Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

1 (14) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 304688 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pirkanmaan liitto Käsittelevä liitto Satakuntaliitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi TTY-säätiö Organisaatiotyyppi Yliopisto Jakeluosoite Korkeakoulunkatu 10 Postinumero 33101 Tilinumero (IBAN) FI48 5730 0820 7476 20 WWW-osoite http://www.tut.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Jukka Jaakko Vanhala Yhteyshenkilön sähköpostiosoite jukka.vanhala@tut.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 2286106-3 Puhelinnumero 03 3115 11 Postitoimipaikka Tampere BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Professori Yhteyshenkilön puhelinnumero 0400623237 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Soft 3D Electronics - SOFT3L Alkamispäivämäärä 1.1.2018 Päättymispäivämäärä 31.12.2020 Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

2 (14) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) SOFT3L-hanke luo uusia 3D-tulostukseen perustuvaa puettavan elektroniikan teknologioita ja innovaatioita. Tekstiilimateriaaleihin integroituvaa elektroniikkaa ja joustavaa elektroniikkaa on menestyksekkäästi tutkittu Suomessa ja erityisesti Kankaanpäässä. Kehitetyt menetelmät ovat perustuneet elektroniikan liittämiseen alustalle, joka on taipuisa ja venyvä. Venyvän elektroniikan tutkimuksessa ollaan löydetty menetelmiä, joilla voidaan teollisesti valmistaa järjestelmiä, joissa kovia moduuleja kyetään liittämään venyvälle alustalle. SOFT3L-hanke keskittyy kehittämään täysin uutta ja lupaavaa menetelmää, jonka ytimenä on käyttää 3D-tulostusta yllämainittujen moduulien rakenteiden toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on näin jatkaa Kankaanpäähän syntyneen kansainvälisestikin tunnetun venyvän elektroniikan keskittymän kehittymistä ja laajentumista. Puettava teknologia on nopeasti kasvava teollisuuden ala. Alan teknologiakehitys on nopeaa ja uusia teknologioita sovelletaan uusissa tuoteinnovaatioissa. Tuotteissa yhdistyy elektroniikan ja tekstiilitekniikan huippuosaaminen. Tarve 3D-elektroniikalle on syntynyt joustavan elektroniikan kehityksen myötä, kun on opittu ymmärtämään eri käyttökohteiden vaatimuksia. 3D-tulostuksella pystytään toteuttamaan massatuotettavaa elastista elektroniikkaa, joka on luottetavaa ja edullista. Hankkeen avulla tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä pyritään luomaan kehittämällä kokeellisen tutkimuksen ja demonstraatioympäristöjen infrastruktuuria ja osaamista. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Soft 3D Electronics - SOFT3L 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä SOFT3L-project studies novel technologies and innovations for wearable electronics based on 3D-printing. Integrating textiles and electronics have been successfully studied in Finland and especially in Kankaanpää. The research so far has been based on assembling electronics on substrates which are flexible and stretchable. The research has produced methods to manufacture in industrial scale stretcaheble electronic systems with hard modules on elastic substrate. SOFT3L-project focuses on developing novel and promoising method utilizing 3D-printing to fabricate the structures for the aforementioned modules. The goal of the project thus is to further support the development and expansion of the well known Kankaanpää cluster for wearable technology. Wearable technology is a rapidly expanding industry. Several international organizations predict strong growth in this field for several years. The development of the technology has been fast and new technologies are applied in new product innovations. High tech electronics and textile technology are utilized in new products. The need for 3D-printing has been identified during the development of stretchable electronic as new insight has accumulated on the requirements of different application areas. 3D-printing makes it possible to manufacture reliable and cost-effective electronics. Project will stretghten the cooperation between research organizations and the industry by developing the know-how and infrastructure on experimental research and the demonstration environment. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä

3 (14) 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Tekstiilimateriaaleihin integroituvaa elektroniikkaa ja joustavaa elektroniikkaa on menestyksekkäästi tutkittu Suomessa ja erityisesti Kankaanpäässä. Kehitetyt menetelmät ovat perustuneet elektroniikan liittämiseen alustalle, joka on taipuisa ja venyvä. Venyvän elektroniikan tutkimuksessa ollaan löydetty menetelmiä, joilla voidaan teollisesti valmistaa järjestelmiä, joissa kovia moduuleja kyetään liittämään venyvälle alustalle. Haettavana oleva hanke keskittyy kehittämään täysin uutta ja lupaavaa menetelmää, jonka ytimenä on käyttää 3D-tulostusta yllämainittujen moduulien rakenteiden toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on näin jatkaa Kankaanpäähän syntyneen kansainvälisestikin tunnetun venyvän elektroniikan keskittymän kehittymistä ja laajentumista. Venyvän elektroniikan perusteet on saatu hallintaan EAKR-hankkeessa EETU. 3Dtulostus -hankkeen perusidea on todennettu AIKO-hankkeessa "3D-tulostuskokeilulla uusia innovaatioita - Personoinnilla, joustavuudella ja on-site tuotannolla tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia" sekä TEKES:n rahoittamassa "DISSE - Disappearing Sensors" -hankkeessa. Puettava teknologia on nopeasti kasvava teollisuuden ala. Useat kansainvälisesti merkittävän toimijat, kuten markkinatutkimusyritykset Frost&Sullivan ja IDTechEx, orgaanisen elektroniikan kansainvälinen yhdistys OE-A ja EU:n komissio, ennustavat alalle voimakasta kasvua. Pohjois-Satakunnassa Kankaanpäässä toimii yksi mailman johtavista alan yrityksistä sekä alan tutkimusyksikkö. Alan teknologiakehitys on nopeaa ja uusia teknologioita sovelletaan uusissa tuoteinnovaatioissa. Tuotteissa yhdistyy elektroniikan ja tekstiilitekniikan huippuosaaminen. Tarve elastiselle elektroniikalle on syntynyt joustavan elektroniikan kehityksen myötä, kun on opittu ymmärtämään eri käyttökohteiden vaatimuksia. Kaikissa sovelluksissa ei riitä, että materiaali on taipuisaa vaan sen on pystyttävä muotoutumaan kahteen suuntaan kaareville pinnoille, kuten ihmisen kehon muotoihin. Taipuisan elektroniikan vikaantumismekanismit liittyvät materiaalien venymisen kestoon. Valmistamalla luonnostaan venyviä rakenteita voidaan myös taipuisien rakenteiden kestävyyttä parantaa ja näin tehdä tuotteista luotettavmpia ja kestävämpiä. 3D-tulostuksella pystytään toteuttamaan massatuotettavaa elastista elektroniikkaa, joka on luottetavaa ja edullista. Elastiselle elektroniikalle löytyy laajasti sovelluskohteita. Aikaisemmin toteutettujen puettavan teknologian hankkeiden yhteydessä on tehty useita kohdennettuja markkinaselvityksiä ja kaikkien tulos on samansuuntainen. Erityisesti uutta kasvupotentiaalia nähdään hyvinvointisovelluksissa, lääketieteellisissä sovelluksissa, ikääntyneiden hoidossa, etäterveydenhoidossa, urheilussa sekä laajasti teknisissä teollisuussovelluksissa. Kaikissa näissä käyttömukavuus ja luotettavuus on erityisen tärkeää. Idea 3D-tulostuksen käytöstä on syntynyt käytännön tarpeesta uusien innovaatioiden toteutusmahdollisuuksia kartoitettaessa. Useat uudet tuoteideat perustuvat venyvän elektroniikan soveltamiseen, mutta teknologiaa venyvän elektroniikan toteuttamiseen ei ole ollut suoraan saatavilla ja sen kehittämiseksi tarvitaan monen toimijan yhteistä kehitystyötä. Hankkeen avulla yhteistyötä pyritään luomaan kehittämällä kokeellisen tutkimuksen ja demonstraatioympäristöjen infrastruktuuria ja osaamista. Hanketta valmisteltaessa on oltu yhteydessä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin ja seurattu alan julkaisutoimintaa. Vaikka 3D-tulostus on jo vakiintunutta tekniikkaa, sen käyttö elektroniikan valmistuksessa ja erityisesti venyvän elektroniikan ja älykkäiden tekstiilien yhteydessä on aiva uutta. Joissakin tutkimusyksiköissä ollaan tehty työtä elastisen elektroniikan alueella. Niistä merkittävimmät ovat Fraunhofer IZM Berliinissä, Holst instituutti Eindhovenissa, John Rogersin

4 (14) tutkimusryhmä Michiganin yliopistossa, ETH Zurich ja Tokion yliopisto. Näistä kaikkiin paitsi Tokioon on hyvät yhteydet tutkijavaihdon ja tutkimusyhteistyön rakentamiseksi esim. Horizon 2020 puitteissa. Kankaanpää on jo hyvin tunnettu tekstiilisen ja venyvän elektroniikan alalla ja tänne on mahdollista rakentaa myös 3D-tulostuksen erityisosaamiseen keskittyvä kansainvälisesti merkittävä tutkimuskeskittymä. Hanketta suunniteltaessa on seurattu kiinteästi alan kirjallisuutta sekä uutisointia. TTY:n sähköisen kirjaston kautta on saatavissa kaikki alan julkaisut online-muodossa. Lisäksi on seurattu alan järjestöjen ja organisaatioiden, mukaanlukien EU:n toimijat, tiedotusta sekä ennakointiraportteja puettavan teknologian kehityksestä. TTY:n Kankaanpään yksikössä on tutkittu älykkäitä tekstiileitä vuodesta 2003 lukuisissa hankkeissa. Moni niistä on koskenut elektroniikan ja tekstiilien integraation teknologiakehitystä, joka on lopulta johtanut elastisen elektroniikan ja 3D-tulostuksen tutkimus- ja kehitystarpeeseen. Viimeisen viiden vuoden ajalta hankkeita ja niiden venyvän elektroniikan kannalta olennaisia tuloksia ovat olleet: - Puettavan teknologian innovaatiot 2008-2014 (A30264), suuripinta-alaisen ja taipuisan elektroniikan valmistusmenetelmiä sekä yhteydet kansainvälisiin alan tutkijoihin - Smart Energy Systems 2012-2013, langattomien sensoriverkkojen teknologiaa - Hygtech-2 2013-1014, langattomien sensoriverkkojen teknologiaa - elouhi 2010-2012, energian louhinnan teknologiaa puettavissa järjestelmissä - LEDIVA 2011-2012, LED-komponenttien integrointia puettaviin järjestelmiin, taipuisaa elektroniikkaa - Flexwise 2010-2012, Erittäin ohuille kalvoille tehtyä elektroniikkaa - estockings 2013-1014, lääketietellisen laitteen kehityksen erityispiirteiden hallintaa - InSole 2013, esikaupallistamisprojektin läpivienti - DISSE 2014-2017, Dissappearing sensors, venyvää elektroniikkaa terveydenhuoltoon - WWB 2014-2016, Wearable Wellbeing, puettavaa teknologiaa terveydenhuoltoon - EETU 2014-2017, Elastisen elektroniikan osaamis-, tutkimus- ja innovaatiokeskittymä Ennakkomateriaalin analyysin perusteella on selvää, että yksi puuttuvista mutta välttämättömistä teknologioista tekstiilisen elektroniikan kehityksessä on elektroniikan tulostus ja 3D-tulostus. Alan tutkimus on alkuvaiheessa ja tutkimustuloksiin perustuvia tuoteinnovaatioita voi syntyä nopeallakin tahdilla, kun teknologia ja tuotantomenetelmät saadaan kehitettyä riittävän pitkälle. Hankkeen valmistelussa on otettu olennaisilta osin huomioon aikaisempien hankkeiden tulokset. Aikaisemmissa hankkeissa on kehitetty venyvän elektroniikan menetelmiä mukaanlukien kalvomaiset substraatit, painamalla tehdyt kuvioinnit, suojapinnotteiden käyttö, tekstiiliin integrointi sekä järjestelmätason suunnittelu. Tärkeää on huomata, että vaikka taipuisa ja elastinen elektroniikka ovat päällisin puolin lähellä toisiaan, niiden rakenne, materiaalit ja tuotantotapa ovat hyvin erilaisia. Elastisen elektroniikan kehittäminen pohjautuu taipuisan elektroniikan osaamiseen, mutta on selkeästi uutta ja alan teknologiaa eteenpäin vievää kehitystyötä. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Kankaanpäässä toimivan kansainvälisestikin tunnetun elastisen elektroniikan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän toimintaa tuomalla uusia teknologioita käytettävissä olevaan valikoimaan. Kankaanpäässä on tutkittu ja tuotteistettu tekstiilimateriaaleihin integroituvaa joustavaa elektroniikkaa menestyksekkäästi jo useiden vuosien ajan ja nyt tavoitteena on laajentaa osaamista myös 3D-tulostukseen. Tavoitteena on, että hankkeen tuloksena on syntynyt alueellisiin vahvuuksiin ja älykkääseen eritkoistumiseen

5 (14) pohjautuva 3D-tulostetun elastisen elektroniikan yksikkö. Innovaatiokeskittymän synnyttämisellä pyritään alueen TKI investointien kasvattamiseen ja innovaatiopohjan laajentamiseen. Tähän pyritään parantamalla soveltavan tutkimuksen tutkimus- ja kehitysympäristöjä ja löytämällä uusia tapoja innovaatiotoiminnalle. Olemassa olevaa TTY:n tutkimusyksikköä kehitetään huippuyksiköksi ja parannetaan valmiuksia tehdä huippututkimusta. Puettavan teknologian TKI-toimintaa on Suomessa monessa paikassa, mutta selkeästi merkittävin keskittymä löytyy Pohjois-Satakunnasta, jossa aktiivista kehitystyötä tekee mm. Clothing plus Oy ja TTY:n puettavan teknologien tutkimusyksikkö. Tälle pohjalle on mahdollista rakentaa 3D-tulostetun elektroniikan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä sekä infrastruktuuria kokeelliselle tutkimukselle ja demonstraatioympäristölle. Tämä auttaa vahvistamaan ja uudistamaan edelleen alan innovaatiopohjaa ja alueellista kilpalukykyä. Tavoitteena on kansainvälisesti toimiva keskittymä. Kansainvälisesti 3D-tulostetun elektroniikan tutkimus on vielä alkuvaiheessa ja kansainvälisestikin merkittävän tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän rakentaminen Kankaanpäähän on realistista jo toimivan venyvän elektroniikan yksikön osaamisen pohjalle. Tärkeimpiä alan toimijoita, joiden kanssa on jo tehty yhteistyötä ja tutkijavaihtoa, ovat Fraunhofer IZM Berliinissä, ETH Zurichissä, Holst-instituutti Eindhovenissa, Michiganin yliopisto sekä Boråsin yliopisto. Lisäksi useista yliopistoista Euroopassa ja muualla löytyy tutkimusryhmiä, jotka tekevät kiinnostavaa alan kehitystyötä. Yhteistyön kehittäminen myös näiden kanssa tukee hankkeen toteuttamista. TTY:n elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laboratorio on johtavia 2D-painettavan elektroniikan tutkimusyksiköitä. Osaamisen laajentaminen 3D-tulostukseen on luonnollista. Tavoiteena on teknologien tason selkeä nostaminen. Puettavassa elektroniikassa olennaista on tuotteen kestävyys, toiminnallisuus ja käytettävyys normaaleissa käyttöolosuhteissa. Tekstiilimateriaalit ovat paitsi joustavia myös venyviä. Erityisesti hyvinvointisovelluksissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa tekstiilimateriaalin tulee muotoutua kehon mukaisesti. Tämän hetken teknologian avulla pystytään tuottamaan älykkäitä rakenteita, jotka ovat taipuisia ja kestävät normaalin käytön. Käytettävyyden ja toiminnallisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että uusista tuotteista voitaisiin tehdä myös venyviä. Tuotteen tulisi kestää sovelluksesta riippuen 10%-100% venytys toiminnallisuuden kärsimättä. Hankkeessa syntyy 3D-tulostetun elektroniikan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä. Elektroniikan 3D-tulostus on suhteellisen selkeästi rajattavissa oleva tekniikan ala, jolloin on mahdollista osoittaa, mitkä tuloksista ovat synyneet hankkeen toiminnan tuloksena. Keskittymän toimintaan pyritään saamaan mukaan alan merkittäviä toimijoita ja näiden lukumäärästä pidetään kirjaa. Samoin lasketaan eri yhteistyökumppaneiden, joko itsenäisesti tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa käynnistämiä uusia TKI-hankkeita. Keskittymä auttaa toimijoita kokeellisen tutkimuksen toteuttamisessa sekä kehittää demonstraatio- ja innovaatioympäristöä. Ympäristössä tehtyjen innovaatioiden määrästä pidetään kirjaa. Tavoitteena on saada mukaan alan toimijoita olemassa olevien lisäksi. Tavoitteena on saada hankkeen toimintaan sen toteutusaikana osallistuvia yrityksiä 5 kpl. Näissä yrityksissä käynnistyviä TKI-hankkeita tai yhteistyöhankkeita yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tavoitellaan 3 kpl. Uusia innovaatioalustoja ja niissä kehitettäviä uusia tuoteinnovaatioita tavoitellaan hankkeen tuloksena 3 kpl 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Uutuus tutkittavassa teknologiassa: Hankkeessa tutkitaan 3D-tulostettua elektroniikkaa, joka on uusi elektroniikan valmistusmenetelmä, joka mahdollistaa elastisen elektroniikan valmistamisen teollisesti, edullisesti ja luotettavasti. Tarve 3D-tulostetulle elektroniikalle on syntynyt venyvän elektroniikan kehityksen myötä, kun on opittu ymmärtämään eri käyttökohteiden vaatimuksia. Tekniikka on nykyään sillä tasolla, että pystytään valmistamaan venyvää elektroniikkaa tuoteprototyyppeinä, muttei tuotannollisessa ympäristössä. Uudella 3D-tulostustekniikalla pystytään parantamaan tuotteiden kestävyyttä ja näin tehdä tuotteista luotettavmpia ja ekologisempia.

6 (14) 3D-tulostetulle elastiselle elektroniikalle laajemmin löytyy tarvetta lääketieteellisissä sovelluksissa (esim. implantit), kuluttajatuotteissa (hyvinvointituotteet, mobiililaitteet) ja teollisuudessa (erilaiset elastoomerikomponentit). Uutuus toimintatavassa: Suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä on tunnistettu ongelma. Ideat ja teknologiat, joita tutkimuksen tuloksena syntyy eivät jalostu innovaatioiksi, kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Osaltaan tämä johtuu tutkijoiden ja kaupallistajien välisistä eroista tavoitteiden ja toimintakulttuurin osalta. Hankkeessa asetetaan tavoitteeksi löytää tapoja, jolla tutkija tai tutkimusryhmä voi aktiivisesti tarjota tutkimustuloksia yrityksille niin, että yritys voi hyödyntää niitä omissa tuoteinnovaatioissaan. Tämän hankkeen puitteissa siis pyritään aktiivisesti löytämään yrityksiä, jotka voisivat potentiaalisesti soveltaa elastista elektroniikkaa. Innovaatioketjun jäsentämisessä käytetään päätymässä olevan EETU-hankkeen sekä aikaisemman EU:n rahoittaman BONITA-projektin tuloksia. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen kohderyhminä ovat hankkeeseen suoraan osaa ottava alueellinen ja kotimainen - älykkäitä tekstiilejä kehittävä ja soveltava teollisuus - lääketieteellisten laitteiden ja järjestelmien valmistava teollisuus - hyvinvointialan ja hoiva-alan valmistava teollisuus - muu elektroniikkateollisuus, joka hyötyy 3D-elektroniikan soveltamisesta 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen tuloksista välillisesti hyötyvät kohderyhmät ovat - yritykset, jotka soveltavat omassa tuotekehitys- ja innovaatoiminnassaan venyvää elektroniikkaa itsenäisesti - kansainvälinen tiedeyhteisö julkaisutoiminnan kautta - laajemmin tiedotuksen kautta tavallinen yleisö 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeen kesto on kolme vuotta. Tehtävät on jaettu kuuteen toimenpiteeseen (työpakettiin). Toimenpiteet ovat: 1. TKI-keskittymän esiselvitys 2. 3D-tulostetun elektroniikan valmistuksen tutkiminen 3. Tiedotus 4. Demonstraatioympäristön rakentaminen 5. Innovaatiotoiminnan tukeminen 6. Projektihallinta Toimenpide 1, TKI-keskittymän esiselvitys Hanke alkaa esiselvityksellä, joka syventää AIKO-kokeiluhankkeessa saatuja kokemuksia 3D-tulostusteknologiasta, kartoitetaan 3D-tulostetun elektroniikan state-of-the-art, kotimaiset alan toimijat, kansainväliset merkittävimmät toimijat sekä luodaan puitteet ja toimintatavat TKI-keskittymän toiminnalle. Toimenpiteen toteuttaa hankehenkilöstö, resurssitarve 4htkk, Kankaanpään yksikössä, ajalla M1-M6. Tulokset: 3D-tulostetun elektroniikan sota-selvitys Selvitys alan toimijoista

Suunnitelma TKI-keskittymän toimintatavoista Tiedotussuunnitelma 7 (14) Toimenpide 2, 3D-tulostetun elastisen elektroniikan valmistuksen tutkiminen Toimenpiteessä luodaan sisällölliset puitteet TKI-keskittymän toiminnalle. Tässä otetaan haltuun olennaiset olemassa olevat teknologiat ja kehitetään uusia menetelmiä ja rakenteita, joilla voidaan toteuttaa 3D-tulostettua elastista elektroniikkaa. Toimenpiteen toteuttaa hankehenkilöstö, resurssitarve 28htkk, Kankaanpään yksikössä, ajalla M4-M28. Tulokset: 3D-tulostetun elastisen elektroniikan valmistusmenetelmä Raportti 3D-tulostetun elektroniikan valmistusmenetelmistä Toimenpide 3, Tiedotus Toimenpiteessä noudatetaan yleisiä rakennerahastohankkeiden viestinästä ja tiedotuksesta annettuja ohjeita ja toteutetaan toimenpiteessä tehtyä tiedotussuunnitelmaa. Tiedotuksella on neljä eri tehtävää: 1.3D-tulostetun elektroniikan kehityksestä pyritään julkaisemaan korkeatasoisissa kansainvälisissä julkaisuissa. 2.TKI-keskittymän tarjoamista mahdollisuuksista yritysten innovaatiotoiminnalle pyritään tiedottamaan alan koti- ja ulkomaisille toimijoille. 3.TKI-keskittymän mahdollisuuksista osallistua kansainvälisiin yhteishankkeisiin tiedotetaan kohdennetusti kansainvälisille yhteistyöpartnereille. 4.TKI-keskittymän toimintaa pyritään tuomaan esille suurelle yleisölle suunnatuilla kanavilla. Toimenpiteen toteuttaa hankehenkilöstö, resurssitarve 6htkk, Kankaanpään yksikössä, ajalla M2-M36. Tulokset: Julkaisuja kansainvälisissä lehdissä, tavoite 5 kpl Yrityksille ja yhteistyökumppaneille suunnattu tiedotusmateriaali TKI-keskittymän toiminnasta Esillä olo suurelle yleisölle tarkoitetuilla kanavilla, tavoite 5 kertaa (lehtijuttua, radioesiintymistä, seminaariesiintymistä) Toimenpide 4, Demonstraatioympäristön rakentaminen Demonstraatioympäristössä on mahdollista toteuttaa ja testata yritysten ja tutkimusyksiköiden tarvitsemia 3Dtulostetun elektroniikan rakenteita, joiden pohjalta voi kehittää uusia tuoteinnovaatioita. Demonstraatioympäristö sisältää 3D-tulostetun elektroniikan valmistamiseen tarvittavat laiteresurssit ja materiaalipankin sekä osaavan henkilökunnan, joka pystyy auttamaan demonstraattoreiden valmistuksessa tai toteuttamaan ne kokonaan. 3D-elektroniikan valmistaminen vaatii myös laitteistoa, jota ei ole tarkoituksenmukaista hankkia TKI-keskitymälle

8 (14) yksinomaiseen käyttöön. Selvitetään, missä voidaan joustavasti toteuttaa valmistuksen vaatimia työvaiheita, sekä luodaan joustavasti toimiva toimijoiden ketju. Laitekantaa on jo kartoitettu meneillään olevassa AIKO-hankkeessa. Toimenpiteen toteuttaa hankehenkilöstö, resurssitarve 20htkk, Kankaanpään yksikössä, ajalla M14-M36. Tulokset Toimiva demonstraatioympäristö Demonstraatioympäristön ohjeet ja toimintatavat Toimenpide 5, Innovaatiotoiminnan tukeminen Tavoite on 3D-tulostetun elektroniikan potentiaalisten hyödyntäjien sitouttaminen. Lähestytään esikartoituksessa potentiaalisiksi 3D-tulostetun elastisen elektroniikan hyödyntäjiksi tunnistettuja toimijoita kohdennetusti yrityskäyntien, seminaarien ja tiedotusmateriaalin avulla. Tavoitteena on saada innovaattoreita sitoutumaan elastisen elektroniikan mahdollisuuksien huomioimiseen tuoteinnovaatioiden kehityksessä. Toimenpiteen toteuttaa hankehenkilöstö, resurssitarve 8htkk, Kankaanpään yksikössä, ajalla M18-M36. Tulokset: Kohdennettuja yrityskontakteja, tavoite 10 Yritys omaksunut elastisen elektroniikan osaksi innovaatiotoimintaansa, tavoite 3 yritystä Demonstraatioympäristön hyödyntäjiä, tavoite 3 yritystä tai muuta toimijaa Toimenpide 7, Projektihallinta Projektin hallinnan tarkoitus on varmistaa hankkeen sujuva ja menestyksekäs toteutus. Henkilö- ja taloushallinto tapahtuu TTY:n hallintopalveluiden kautta. Ohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa ja projektipäällikkö kutsuu sen koolle. Hankkeen sisältöä ja toteutusta on tarpeen arvioida eri toteutusvaiheissa. Arviointi tehdään ohjausryhmän toimesta kolme kertaa projektin aikana M12, M24 ja M36. Projektipäälliikkö huolehtii siitä, että hankkeen toteutuksessa noudatetaan TTY:n strategiaa sukupuolten tasa-arvosta tutkimuksessa sekä linjauksia sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa. Toimenpiteen toteuttaa hankehenkilöstö ohjausryhmän tuella, resurssitarve 2htkk, Kankaanpään yksikössä, ajalla M1- M36. Tulokset: Valiraportit Loppuraportti Menestyksekkästi toteutettu hanke 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeella luodaan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä, joka edistää elastisen elektroniikan hyödyntämistä alueen ja kotimaisten yritysten tuoteinnovaatioissa.

9 (14) Konkreettisesti tuloksena saadaan: - 3D-tulostetun elektroniikan sota-selvitys - Selvitys alan toimijoista - Suunnitelma TKI-keskittymän toimintatavoista - 3D-tulostetun elektroniikan valmistusmenetelmä ja dokumentaatio - Julkaisuja kansainvälisissä lehdissä - Yrityksille ja yhteistyökumppaneille suunnattu tiedotusmateriaali - Suurelle yleisölle tarkoitettu tiedotusmateriaali - Toimiva demonstraatioympäristö ja dokumentaatio - Kohdennettuja yrityskontaktointeja - Yrityksiä, jotka omaksuneet 3D-tulostetun elektroniikan osaksi innovaatiotoimintaansa - Demonstraatioympäristön hyödyntäjiä konkreettisissa innovaatiokehityshankkeissa - Hankkeen väliraportit ja loppuraportti 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen tarkoituksena on luoda puitteet ja riittävästi TKI-aktiviteetteja 3D-tulostetun ja elastisen elektroniikan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän toiminnan jatkumiselle. Hankkeessa kootaan yhteen alan toimijat ja tietämys sekä hankitaan riittävä osaaminen ja valmius toteuttaa demonstraatioympäristössä yritysten tuoteinnovaatioiden vaatimaa 3D-tulostettua elektroniikkaa. Keskittymän jatkorahoitus muodostuu yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa luodussa ympäristössä yhdessä toteutettavista TKI-hankkeista, joita rahoittavat yritykset suoraan, EU H2020-ohjelmassa, TEKES ja Suomen Akatemia. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 309 000 2 Ostopalvelut 6 000 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 10 840 6 Flat rate 74 160 Kustannukset yhteensä 400 000 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 400 000 Kustannusarvio yhteensä 400 000 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 280 000 70,00 2 Kuntien rahoitus 60 000 15,00 3 Muu julkinen rahoitus 60 000 15,00 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä 400 000 100,00 Rahoitussuunnitelma yhteensä 400 000

8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 10 (14) 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? - Kankaanpään kaupungin kanssa on sovittu kuntaosuudesta - TTY on sisäisesti sitoutunut rahoittamaan omarahoitusosuutensa 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Muilta rahoittajilta ei olla hakemassa rahoitusta tälle hankkeelle 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) TTY:n Kankaanpään yksikössä on tutkittu älykkäitä tekstiileitä vuodesta 2003 kolmessa rakennerahasto-ohjelmasta rahoitetussa hankkeessa. - Puettava teknologia 2003-2008, tekstiilimateriaalien ja elektroniikan yhdistämisen perustekniikat - Puettavan teknologian innovaatiot (A30264)2008-2014, suuripinta-alaisen ja taipuisan elektroniikan valmistusmenetelmiä sekä yhteydet kansainvälisiin alan tutkijoihin - Elastisen elektroniikan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä (A70034) 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) TTY:n Kankaanpään yksikössä on tutkittu älykkäitä tekstiileitä vuodesta 2003 lukuisissa hankkeissa. Moni niistä on koskenut elektroniikan ja tekstiilien integraation teknologiakehitystä, joka on lopulta johtanut elastisen elektroniikan tutkimus- ja kehitystarpeeseen. Viimeisen viiden vuoden ajalta hankkeita ja niiden venyvän elektroniikan kannalta olennaisia tuloksia ovat olleet: - KPAKO 2008-2009, yhteistyö alueen yritysten kanssa sekä testimenetelmiä - Pilotti Pohjallisista 2009-2011, taipuisaa elektroniikkaa ja kokemusta pilotoinnista - Smart Energy Systems 2012-2013, langattomien sensoriverkkojen teknologiaa - PUHVI 2005-2008, puettavaa hyvinvointiteknologiaa - Hygtech-2 2013-1014, langattomien sensoriverkkojen teknologiaa - elouhi 2010-2012, energian louhinnan teknologiaa puettavissa järjestelmissä - LEDIVA 2011-2012, LED-komponenttien integrointia puettaviin järjestelmiin, taipuisaa elektroniikkaa - HEPP 2008-2009, Korkeataajuushitsaus liitosmenetelmänä - Dissim 2011, Dispenserin käyttö eristeiden ja johtimien valmistukseen - SkinTag 2009, Taipuisaa elektroniikkaa iholle - Flexwise 2010-2012, Erittäin ohuille kalvoille tehtyä elektroniikkaa - estockings 2013-1014, lääketietellisen laitteen kehityksen erityispiirteiden hallintaa - InSole 2013, esikaupallistamisprojektin läpivienti - DISSE 2014-2017, Dissappearing sensors, venyvää elektroniikkaa terveydenhuoltoon - WWB 2014-2016, Wearable Wellbeing, puettavaa teknologiaa terveydenhuoltoon - EETU 2014-2017, Elastisen elektroniikan osaamis-, tutkimus- ja innovaatiokeskittymä 10 Maantieteellinen kohdealue

ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Satakunta Seutukunnat Pohjois-Satakunnan Kunnat Kankaanpää Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista 11 (14) Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Tehtaankatu 12 Postinumero 38700 Postitoimipaikka Kankaanpää 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Hakijana on yliopisto, jolla on erittäin vahva osaaminen ja kokemus tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Hankkeiden toteuttajina toimivat yliopiston laitokset apunaan yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikkö. Hankeportfoliossa yliopistolla on satoja kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita, joita ovat rahoittaneet pääosin EU, TEKES, Suomen Akatemia, muut julkiset rahoittajat sekä suoraan teollisuus. Yliopisto on määritellyt yhdeksi strategiseksi tutkimus-alueekseen digitaalisen toimintaympäristön. Tärkeänä osana on tieto- ja viestintäteknologian integroituminen arkiympäristöön ja uusien älykäiden järjestelmien teknologioiden tutkimus ja kehitys. Hankkeen suorituksesta yliopistolla vastaa Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitos. Hankesuunnitelman sisältö kuuluu laitoksen strategisiin tutkimusaloihin. Laitoksella tutkimusalalla toimii neljä professoria. Hankkeen vastullinen johtaja toimii Kankaanpään puettavan teknologian yksikön johtajana ja haettavana oleva hanke tullaan toteuttamaan Kankaanpäässä. Laboratoriossa on tutkittu painettavan elektroniikan materiaaleja, valmistusprosesseja (mukaan lukien pinta-, alku- ja jälkiprosessit), laatua ja suorituskykyä, luotettavuutta ja vaurioitumismekanismeja. Erityisesti ryhmä keskittyy painetun ja piipohjaisia elektroniikan integrointiin mustesuihkutekniikkaa hyödyntäen. On kehitetty lähestymistapaa, jossa sulautetaan saumattomasti mikroelektroniikka, antureidenteknologia, ja painettu joustava elektroniikka. Tällä hetkellä yksi tutkijoista on kuuden kuukauden tutkimusvaihdossa Prof. John Rogers ryhmässä, University of Illinois. Prof Rogers on maailman johtava joustavan ja kehonläheisen elektroniikan tutkija. Laitoksella on monipuolinen painettavan elektroniikan tutkimuslaitteisto, jota on päivitetty vastaamaan uusia tutkimustarpeita. Laitteisto koostuu kolmesta mustesuihkutulostimesta (yksi Dimatix DMP-2831 ja kaksi iti MDS 2.0), syväpaino (NSM Labratester), flexopaino (RK Flexiproof 100), ja silkkipaino. Lisäksi puhdastilan ulkopuolelle on yksi tulostin, jonka sisälle on integroitu laser yksikkö musteiden jälkikäsittelyä varten. Tämän lisäksi, TTY investoi viime vuonna SIJ teknologiaan. Painolaitteiston lisäksi TTY:llä on paljon muita prosessointi- ja mittalaitteita joilla voidaan hyödyntää valmistuksessa ja analysoinnissa. Tällaisia ovat mm. spin-coater, pulssilaseri, Fine-placer ja flip-chip liitoskoneet, profilometrit, viskometri, atomi- ja elektromikroskooppit, sekä sääkaappeja laitteiden rasituskokeita varten. Kankaanpäässä sijaitsevassa Puettavan teknologian tutkimusyksikössä on hyvin varustettu laboratorio, josta löytyy kaikki älykäiden tekstiilien tuotannon mahdollistavat laitteistot, kuten ultraäänileikkaus ja saumaus, korkeataajuushitsaus, laserleikkaus, lämpölaminointi, dispenserirobotti, silkkipaino sekä kaikki perinteisen ompelevan tekstiilituotannon laitteet. Lisäksi yksikössä on hyvin varustettu elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien prototyyppituotantoon tarvittava laboratorio, jossa on mm. mikrokontrolleri- ja radiotekniikan kehitysympäristöt.

12 (14) Uusimpana laitteena on hankittu nscrypt 3Dn mikrodispenseri, jolla voidaan valmistaa joustavia sähköä johtavia rakenteita ja elektrodeja. Laitteiden suojapinnoituksen tutkimiseen on käytössä ylivalu- ja kalvolaminointimenetelmiä, Paryleenipinnoituslaitteisto sekä pesukoneita. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Henkilöstön vaihtuminen Teknologian haasteet Teollisuudenalan katoaminen paikkakunnalta Aliarvioitu resurssitarve Rahoitusongelmat Hakijan sitoutuminen Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Henkilöstön sitoutumisen varmistaminen rekrytointivaiheessa esim. jatko-opiskelun avulla Projektin alussa tehdään huolellinen selvitys olemassa olevista tekniikoista ja valitaan potentiaalisin jatkokehitettäväksi Verkotutaan laajemmin kotimaisten ja kansainvälisten alan toimijoiden kanssa Tämän hankkeen rinnalle muita aihetta sivuavia tukevia hankkeita Hankkeen rahoittajat TTY ja Kankaanpään kaupunki, vakavaraisia organisaatioita Toteuttaja on tehnyt alan tutkimusta yli 10 vuotta ja on sitoutunut sen jatkokehitykseen 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeen ohjausryhmään kutsutaan rahoittajien edustajat Satakuntaliitosta ja Kankaanpään kaupungista, sekä lisäksi edustaja Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskuksesta, Clothing+ Oy:stä, TEKESistä ja toteuttajan puolesta TTY:stä. NN, asiantuntija, Satakuntaliitto Mika Hatanpää, kaupunginjohtaja, Kankaanpään kaupunki Marko Rajamäki, toimitusjohtaja, PSKK Markku Jokela, yksikön päällikkö, TEKES Heikki Jaakkola, johtaja, Clothing plus Oy Jukka Vanhala, professori, TTY 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Uudet tuella aikaansaadut t&k&i-työpaikat 2 joihin työllistyvät naiset 1 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämään hankkeeseen osallistuneet yritykset 3 Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai 3 tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat 1 Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut 3 Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo

13 (14) Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys 14 Liitteet Kyllä Ei Perustelu Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Toteuttajana on TTY:n Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laboratorio ja se noudattaa myös tässä hankkeessa yliopiston strategiaa ja tasa-arvosuunnitelmaa 2013-2014 sukupuolten tasa-arvosta tutkimuksessa. Valmistelussa oleva hanke ei eroa muista tutkimushankkeista toimintaympäristönsä tai sisältönsä luonteen puolesta. Toteuttajana laboratorio noudattaa myös tässä hankkeessa yliopiston tasa-arvosuunnitelmaa 2013-1014 ja linjauksia sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa. Hanke on pääosin tekninen tutkimushanke, jossa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä toteutetaan noudattamalla yliopiston ohjeistusta, mutta se ei ole päätavoite. Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Materiaalia lisäävät elektroniikan valmistusmenetelmät säästävät luonnonvaroja. Elektroniikan luottettavuuden kasvu säästää Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5 lunnonvaroja. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 Edullisten sensoriverkkojen kehitys auttaa 2 monitoroimaan ympäristön tilaa. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0 Ei vaikutusta Materiaalia lisäävät elektroniikan Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma valmistusmenetelmät tuottavat vähemmän (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3 ympäristölle haitallisia jätteitä. Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0 Ei vaikutusta Taloudellinen kestävyys Materiaalia lisäävät elektroniikan valmistusmenetelmät säästävät luonnonvaroja. Elektroniikan luottettavuuden kasvu säästää Materiaalit ja jätteet 6 6 lunnonvaroja. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 Energian louhinta puettavissa ja mobiileissa 2 tuotteissa. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 Pohjois-Satakunnassa tutkimuspalveluita 2 tarjoavia toimijoita on ennestään vähän. Hankkeessa kehitetään Aineettomien tuotteiden ja palvelujen demonstraatioympäristöä, jossa toimijoilla on kehittäminen 4 2 mahdollisuus testata tuoteinnovaatioitaan. Liikkuminen ja logistiikka 0 0 Ei suoranaisia vaikutuksia Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 1 Teknologiat sovellettavissa yhteiskunnallisesti 2 merkittävillä hyvinvointiin vaikuttavilla aloilla Tasa-arvon edistäminen 0 0 Ei suoranaisia tasa-arvovaikutuksia Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0 Ei suoranaisia vaikutuksia Kulttuuriympäristö 0 0 Ei suoranaisia vaikutuksia Ympäristöosaaminen 1 Hanke edistää ymmärrystä materiaalia lisäävät elektroniikan valmistusmenetelmistä, jotka säästävät 2 luonnonvaroja.

TTYn ALV todistus De-minimis -selvitys SOFT3L -hankkeeseen 14 (14) Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA 2014 - asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle

Hakijan taustalomake 1 (5) Hakijan nimi TTY-säätiö Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Muu julkinen rahoitus Jakeluosoite Korkeakoulunkatu 10 Hakijan yhteyshenkilö Jukka Jaakko Vanhala Hankkeen kustannusarvio Y-tunnus 2286106-3 Postinumero 33101 Yhteyshenkilön puhelinnumero 03 3115 11 Organisaatiotyyppi Yliopisto Postitoimipaikka Tampere Yhteyshenkilön sähköpostiosoite jukka.vanhala@tut.fi Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk 2018 2019 2020 Yhteensä Koordinaattori Osa-aikainen 7 21 000 21 000 21 000 63 000 Tutkija Kokoaikainen 33 41 000 41 000 41 000 123 000 Tutkija Kokoaikainen 33 41 000 41 000 41 000 123 000 1Yhteensä 73 103 000 103 000 103 000 309 000 Kustannusten perustelut Koordinaattori toimii projektipäällikkönä sekä ohjaa tutkimusta ja tiedottamista. Osa-aikainen, työskentelee päivän viikossa hankkeelle. Tutkijat suorittavat varsinaiset hankkeen toimenpiteet. Kokoaikaisia 11 kuukautta vuodessa. Tulostettu 2.10.2017 15:32:14

2 Ostopalvelut 2 (5) Kustannus 2018 2019 2020 Yhteensä Osavalmistusta 2 000 2 000 2 000 6 000 2 Yhteensä 2 000 2 000 2 000 6 000 Kustannusten perustelut Piirilevyjen, 3D-osien, ladonnan teettämistä tilanteissa, joissa tarvitaan teolliselta linjalta tulevaa laatua tai osien itse tekeminen on muuten kannattamatonta. 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus 2018 2019 2020 Yhteensä 3 Yhteensä 0 0 0 0 Kustannusten perustelut 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 2018 2019 2020 Yhteensä 4 Yhteensä 0 0 0 0 Kustannusten perustelut 5 Muut kustannukset Kustannus 2018 2019 2020 Yhteensä Materiaaleja 3 280 4 280 3 280 10 840 5 Yhteensä 3 280 4 280 3 280 10 840 Kustannusten perustelut Tutkimuksessa tarvitaan materiaaleja, kuten johtavia musteita, puhdistusaineita, painosubstraatteja, 3D-tulostusfilamentteja ja fotopolymeerejä, liimoja, jne. 6 Flat rate Kerroin 2018 2019 2020 Yhteensä 24.00 % 24 720 24 720 24 720 74 160 6 Yhteensä 24 720 24 720 24 720 74 160 Tulostettu 2.10.2017 15:32:14

1-6 Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä 3 (5) 2018 2019 2020 Yhteensä 133 000 134 000 133 000 400 000 7 Tulot Tulot 2018 2019 2020 Yhteensä 7 Yhteensä 0 0 0 0 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä 2018 2019 2020 Yhteensä 133 000 134 000 133 000 400 000 Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 2018 2019 2020 Yhteensä 93 000 94 000 93 000 280 000 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus 2018 2019 2020 Yhteensä Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 2.1 Yhteensä 0 0 0 0 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2018 2019 2020 Yhteensä Kankaanpään kaupunki 20 000 20 000 20 000 60 000 2.2 Yhteensä 20 000 20 000 20 000 60 000 Tulostettu 2.10.2017 15:32:14

2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 4 (5) 2018 2019 2020 Yhteensä 20 000 20 000 20 000 60 000 3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus 2018 2019 2020 Yhteensä Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 20 000 20 000 20 000 60 000 3.1 Yhteensä 20 000 20 000 20 000 60 000 3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2018 2019 2020 Yhteensä 3.2 Yhteensä 0 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 2018 2019 2020 Yhteensä 20 000 20 000 20 000 60 000 4 Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus 2018 2019 2020 Yhteensä Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 4.1 Yhteensä 0 0 0 0 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2018 2019 2020 Yhteensä 4.2 Yhteensä 0 0 0 0 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 2018 2019 2020 Yhteensä 0 0 0 0 Tulostettu 2.10.2017 15:32:14

1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 5 (5) 2018 2019 2020 Yhteensä 133 000 134 000 133 000 400 000 Tulostettu 2.10.2017 15:32:14