Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma
Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen tarpeessa olevien järvien tunnistaminen Ravintoketjukunnostuksen potentiaalista Hoitokalastuksen kustannustehokkuus ja vaikuttavuus vesienhoidon näkökulmasta
15.6.2015 Mitä on vesien- ja merenhoito? Yleiskäsite kaikelle toiminnalle, jolla pyritään ylläpitämään ja parantamaan pinta- ja pohjavesien tilaa Yhteinen harjoitus kaikille EU-jäsenmaille Perustuu lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä Vesipuitedirektiivi (2000/60/EC) Meristrategiadirektiivi (2008/56/EC) Maantieteellinen lähtökohta vesienhoitoalueet, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat merenhoidon toimenpideohjelma, jota parhaillaan laaditaan koko Suomen merialueelle Tavoitteena saavuttaa kaikkien pinta ja pohjavesien hyvä tila 3
Pintavesien ekologinen tila v. 2013 Ekologinen tila on hyvä tai erinomainen 85 % järvipinta-alasta 65 % jokipituuksista 25 % rannikkovesissä Mutta järvistä hyvää huonommassa tilassa 424 029 ha, niistä tyydyttävässä tilassa 384 364 ha 4
15.6.2015 Hajakuormitus Fosforin kuormitus koko Suomi (Vemala 2000-2011) 5 % 5 % 7 % 5 % 33 % 45 % Peltoviljely Luonnonhuuhtouma Metsätalous Haja-asutus Pistekuormitus Laskeuma vesiin 5
15.6.2015 Hydro-morfologiset muutokset vesistöissä Vaellusesteet 6
Kunnostuskohteet vesienhoidossa Toimenpiteet Määrät Yksikkö Kustannukset 1000 /vuodessa Joen elinympäristökunnostus Kalan kulkua helpottava toimenpide 229 kpl 1 820 217 kpl 9900 Pienen rehevöityneen järven kunnostus 485 kpl 1 800 Pienten virtavesien elinympäristökunnostus Puron elinympäristökunnostus 317 kpl 410 114 kpl 100 Suuren rehevöityneen järven kunnostus 140 kpl 1 690 Säännöstelykäytännön kehittäminen Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen Merenlahden kunnostus 69 kpl 500 41 kpl 520 11 kpl 55 Velvoitetoimenpiteet 21 kpl 1 980 Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus 30 kpl 90 YHT. 18 850 Tallennustilanne 27.10.2014 7
Kunnostuskohteet vesienhoidossa Toimenpiteet Määrät Yksikkö Kustannukset 1000 /vuodessa Joen elinympäristökunnostus Kalan kulkua helpottava toimenpide 229 kpl 1 820 217 kpl 9900 Pienen rehevöityneen järven kunnostus 485 kpl 1 800 Pienten virtavesien elinympäristökunnostus Puron elinympäristökunnostus 317 kpl 410 114 kpl 100 Suuren rehevöityneen järven kunnostus 140 kpl 1 690 Säännöstelykäytännön kehittäminen Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen Merenlahden kunnostus 1,3 % vesiensuojelukustannuksista 69 kpl 500 41 kpl 520 11 kpl 55 Velvoitetoimenpiteet 21 kpl 1 980 Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus 30 kpl 90 YHT. 18 850 Tallennustilanne 27.10.2014 8
Kok P 1000 kg/a Itämereen päätyvän fosforikuormituksen vähentämistarve Hyvän tilan saavuttamiseksi P- kuormitusta vähennettävä 440 tonnia (12 %) Tehostettujen toimenpiteiden vaihtoehdossa (VE 1) vähennys 670 tonnia (18 %) 4000 3500 3000 2500 2000 Arvioitu vähenemä 235 tonnia vuoteen 2021 mennessä 6 % (VE 2) Suomenlahdella ja Saaristomerellä saavutetaan vain kolmannes tarpeesta 1500 1000 500 0 Nyky VE1 VE2 10
Chl µg L-1 Särkikalat ja vesien ekologinen tila Vesienhoidon luokittelun järvityyppikohtaisten fosfori- ja klorofyllipitoisuuden rajojen perusteella kalastovaikutus on yleinen: Chl/TP > 0.4 liittyy yleensä tiheään särkikalakantaan Valtakunnallinen koekalastusaineisto: voimakkaammin kuormitetut järvet ovat särkikalavaltaisia (Rask ym. 2009) Hyvän ekologisen tilan Chl-a arvot vs. 0.4 30 25 20 Chl H/T Chl/TP 0.4 15 10 5 0 0 10 20 30 40 50 60 TP X µg L-1
Klorofylli-a µg/l Ravintoketjukunnostuksen tarve ja mahdollisuudet vesienhoidon nimetyissä kunnostuskohteissa Nimettyjen kunnostuskohteiden suhdeluku on keskimäärin 0.6 Tulos viittaa hoitokalastuksen tarpeeseen 160 120 Pienet vesikirput 0.6-suhde VHS kohteet 0.4-suhde Isot vesikirput 80 40 0 0 40 80 120 160 Kokonaisfosfori µg/l
Klorofylli/fosfori-suhde Ravintoketjukunnostuksen tarve ja mahdollisuudet vesienhoidon nimetyissä järvikohteissa Korkeimmat suhdeluvut pienemmissä järvissä, mutta 0.4-suhdeluku ylittyy myös useimmissa suurissa järvissä 2,00 1,60 1,20 0,80 0,40 0,00 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Pinta-ala ha
Ravintoketjukunnostuksen potentiaali vesienhoidon järvikohteissa Tehokalastusvaiheen kalanpoistotarve voi olla > 40 M kg ja sillä saavutettava fosforipoistuma n. 300 000 kg Kunnostuskohteiden ylläpitävän hoidon saalistarve > 10 M kg/v ja sen jatkuva fosforipoistuma > 70 000 kg/v Lisäksi kuormitetuilla hyvän tilan järvillä on ennakoivan ja ylläpitoluonteisen hoitokalastuksen tarvetta (esim. Säkylän Pyhäjärvi, Puruvesi jne.) Jos saaliskaloille ei olisi mitään käyttöä: tehokalastusvaiheen kokonaiskustannustaso olisi nykyhinnoilla (0.6-0.7 /kg) noin 24-28 M ylläpitävän hoidon kustannustaso noin 6-7 M /v
Ravintoketjukunnostuksen kustannustehokkuus Särkikalojen fosforipitoisuus on noin 0.7-0.8 % tuorepainosta särkikalabiomassan mukana poistuva fosfori ilman saaliin hintaa laskevaa hyötykäyttöä olisi noin 90 /kg P osittaisella hyötykäytöllä n. 60-70 / kg P Ravintoketjukunnostetuissa järvissä petokalojen osuus, kalojen keskikoko ja kalaston arvo kasvavat.
Kuormitustavoitteet ja hoitokalastus Jos vuosittain järvistä kalastettava määrä olisi noin kolminkertainen nykyiseen verrattuna Fosforia poistuisi saaliin mukana noin 360t/v nykyistä enemmän (nyt noin 180 t/v) ja se pienentäisi kuormitusta Itämereen 110-120 t/vuodessa Luku ei vielä sisällä kalojen suoria eikä välillisiä vaikutuksia sisäiseen fosforikuormitukseen
Yhteenveto Hoitokalastus on kustannustehokasta maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuus on 100-2000 /kg P metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuus on 50-1000 /kg P Ravintoketjukunnostuksella voitaisiin nopeuttaa vesien tilatavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaasti
Yhteenveto Ravintoketjukunnostukselle on tarvetta yhtenä vesienhoidon kunnostustoimenpiteenä Ei poista tarvetta vähentää liian suurta ulkoista kuormitusta hoitokalastuksella voitaisiin parhaimmillaan saavuttaa noin 50 % vesienhoidon puuttuvasta fosforikuormituksen vähennystavoitteesta Vesienhoidon tavoitteita toteuttava ravintoketjukunnostus voi edistää sinistä biotaloutta alueellisella ja paikallisella tasolla
Kiitos
Fosforipitoisuus ug/l 250 200 150 100 50 0 0 1000 2000 3000 Pinta-ala 4000 ha 5000 6000 7000 8000