voidaan kuitenkin hinnoitella sellaiset markkinasuoritteet, joiden tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (7.2 ). Markkinasuoritteiden hinnoittelussa on kiinnitettävä huomiota myös viraston markkinaosuuteen merkityksellisillä markkinoilla ja huomioitava tästä mahdollisesti aiheutuvat kilpailuoikeudelliset velvoitteet. 2.1.2 Maksuttomat suoritteet Maksuttomia ovat ne suoritteet, jotka lainsäädännössä on suoraan säädetty maksuttomiksi. Lisäksi maksuttomia ovat kaikki ne suoritteet, jotka on tuotettu laissa tai asetuksessa viranomaiselle säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ja jotka eivät maksuperustelain tai erityislainsäädännön mukaan ole maksullisia. Maksuperustelain mukaan maksuttomia ovat: suoritteet, joiden tuottamisen ei voida katsoa kohdistuvan suoranaisesti yksittäiseen henkilöön, yritykseen eikä muuten tarkoin rajattuun ryhmään, suoritteet, joiden tarkoituksena on toimeentulon turvaavan etuuden antaminen, sekä viranomaisen neuvot, ohjeet, opastus ja tiedottaminen, jos näistä aiheutuu vain vähäisiä kustannuksia, jollei suoritteen maksullisuudelle ole erityistä syytä. n toimialaa koskevien substanssisäädösten ja kansainvälisten sopimusten perusteella osa virastolle kuuluvista tehtävistä on maksutonta viranomaistoimintaa. Eräät n suoritteet ovat maksuttomia suoraan lainsäädännön nojalla. Maksuttomia ovat myös kaikki ne suoritteet, jotka tuottaa laissa tai asetuksessa mainittujen tehtävien toteuttamiseksi ja jotka eivät ole maksuperustelain tai erityislainsäädännön nojalla maksullisia. lla on myös eräitä maksuperustelain mukaan maksullisia, mutta perustellusta syystä maksuttomia suoritteita, kollektiivisuoritteita sekä vähäisiä kustannuksia aiheuttavaa neuvontaa, ohjeita, opastusta ja tiedottamista. 2.2 Maksullisen toiminnan ohjaus n maksullista toimintaa ohjataan kuten maksutontakin toimintaa ja käytännössä n toiminnan ohjaus tapahtuu Sampo-toiminnanohjausjärjestelmän ja Kiekun periaatteiden mukaisesti. Toimintaa ohjataan vaikuttavuus-, tuotos- ja laadunhallinta- sekä toiminnallisten tehokkuustavoitteiden avulla. Kuitenkin kun on kyse maksullisesta toiminnasta, kustannusvastaavuuslaskelmien rooli toiminnan ohjauksessa tulee merkittäväksi. Maksullisten suoritteiden hinnoittelua ja n laskentamallia selostetaan lyhyesti kohdassa 4. 2.3 Yhteistoiminta muiden valtion virastojen kanssa Lainsäädäntöön perustuva yhteistoiminta valtion virastojen ja laitosten kanssa sekä sen puitteissa annettu virka-apu on maksutonta toimintaa. Osallistuminen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin valtion virastojen ja laitosten kanssa kuuluu maksuttoman toiminnan piiriin. Yhteisrahoitushankkeita ovat muun muassa erilaiset rekisterit ja palvelut, joissa n lisäksi on mukana muita viranomaistahoja. Muilta valtion virastoilta ja laitoksilta peritään suoritteista vastaava maksu kuin ulkopuolisilta asiakkailta. 2.4 n maksuasetus ja niiden perustana oleva lainsäädäntö 2.4.1 Yleislainsäädäntö Suoritteista säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa n maksullisista suoritteista (1203/2016), jossa omina osa-alueinaan ovat;

6 (12) kiinteämaksuiset julkisoikeudelliset suoritteet omakustannusarvon mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet erillislakien mukaiset muut suoritteet 2.4.2 Erityislainsäädäntö n toimintaa ohjaavat muun muassa seuraavat säädökset: Laki sta (862/2009) Valtioneuvoston asetus sta (864/2009) Valtion maksuperustelaki (1992/150) Viraston on huolehdittava myös niistä muista toimialansa tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään. n maksullista toimintaa ohjaavat myös seuraavat erillislait: Rautatielaki (304/2011), laki rautatielain muuttamisesta 1394/2015 Rautatielain tarkoituksena on edistää rautatieliikennettä, rautatiejärjestelmän turvallisuutta ja yhteentoimivuutta sekä rataverkon tehokasta käyttöä. Lain tavoitteena on lisäksi luoda tasapuoliset ja syrjimättömät edellytykset rautatiemarkkinoiden toiminnalle. Rautatielain 5 a luku koskee rataverkon käytön hinnoittelua. Ratalaki (110/2007) Laissa säädetään rataverkosta, radanpidosta, radan lakkauttamisesta sekä radanpitäjälle kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista samoin kuin kiinteistön omistajien ja muiden asianosaisten oikeusasemasta radanpitoon liittyvissä asioissa sekä yksityisraiteista. Rataverolaki (605/2003) Rataverolain mukaan rataverkon käytöstä suoritetaan valtiolle veroa. Verotuksen toimittamisesta ja valvonnasta huolehtii, joka voi antaa yksityiskohtaisempia määräyksiä verotusmenettelystä, kirjanpidosta ja veroilmoituksesta. Rataveron määrästä säädetään rataverolain 5 :ssä. Rataverolain 6 :n mukaisesti voi hakemuksesta määräämillään ehdoilla joko uuden rautatiekuljetuksen käyttöönoton tai vähän liikennöidyn rataverkon osuuden käytön estämiseksi kokonaan tai osittain vapauttaa verovelvollisen verosta. Vapautus voidaan myöntää kokonaiskestoltaan enintään kymmeneksi vuodeksi. Valtioneuvoston asetus rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista (1489/2015) Asetuksessa määritellään mitkä vähimmäiskäyttömahdollisuuksiin sisältyvät palvelut sisältyvät ratamaksun perusmaksuun ja mitä muita rautatieliikenteen harjoittamisessa tarvittavia palveluja voi tarjota. Laki Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta (314/2016) Valtioneuvoston asetus Saimaan kanavan käytöstä perittävistä lupamaksuista (144/2012) Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti Saimaan kanavalla peritään vuotuisten menojen kattamiseksi lupamaksuja Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta (1121/2005) lain tarkoituksena on alusliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden lisääminen jääolosuhteissa sekä alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen

7 (12) Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annettu laki (940/2016) Meriliikenteessä käytettävien alusten miehistökustannusten kilpailukyvyn parantamiseksi myönnetään tukea. Vesiliikennelaki (463/1996) Lain tarkoituksena on edistää vesiliikenteen turvallisuutta sekä ehkäistä niitä haittoja, joita vesikulkuneuvojen käyttämisestä aiheutuu luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle taikka yksityiselle edulle. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999) Laissa säädetään oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista sekä viranomaisessa toimivan vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista samoin kuin viranomaisten velvollisuuksista tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Asiakirjojen maksullisuudesta poikkeustapauksissa säädetään 34 :ssä. 3 KUVAUS LIIKENNEVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA JA NIIDEN PERUSTANA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 3.1 Julkisoikeudelliset suoritteet 3.1.1. Kiinteämaksuiset julkisoikeudelliset suoritteet Tasoristeyslupa (Ratalaki 110/2007, 28 a ), toimintamenomomentti Uuden pysyvän tasoristeyksen saa rakentaa vain muun rataverkon kuin runkoverkon vähäliikenteiselle osalle. Runkoverkolla olevan tasoristeyksen paikkaa voidaan siirtää, jos siirrolla voidaan merkittävästi parantaa tasoristeyksen turvallisuutta. Lupa voidaan myöntää tienpitäjälle tai kiinteistön omistajalle, jos uuden tasoristeyksen rakentaminen on tarpeen kiinteistöjen välttämätöntä kulkuyhteyttä varten ja tasoristeyksen turvallisuus varmistetaan turvalaittein tai muilla järjestelyillä. Jos tasoristeyksen käyttö lisääntyy olennaisesti tai sen käyttötarkoitus muuttuu, tienpitäjän tai kiinteistön omistajan on haettava lisääntyvään tai muuttuvaan käyttöön oikeuttava radanpitäjän lupa. Radanpitäjä voi myös myöntää luvan ylittää rautatie moottorikelkalla lumipeitteen aikana tasoristeyksessä, joka sijaitsee muualta moottorikäyttöiseltä liikenteeltä kuin moottorikelkkojen liikenteeltä suljetulla metsätiellä. Lupa-anomusten vuosittainen määrä on vähäinen. Vuonna 2016 myönnettiin kaksi lupaa, samoin kuin vuonna 2015. Vuonna 2016 kustannusvastaavuus oli 26 % ja vuonna 2015 9,3 %. Suoritteelle ei yleensä kirjata suoraan erilliskustannuksia, laskelman kustannukset muodostuvat suoritteelle kirjattujen tuntien suhteessa vyörytetyistä mm. palkka-, vuokra- ja yhteiskustannuksista. Seuraavassa maksuasetusesityksessä 1.10.2017 alkaen ehdotetaan hinnankorotusta, jolla täysi kustannusvastaavuus saavutettaisiin. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetussa laissa tarkoitetut suoritteet (940/2016), toimintamenomomentti

8 (12) Suoritteella tarkoitetaan aluksen merkitsemistä ja poistamista kauppa-alusluettelosta, tukihakemuksen johdosta tehtävää aluskohtaista päätöstä, tai aluskohtaista ennakkoratkaisua. Vuonna 2016 tehtiin 371 tukipäätöstä (vuonna 2015 410 kpl). Vuonna 2016 tukipäätösten kustannusvastaavuus oli 45 %. Suoritteelle ei yleensä kirjata suoraan erilliskustannuksia, laskelman kustannukset muodostuvat suoritteelle kirjattujen tuntien suhteessa vyörytetyistä mm. palkka-, vuokra- ja yhteiskustannuksista. Tavoitteena on täysi kustannusvastaavuus ja tukipäätösten hintaa esitetään nostettavaksi seuraavassa maksuasetusesityksessä 1.10.2017 alkaen. Vesiliikennelain 15 :ssä tarkoitettu kielto tai rajoitus (463/1996) - myönteinen tai kielteinen päätös, toimintamenomomentti voi antaa vesikulkuneuvolla liikkumista koskevan kiellon tai rajoituksen määräajaksi tai toistaiseksi määrätylle vesialueelle, joka on yleisellä kulkuväylällä. voi myös aluekohtaisesti kieltää tietyn vesikulkuneuvotyypin käyttämisen tai rajoittaa sen käyttöä, jos kyseessä on kauppamerenkulkuun käytettävä vesikulkuneuvo. Vastaavia kieltoja ja rajoituksia voivat antaa alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset muilla vesialueilla kuin yleisillä kulkuväylillä ja muiden kuin kauppamerenkulkuun käytettävien vesikulkuneuvotyyppien osalta. Vuonna 2016 lupia myönnettiin 2 kappaletta (vuonna 2015 1 kpl). Vuonna 2016 väyläpäätösten kustannusvastaavuus oli 4 %. Väyläpäätöksestä tiedottaminen tehdään ilmoitusmenettelyllä, jonka vuoksi päätöksestä aiheutuvat ilmoituskulut ovat huomattavan suuret verrattuna päätöksestä saatuun tuloon. Tämän lisäksi suurin osa suoritteelle kohdistuneista kustannuksista muodostuu suoritteelle kirjattujen tuntien suhteessa vyörytetyistä mm. palkka-, vuokra- ja yhteiskustannuksista. Suoritteen hintaa esitetään korotettavaksi seuraavassa maksuasetusesityksessä 1.10.2017 alkaen, jolloin kustannusvastaavuus hieman paranee, mutta täyttä kustannusvastaavuutta ei vielä saavuteta. Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksista (1121/2005), toimintamenomomentti voi myöntää yksittäistapauksissa erivapauden alukselle, joka ei täytä asetettuja liikennerajoituksia, oikeuden jäänmurtaja-avustukseen, jos: - jääolosuhteet ovat tilapäisesti helpottuneet - kyseessä on erikoiskuljetus, kiireellinen energianhuolto tai tehtaan tuotannon pysähtymisen uhka - alus olisi muutoin oikeutettu avustukseen, mutta sen kantavuus jää enintään viisi prosenttia alle vaaditun kantavuuden - aluksen matka on jo alkanut avustusrajoitusten noston antopäivänä eikä aluksen tulo myöhästy oleellisesti ajankohdasta, jolloin edelliset avustusrajoitukset olivat voimassa Vuonna 2016 erivapauspäätöksiä myönnettiin 10 kappaletta, vuonna 2015 2 kpl. Vuonna 2016 erivapauspäätösten kustannusvastaavuus oli 271 %. Suoritteelle ei ole yleensä kirjata suoraan erilliskustannuksia, laskelman kustannukset muodostuvat suoritteelle kirjattujen tuntien suhteessa vyörytetyistä mm. palkka-, vuokra- ja yhteiskustannuksista. Kustannusvastaavuus on ollut huomattavan ylikatteinen, joka on johtunut suoritteelle liian pienestä määrästä kirjattuja työtunteja. Tämä on aiheuttanut sen, että suoritteelle ei laskentajärjestelmässä ole kohdentunut oikeaa määrää kustannuksia. Suoritteelle kohdennettavien tuntikirjausten periaatteet on käyty läpi ja täsmennetty. Tämän täsmennyksen aiheuttama kustannusten kasvu tullaan uudessa maksuasetusesityksessä 1.10.2017 alkaen ottamaan huomioon laskelmissa. Näiden muutosten ja esitettävän yleiskorotuksen johdosta suoritteen kustannusvastaavuus tulee olemaan 100 %.

9 (12) Rautatien suoja- ja näkemäalueen poikkeuslupa (Laki ratalain muuttamisesta 567/2016), toimintamenomomentti Lain 40 :n perusteella radanpitäjällä on oikeus myöntää poikkeus 37-39 :ssä säädetyistä kielloista ja rajoituksista, jos tie- ja rautatieliikenteen turvallisuus eivät vaarannu eikä radanpitäjälle aiheudu haittaa. Poikkeamispäätökseen voidaan liittää tarpeellisia ehtoja. Uusi suorite, joita vielä ei ole myönnetty. 3.1.2. Omakustannusarvon mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Suoritteita, joista perii omakustannusarvon mukaisen maksun, ovat seuraavat suoritteet: Liikenteenohjaus yksityisraiteella tai sen osalla (Maksuperustelaki, VN:n asetus rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista, 2 ), perusväylänpidon momentti Tällä suoritteella ei viime vuosina ole ollut tapahtumia. Liikenteenohjaus rautateiden vaihtotyöliikenteessä (Maksuperustelaki, VN:n asetus rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista, 2 ), perusväylänpidon momentti Suorite on kustannusvastaava. Ratalaissa tarkoitettujen yleissuunnitelmien sekä muiden ratasuunnitelmien kuin rautatien lakkauttamista koskevat ratasuunnitelmat, kun suorite peritään yksityisraiteen haltijalta (Ratalaki 2 ) Ratalain säännösten soveltamisesta yksityisraiteisiin säädetään ratalain 2 :ssä. Yksityisraiteisiin tulevat sovellettavaksi tietyin rajoituksin myös rautatien suunnittelua koskevat säännökset. Ratalain 28 :n mukaan ratalain mukaisten yleissuunnitelmien ja ratasuunnitelmien hyväksyminen kuuluun pääsääntöisesti lle. Mainittuja suunnitelmia koskeva hyväksymispäätös on valituskelpoinen hallintopäätös. 3.2 Liiketaloudelliset suoritteet Liiketaloudellisin perustein hinnoitellaan mm. seuraavat suoritteet: Lupa rautatiealueella tehtävälle työlle, toimintamenomomentti rautatien ratalinjan poikittaisen risteämän vaatima lupa muu rautatiealueella tehtävä työ, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen rautatiealueelle Suurin osa suoritteen tuloista kertyy risteämälupien myöntämisestä, joita myönnettiin vuonna 2016 478 kappaletta (vuonna 2015 myönnettiin 505 lupaa). Suorite on kustannusvastaava. Mittauspyöräkertojen vuokraaminen sekä radantarkastuspalvelut, toimintamenomomentti ratojen kunnon mittaamispalvelut ja muut radantarkastuspalvelut Suoritteella ei ole ollut tapahtumia vuosina 2010 2016 Rautateiden liikkuvan kaluston koeajoradan käyttö, perusväylänpidon momentti Rautateiden liikkuvaa kalustoa hyväksytysti käyttävät yritykset voivat maksua vastaan hyödyntää koeajoihin sopivaa rataa. tarjoaa koeajajille palveluja, esim. valaistuksia, sähköä ja punnitusta. Koeajoradan käyttö on määrältään vähäistä. Vuonna 2016 koeajorataa käytettiin 5 kertaa (vuonna 2015 koeajorataa käytettiin 5 kertaa). Suorite on kustannusvastaava. Rautatielaissa tarkoitetut rataverkon käyttömahdollisuuksiin kuuluvat palvelut, rataverkon käytön lisäpalvelut ja oheispalvelut, perusväylänpidon momentti

10 (12) Huoneistojen, rakennusten, rakennelmien, maa-alueiden ja rakennettujen kiinteistöjen käyttöoikeuden vuokraaminen ja luovuttaminen (Maksuperustelaki 4 ), perusväylänpidon momentti Pääosin tämän kohdan toiminta koostuu ratakiinteistötoimen palveluista sekä liikenne- ja ympäristökeskuksien liikenne ja infrastruktuuri-vastuualueiden ulkopuolisilta saaduista kiinteistöjen ja levähdysalueiden vuokraustoiminnasta. Toiminta on kustannusvastaavaa. Maaomaisuuteen myönnettävät käyttö-, rasite- ja muut vastaavat oikeudet sekä kiven, soran ja muiden näihin verrattavien ainesten luovuttaminen ja puun sekä väylänpitoon liittyvän irtaimen omaisuuden myynti, perusväylänpidon momentti ssa tuotettujen menetelmien, tietojärjestelmien, ohjelmien, audiovisuaalisten tuotteiden, painotuotteiden ja muun tietoaineiston myynti ja käyttöoikeuden luovuttaminen sekä käyttö- ja tukipalvelut ulkopuolisille, toimintameno- ja perusväylänpidon momentti Pääosin tämän kohdan toiminta koostuu vesiväylien karttatuotannon liiketaloudellisesta toiminnasta Toiminta on kustannusvastaavaa. n henkilöstön käyttö ulkopuolisissa koulutus-, konsultointi- ja muissa asiantuntijatehtävissä sekä koulutuspalvelut Tämä kohta pitää sisällään myös väylänpidon tarpeita palvelevat koulutuspalvelut Valokopiot, telekopiot, sähköiset tallenteet ja muut jäljennökset sekä niiden lähettäminen Toimeksiantoon perustuvat muut n suoritteet 3.3 Erityismaksulainsäädännön perusteella perittävät maksut Maksuperustelakia säädettäessä tavoitteena oli yleislaki, joka olisi soveltunut mahdollisimman monelle viranomaiselle. Suoritteiden hinnoittelu perustuu kuitenkin useissa tapauksissa erityislainsäädännössä oleviin maksusäännöksiin, joiden hinnoitteluperiaatteet saattavat poiketa maksuperustelain periaatteista. Erityislainsäädännön olemassa oloon on syynä usein yhteiskunta poliittiset tavoitteet, joiden toteuttamista ei maksuperustelain puitteissa ole katsottu mahdolliseksi tai perustelluksi. Näissä tapauksissa on usein olemassa myös ao. suoritteen tuottamisperiaatteita koskevaa erillislainsäädäntöä. Saimaan kanavan lupamaksu (Valtioneuvoston asetus Saimaan kanavan käytöstä perittävistä lupamaksuista 144/2012), perusväylänpidon momentti Saimaan kanavalla peritään kanavan käytöstä lupamaksuja vuotuisten erityisten menojen peittämiseksi Maksun suuruus määräytyy seuraavasti: - alukset jääluokan ja nettovetoisuuden tai pelkästään pituuden mukaan - puuavaralautat kiintokuutiometrimäärän mukaan - lupamaksua ei peritä huvialuksilta tai Suomen valtion viranomaisten tai kanavan kunnossapitotöitä suorittavilta aluksilta Lähtökohtana vuokrasopimuksen valmistelussa on ollut, että korotettua vuokraa ei voida rahoittaa kokonaisuudessaan kanavan lupamaksuilla. Vuonna 2016 lupamaksun kustannusvastaavuus oli 5,6 % (vuonna 2015 se oli 4,7 %). Ratamaksu (Rautatielaki 304/2011, LVM:n asetus ratamaksun perusmaksusta 756/2006), perusväylänpidon momentti Ratavero (Rataverolaki 605/2003), momentti 11.19.03 perii ratamaksun perusmaksua rautatieliikenteen harjoittajilta rataverkon vähimmäiskäyttöpalveluista ja raideyhteyksistä rataverkon käyttömahdollisuuspalveluihin niiden käytön mukaisesti

11 (12) ratamaksun perusmaksu perustuu niihin kustannuksiin, jotka liittyvät suoraan rautatieliikenteen harjoittamiseen ratavero muodostuu kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin haitta- ja lisämaksusta haittamaksussa voidaan ottaa huomioon junan toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten kustannukset lisämaksua voidaan periä infrastruktuurin käytöstä aiheutuneiden kustannuksien täysimääräiseksi kattamiseksi Rataosalta Kerava-Lahti peritään lisäksi investointiveroa investoinnin pitkän aikavälin kustannusten kattamiseksi 31.8.2021 saakka ratamaksu suoritetaan lle jälkikäteen laskutuksen mukaisesti kalenterikuukausittain toteutuneiden suoritteiden perusteella 4 KUSTANNUSTEN LASKENTA JA KUSTANNUSVASTAAVUUS 4.1. Yleistä 4.2. Tuotot Valtion talousarviosta annetun asetuksen 65 :n 1 momentin 2 kohdan (254/2004) mukaan tiliviraston tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen tulee sisältää toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta, maksullisen toiminnan tulosta ja kannattavuutta ja niiden kehitystä koskevat tärkeimmät tiedot (toiminnallisen tehokkuuden tiedot). Näiden mukaisesti lasketaan Valtiokonttorin antaman maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien laatiminen -ohjeen (VK 529/2010) mukaisesti laskelmat. Laskelmien perusteella suoritteet voidaan myös hinnoitella oikeaan tasoon. Maksullisen toiminnan tuottoihin sisällytetään virastoa koskevassa asetuksessa tai erityislaissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa mainittujen maksullisten suoritteiden myynnistä tai luovutuksesta saadut liikekirjanpidon tiliryhmään 30 Maksullisen toiminnan tuotot kirjattavat tuotot lukuun ottamatta tililajin 305 Tuotot sponsorille tarjottavasta media- ja imagohyödystä tileille kirjatut tulot. 4.3. Erilliskustannukset 4.4. Yhteiskustannukset Maksullisen toiminnan muihin tuottoihin sisällytetään tiliryhmään 31 Vuokrat ja käyttökorvaukset kirjatut vuokra- ja käyttökorvaustuotot, maksullisen toiminnan käyttöomaisuuden myynnistä saadut tuotot, viivästyskorot yms. erät. Muihin tuottoihin sisällytetään vain sellaisten käyttöomaisuusesineiden myyntituotot, jotka ovat olleet maksullisen toiminnan käytössä ja joiden aiheuttamat pääomakustannukset on kohdistettu maksulliselle toiminnalle. Maksullisen toiminnan erilliskustannuksilla tarkoitetaan niitä kustannuksia, jotka ovat yksinomaan maksullisen toiminnan aiheuttamia eli ne pystytään kohdistamaan suoraan tai muiden kohdentamissääntöjen avulla tarkasteltavalle suoritteelle. Kustannukset jaetaan liikekirjanpidon tilikartan tiliryhmittäin; aineet, tarvikkeet ja tavarat, henkilöstökustannukset, vuokrat, palvelujen ostot sekä muut erilliskustannukset. Maksullisen toiminnan yhteiskustannuksiin sisällytetään tukitoimintojen kustannukset sekä pääomakustannukset. Eli ne kustannukset, joilla on aiheuttamisyhteys ko. maksulliselle toiminnalle. Näiden kohdistaminen maksulliselle toiminnalle tapahtuu pääosin tehtyjen työtuntien perusteella n laskentamallin mukaisesti. Laskentamalli on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.5. 4.5. Sampo-toiminnanohjausjärjestelmä ssa on käytössä Sampo-toiminnanohjausjärjestelmä, joka tarkoittaa n sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden toiminnanohjauksen prosesseja ja toimintatapoja sekä niitä tukevaa tietojärjestelmää. Se kä-

12 (12) sittää viraston suunnittelun ja ohjauksen, hanke- ja projektihallinnan sekä sopimusten sekä sidosryhmätietojen hallinnan. Yhteisen toiminnanohjauksen toimintamallin avulla tehostetaan hankkeiden ja resurssien hallintaa sekä yhtenäistetään toiminnan suunnittelun toimintatapoja ja niihin liittyvää tiedonhallintaa. Järjestelmässä koko toiminnanohjauksen tieto on koko ajan reaaliaikaisesti kaikkien käytettävissä ja hyödynnettävissä. Myös palveluntuottajat voivat osallistua tiedon tuottamiseen ja käyttää tietojärjestelmää väylänpidon hankkeiden ja projektien hallinnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko n toiminta on hankkeistettu Sampojärjestelmään ja sinne perustetun hierarkian mukaisesti kaikki viraston seurattavat asiakokonaisuudet ja niiden osat saadaan raportoitua. Maksullinen ja erillislakien mukainen toiminta on suunniteltu toiminnanohjausjärjestelmässä siihen asiakokonaisuuteen suoritteittain mihin se sisällöllisesti kuuluu. Sampon hierarkiatasot ovat tuoteryhmä-tuote-hanke-projekti-toimenpidemaksuerä. ssa on käytössä valtionhallinnon yhteinen Kieku-järjestelmä, jossa tehdään n työajanseuranta. Viraston koko henkilöstö kirjaa työaikansa Kiekun toiminnoille sekä ydintoiminnan osalta aina myös Sampon projekteille, joiden mukaisesti maksullisen toiminnan niin kuin muidenkin palveluiden seuranta hoidetaan. 4.6. Kustannusvastaavuus 5 RAHOITUS Kustannusvastaavuustavoitteet määritellään vuosittain. Tavoitteiden toteutumista seurataan vähintään kaksi kertaa vuodessa tilinpäätöksen ja elokuun raportoinnin yhteydessä. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus yhteensä vuonna 2016 oli 98 %. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2016 yhteensä oli 143 %. n maksullisessa toiminnassa ja erillislakien mukaisessa toiminnassa periaatteellisena tavoitteena on täysi kustannusvastaavuus. Lukumäärältään pienien suoritteiden kustannusvastaavuusprosentit saattavat kuitenkin vaihdella suuresti heti, jos tulokertymä jää vähäisemmäksi tai erilliskustannuksiin tulee jokin isompi meno tai suoritteen tekemiseen kohdentuu enemmän kohdennettuja tunteja. Euromääräisesti n maksullinen toiminta on kokonaisuuteen nähden vähäistä. Tärkeänä tavoitteena on suoritteiden hintojen muodostumisen läpinäkyvyys ja kustannustietoisuus, joka nyt n käytössä olevien järjestelmien kautta on mahdollista. on nettobudjetoitu virasto. n toimintamenomomentista (311001) ja perusväylänpidon momentista (311020) vuonna 2016 rahoitettiin ratamaksulla 3 %, yhteisrahoitteisella toiminnalla 1 %, julkisoikeudellisilla suoritteilla 0,3 % ja liiketaloudellisilla suoritteilla 0,6 %, Saimaan kanavan lupamaksuilla 0,02 % ja valtion talousarviomäärärahoilla 95 %. n maksullinen toiminta suhteessa maksuttomaan on vähäistä. Tavoitteena on siitä huolimatta ylläpitää annettujen tavoitteiden mukainen ja hyväksytty palvelutaso mahdollisimman alhaisin maksuin. 6 LIITTEET n maksulliset suoritteet 2017-2018 (liite 1)