MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio LUONNOS 12.6.2014 Lainsäädäntöneuvos x.8.2014 Susanna Paakkola EHDOTUS LUONNONVARAKESKUKSESTA ANNETTAVAKSI VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI 1 Yleistä Vuoden 2015 alusta lukien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) toiminnot, henkilöstö ja määrärahat siirtyvät perustettavalle Luonnonvarakeskukselle. Tästä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset sisällytetään vuotta 2015 koskevaan valtion talousarvioesitykseen. Keskukselle siirtyvät myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tilastotehtävät ja maataloustuotteiden hintaseuranta. Luonnonvarakeskuksen perustamisen tavoitteena on edistää maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tehtävien hoidon toiminnallista tehokkuutta. Luonnonvarakeskuksesta tulee Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos. Siinä yhdistyvät kolmen laitoksen sekä Tiken tilastotoimen uusiutuvien luonnonvarojen tietovarannot, voimavarat ja osaaminen. Näin saavutetaan kokonaisvaltainen tutkimusote erityisesti uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tavoitteena on muodostaa kansainvälisesti ja kansallisesti kilpailukykyinen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio sekä turvata tieteellisen tutkimuksen ja asiantuntijuuden tuki yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Tutkimuksen ja tilastotuotannon lisäksi Luonnonvarakeskus hoitaa eräitä merkittäviä viranomaistehtäviä. Näitä ovat muun muassa uusiutuvien luonnonvarojen ja tuotantoympäristön tilaa koskevan seurantatiedon tuottaminen sekä maa-, metsä- ja kalatalouden geenivarojen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tehtävät. Luonnonvarakeskuksen toimialasta, tehtävistä, organisaatiosta sekä pääjohtajan tehtävistä ja nimittämisestä säädetään Luonnonvarakeskuksesta annetussa laissa (/), jäljempänä organisaatiolaki. Luonnonvarakeskus perustetaan sen 1 :n mukaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sekä hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi. Keskus kuuluu maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Lain 2 :ssä säädetään keskuksen tehtävistä, joihin kuuluu erityisesti tieteellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan harjoittaminen, yhteiskunnallisen päätöksenteon sekä viranomaistoiminnan tukeminen tuottamalla tietoa ja asiantuntijapalveluita, tiedon ja teknologian siirto sekä tilastotuotanto. Luonnonvarakeskus toimii organisaatiolain 2 :n 2 momentin mukaan tilastolaissa (280/2004) tarkoitettuna tilastoviranomaisena. Tämä vaikuttaa myös Luonnonvarakeskuksen organisaatioon, josta säädetään organisaatiolain 3 :ssä. Sen 1 momentin mukaan keskuksessa on valtakunnallisia tulosvastuullisia yksiköitä sekä koko toimialan kattavia toimintoja. Tilastotehtävien hoitamista varten keskuksessa on kuitenkin oltava muiden tehtävien hoitamisesta organisatorisesti erillinen ja riippumaton tulosvastuullinen yksikkö. Näin toteutetaan EU:n tilastojärjestelmää koskevassa lainsää-
2 dännössä sekä tilastolain 2 :n 2 momentissa säädetyt tilastotehtävien hoitamisen ammatillisen riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset. Organisaatiolaissa säädetään myös Luonnonvarakeskuksen johtamisesta. Keskusta johtaa 3 :n 2 momentin mukaan pääjohtaja. Tämä vastaa keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. Pääjohtaja vahvistaa myös työjärjestyksen. Strategisessa johtamisessa pääjohtajaa tukee johtokunta. Johtokunnan asettaa pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvosto. Lisäksi keskus voi itse asettaa tehtäviensä hoitamiseksi tarpeellisia neuvottelukuntia. Ratkaisuvalta kuuluu organisaatiolain 5 :n mukaan pääjohtajalle, jollei toisin säädetä. Tarkoituksena on, että johtokunnan ja tilastojohtajan erityistä ratkaisuvaltaa koskevat säännökset annetaan valtioneuvoston asetuksella. Muilta osin ratkaisuvaltaa voidaan delegoida keskuksen työjärjestyksessä. Jos ratkaisuvalta asiassa on delegoitu työjärjestyksellä muulle virkamiehelle, pääjohtaja voi tästä huolimatta ottaa asian ratkaistavakseen. Sen sijaan otto-oikeutta ei ole asioihin, joiden ratkaisemisesta on säädetty erikseen kuten tilastojohtajan ratkaisuvalta. 2 Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi Organisaatiolain 8 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Luonnonvarakeskuksen johtamisesta, tehtävistä, asioiden ratkaisemisesta sekä johtokunnan asettamisesta, tehtävistä ja ratkaisuvallasta. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin myös keskuksen henkilöstöstä ja arvonimistä. Valtion virkamieslain (750/1994) 8 :n 2 momenttiin sisältyy valtuus säätää valtioneuvoston asetuksella virkaan vaadittavista tutkinnoista ja muista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, jos tämä on asianomaiseen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua. 3 Yksityiskohtaiset perustelut 1. Luonnonvarakeskuksen tehtävät. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin aloista, joilla Luonnonvarakeskus harjoittaa tieteellistä tutkimus- ja kehittämistyötä, tiedon ja teknologian siirtoa sekä tilastotuotantoa. Luonnonvarakeskukselle kuuluu edellä mainittujen tehtävien hoitaminen maa- ja elintarviketalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, kala- ja riistatalouden sekä porotalouden alalla. Lisäksi se tuottaa säännöksessä mainituin tavoin tietoa myös muiden uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen osalta sekä luonnon virkistyskäytön ja vesien- ja merenhoidon alalla, jollei tehtävä kuulu muulle viranomaiselle. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sellaisista Luonnonvarakeskuksen tehtävistä, jotka eivät ole varsinaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa tai tilastotuotantoa. Kysymys on keskuksen muista viranomais- ja asiantuntijatehtävistä, jotka tukevat keskuksen ydintoimintojen, tutkimuksen ja tilastotuotannon hoitamista. Momentin 1 kohdassa säädettäisiin keskuksen velvollisuudesta tuottaa maa-, elintarvike-, metsä- ja porotalouden tuotantoympäristön, maaseudun, metsävarojen ja metsien, riista- ja kalavarojen sekä vesien ja meren tilaa ja kehitystä koskevaa ennakointi- ja seurantatietoa. Yhdistyvien laitosten pitkäaikaisilla ympäristöseurannoilla on valtakunnallista merkitystä alan tutkimukselle ja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Sama koskee valtakunnallista metsien inventointia (VMI), joka on ollut Metlan tehtävä. Momentin
3 2 kohdassa säädettäisiin myös ennakointi- ja seurantatehtävästä. Sen mukaan keskuksen tehtävänä olisi tuottaa tietoa keskuksen tutkimusalaan kuuluvien elinkeinojen ja muun uusiutuvien luonnonvarojen käytön vaikutuksista sekä ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta. Luonnonvarakeskus jatkaisi 2 momentin 3 kohdan mukaan MTT:n, Metlan ja RKTL:n geenivaratyötä. Se huolehtisi maa- ja elintarviketalouden, metsätalouden sekä kalatalouden geenivarojen monimuotoisuuteen ja kestävään käyttöön liittyvistä säilytys-, jalostus- ja suojelutoimenpiteistä. Maa- ja elintarviketalouden geenivarojen osalta MTT on huolehtinut eräiden puutarhakasvien kasvullisten kokoelmien säilyttämisestä. Pohjoismainen Geenivarakeskus (NordGen) hallinnoi pääosin pelto- ja puutarhakasvien ex situ säilytystä myös suomalaisten lajikkeiden osalta. Lisäksi MTT on huolehtinut uhanalaisten alkuperäisrotujen kannan säilymisestä mm. vankilatilojen ja yksityisten elinkeinon harjoittajien kanssa tehtyjen sopimusten avulla. MTT on huolehtinut myös ex situ säilytyksestä. Maatalouden kasvi- ja eläingeenivarojen osalta MTT on koordinoinut kansallisen geenivaraohjelman toteutusta ja osallistunut tältä osin myös kansainväliseen yhteistyöhön. Metla on vastannut metsäpuiden geenivaraohjelman koordinaatiosta ja toteutuksesta. RKTL puolestaan on vastannut uhanalaisten ja vaarantuneiden kalalajien ja kantojen säilyttämistehtävästä. Käytännössä tämä tarkoittaa emokalastojen hankintaa ja ylläpitoa vesiviljelylaitoksissa sekä maitipankkitoimintaa. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädettäisiin erikseen vieraslajien seurantaan ja haitallisten vieraslajien torjuntaan liittyvästä tehtävästä. Nykyisin yhdistyvät laitokset huolehtivat osaltaan kansallisen vieraslajistrategian toteutuksesta yhdessä ympäristöhallinnon ja eräiden muiden viranomaisten kanssa. Ne hoitavat siten eri tavoin vieraslajien seurantaan ja torjuntaan liittyviä tehtäviä. Aikaisemmin näistä tehtävistä ei ole säädetty, vaan toiminnan ohjaus on toteutettu osana tulosohjausmenettelyä. Jatkossa Suomen on huolehdittava haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta annetun Euroopan neuvoston ja parlamentin asetuksen (COM(2013)620 final)14 artiklassa säädettävän seurantajärjestelmän ylläpidosta. Asetus tulee todennäköisesti voimaan vuoden 2015 alusta. Luonnonvarakeskuksella olisi merkittävä rooli seurantajärjestelmän ylläpidossa. Vieraslajien seurantaan ja torjuntaan liittyviä tehtäviä hoitavat jatkossakin merkittävässä määrin myös muiden hallinnonalojen viranomaiset kuten Suomen ympäristökeskus. Metla on harjoittanut metsänjalostusta, jonka tavoitteena on turvata hyvälaatuisten ja -kasvuisten siementen ja taimien tuottaminen metsänviljelyä varten. Tehtävä on ollut tarpeen hoitaa valtion toimesta, sillä jalostustoiminta on pitkän aikavälin toimintaa, eivätkä yksityiset toimijat ole valmiudessa tuottaa eri maantieteellisille alueille soveltuvaa jalostusainesta metsänviljelyä varten. Metsänjalostus säädettäisiin pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin maatalouden kannattavuuskirjanpitolaskentaan liittyvästä tehtävästä. Luonnonvarakeskus toimisi verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 7 artiklassa tarkoitettuna yhdyselimenä. Tehtävä on kuulunut MTT:lle.
4 2. Johtokunta. Pykälässä säädettäisiin johtokunnan tehtävistä, kokoonpanosta, toimikaudesta ja päätösvallasta. Sen 1 momentin mukaan johtokunnan tehtävänä on tukea Luonnonvarakeskuksen johdon toimintaa, tehdä aloitteita toiminnan strategiseksi suuntaamiseksi sekä edistää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Johtokunta myös hyväksyy Luonnonvarakeskuksen pääjohtajan ohella maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävän tulossopimuksen. Näin johtokunta osallistuisi tulosohjausprosessiin ja sitoutuisi tulosohjauksessa asetettuihin tavoitteisiin, yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevia tavoitteita myöten. Johtokuntaan kuuluisi 2 momentin mukaan enintään seitsemän jäsentä. Valtioneuvosto määräisi johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan näiden joukosta. Lisäksi johtokuntaan kuuluisi jäsenenä Luonnonvarakeskuksen henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja. Pääjohtaja toimisi johtokunnassa käsiteltävien asioiden esittelijänä. Näin ollen pääjohtaja ei itse osallistuisi jäsenenä johtokunnan päätöksentekoon. Johtokunta asetettaisiin määräajaksi, enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jos johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jäsen eroaisi tai tulisi estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä, maa- ja metsätalousministeriöllä olisi 3 momentin mukaan toimivalta nimittää hänen tilalleen seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaisi myös johtokunnan palkkiot. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin johtokunnan kokouksista. Johtokunta kokoontuisi puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta. Päätösvaltaisuuteen vaadittaisiin, että kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Johtokunta tekisi päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulisi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. 3. Johtokunnan ratkaisuvalta. Pykälässä säädettäisiin johtokunnan ratkaisuvallasta. Pääsääntöisesti organisaatiolain 5 :n mukaan pääjohtaja ratkaisee Luonnonvarakeskukselle kuuluvat asiat. Poikkeuksena olisivat johtokunnan tai tilastojohtajan päätettäväksi säädetyt asiat. Johtokunta asetetaan tukemaan keskuksen strategista johtamista. Näin ollen se päättäisi Luonnonvarakeskuksen toimintalinjoista ja tavoitteista tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi johtokunnalla olisi rooli myös toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä raportoinnissa ja valvonnassa. Se päättäisi talousarvioehdotuksesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä tilinpäätöksen hyväksymisestä. Johtokunnan päätettäväksi voitaisiin saattaa myös muu laajakantoinen ja periaatteellisesti merkittävä asia. Aloite tähän tulisi joko johtokunnan puheenjohtajalta tai keskuksen pääjohtajalta. Johtokunta päättäisi myös organisaatiolain 3 :n 3 momentissa tarkoitettujen neuvottelukuntien asettamisesta. 4. Tilastojohtajan tehtävät ja erityinen ratkaisuvalta. Pykälässä säädettäisiin tilastojohtajan tehtävistä ja ratkaisuvallasta. Perusteena on tilastotehtävien hoidon ammatillisen riippumattomuuden ja puolueettomuuden toteuttaminen. Näitä tilastollisia periaatteita on kuvattu muun muassa organisaatiolakia koskeneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 33/2014 vp.). Tarkoituksena on täydentää tilastojohtajan vastuun ja tilastotehtävien johtamisen osalta organisaatiolain 3 :n 1 momentin säännöstä, jonka mukaan tilastotehtävien hoito organisoidaan muiden tehtävien hoitamisesta erilliseen ja riippumattomaan tulosvastuulliseen yksikköön.
5 Pykälän 1 momentin mukaan tilastojohtaja vastaa Luonnonvarakeskuksen tehtäviin kuuluvien tilastojen tuottamisesta laadukkaasti ja tuloksellisesti. Tilastojohtaja toimisi keskuksen pääjohtajan alaisuudessa, joka vastaa koko keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. Pääjohtajalla ei kuitenkaan olisi otto-oikeutta niihin asioihin, jotka säädetään tilastojohtajan ratkaisuvaltaan kuuluviksi. Tilastojohtajalla olisi erityinen vastuu tilastotuotannon sääntöjenmukaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Vastuu seuraa erityisestä ratkaisuvallasta, joka koskee pykälän 2 momentin mukaan tilastollista tiedon keruuta, tiedonantovelvollisuudesta vapauttamista, tilastollisia tarkoituksia varten kerättyjen tietojen säilyttämistä, luovutusta tai muuta käsittelyä sekä käyttöoikeuden antamista. Tilastojohtaja päättäisi myös tilasto-ohjelmasta, tilastojen tuotannosta sekä julkaisemisesta. 5. Henkilöstö. Pykälässä säädettäisiin henkilöstön ottamisesta Luonnonvarakeskukseen sekä arvonimistä. Luonnonvarakeskuksen virkoihin nimittäisi 1 momentin mukaan pääjohtaja, jollei toisin ole säädetty tai ratkaisuvaltaa ole annettu työjärjestyksellä muulle virkamiehelle. Vastaavia periaatteita sovellettaisiin myös työsopimuksen tekemiseen Luonnonvarakeskuksen puolesta. Pykälän 2 momentin mukaan tutkimuksesta vastaavalla ylijohtajalla sekä tutkimusprofessorilla olisi professorin arvonimi. Professorin arvonimi olisi lisäksi pääjohtajalla ja ylijohtajalla, jos tämä on suorittanut tohtorin tutkinnon. 6. Kelpoisuusvaatimukset. Pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään organisaatiolain 4 :ssä. Asetuksella säädettäisiin muiden virkojen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista. Ylijohtajalla, tilastojohtajalla sekä yksikön johtajalla tulisi olla ylempi korkeakoulututkinto sekä tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Ylijohtajan kelpoisuusvaatimukset vastaavat varsin pitkälle yhdistyvien laitosten ylijohtajien kelpoisuusvaatimuksia. Metlan osalta on edellytetty metsäntutkimuksen, käytännön metsätalouden ja hallinnon tuntemusta. MTT:n ylijohtajan osalta on edellytetty käytännössä osoitetun johtamistaidon sijaan hyvää hallinnon tuntemusta. Muun johtajan kelpoisuusvaatimuksista säätämisessä on ollut vaihtelevia käytäntöjä. Pääsääntöisesti ei kuitenkaan ole edellytetty tohtorin tutkintoa. Pykälän 2 kohdan mukaan tutkimuksesta vastaavalta ylijohtajalta, professorilta ja tutkimusprofessorilta edellytettäisiin tohtorin tutkintoa sekä tutkimustoiminnan johtamistaitoa. Muutoin kelpoisuusvaatimukset vastaisivat yleisjohdon kelpoisuusvaatimuksia. Tutkimusjohtajan osalta kelpoisuusvaatimukset vastaavat varsin pitkälti sitä, mitä yhdistyvien laitosten tutkimusjohtajien kelpoisuusvaatimuksista on säädetty. Metlan osalta on edellytetty lisäksi hyvää perehtyneisyyttä metsäntutkimukseen. Laitoksen toimialan ja organisaation muuttuessa tutkimusalakohtaisista kelpoisuusvaatimuksista säätäminen ei ole enää perusteltua. Tutkimusprofessorilta tai professorilta on edellytetty hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalan tutkimustoimintaan tai tieteenalaansa. Nämä vaatimukset korvaisi tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä tutkimustoiminnan johtamistaito. 7. Sijaisten määrääminen. Pykälässä säädettäisiin pääjohtajan ja muun henkilöstön sijaisia koskevasta ratkaisuvallasta. Pääjohtajan sijaiset määräisi maa- ja metsätalo-
6 4 Vaikutukset 5 Voimaantulo usministeriö. Muun henkilöstön sijaiset määräisi pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Organisaatiolaki liittyy vuoden 2015 valtion talousarvioesitykseen. Luonnonvarakeskuksen perustamisen taloudellisia vaikutuksia on kuvattu hallituksen esityksessä HE 33/2014 vp. Luonnonvarakeskuksen perustaminen toteutetaan 3.4.2014 hyväksytyssä julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015-2018 maa- ja metsätalousministeriön pääluokalle hyväksytyn kehyksen puitteissa. Hallitus päättää Luonnonvarakeskuksen perustamisen yksityiskohtaisista budjettiteknisistä ja valtiontaloudellisista vaikutuksista osana vuoden 2015 talousarvioesityksen valmistelua. Asetusehdotuksella ei ole itsenäisiä, laista riippumattomia vaikutuksia. Asetusehdotuksella on vaikutuksia henkilöstön asemaan siltä osin kuin Luonnonvarakeskuksen perustamisen johdosta on tarpeen täyttää uusia virkoja. Pääosin henkilöstö siirtyy virkamieslain 5 a :n ja organisaatiolain 11 :n 2 momentin nojalla virkoineen tai tehtävineen Luonnonvarakeskukseen. Asetusehdotukseen sisältyviä kelpoisuusvaatimuksia sovelletaan siltä osin kuin täytettäväksi tulee uusia virkoja. Virkojen täyttäminen tapahtuu noudattaen virkamieslain 5 c :n säännöksiä tai julkisen hakumenettelyn kautta. Asetusehdotukseen sisältyvät kelpoisuusvaatimukset ovat tältä osin neutraaleja ja vastaavat valtiolla sovellettavia vastaavien virkojen kelpoisuusvaatimuksia. Asetusehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Organisaatiolaki, joka tulee voimaan samana päivänä sisältää säännökset siirtymäjärjestelyistä, joita sovelletaan yhdistyvien laitosten henkilöstöön, vireillä oleviin asioihin ja sitoumuksiin. 6 Valmistelu ja tarkastus Asetusehdotus on valmisteltu virkatyönä. Luonnos asetukseksi sisältyi Luonnonvarakeskusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 33/2014 vp.), josta järjestettiin valmisteluvaiheessa laajapohjainen lausuntokierros. Valmistelua on tältä osin kuvattu hallituksen esityksessä. Lausuntomenettelyn tuloksista on laadittu lausuntoyhteenveto, joka on julkaistu valtioneuvoston hankerekisterissä (HARE) numerolla MMM001:00/2013. Lisäksi asetusehdotuksesta on erikseen pyydetty lausunnot valtioneuvoston kanslialta, valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, ympäristöministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselta, Metsäntutkimuslaitokselta, Tilastokeskukselta, Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä sekä Suomen akatemialta. Lausuntoa pyydettiin myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ltä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ltä sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:ltä.
Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. 7