EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2017 COM(2017) 201 final KOMISSION KERTOMUS KOMISSION TOINEN KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisesta FI FI
1. EUROOPPALAISEN RAJA- JA MERIVARTIOSTON AVULLA LUJITETAAN ULKORAJOJEN TURVAAMISTA Euroopan unioni toteuttaa tuloksellisesti kokonaisvaltaista eurooppalaista muuttoliikepolitiikkaa, jonka keskeisiin osatekijöihin kuuluu Euroopan unionin ulkorajojen turvaaminen muun muassa eurooppalaisen raja- ja merivartioston avulla. Näin pyritään vastaamaan välittömiin, sekä keskipitkän että pitkän aikavälin tarpeisiin, jotka määriteltiin Euroopan muuttoliikeagendassa. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto toimii yhdennetyn rajaturvallisuuden konseptin ja periaatteiden mukaisesti. Siinä ovat mukana jaetun vastuun hengessä vankka Euroopan rajavalvontavirasto ja jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaiset, myös rannikkovartiostot siltä osin kuin ne hoitavat rajavalvontatehtäviä. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta olennaisen tärkeää on jäsenvaltioiden ensisijainen rooli ja toimivalta ulkorajojen valvonnan vahvistamisessa niiden omien, yli 100 000:sta rajaja merivartijasta koostuvien resurssien perusteella. Ulkorajojen turvaaminen on ehdoton edellytys sisärajattoman Schengen-alueen normaalille toiminnalle. Yhteinen investoiminen ja osallistuminen sen varmistamiseen, että eurooppalainen raja- ja merivartiosto saadaan mahdollisimman pian täyteen toimintavalmiuteen, osoittavat käytännössä jäsenvaltioiden sitoutumisen vastuun jakamiseen ja solidaarisuuden osoittamiseen yhteisen edun mukaisesti. Tässä kertomuksessa tarkastellaan, millaista edistystä on saavutettu tammikuussa laaditun ensimmäisen kertomuksen jälkeen. Siinä myös määritetään toimet, joihin kaikkien sidosryhmien on seuraavaksi ryhdyttävä sen varmistamiseksi, että eurooppalainen raja- ja merivartiosto saadaan mahdollisimman pian täyteen toimintavalmiuteen. Viraston hallintoneuvostolla on erityisen tärkeä rooli. Sen tehtävänä on ottaa huomioon eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuden poliittinen ensisijaisuus ja toteuttaa sen pohjalta käytännön kysymyksiä käsitteleviä konkreettisia toimia, kuten täyttää meneillään olevien yhteisten operaatioiden tai reservien resurssivajaukset. 2. OPERATIIVISEN TUEN ANTAMINEN JÄSENVALTIOILLE Euroopan raja- ja merivartiovirasto antaa edelleen operatiivista käytännön tukea jäsenvaltioille rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi. Viraston etulinjan jäsenvaltioissa toteuttamien operatiivisten toimien uusi vuosikierto 1 käynnistyi 1. helmikuuta 2017, ja se on lähettänyt noin 1 350 rajavartijaa ja muuta asiaankuuluvaa henkilöstöä EU:n ulkorajojen eri osiin. Mittavien voimavarojen lähettämisestä huolimatta meneillään olevissa operaatioissa on yhä sekä henkilöstöresurssien että kaluston vajausta verrattuna viraston riskianalyysin pohjalta arvioimiin tarpeisiin. Jäsenvaltioiden on täytettävä nämä 1 Euroopan raja- ja merivartiovirasto antaa operatiivista tukea etulinjassa oleville jäsenvaltioille järjestämällä yhteisiä operaatioita. Operaatiot suunnitellaan edellisen vuoden aikana, ja niissä otetaan huomioon riskianalyysit. Jäsenvaltiot toimittavat rahoitusosuudet, ja resurssien lähettämisestä sovitaan etukäteen viraston ja jäsenvaltioiden vuotuisissa kahdenvälisissä neuvotteluissa. Viimeisimmät rahoitusosuudet määritettiin joulukuussa 2016, ja niillä katetaan viraston ennakoimat operatiiviset tarpeet vuonna 2017. 2
vajaukset, jotta ei vaaranneta sellaisten, yhteisille operaatioille asetettujen operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat etulinjan rajaosuuksien tarvitseman tuen toimittamista, eikä päädytä hätätilanteeseen, joka vaatisi nopean rajaintervention käynnistämistä. Viraston lähettämistä voimavaroista suurinta osaa käytetään tällä hetkellä vastaamaan siirtolaispaineisiin itäisellä ja keskisellä Välimerellä sekä Länsi-Balkanin reitillä. 2.1. Voimavarojen lähettäminen etulinjan jäsenvaltioihin Kreikka Virasto toteuttaa kolme eri operaatiota Kreikassa. Egeanmerellä toteutettavalla yhteisellä Poseidon-operaatiolla avustetaan Kreikkaa rajavalvonnassa ja hotspotlähestymistavan toteuttamisessa Egeanmeren saarilla sekä EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa. Komissio hyväksyi 1. maaliskuuta 2017 viidennen kertomuksen EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä 2. Kertomuksessa kuvataan yksityiskohtaisemmin viraston panosta tässä yhteydessä. Virasto on lähettänyt yhteistä Poseidon-operaatiota varten 740 virkamiestä muun muassa takaisinottotoimien tukemiseksi, ja Kreikan poliisi on lähettänyt 280 turvallisuusvastaavaa, joiden rahoitukseen virasto osallistuu. Lähetettyihin resursseihin sisältyy kaksi merivartioalusta, neljä rannikkovartioalusta, kahdeksan rannikkovartiovenettä, kiinteäsiipinen ilma-alus, 13 partioajoneuvoa, neljä linja-autoa ja kaksi lämpökameralla varustettua pakettiautoa. Virasto on mukana myös joustavia toimia koskevissa yhteisissä operaatioissa ja yhteyspisteissä, joilla tuetaan Kreikan rajavalvontatoimintaa lähettämällä yhteensä 50 virkamiestä Kreikan ja Turkin sekä Kreikan ja Albanian välisille maarajoille sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian vastaiselle rajalle. Virasto käynnisti 1. helmikuuta 2017 Pohjois-Kreikassa uuden operatiivisen toimen, joka koskee Euroopan raja- ja merivartioryhmien lähettämistä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Albanian vastaiselle maarajalle. Tarkoituksena on tehostaa rajavartiointia ja estää luvatonta edelleen liikkumista sekä lujittaa edelleen EU:n toimia, joilla vastataan Länsi-Balkanin reitin haasteisiin. Helmikuun 1. päivänä lähetettiin kaksitoista virkamiestä ja 13. helmikuuta 2017 vielä kymmenen uutta virkamiestä. Hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan tarkoituksena oli lähettää vähitellen yli 60 virkamiestä, mutta helmikuussa vajausta oli 42 virkamiestä ja 1. maaliskuuta vajauksen odotettiin olevan 39 virkamiestä. Italia Virasto tarjoaa Italiassa ja keskisellä Välimerellä toteutettavan yhteisen Tritonoperaation puitteissa tukea, jota varten on lähetetty 272 virkamiestä, mukaan lukien lähetetyn kaluston miehistön jäseniä sekä asiantuntijoita, auttamaan hotspotlähestymistavan täytäntöönpanossa. Virkamiesten avuksi on lähetetty kolme lentokonetta, kaksi helikopteria, kaksi merivartioalusta ja kolme rannikkovartioalusta. 2 COM(2017) 204 final. 3
Tukea on tarkoitus lisätä tulevina viikkoina, kun lähtevien muuttajien määrä kasvaa jälleen. Bulgaria Virasto avustaa Bulgariaa edelleen maarajojen valvonnassa, myös luvattoman edelleen liikkumisen ehkäisemiseksi. Tukea annetaan joustavia toimia koskevien yhteisten operaatioiden ja yhteyspisteiden kautta, ja virasto on mukana Bulgarian ja Turkin sekä Bulgarian ja Serbian välisillä maarajoilla. Tällä hetkellä lähetettyinä on 152 virkamiestä, joiden avuksi on toimitettu kuusi koirapartiota, seitsemän lämpökameralla varustettua pakettiautoa, 40 partioajoneuvoa, seitsemän hiilidioksidiilmaisinta ja 39 SmartDeck-kameraa. 2.2. Voimavarojen lähettäminen muihin jäsenvaltioihin Länsi-Balkan Noin 100 virkamiestä on tällä hetkellä lähetettyinä muihin jäsenvaltioihin avustamaan rajaturvallisuuden ylläpitämisessä Länsi-Balkanin alueella. Eniten voimavaroja on lähetetty joustavia toimia koskevien yhteisten operaatioiden puitteissa Kroatiaan ja Unkariin Serbian vastaisille maarajoille. Tarkoituksena on tukea rajavartiointia ja estää luvatonta edelleen liikkumista sekä lujittaa edelleen EU:n toimia, joilla vastataan Länsi-Balkanin reitin haasteisiin. Virkamiesten avuksi on lähetetty seitsemän koirapartiota, 15 SmartDeck-kameraa, 26 partioajoneuvoa ja viisi lämpökameralla varustettua pakettiautoa. Euroopan lentokentät Aikaisempien vuosien tavoin virasto käynnisti 1. helmikuuta 2017 ilmarajojen yhteyspisteitä koskevan yhteisen operaation, joka toimii ilmaulkorajoilla pysyvänä foorumina jäsenvaltioiden välisen operatiivisen yhteistyön parantamiseksi. Toimintasuunnitelman tavoitteena on kattaa vuoden 2018 tammikuun loppuun mennessä Euroopan 37 tärkeintä lentokenttää 24 jäsenvaltiossa (10 pysyvästi toimivaa ja 27 väliaikaista yhteyspistettä). Vaikka virasto tiedottaa operatiivisista tarpeistaan säännöllisesti niin sanotun jatkuvan hakupyynnön kautta, jäsenvaltioille olisi kuitenkin annettava tietoa tästä tärkeästä aiheesta järjestelmällisesti kuukausittain ja viraston olisi pyrittävä hankkimaan tarvittavia panoksia hyödyntämällä kahdenvälisiä yhteyksiä jäsenvaltioiden kanssa. Myös komissio tukee tätä prosessia ja julkaisee vajauksista tietoa viikoittain ilmestyvissä raporteissa, joita välitetään myös jäsenvaltioille yhteistä tilannetietoisuutta ja -analyysia koskevan mekanismin puitteissa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sovitut resurssit ovat aina viraston saatavilla käynnissä olevia operaatioita ja pakollisia reservejä varten 4
annettava tällä hetkellä määritetyn vajauksen perusteella käyttöön seuraavat resurssit: Vajaus Kreikassa (yhteinen operaatio Poseidon) 14. helmikuuta 30. maaliskuuta 2017: 2 helikopteria, 1 merivartioalus, 1 rannikkovartioalus (vain maaliskuussa), 2 kuljetusajoneuvoa huhtikuu 2017: 24 virkamiestä, 2 rannikkovartioalusta, 1 rannikkovartiovene, 2 kuljetusajoneuvoa (joustavia toimia koskeva yhteinen operaatio Pohjois-Kreikan maarajalla) maaliskuu 2017: 39 virkamiestä, 16 partioajoneuvoa, 1 koirapartio, 1 lämpökameralla varustettu pakettiauto, 2 kuljetusajoneuvoa huhtikuu 2017: 58 virkamiestä, 23 partioajoneuvoa, 2 koirapartiota, 1 lämpökameralla varustettu pakettiauto, 2 kuljetusajoneuvoa Vajaus Bulgariassa (joustavia toimia koskevat yhteiset operaatiot ja yhteyspisteet) 1. 29. maaliskuuta 2017: 63 virkamiestä, 28 partioajoneuvoa, 16 koirapartiota, 1 lämpökameralla varustettu pakettiauto 29. maaliskuuta 26. huhtikuuta 2017: 74 virkamiestä, 23 partioajoneuvoa, 14 koirapartiota, 2 lämpökameralla varustettua pakettiautoa Vajaus Italiassa (yhteinen operaatio Triton) 17. maaliskuuta 7. huhtikuuta 2017: 13 virkamiestä, 1 merivartioalus, 2 rannikkovartioalusta 7. huhtikuuta 5. toukokuuta 2017: 4 virkamiestä, 1 rannikkovartioalus Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi operaatioiden ja pakollisten reservien sujuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi ryhdyttävä ilmoittamaan jäsenvaltioille kuukausittain tiedot tarvittavista resursseista ja pyrittävä ennakoivasti hankkimaan tarvittavat panokset hyödyntämällä kahdenvälisiä yhteyksiä jäsenvaltioihin. 3. PAINOPISTEALOILLA SAAVUTETTU EDISTYS Euroopan raja- ja merivartioviraston hallintoneuvosto piti tämän vuoden ensimmäisen kokouksensa 8. 9. helmikuuta Maltassa. Kokouksessa tehtiin useita tärkeitä päätöksiä, joista kerrotaan tämän kertomuksen asiaankuuluvissa osissa. Maltan kokous tarjosi myös tilaisuuden järjestää Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston hallintoneuvoston kanssa yhteisen täysistunnon, jossa käsiteltiin kummankin viraston roolia hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanossa, tietojen keruuta, analysointia ja vaihtoa sekä tulevaa strategista yhteistyötä virastojen välillä. Virastojen pääjohtajat 5
allekirjoittivat tässä yhteydessä yhteistyösuunnitelman, jossa määritetään virastojen yhteisten toimien painopisteet vuosille 2017 2018. Komissio pitää myönteisenä virastojen yhteistyön tiivistämistä, sillä se on keskeinen tekijä hotspotlähestymistavan täytäntöönpanossa. Virasto edistää edelleen niiden viiden painopistealan täytäntöönpanoa, jotka jäsenvaltiot määrittivät ja vahvistivat oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa huhtikuussa 2016. 3.1. Euroopan raja- ja merivartioviraston nopean toiminnan valmiuksien lujittaminen, muun muassa pakollinen resurssien yhdistäminen Viraston nopean toiminnan valmiuksia pyritään lujittamaan pakollisella resurssien yhdistämisellä. Jäsenvaltiot ovat vahvistaneet, että yli 1 500 rajavartijaa ja muuta virkamiestä on täysin käytettävissä nopean toiminnan reserviä varten. Jäsenvaltioiden olisi vielä ilmoitettava asiantuntijoiden nimet, jotta Euroopan raja- ja merivartiovirasto voisi tarkistaa, vastaavatko reservissä olevat rajavartijat vaadittuja profiileja, sekä järjestää tarvittavaa koulutusta. Ensimmäinen edistymiskertomus hyväksyttiin 25. tammikuuta 2017. Kertomuksessa esitetyistä kehotuksista huolimatta uusia nopean toiminnan kalustoreserviä koskevia sitoumuksia ei ole tehty. Vuoden 2017 helmikuun loppuun mennessä vain 14 jäsenvaltiota Alankomaat, Bulgaria, Itävalta, Kroatia, Liettua, Portugali, Puola, Romania, Saksa, Slovenia, Tšekki ja Unkari oli sitoutunut antamaan panoksensa kalustoreserviin. Näin ollen useimmista kalustotyypeistä on vielä huomattavaa vajausta. Erityisesti lämpökameralla varustettuja ajoneuvoja, meri- ja rannikkovartioaluksia, rannikkovartioveneitä ja helikoptereita on käytettävissä vähemmän kuin hallintoneuvosto on päättänyt. Vaikka vajaus voitaisiin täyttää osittain myös viraston omilla operatiivisilla voimavaroilla, toisin sanoen tekemällä puitesopimuksia ilmavalvontaan liittyvistä leasingpalveluista ja partioajoneuvojen vuokrauksesta, viraston on käynnistettävä viipymättä uudelleen sitoumusmenettely, jotta jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä osallistuneet määritettyjen vajausten täyttämiseen, voivat täyttää ne. Näin taataan, että reservissä on kaikentyyppistä kalustoa koko vuoden ajaksi. Viraston olisi käynnistettävä viipymättä uudelleen sitoumusmenettely, jotta jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä osallistuneet nopean toiminnan kalustoreservissä määritettyjen vajausten täyttämiseen, voivat täyttää ne. Jäsenvaltioiden olisi täytettävä vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä nopean toiminnan kalustoreservissä määritetty vajaus, jotta varmistetaan sen täysi kapasiteetti koko vuoden ajaksi. Jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä antaneet 6
minkäänlaista panosta reserviin, olisi erityisesti pyrittävä täyttämään vajausta; ilmoitettava 15. maaliskuuta mennessä asiantuntijoiden nimet nopean toiminnan reserviin, jotta virasto voi järjestää tarvittavan koulutuksen ja varmistaa, että reserviin otetut rajavartijat vastaavat vaadittuja profiileja; varmistettava, että asiantuntijat, jotka on nimetty nopean toiminnan reserviin hallintoneuvoston määrittämien profiilien mukaisesti, ovat todellakin käytettävissä koko vuoden ajan. 3.2. Ennakoivien haavoittuvuusarviointien suorittaminen yhteisen metodologian pohjalta Euroopan unionin tärkeimpiin poliittisiin painopisteisiin kuuluu selvästi ennalta ehkäisevän laadunvalvonnan vahvistaminen Schengen-alueen moitteettoman toiminnan takaamiseksi. Virasto käyttää uutta mekanismia arvioidessaan jäsenvaltioiden valmiuksissa olevia heikkouksia, jotta nämä voisivat vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin ulkorajoilla. Mekanismin odotetaan edistävän huomattavasti tämän yhteisen tavoitteen saavuttamista lähikuukausina ja -vuosina. Virasto on ponnistellut hellittämättä pannakseen täytäntöön haavoittuvuusarviointeja yhteisen metodologian pohjalta sovitun aikataulun mukaisesti. Haavoittuvuusarviointiverkoston toinen kokous järjestettiin 25. 26. tammikuuta 2017. Kokouksessa käsiteltiin jäsenvaltioiden kanssa 18. tammikuuta 2017 käynnistettyä tietojenkeruuta tämänhetkisistä valmiuksista. Erityisesti keskustelussa käsiteltiin laajasti tietojen toimittamisessa käytettävää räätälöityä mallia sekä sitä, millä tavoin virasto aikoo käsitellä jäsenvaltioista koottuja turvallisuusluokiteltuja tietoja rajoitetun tietoteknisen järjestelmän avulla. Virasto tuki jäsenvaltioita tietojen keräämisessä ja ajallaan toimittamisessa lähettämällä väliaikaisesti useita henkilöstön jäseniä yhdeksään jäsenvaltioon, jotka halusivat saada tämäntyyppistä apua haastavassa tehtävässä. Suurin osa jäsenvaltioista (22) toimitti vaaditut tiedot määräaikaan 24. helmikuuta mennessä. Seitsemän jäsenvaltiota toimitti kuitenkin vain osan tiedoista ja seitsemän muuta jäsenvaltiota ei ole vielä toimittanut mitään tietoja. Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen 13 artiklan mukaan jäsenvaltiot ovat velvollisia toimittamaan viraston pyynnöstä tarvittavia tietoja arviointien suorittamiseksi. Kattavien tietojen toimittaminen tämänhetkisistä valmiuksista on selvästi ehdoton edellytys sille, että virasto voi aloittaa tehokkaasti haavoittuvuusarviointiprosessin. Kun olemassa olevaa kapasiteettia koskevat tiedot ovat käytettävissä, virasto analysoi perusteellisesti jäsenvaltioiden tämänhetkisiä valmiuksia sekä asiaan liittyviä uhkatekijöitä suhteessa tiettyihin objektiivisiin kriteereihin. Kootut tiedot muodostavat siten olennaisen perustan haavoittuvuusarviointien kaikkien osaprosessien suorittamiselle: perusarvioinnit kunkin jäsenvaltion kyvystä selviytyä senhetkisistä haasteista ulkorajoilla 7
simulaatioharjoitukset, joissa arvioidaan tulevia haasteita tiettyjen metodologian mukaisesti valittujen jäsenvaltioiden rajoilla kehittymässä olevia uhkia koskeva mekanismi, joka mahdollistaa ulkorajoilla vallitsevan tilanteen jatkuvan seurannan ja jonka perusteella voidaan käynnistää erityinen haavoittuvuusarviointi. Viraston pääjohtaja antaa jo huhtikuuhun 2017 mennessä suoritettavien perusarviointien pohjalta tarvittaessa asianomaiselle jäsenvaltiolle (-valtioille) suosituksen (suosituksia) tarvittavista toimenpiteistä, jotka jäsenvaltion olisi toteutettava havaittujen haavoittuvuuksien poistamiseksi määräaikaan mennessä. Suosituksissa olisi otettava huomioon viraston riskianalyysit, asianomaisen jäsenvaltion huomautukset ja Schengenin arviointimekanismin tulokset. Kun otetaan huomioon, että yksi haavoittuvuusarvioinnin tärkeimpiä tavoitteita on havaita ulkorajoilla mahdollisia välittömiä vaikutuksia erityisesti sellaisiin jäsenvaltioihin, joihin kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita, sekä myöhempiä vaikutuksia Schengen-alueen toimintaan, viraston pääjohtajan antamissa suosituksissa olisi ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota kaikkein kiireellisimpiä toimia edellyttäviin haavoittuvuuksiin tarkasteltaessa ulkorajoilla tällä hetkellä esiintyviä haasteita, jotka vaikuttavat Schengen-alueen moitteettomaan toimintaan. Kun simulaationharjoitusten tulokset saadaan käyttöön vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä, tarpeen mukaan olisi harkittava mahdollisten uusien suositusten esittämistä ulkorajojen tulevien haasteiden osalta. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava kiireellisesti ja joka tapauksessa viimeistään 10. maaliskuuta 2017 mennessä tarvittavat tiedot tämänhetkisistä valmiuksista, jos ne eivät ole toimittaneet tietoja määräaikaan mennessä [Espanja, Itävalta, Kreikka, Malta, Portugali, Saksa ja Tanska] vastattava viipymättä viraston lisätietopyyntöihin, erityisesti jos tiedoista on toimitettu vain osa, jotta taataan, että kaikki tiedot saadaan täydennettyä tyydyttävästi viimeistään 10. maaliskuuta 2017 mennessä. Tämä koskee kaikkia jäsenvaltioita. Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi huolehdittava siitä, että haavoittuvuusarviointiprosessin ensimmäisten tulosten ja muiden tietojen perusteella kartoitetaan ensisijaisesti kaikkein kiireellisimpiä toimia edellyttävät haavoittuvuudet suoritettava kaikkien jäsenvaltioiden tämänhetkisiä haasteita koskevat perusarvioinnit vuoden 2017 huhtikuun loppuun mennessä. Pääjohtajan olisi tarvittaessa annettava asiaankuuluville jäsenvaltioille vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä perusarviointien tulosten pohjalta suosituksia, joissa käsitellään ensisijaisesti kaikkein kiireellisimpiä toimenpiteitä edellyttäviä haavoittuvuuksia. 8
3.3. Palauttamiseen kohdennettava tuki Viraston järjestämien palautusoperaatioiden tahti kiihtyy jatkuvasti. Virasto järjesti 12. tammikuuta 27. helmikuuta 2017 44 palautusoperaatiolentoa kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Yhteensä 2 116 muuttajaa palautettiin vuonna 2017. Kolme uutta reserviä, pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvojien, pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajien ja palautusasiantuntijoiden reservi, on ollut käytettävissä operaatioita varten 7. tammikuuta 2017 alkaen. Näihin reserveihin on antanut panoksensa 25 jäsenvaltiota, jotka ovat 20. helmikuuta 2017 alkaen lähettäneet 518 asiantuntijaa 690 tarvittavasta asiantuntijasta. Jäsenvaltioiden, jotka eivät ole antaneet panostaan reserveihin (Kypros, Ruotsi, Liechtenstein ja Sveitsi), on korjattava asia ensi tilassa. Kaikkien jäsenvaltioiden on täytettävä vajauksia, erityisesti pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajien reservissä, johon on annettu käyttöön vain 386 asiantuntijaa yhteensä 600:sta pyydetystä asiantuntijasta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava yhteistyössä viraston kanssa, että kaikkia palautustoimissa tarvittavia taitoja ja asiantuntemusta on riittävästi käytettävissä palautusasiantuntijoiden reservissä. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon palautusoperaatioiden määrän lisääntyminen aikaisempiin vuosiin verrattuna sekä lähikuukausina mahdollisesti esiin tuleva palautusinterventioiden tarve. Reservien jäsenten lähettämiseen liittyviä käytännön menettelyjä ja sääntöjä sekä heidän operatiivisia tehtäviään ja oikeudellisia velvoitteitaan on selkeytettävä. Viraston on määritettävä edellä mainitut tekijät ja luotava vakaa kehys reservien työlle varmistaen, että ne ovat valmiina käyttöön. Virasto voi eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen voimaantulon jälkeen omasta aloitteestaan ehdottaa jäsenvaltioille palautusoperaatioiden järjestämistä sellaisten tietojen pohjalta, joita jäsenvaltiot toimittavat kuukausittain palautusoperaatioidensa alustavasta suunnitelmasta, muun muassa palautettavien henkilöiden määrästä ja kolmansista maista, joihin muuttajia palautetaan. Jäsenvaltiot eivät vielä toimita säännöllisesti näitä tietoja, ja niiden toimittaminen olisi viipymättä aloitettava, jotta välinettä voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Jotta virasto voisi selviytyä lisääntyneestä työmäärästä ja vastata uutta toimeksiantoa koskeviin odotuksiin, sen olisi ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin taatakseen, että avoinna olevat paikat täytetään ja että palautustoimiin osoitettu budjetti käytetään kokonaisuudessaan. Komissio on laatinut Euroopan unionin palauttamispolitiikan tehostamisesta ja uudistetusta toimintasuunnitelmasta tiedonannon (Communication on a more effective return policy in the European Union a renewed Action Plan) 3, joka julkaistiin samana päivänä kuin tämä kertomus. Kyseisessä tiedonannossa komissio ehdottaa lisätoimenpiteitä ja -toimia, joita viraston olisi suoritettava lähikuukausina lisätäkseen tukeaan jäsenvaltioiden toteuttamille palautustoimille. Edistystä tarkastellaan 3 COM(2017) 200. 9
seuraavassa kertomuksessa eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisesta. Viraston olisi määritettävä reservien jäsenten lähettämiseen liittyvät käytännön menettelyt, säännöt, operatiiviset tehtävät ja oikeudelliset velvoitteet sen varmistamiseksi, että reservit ovat valmiina käyttöön viimeistään toukokuun loppuun mennessä täytettävä palautustoimia varten osoitetut avoimet työpaikat vuoden 2017 kesäkuuhun mennessä varmistettava, että palautustoimiin osoitetut varat käytetään kokonaisuudessaan. Jäsenvaltioiden olisi annettava panoksensa reserveihin viimeistään maaliskuun loppuun mennessä, jos ne eivät ole sitä vielä tehneet [Kypros, Italia, Ruotsi, Liechtenstein ja Sveitsi] täytettävä reserveiden vajaus ja varmistettava, että kaikki henkilöstöprofiilit ovat reserveissä asianmukaisesti edustettuina, viimeistään maaliskuun loppuun mennessä aloitettava viipymättä tietojen toimittaminen kuukausittain kansallisten palautusoperaatioiden alustavasta suunnitelmasta, muun muassa palautettavien henkilöiden määrästä ja kolmansista maista, joihin muuttajia palautetaan. 3.4. Euroopan raja- ja merivartioviraston valitusmekanismin perustaminen Virastolle toimitettiin valitusmekanismin puitteissa kaksi uutta valitusta vuoden 2017 tammikuun puolivälistä helmikuun puoliväliin. Perusoikeusvaltuutettu katsoi kuitenkin, ettei kumpaakaan valitusta voitu hyväksyä käsiteltäväksi. Viraston on vielä parannettava mekanismia koskevan tiedon levittämistä, muun muassa valituslomakkeiden näkyvyyttä viraston verkkosivuilla sekä asiaankuuluvan aineiston jakamista paperimuodossa kohteissa, jonne viraston resursseja lähetetään. Perusoikeusvaltuutetun on tarkoitus saada vuonna 2017 uusi työntekijä tukemaan tehtäviensä hoitamista, mutta asiaankuuluvaa palvelukseenottomenettelyä ei ole vielä käynnistetty. Viraston on lisäksi tutkittava edelleen perusoikeusvaltuutetun henkilöstötarpeita, jotta voidaan ottaa pitkällä aikavälillä huomioon mahdollinen työmäärä, joka liittyy mekanismin täytäntöönpanoon sekä perusoikeuksien sisällyttämiseen viraston operatiivisiin toimiin. Viraston olisi 10
parannettava valitusmekanismiin liittyvän tiedotusaineiston levittämistä, muun muassa varmistamalla valituslomakkeiden parempi saatavuus verkkosivuillaan, maaliskuun loppuun mennessä. 3.5. Paremman operatiivisen yhteistyön valmisteleminen ensisijaisten kolmansien maiden kanssa laatimalla asemaa koskeva mallisopimus Viraston ja ensisijaisten kolmansien maiden välisen operatiivisen yhteistyön osalta hallintoneuvosto antoi 8. 9. helmikuuta pitämässään kokouksessa pääjohtajalle luvan aloittaa neuvottelut Nigerin kanssa tehtävän yhteistyön työjärjestelyistä. Komissio antoi 25. tammikuuta 2017 neuvostolle suositukset, jotta tämä antaisi luvan avata neuvottelut Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa asemaa koskevista sopimuksista, joita vaaditaan Euroopan raja- ja merivartioryhmien lähettämiseksi kyseisiin maihin. Komissio pitää myönteisenä, että asia on edennyt nopeasti neuvostossa, ja toivoo, että asiaankuuluvat päätökset virallisten neuvottelujen aloittamisesta tehdään viipymättä. Asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten on kuitenkin saatettava päätökseen tarvittavat sisäiset menettelyt neuvotellakseen sopimuksista komission kanssa. Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian odotetaan saattavan tarvittavat sisäiset menettelyt päätökseen lähiviikkona. Komissio on jatkuvasti yhteydessä näiden molempien maiden viranomaisiin, jotta viralliset neuvottelut voidaan aloittaa heti, kun maat ovat valmiita. Komissio pyrkii tekemään sopimukset Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa mahdollisimman nopeasti. Neuvoston olisi annettava pikaisesti lupa aloittaa neuvottelut Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa asemaa koskevista sopimuksista. Komissio on säännöllisesti yhteydessä Serbiaan ja entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan, ja se on valmis aloittamaan neuvottelut heti, kun virallisesta valtuutuksesta sovitaan. 3.6. Toimipaikkaa koskeva sopimus Komissio on tyytyväinen siihen, että virasto ja Puola ovat saattaneet päätökseen tekniset neuvottelut ja että ne parafoivat toimipaikkaa koskevan sopimusluonnoksen 23. tammikuuta 2017. Toimipaikkaa koskevassa sopimusluonnoksessa selvennetään ja vahvistetaan muun muassa viraston oikeudellinen asema, virastolle myönnetyt vapaudet, erioikeudet ja verovapautukset, sen henkilöstö ja henkilöstön perheenjäsenet, tietyille henkilöstöryhmille myönnetyn diplomaattiaseman tarkka laajuus sekä Varsovassa saatava eurooppalainen koulutus. Se sisältää myös määräyksiä viraston toimipaikan uudesta rakennuksesta Varsovassa. Hallintoneuvosto hyväksyi 8. 9. helmikuuta 2017 pitämässään kokouksessa sopimusluonnoksen ja antoi pääjohtajalle mahdollisuuden tehdä sopimuksen viraston 11
puolesta. Puolan lainsäädännön mukaan Puolan parlamentin on ratifioitava sopimusluonnos ennen kuin se lopulta allekirjoitetaan. Puolan ja Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi saatettava päätökseen toimipaikkaa koskevan sopimuksen tekeminen 7. huhtikuuta 2017 mennessä asianmukaisten menettelyjen mukaisesti. Puolan parlamenttia kehotetaan ratifioimaan sopimus ennen kyseistä päivämäärää. 4. EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ RANNIKKOVARTIOSTOTOIMINNOISSA Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston toimeksiantoja on muutettu samanaikaisesti lokakuussa 2016, jotta voitaisiin käynnistää eurooppalainen yhteistyö rannikkovartiostotoimintoja 4 hoitavien viranomaisten välillä. Näillä kolmella virastolla on keskeinen rooli, kun tarjotaan yhteisiä tiedotus-, valvonta- ja koulutuspalveluja kansallisille viranomaisille sekä suunnitellaan ja toteutetaan monia tarkoituksia palvelevia operaatioita merivalvonnan alalla. Vuoden 2016 puolivälissä käynnistettiin Euroopan parlamentin aloitteesta EU:n kokeiluhanke, jossa kehitetään ja testataan tällaisia palveluja ja monia tarkoituksia palvelevia operaatioita läheisessä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa ja kyseisten viranomaisten tukemiseksi. Hanke saadaan päätökseen vuoden 2017 puolivälissä. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä näiden kolmen viraston kanssa varmistaakseen täyden johdonmukaisuuden eri politiikanalojen välillä. 4.1. Yhdennetyt merenkulkualan tietopalvelut Euroopan meriturvallisuusvirasto tarjoaa alusten ilmoitusjärjestelmiin ja muihin valvontavälineisiin perustuvia yhdennettyjä merenkulkualan palveluja Euroopan rajaja merivartiovirastolle ja Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle niiden käyttäjäyhteisöjen tukemiseksi. Euroopan raja- ja merivartiovirasto tarjoaa Euroopan rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) fuusiointipalvelujen kautta saatuja Euroopan meriturvallisuusviraston palveluja tukemaan raja- ja merivartioryhmiä sekä yhteisiä operaatioita, joita Euroopan raja- ja merivartiovirasto koordinoi. Näihin palveluihin sisältyy alusten paikantaminen, tunnistaminen ja seuranta, poikkeavuuksien havaitseminen ja lähtösatamien seuranta, ja palvelut parantavat siten huomattavasti raja- ja merivartioryhmien merenkulkualan tilannetietoisuutta ja reaktiokykyä. 4 Rannikkovartiostotoimintoihin voi sisältyä meriturvallisuus, etsintä- ja pelastustyö, rajavalvonta, kalastuksen valvonta, tullivalvonta, yleinen lainvalvonta ja ympäristönsuojelu. 12
Euroopan meriturvallisuusviraston Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle tarjoamilla palveluilla helpotetaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen havaitsemista. Euroopan kalastuksenvalvontavirasto on 19. tammikuuta 2017 alkaen toimittanut tärkeitä puuttuvia tietoja, toisin sanoen kalastusalustietoja 5, Euroopan meriturvallisuusviraston välityksellä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja sieltä edelleen raja- ja merivartioryhmille. Euroopan meriturvallisuusvirasto toimittaa myös valikoituja yhdennettyjä merenkulkualan palveluja tietyille Euroopan unionin ulkopuolisille käyttäjille kolmansien maiden tukiohjelmien (myös koulutusta ja valmiuksien kehittämistä koskevien toimien) yhteydessä Välimerellä, Mustallamerellä ja Kaspianmerellä. Palvelujen tarkoituksena on paikantaa merellä laittomia päästöjä ja saastuttajia. 4.2. Yhteiset merivalvontapalvelut 1. Etäohjattavat ilma-alusjärjestelmät (RPAS) Yksi merivalvonnan merkittäviä puutteita liittyy etäohjattaviin ilma-alusjärjestelmiin, joilla voitaisiin täyttää operatiivinen vajaus satelliittikuvien ja merivalvontailmaalusten välillä. Tästä syystä neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat varanneet vuosille 2017 2020 67 miljoonaa euroa, joiden avulla Euroopan meriturvallisuusvirasto perustaa yhdessä Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa yhteisen etäohjattavia ilmaalusjärjestelmiä koskevan palvelun. Virastot laativat vuonna 2016 tarjouseritelmät, ja helmikuussa 2017 allekirjoitettiin puitesopimus, joka kattaa sekä pitkän toiminta-ajan etäohjattavia ilma-alusjärjestelmiä että järjestelmiä, joissa on vertikaalinen nousu/lasku. Yhteinen etäohjattavia ilma-alusjärjestelmiä koskeva palvelu on toimintavalmis vuoden 2017 kesäkuusta alkaen sen jälkeen, kun kolmen kuukauden pituinen valmisteluvaihe, tekniset hyväksymistestit mukaan luettuina, on päättynyt. Lentolupia myöntävät siviili-ilmailuviranomaiset. Toukokuussa 2017 järjestetään etäohjattavia ilma-alusjärjestelmiä koskevan palvelun demonstrointi läntisellä Välimerellä. Sen tarkoituksena on kannustaa kansallisia viranomaisia käyttämään palvelua ja osoittaa palvelun tuoma lisäarvo rajavalvonnan, etsintä- ja pelastustyön, kalastuksen valvonnan ja merien pilaantumisen seurannan kannalta. Euroopan raja- ja merivartiovirasto aikoo testata pitkän toiminta-ajan etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien käyttöä itäisellä Välimerellä myöhemmin vuonna 2017 ottaakseen huomioon alueen erityispiirteet. Tällä tavoin edistetään kolmen viraston yhteisen etäohjattavia ilma-alusjärjestelmiä koskevan palvelun kehittämistä edelleen. 2. Kiinteäsiipisiä ilma-aluksia koskeva palvelu Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on tällä hetkellä kolme puitesopimusta monia tarkoituksia palvelevista valvontalennoista. Se on perustanut verkkoportaalin, joka tarjoaa mainittujen kolmen viraston ja jäsenvaltioiden operaattoreille suoran pääsyn 5 Alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS). 13
esimerkiksi videoiden tosiaikaiseen suoratoistoon ja raportointiin. Uusi ilmavalvontaa koskeva puitesopimus allekirjoitetaan vuoden 2017 viimeisen vuosineljänneksen aikana. 4.3. Valmiuksien kehittäminen ja monia tarkoituksia palvelevat operaatiot Euroopan kalastuksenvalvontavirasto laatii parhaillaan yhdessä Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa suuntaviivoja virastojen välisestä yhteistyöstä merivalvonnan alalla. Kaikilla edellä kuvatuilla osatekijöillä on yksi operatiivinen päämäärä, toisin sanoen tarkoituksena on hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevia tietoja, palveluja ja valmiuksia monia tarkoituksia palvelevissa operaatioissa, joita virastot toteuttavat Välimerellä kansallisten viranomaisten kanssa ja niiden tukemiseksi. Kaikkien rannikkovartiostotoimintoja suorittavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi käytettävä palveluja, joita Euroopan raja- ja merivartiosto, Euroopan meriturvallisuusvirasto ja Euroopan kalastuksenvalvontavirasto tarjoavat EU:n rannikkovartiostotoimintoja koskevan yhteistyön puitteissa. Euroopan meriturvallisuusviraston olisi saatava yhteinen etäohjattavia ilma-alusjärjestelmiä koskeva palvelu toimintavalmiiksi vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä. Euroopan raja- ja merivartioston ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston olisi ensisijaisesti hyödynnettävä yhteistä etäohjattavia ilma-alusjärjestelmiä koskevaa palvelua kaikin tavoin keskisellä Välimerellä kesäkuusta 2017 alkaen. Kaikkien kolmen viraston olisi tutkittava kokeiluluontoisesti, miten rannikkovartiostotoimintoja koskevan yhteistyön puitteissa tarjottuja tietoja ja palveluja voitaisiin käyttää myös naapureina olevien kolmansien maiden tukemiseksi erityisesti Välimerellä. 5. PÄÄTELMÄT Toinen kertomus osoittaa, että kaikki sidosryhmät ovat työskennelleet edelleen tiiviisti ottaakseen käyttöön Euroopan raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen mukaisia toimia ja välineitä ja vahvistaakseen mahdollisimman nopeasti valmiuksia ulkorajojen turvaamiseksi. 14
Useimmat jäsenvaltiot ovat toimittaneet tarvittavat tiedot haavoittuvuusarviointia varten. Arviointi on tärkeä askel tehokkaan ja ennakoivan lähestymistavan toteuttamiseksi. Asiat ovat edenneet nopeasti neuvostossa, ja sen odotetaan tekevän viipymättä päätökset komission valtuuttamisesta aloittamaan viralliset neuvottelut Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa asemaa koskevista sopimuksista. Myös tämä osoittaa, että eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiutta pidetään edelleen poliittisena painopisteenä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin toteutettava lisätoimia, joilla taattaisiin pikaisesti nopean toiminnan reservin täysi toimintavalmius ja erityisesti täytettäisiin nopean toiminnan kalustoreservissä oleva vajaus. Samalla jatkettaisiin yhteisiä toimia, joilla tuetaan etulinjan jäsenvaltioita ulkorajojen tehokkaassa valvonnassa lähettämällä pyydettyjä resursseja käynnissä olevia yhteisiä operaatioita varten. Jäsenvaltioiden on myös hyödynnettävä viraston mahdollisuuksia tukea palautusoperaatioita toimittamalla niitä koskevat alustavat suunnitelmansa. Komissio pyytää neuvostoa käsittelemään saavutettua edistystä tämän kertomuksen pohjalta ja hyväksymään ehdotetut käytännön toimenpiteet, joilla edistetään eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamista. Komissio antaa seuraavan kertomuksen ulkorajojen vahvistamisessa saavutetusta edistyksestä keväällä 2017. 15