Tuusniemen kunnan SOSIAALILAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA Sosiaalilautakunta 4.3.2013 7 1
SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN RAKENNE 3 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY 4 3. OLESKELUKUNTA 5 4. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOONOTTAMINEN 6 5. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 8 5.1 Vuokramenot ja muut asumismenot 8 5.2 Terveydenhuoltomenot 10 5.3 Työmatkamenot 11 5.4 Vankien käyttövarat 11 6. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT 12 6.1 Kodinhankinnat 12 6.2 Vuokravakuus ja välityspalkkio 13 6.3 Vaatemenot 13 6.4 Päivähoitomenot ja elatusmaksut 13 6.5 Muuttokulut 13 6.6 Muut menot 14 7. OPISKELIJOIDEN AVUSTAMINEN 14 8. YRITTÄJIEN AVUSTAMINEN 15 2
1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on toimeentulotukilain mukainen viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen välttämätön toimeentulo ihmisarvoiseen elämiseen, antaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukioikeus syntyy, jos henkilö tai perhe on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, hänelle elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa turvaava etuus ja siitä syystä kaikki muut asiakkaan ensisijaiset mahdollisuudet (työ- ja yrittäjätulot) saada välttämätön toimeentulo on ensin aina selvitettävä ja ohjattava ja neuvottava toimeentulotuen hakijat käyttämään ja hakemaan heille kuuluvia sosiaaliturvaetuuksia (esimerkiksi eläke, työttömyysetuudet, vakuutukset, sairauspäiväraha, lapsilisä, asumis- ja opintotuki). Hallintolaissa on mainittu hyvän hallinnon perusteina viranomaisen palveluperiaate ja neuvontavelvollisuus toimeentulotuen hakemiseen liittyvissä asioissa. Toimeentulotuki jaetaan valtion ja kunnan rahoittamaan perustoimeentulotukeen ja kunnan maksamaan täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina otetaan huomioon toimeentulotuen perusosan lisäksi kohtuulliset asumismenot, sähkö- ja kotivakuutusmenot, välttämättömät julkisen terveydenhuollon menot ja työmatkamenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot: lasten päivähoitomenot, erityiset asumismenot sekä henkilön että perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, ehkäisemään syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 3
2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti tai suullisesti henkilökohtaisen käynnin yhteydessä viranomaisen luona. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Toimeentulotuen hakijan on ilmoitettava ja esitettävä kaikki välttämättömät tiedot ja tositteet, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja muista kuin perusosaan kuuluvista menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Toimeentulotuen käsittelijällä on oikeus tarkistaa salassa pidettäviä tietoja viranomaisteitse ilman asiakkaan suostumusta. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan hylätä. Ensimmäistä kertaa sosiaalityöntekijän vastaanotolla asioivan on täytettävä toimeentulotukihakemus. Toimeentulotuen hakemiseen liittyvissä asioissa voi asioida valtakirjalla. Asiakkaalle annetaan aina kirjallinen päätös. Toimeentulotukipäätöksen hakemus-osioon kirjataan kaikki asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea. Päätöksessä otetaan kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin ja perustellaan asianomaisilla lainkohdilla. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tehdään päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö mainitaan ja perustellaan. Hakemus käsitellään ja ratkaistaan viivytyksettä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Mikäli hakemusta on pyydetty täydentämään, ratkaisu toimeentulotuesta pyritään tekemään seitsemän työpäivän kuluessa lukien siitä päivästä, kun täydennetty hakemus tarvittavine liitteineen on saapunut sosiaalitoimistoon. Asiakkaalle tehdään toimeentulotukilaskelma pääsääntöisesti kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Toimeentulotukilaskelmaan merkitään asiakkaan tulot ja toimeentulotukeen oikeuttavat menot, joihin luetaan perusosa, varsinaiset asumismenot (sekä muut asumismenot eli sähkö- ja kotivakuutusmenot) sekä terveydenhoitomenot. Menot kohdistetaan laskujen eräpäivän ja ostopäivän mukaan. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus sosiaalilautakunnalle. Päätöksen liitteenä on muutoksenhakuohje. Sosiaalilautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Asiakkaan tiedot kirjataan Tuusniemen kunnan sosiaalitoimen atk-järjestelmään. Asiakkaan on ilmoitettava muutokset henkilö-, perhe-, osoite- ja pankkiyhteystiedoissaan. Asiakkaalla on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot edellä mainitusta järjestelmästä tulostettavasta otteesta maksutta kerran kalenterivuodessa. 4
3 OLESKELUKUNTA Toimeentulotukilain 14 :n mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe varsinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päätetään takuuvuokran myöntämisestä kuitenkin siellä. Ensimmäisen vuokran kustannus erääntyy maksettavaksi lähes poikkeuksetta tulokunnassa henkilön tai perheen sen hetkisenä oleskelukuntana, joten ensimmäisen kuukauden vuokrasta päättää tulokunta. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolelle ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- ja palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella. Milloin tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen vakinaiseen oleskelukuntaan tai mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen kiireellisiin lääkehankintoihin. Niiden kiireellisten terveydenhoitomenojen osalta, esimerkiksi poliklinikkamaksu, jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin, päätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Mikäli toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, tulee asia/hakemus liitteineen siirtää toisen kunnan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa asia toimeentulotuen hakijalle. Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana. Asiassa tulee huolehtia siitä, ettei hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että kunnat ovat eri mieltä kustannusvastuusta. 5
4 TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOONOTTAMINEN Tuloina otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Asiakkaan on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Toimeentulotukilain 11 :ssä on lueteltu ne tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset ja ansiotulot huomioidaan yksin asuvilta henkilöiltä 50 euroa ylittävältä osalta ja perheiltä 100 euroa ylittävältä osalta. Toimeentulotuesta päätettäessä on tarkistettava hakijan viimeisen kuukauden tiliotteet. Uusilta asiakkailta ja satunnaisilta asiakkailta on tarkistettava viimeisten kahden kuukauden tiliotteet. Heille tehdään myös kahden kuukauden normilaskelma. Tuloina otetaan huomioon kaikki hakijan muilta henkilöiltä tai tahoilta saadut avustukset ja suoritukset. Yli 70-vuotiailla voidaan säästöjen ja realisoimatta jäävän omaisuuden osalta jättää huomioimatta 1000 euroa. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisetuudet sekä tehdyt palkanpidätykset. Ateriakorvaus ja puhelinetu huomioidaan tuloina sillä perusteella, että kyseessä olevat menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saadaan näissä tapauksissa muulla perusteella. Autoetu huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Sikäli, kun hakijan ansiotulo ei riitä hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulonsa turvaamiseksi. Palkasta tehdyt pidätykset, kuten maksetut palkkaennakot, asuntokorvaukset ja ostot, lisätään tulona huomioitavaan palkkaan. Toimeentulotukilain 12 :ssä säädetään varojen huomioimisesta toimeentulotukea myönnettäessä. Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, puhelinosake, osakkeet ja obligaatiot on otettava heti käyttöön ja ne huomioidaan normilaskelmassa tulona. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaaajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman auton ja veneen yms. osalta toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan korkeintaan 3 kk, jona aikana toimeentulotukea voidaan myöntää. Asiakkaalle on tiedotettava määräajasta kirjallisesti päätöksenteon yhteydessä. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi, tehdään varallisuudesta perintä. Omaisuuden myyntituloista huomioidaan vain velkojen tai muiden kulujen jälkeen jäävä tulo. Mikäli asiakas on saanut jonkin suurehkon kertaluonteisen korvauksen (alle 2000 euroa), lasketaan normilaskelma kyseisen tulon saamisesta alkaen enintään kahdelle kuukaudelle, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Mikäli asiakas saa huomattavan 6
kertaluonteisen summan (yli 2000 euroa), voidaan tuloylijäämää siirtää pidempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Eläkeläisille tai muille säännöllisillä tuloilla eläville, jotka hakevat tilapäistä toimeentulotukea esimerkiksi sairauskuluihin, tehdään kahden kuukauden laskelma, jossa kyseinen menoerä huomioidaan. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Arvioitaessa erityisiä syitä on yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Erityisenä syynä takautuvan toimeentulotuen myöntämiselle voidaan pääsääntöisesti pitää jotakin sellaista tuenhakijan tilannetta, jonka johdosta hän on ollut kykenemätön hoitamaan talouteensa ja toimeentuloonsa liittyviä asioita sillä hetkellä, kun menot, joihin takautuvaa toimeentulotukea haetaan, ovat syntyneet. Perusosaa ei makseta takautuvasti. Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot ja muut tulot otetaan huomioon seuraavan kahden kuukauden aikana kokonaisuudessaan, ellei se ole kohtuutonta. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan kaikki tulot otetaan huomioon (satunnaisista avustuksista rajoitus on mainittu aiemmin tässä luvussa). Esimerkkitilanne: asiakkaalle on myönnetty tammikuulle toimeentulotukea. Tukipäätöksen jälkeen hänelle on tullut samalle ajalle tuloja. Nämä tulot otetaan huomioon helmikuun toimeentulotukilaskelmassa. 7
5 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 5.1 Vuokramenot ja muut asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Satunnaiselle asiakkaalle tehdään aina kahden kuukauden ajalta normilaskelma. Tuusniemen kunnan vuokra-asuntojen vuokrat huomioidaan todellisina, vaikka kysymyksessä olisikin asumistukeen oikeuttavat neliömäärät ylittävä asunto. Mikäli asunto on kuitenkin kohtuuttoman suuri ja kallis (esimerkiksi kolmen huoneen asunto yksinäiselle), on asukasta kehotettava hakemaan pienempää ja edullisempaa asuntoa. Vuokrameno huomioidaan todellisena niin kauan kuin pienempi asunto on löytynyt, jos asiakas todistettavasti on hakenut pienempää ja edullisempaa asuntoa. Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen yksityisissä vuokra-asunnoissa ovat: 1 henkilö 425 e/kk 2 henkilöä 510 e/kk 3 henkilöä 637 e/kk 4 henkilöä 650 e/kk 5 henkilöä 720 e/kk 6 henkilöä tai enemmän enintään 80 e/kk lisää/henkilö 5 henkilön kustannuksiin. Mikäli vesimaksut eivät sisälly yllämainittuihin vuokramenoihin, huomioidaan ne laskelmassa erikseen. Kohtuulliseksi katsottava vedenkulutus kuukaudessa on max. 30 euroa/henkilö. Saunamaksuja ei erikseen huomioida toimeentulotukeen oikeuttavina menoina, vaan niiden katsotaan kuuluvan perusosan sisältämiin henkilökohtaisiin hygieniamenoihin. Autopaikkamaksut eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia menoja. Jos asumismenot ylittävät selvästi edellä mainitut rajat ja tuen tarve on pitkäaikainen, annetaan tuen hakijalle kolme kuukautta aikaa hakea kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Tämä kirjataan selkeästi päätökseen. Mikäli asiakas ei ole aktiivisesti hakenut halvempaa asuntoa, kohtuullistetaan vuokra kolmen kuukauden määräajan jälkeen. Asiakasta on aina tiedotettava kohtuullistamiskäytännöstä toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. 8
Kohtuulliset sähkö- ja lämmitysmenot otetaan huomioon täysimääräisinä laskujen erääntymiskuukautena silloin, kun asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen kuukauden aikana. Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve), huomioidaan vuokramenot välittömästi edellä mainitun taulukon mukaisesti. Vanhempiensa luona asuville nuorille voidaan huomioida asumismenot silloin, kun nuori itse on todistettavasti aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan vanhemmilleen ja hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet. Pelkkä ruokarahan maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioimista. Mikäli asumiskulut huomioidaan, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus kustannuksista. Omakotitalon juoksevat asumiskulut (vesimaksut, sähkölaskut, lämmityskustannukset, vakuutusmaksut, tiemaksut, kiinteistövero, tonttivuokra, jätemaksut) huomioidaan todellisina joko laskujen erääntymiskuukautena silloin, kun asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen kuukausittain tai jaksotettuna kuukausittaisena menona silloin, kun asiakas asioi vain satunnaisesti. Lämmityskustannuksina voidaan polttopuihin myöntää avustus määräajoin. Muun omistusasunnon menoina huomioidaan hoitovastike, vesimaksut ja mahdolliset lämmityskulut sekä taloyhtiön perusparannuksesta johtuvat ylimääräiset yhtiövastikkeet tai perusparannusta varten otettujen lainojen korkokulut. Asuntolainan korkomenot huomioidaan todellisen suuruisena edellyttäen, että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä asuntolainojen korot otettu huomioon. Toimeentulotuen tarpeen muodostuessa pitkäaikaiseksi (yli 6 kk) tulee harkita, onko asunnon säilyttäminen asiakkaan tulotaso ja asuntolainan suuruus sekä muut asumismenot huomioiden realistista ja tarkoituksenmukaista. Asiakasta tulee ohjata tarvittaessa järjestelemään velkojaan oman maksukykynsä mukaisiksi. Kotivakuutuksesta huomioidaan omakotitalojen osalta kohtuullinen koti- ja palovakuutus ja kerros- ja rivitaloasuntojen osalta kotivakuutus. Vastuu- ja oikeusturvavakuutusten osuus vähennetään kotivakuutuksesta. Mikäli toimeentulotuen hakija ilmoittaa osoitteekseen Poste Restante, tulee hänen antaa kirjallisesti selvitys siitä, missä ja kenen luona hän tosiasiallisesti oleskelee. 9
5.2 Terveydenhuoltomenot Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuollon palveluja. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuollon kustannukset sisältyvät perusosaan. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon silloin, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. Hoidon tarpeellisuuden ja sen eri vaihtoehdot arvioi julkisen terveydenhuollon ammattihenkilökunta. Lisäosaan kuuluvina terveydenhuollon menoina huomioidaan seuraavat menot: - terveyskeskusmaksut - sairaalassaolon ajalta huomioidaan tulona ateriaetu 7,80 e/vrk - yli kuukauden kestäneen sairaalassaolon jälkeen huomioidaan perusosan sijasta 99 euron käyttövara Lääkemenoina huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Lääkevaihtoehto merkitään maksusitoumukseen. Reseptillä määrättyihin ehkäisyvälineisiin myönnetään toimeentulotukea (KHO:n päätös 28.2.2003/444). Ns. hyvinvointilääkkeisiin (esim. nikotiinilaastarit) myönnetään myös toimeentulotukea, jos lääkkeet on määrätty reseptillä (myös erektiohoitolääkkeet). Reseptistä huolimatta voi lääkkeen tarpeellisuutta konsultoida asiakkaan omalääkäriltä. Jos lääkäri toteaa, ettei kyseessä ole asiakkaalle välttämätön lääke sairauden hoitoon, voi hakemuksen hylätä sillä perusteella. Hedelmöityshoidosta julkisessa terveydenhuollossa syntyneet kustannukset huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Hammashuollon osalta toimeentulotukeen oikeuttavana menona huomioidaan vain julkisen hammashuollon välttämättömäksi hoidoksi arvioima hammashoito. Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio. Mikäli asiakas hakee tilapäistä toimeentulotukea hammashoitoon, lasketaan hänelle kahden kuukauden normilaskelma, jossa hammashoidon kokonaismeno huomioidaan. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida. Myönnettäessä toimeentulotukea silmälaseihin on otettava huomioon asiakkaan tulotaso ennen asiakkuutta ja hankinnan kiireellisyys asiakkuusaikana. Lisäksi hankinta tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva. Lasien kustannusten tulee olla kohtuulliset. Silmälaseihin voidaan myöntää toimeentulotukea pääsääntöisesti kolmen vuoden välein, ellei uusiminen ole esimerkiksi lääkärin määräyksestä välttämätöntä jo aiemmin. Silmälasit 10
myönnetään maksusitoumuksena ja ennen maksusitoumuksen myöntämistä on asiakkaan hankittava optikolta/silmälääkäriltä lausunto lasien hankinnan välttämättömyydestä sekä kustannusarvio/tarjous. Myönnettäviin silmälaseihin sisältyvät peruslinssit ja enintään 70 euron hintaiset kehykset. Sitoumus ei saa sisältää linssien lisäkäsittelyä, värjäystä tai pintakäsittelyä ilman lääkärin määräystä. Piilolasit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita, kuten lääkärinmääräys. Silmälasien hankintaan toimeentulotukea määrättäessä asiakkaalle lasketaan kahden kuukauden normilaskelma ja menetellään kuten hammashoitoon toimeentulotukea määrättäessä. Fysioterapiana huomioidaan ainoastaan Tuusniemen terveyskeskuksen omana tai ostopalveluna järjestämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset. Yksityisen fysioterapian kustannukset eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Mikäli toimeentulotukeen oikeutetulla on oikeus saada psykoterapia Kelan kustantamana kuntoutuksena, voidaan psykoterapian omavastuuosuuteen myöntää toimeentulotukea. 5.3 Työmatkamenot Työmatkamenot huomioidaan edullisimman matkustustavan mukaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvia menoja voidaan hyväksyä sairasvakuutuksen hyväksymä kilometrikorvaus silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Toimeentulotuen hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Ylläpitokorvausta saavien asiakkaiden matkakulut sisältyvät ylläpitokorvaukseen. 5.4 Vankien käyttövarat Vangeille huomioidaan kuukausittain menona laitoshoidon käyttövara 99 euroa. Vastaavasti vangin tulona huomioidaan vangin mahdolliset muut tulot, kuten vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus tai ns. makuuraha sekä vangin varat ja yksityiset tilillepanot. 11
6. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT 6.1 Kodinhankinnat Yksittäiset kodinhankinnat sisältyvät pääsääntöisesti laajaan perusosaan. Poikkeuksena voi olla esim. pesukone lapsiperheelle, mikäli talossa ei ole pesutupaa, sängyt ja vuodevaatteet perustelluista syistä. Kodinkoneet hankitaan pääsääntöisesti käytettyinä. Hankintojen enimmäishinnat: Pesukone Pölynimuri Parisänky Sänky Lastensänky Patja Ruokapöytä ja tuolit Jääkaappi Lastenvaunut 300 e 50 e 120 e 60 e 60 e 40 e 100 e 200 e 100 e Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun se hakijan tausta ja olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi. Kotoa itsenäisesti asumaan muuttaville nuorille ei myönnetä kodin perustamiskuluja, vaan edellytetään heidän saavan välttämättömät tavaransa kotoa/sukulaisilta/kirpputorilta. Myös avioerotilanteissa välttämättömät tarvikkeet katsotaan yhteisestä kodista. Avustus kodin perustamiskuluihin voi olla enintään 250 e yksinasuvalle ja 350 e perheelle. 12
6.2 Vuokravakuus ja välityspalkkio Asunnonvälityspalkkioon ei myönnetä toimeentulotukea. Vuokravakuus myönnetään kirjallisena sitoumuksena, mikäli asiakkaalla on toimeentulotukeen kuukausittainen oikeus. 6.3 Vaatemenot Vaatteiden hankinnan ja niiden huollon katsotaan sisältyvän laajaan perusosaan. Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää avustusta kahden vuoden välein 460 e, muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. Hameen hinta lasketaan kahden kuukauden toimeentulotukilaskelmaan. 6.4 Päivähoitomenot ja elatusmaksut Päivähoidon asiakasmaksut ovat asiakasmaksulain mukaisia sosiaalihuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, jotka on jätettävä perimättä tai niitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Lapselle maksettavaan elatusapuun ei lähtökohtaisesti myönnetä toimeentulotukea. 6.5 Muuttokulut Tuusniemen kunnan sisällä tapahtuviin muuttoihin myönnetään yksinasuvalle henkilölle enintään 80 e ja perheelliselle enintään 150 e. Tuusniemen ympäristökuntiin tapahtuviin muuttoihin huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavana menona yksinasuvalle henkilölle enintään 100 e ja perheelliselle 200 e. Muutto muualle Suomeen huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaan. 13
6.6 Muut menot Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella tai lastensuojelullisista syistä voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lasten harrastusmenoihin korkeintaan 200 euroa vuodessa. Lähiomaisen (vanhemmat, sisaret, puoliso, lapset ja isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten voidaan myöntää toimeentulotukea kukkavihkon hankintaan korkeintaan 40 e/ruokakunta. Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille henkilöille voidaan lisäksi myöntää avustus hautajaisvaatteisiin 50 e/henkilö. 7. OPISKELIJOIDEN AVUSTAMINEN Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Valtion takaama opintolaina on siten myös ensisijainen toimeentulotukeen nähden ja opiskelija on velvoitettu nostamaan opintolaina toimeentulonsa turvaamiseksi. Mikäli opiskelija voi saada opintolainan valtiontakauksen, mutta ei jostain syystä sitä nosta tai opiskelija on käyttänyt opintolainan opintotukijaksotuksesta poiketen, huomioidaan opintolainan kuukautta kohden jaksottuva osuus normilaskelmassa tulona. Alaikäisen opiskelijan tai jälkihuollossa olevan nuoren ei edellytetä ottavan opintolainaa. Sellaisia opintoja, joihin ei voi saada opintotukea, ei ole perusteltua rahoittaa toimeentulotuella. Mikäli toimeentulotuen hakijalla on jo ammatillinen koulutus, ei jatkoopintoja ole pääsääntöisesti perusteltua tukea toimeentulotuella. Perusteltuna syynä voidaan pitää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä vähäistä mahdollisuutta työllistyä aikaisemmassa ammatissaan. Alle 18-vuotiaan opiskelijan opintoaikaisesta toimeentulosta vastaavat vanhemmat, mikäli heillä on tulojensa perusteella siihen mahdollisuus. Vanhempien taloudellisista olosuhteista on pyydettävä selvitys. Perheelle tehdään normilaskelma, johon sisällytetään toimeentulotukea hakevan nuoren menot sekä hänen tulonsa. Mikäli perheen normilaskelma on ylijäämäinen, hakemus opiskelijan toimeentulotukeen hylätään. Samoin toimitaan, mikäli alaikäinen lapsi asuu itsenäisesti toisella paikkakunnalla. Yli 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Myönnettäessä toimeentulotukea yli 18-vuotiaalle opiskelijalle on selvitettävä, saako hän 14
tosiasiallisesti taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhemmilta tai muilta saadut avustukset huomioidaan tulona toimeentulotuesta päätettäessä. Mikäli opiskelija asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa ja hänellä on virallinen vuokrasopimus vanhempien kanssa, huomioidaan hänen vuokransa kuten muidenkin opiskelijoiden vuokrat, mikäli opiskelija on tosiasiallisesti maksanut vanhemmilleen vuokraa. Opintolainan korkomenoihin on korkoavustusta ensisijaisesti haettava Kelalta. Kelan korkoavustuksesta on esitettävä päätös. Mikäli asiakas ei voi saada Kelan korkoavustusta, otetaan opintolainan korot huomioon laskelmassa. 8. YRITTÄJIEN AVUSTAMINEN Yrittäjien saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Yksityisotot yritystoiminnasta, vaikka toiminta olisi tappiollista, ovat huomioon otettavaa tuloa. Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilintarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä, tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työviranomaisten tai Kelan lausuntoja. Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuen keinoin tukea. Mikäli yrittäjällä ei yritystoiminnasta ole lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa tilapäisesti (korkeintaan 3 kk) ja ohjata ilmoittautumaan tetoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli yrittäjä kieltäytyy ilmoittautumasta tetoimistoon, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Yritystoiminnan tulot huomioidaan pidemmältä aikaväliltä jaksotettuna kuukautta kohti. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen. 15
16
17
18
19