KIRJALLINEN KYSYMYS 1023/2013 vp Päivystysasetuksen vaikutukset Ähtärin sairaalan toimintaan Eduskunnan puhemiehelle Ähtärin sairaala toimii osana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä. Sairaalassa on sisätautien ja kirurgian poliklinikat sekä kirurgian osasto, jossa on tällä hetkellä 28 sairaansijaa. Ähtärin sairaalassa leikataan vuosittain noin 2 000 potilasta. Sisätaudeissa on erityisosaamista vatsaelin- ja sydänsairauksissa yleissisätautien lisäksi. Leikkaukset painottuvat ortopediaan, mutta sen lisäksi sairaalassa ovat erikoisaloina urologia, gynekologia, plastiikka- ja käsikirurgia, neuro- ja yleiskirurgia sekä gastrokirurgia. Sairaalassa ei tehdä riskipotilaiden leikkauksia, vaan potilaat valikoituvat niin sanotuista kiireettömistä potilaista, joilla pidetään sairaanhoitopiirin leikkausjonot hoitotakuun mukaisessa ajassa. Ähtärin sairaalassa on radiologian ja fysioterapian yksiköt sekä laboratorio. Sairaala on pieni sairaala, mutta sen pienuutta hyödynnetään tehokkaasti potilashoidossa. Potilaspalautteet asiakastyytyväisyydessä ovat olleet sairaanhoitopiirin kärkeä. 1.1.2014 voimaan tuleva potilaiden vapaa hoitoon hakeutuminen luo Ähtärin sairaalalle aivan uudentyyppiset mahdollisuudet. Asiakkaat tulevat lisääntymään maakunnan sisältä, ja yli maakuntarajojen on odotettavissa lisää asiakkaita saamaan laadukasta hoitoa Ähtärin sairaalaan. Sote-uudistus on edelleen kesken. Ähtärin sairaalan kaltaisille tehokkaille useamman maakunnan vaikutusalueelle ulottuville yksiköille olisi luotavissa tulevaisuudessa entistä parempi asiakkaita palveleva rooli. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen 30.8.2013 allekirjoittamassa päivystysasetuksessa tuotiin velvoitteita, jotka vaikuttavat erittäin kielteisesti muun muassa synnytyssairaaloiden toimintaan. Ähtärin sairaalaan toimintaan mahdollisesti vaikuttavassa 13 :ssä sanotaan seuraavaa: "Kirurgia Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava, että kirurgian päivystysyksikössä on: 1) valmius leikkaushoitoon, leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehostettuun valvontaan. 2) välittömästi saatavilla kirurgisten erikoisalojen erikoislääkäri tai kirurgisten sairauksien hoitoon perehtynyt lääkäri sekä anestesiologian erikoislääkäri tai anestesiaan hyvin perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella anestesiologian erikoislääkärin kanssa ja tarvittaessa hänen on saavuttava nopeasti potilasta hoitavaan yksikköön. 3) nopea valmius sekä tuki- ja liikuntaelinten kirurgisten erikoisalojen että pehmytkirurgisten erikoisalojen erikoislääkärin antamaan vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja leikkaushoitoon. 4) kirurgisten erikoisalojen tai konservatiivisten erikoisalojen valmius mahasuolikanavan tähystystutkimuksiin ja toimenpiteisiin tai valmius mainittuja toimenpiteitä edellyttävän potilaan siirtämiseksi näitä toimenpiteitä suorittavaan sairaalaan. Versio 2.0
Erityisvastuualueella on sovittava, miten päivystyksellinen erikoislääkärin konsultaatio tai erikoislääkärin antama hoito toteutetaan gastroenterologisen kirurgian, korva, nenä ja kurkkutautien, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, ortopedian ja traumatologian, plastiikkakirurgian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän ja rintaelinkirurgian, urologian sekä verisuonikirurgian erikoisaloilla. Muussa kirurgista leikkaustoimintaa harjoittavassa terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa potilas otetaan seurattavaksi sairaalaan vuodeosastolle, on oltava oireiden tai hoidon haittavaikutusten edellyttämä toimintaan soveltuvan kirurgisen erikoisalan päivystys. Toimintayksikössä on oltava välittömästi saatavilla laillistettu lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella potilaan hoidosta kirurgisten alojen erikoislääkärin kanssa. Kirurgisten alojen erikoislääkärin on tarvittaessa saavuttava nopeasti potilasta hoitavaan yksikköön ja arvioitava hoidon tarve sekä huolehdittava tarvittaessa potilaan siirrosta ympärivuorokautista kirurgista leikkaushoitoa antavaan yksikköön." Sairaalalla on Ähtärin lähiseudulle myös erittäin suuri aluepoliittinen merkitys. Yli 100 työpaikkaa, pääosin Ähtäristä ja Alavudelta, antavat seudulle äärimmäisen tärkeitä työpaikkoja. Mielestäni Ähtärin sairaalan toiminta on turvattava ja siten varmistettava alueen asukkaille tärkeät palvelut ja työpaikat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka päivystysasetuksen 13 vaikuttaa Ähtärin sairaalan toimintaedellytyksiin, kuinka nopeasti päivystävän lääkärin on oltava valmiudessa päivystysyksikössä ja mitä erikoistumisvaatimuksia kirurgisten sairauksien hoitoon perehtyneeltä lääkäriltä vaaditaan? Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2013 Mikko Savola /kesk 2
Ministerin vastaus KK 1023/2013 vp Mikko Savola /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Savolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1023/2013 vp: Kuinka päivystysasetuksen 13 vaikuttaa Ähtärin sairaalan toimintaedellytyksiin, kuinka nopeasti päivystävän lääkärin on oltava valmiudessa päivystysyksikössä ja mitä erikoistumisvaatimuksia kirurgisten sairauksien hoitoon perehtyneeltä lääkäriltä vaaditaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on tehty laajaa terveydenhuollon kehittämistyötä ja toteutettu merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Seinäjoen keskussairaalan luominen maakunnalliseksi erikoissairaanhoidon keskukseksi on ollut systemaattista. Sairaalaa on laajennettu useaan otteeseen vastaamaan väestön tarpeita. Uusi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laaja päivystysyksikkö, Y-talo, otettiin käyttöön vuosi sitten. Samalla koko maakunnan yöpäivystys on keskitetty keskussairaalan yhteyteen ja ympärivuorokautinen päivystys on loppunut muun muassa Ähtärin sairaalassa. Vuonna 2007 avattiin keskussairaalaan uusi moderni päiväkirurginen yksikkö. Siellä on viisi leikkaussalia ja 22 potilaspaikkaa. Keskussairaalan 15 leikkaussalin leikkausosaston saneeraus valmistuu vuonna 2015. Tällä hetkellä yli puolet leikkauksista tehdään päiväkirurgisesti, jolloin potilas pääsee samana päivänä leikkauksesta kotiin. Päiväkirurgisten leikkausten määrä kasvaa koko ajan. Päivystysasetus ei vaikuta näiden päiväkirurgisten leikkausten toteuttamiseen toimintayksikössä. Pieni osa joutuu kuitenkin jäämään sairaalaan leikkauksen jälkeen komplikaatioiden tai huonokuntoisuuden takia. Tällöin on tärkeää, että potilaan seurannasta vastaa paikalla välittömästi sairaalassa oleva etupäivystävä laillistettu lääkäri, jolla on mahdollisuus konsultoida leikannutta kirurgia. Sama koskee potilaita, joiden leikkaus on niin vaativa, että potilas joutuu sen takia jäämään suunnitellusti sairaalahoitoon. Kirurgian takapäivystäjältä edellytetään kirurgisten alojen erikoislääkärin tutkintoa. Toiminnasta vastaavan lääkärin on ohjeistettava kuinka nopeasti takapäivystävän kirurgin on kutsuttuna saavuttava sairaalaan. Pääsääntöisesti tämä aika voidaan arvioida olevan noin puoli tuntia. Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelmassa on sovittava terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja muun muassa päivystyksen toteuttamisesta. Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimuksessa on sovittava työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Kiireellisen hoidon asetuksen tavoitteena on turvata potilasturvallisuus ja laatu yhtenäisesti sairaaloihin. Paikallisilla päätöksillä tulee löytää väestön tarpeesta lähtevät turvalliset palvelut myös kirurgisen leikkaustoiminnan osalta. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 4
Ministerns svar KK 1023/2013 vp Mikko Savola /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1023/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Savola /cent: Hur påverkar 13 i jourförordningen Etseri sjukhus verksamhetsförutsättningar, hur snabbt ska den jourhavande läkaren vara i beredskap vid jourenheten och vilka krav på specialisering ställs på en läkare som är förtrogen med vård av kirurgiska sjukdomar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I landskapet Södra Österbotten har man gjort ett omfattande utvecklingsarbete inom hälsovården och genomfört betydande strukturella förändringar. Man har systematiskt arbetat för att göra Seinäjoki centralsjukhus till ett centrum för specialistsjukvård på landskapsnivå. Sjukhuset har i flera etapper utvidgats för att kunna svara på befolkningens behov. Den nya omfattande jourenheten för primärvård och specialiserad vård, Y- huset, togs i bruk för ett år sedan. Samtidigt har man koncentrerat nattjouren i hela landskapet till centralsjukhuset och jouren dygnet runt har upphört bland annat vid Etseri sjukhus. År 2007 öppnades en ny modern enhet för dagkirurgi vid centralsjukhuset med fem operationssalar och 22 patientplatser. Saneringen av centralsjukhusets operationsavdelning som omfattar 15 operationssalar blir klar 2015. För tillfället utförs över hälften av operationerna dagkirurgiskt och patienten kan åka hem samma dag. Antalet dagkirurgiska operationer ökar ständigt. Jourförordningen påverkar inte utförandet av dessa dagkirurgiska operationer vid verksamhetsenheten. En liten del av patienterna blir ändå tvungna att stanna på sjukhuset efter operationen på grund av komplikationer eller dåligt allmäntillstånd. Då är det viktigt att den legitimerade läkare som har primärjour på plats på sjukhuset ansvarar för patientens uppföljning och vid behov kan konsultera den kirurg som utfört operationen. Detsamma gäller patienter som genomgår en så pass krävande operation att patienten på grund av detta planenligt är tvungen att stanna kvar för sjukhusvård. Av bakjouren i kirurgi krävs en specialläkarexamen inom en kirurgisk specialitet. Läkaren som är ansvarig för verksamheten ska ge anvisningar om hur snabbt bakjouren i kirurgi ska anlända till sjukhuset vid kallelse. I regel kan man uppskatta att denna tid är cirka en halv timme. Enligt hälso- och sjukvårdslagen ska kommunerna inom samma sjukvårdsdistrikt göra upp en plan för ordnande av hälso- och sjukvård. I planen ska det överenskommas om ordnandet av hälso- och sjukvårdstjänster och bland annat om hur jourtjänsten genomförs. För att samordna den specialiserade sjukvården ska sjukvårdsdistrikten inom ett specialupptagningsområde ingå avtal om ordnande av specialiserad sjukvård. I avtalet ska det överenskommas om arbetsfördelningen och samordningen av verksamheten. Arbetsfördelningen ska främja hälso- och sjukvårdens kvalitet, patientsäkerhet, effekt, produktivitet och effektivitet. Målet med förordningen om brådskande vård är att trygga patientsäkerheten och förenhetliga kvaliteten på sjukhusen. Utgående från befolkningens behov ska man med lokala beslut identi- 5
Ministerns svar fiera de trygga tjänster som behövs inom den kirurgiska operationsverksamheten. Helsingfors den 28 november 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 6