Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus



Samankaltaiset tiedostot
Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p)

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p)

Sisällys. Maan aarteet 7

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE klo OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA. Nimi Henkilötunnus

Turun yliopisto Geologian pääsykoe

GEOS 1. Piirto-ohjeita GIMPkuvankäsittelyohjelmalle

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen

Tehtävä 1.a Laske systeemin kokonaiskoostumus alkuaineiden (Fe, Si ja O) massaprosentteina (m.%). (0 4 p)

Päähaku, geotieteiden kandiohjelma Valintakoe klo

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

FAKTAT M1. Maankohoaminen

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Tulivuorenpurkaus! 3 6 vuotiaat.

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE Nimi Sotu

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Luku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2

kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

1. Vuotomaa (massaliikunto)

Suomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Päähaku, geotieteiden kandiohjelma Valintakoe klo

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

subduktio- eli alityöntövyöhykkeillä. Virtaukset pyrkivät jäähdyttämään maapalloa ja saavat siis energiansa

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

GEOVALINTAKOE 2017/MALLIVASTAUKSET TEHTÄVIIN/UPPGIFTS 1-2. Tehtävä/Uppgift 1A (2 p).

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Geologian päivän retki Hanhikivelle

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

Suomen kallioperä. Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Mak Geologian perusteet II

Syventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

b sinѳ = a/c = vastainen kateetti/hypotenuusa

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

Manner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

Tsunami. 1. Merenpohjalla tai sen alla tapahtunut maanjäristys

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Sisällys. Vesi Avaruus Voima Ilma Oppilaalle Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

ENDOGEENISET HASARDIT

Pala. Kristina Sedlerova

KIVI- JA VIHER- RAKENNUSOPAS PYHÄJÄRVEN KIVIALAN KEHITTÄMISHANKE

PROTERO- TSOOISET OROGEENISET SYVÄKIVET. vuorijononmuodostuksen. hornankattila. Luku 8. Mikko Nironen

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

Luvun 12 laskuesimerkit

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo

7. Meret lämmittävät ja viilentävät Valtameret Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen Jäämeri ja Jäämeri Sivumeret

Ilman vettä ei ole elämää

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Eksponentti- ja logaritmifunktiot

Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta

Tunti 1: Maapallo. Oppilaan ohje: Pangea-palapeli Moniste: Pelipohja

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

Meripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

Lapin maaperän luontainen puhtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Pertti Sarala Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus

Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

VILMA 9A MINUN KOTISEUTUNI

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Georetki Rautalammilla

Työohjeet Jippo- polkuun

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.


GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu ( ) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

Luonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta

Transkriptio:

Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista Suuria litosfäärilaattoja tunnetaan viisi Litosfäärilaattojen liikkumisesta on todistettu mm. fossiililöytöjen ja jääkauden merkkien avulla Litosfäärilaattojen liikenopeus on yleensä 2 10 cm vuodessa 2.Veiksel kausi Veiksel kausi on viimeisin jääkausi, joka alkoi 120 000 vuotta sitten Veiksel kausi loppui 9000 vuotta sitten Myöhäis Veiksel kauden aikana suurin osa nykyistä Suomea oli jään peitossa Veiksel kauden aikana meren pinta oli 100 m nykyistä alempana 3.Pohjavesi Pohjavesi muodostuu sadevedestä Kallioperän pohjavettä ei pystytä hyödyntämään Arteesinen kaivo syntyy, kun porataan reikä salpaveteen ja vesi nousee omalla paineellaan maan pintaan Tekopohjavettä tehdään imeyttämällä pintavettä maakerrosten läpi pohjavedeksi 4.Maankohoaminen Maankohoaminen on jääkauden seurausta Maankohoaminen on suurinta Perämeren rannikolla Maa tulee kohoamaan Suomen rannikolla vielä n. 40 m ennen kuin isostasia on saavutettu Maa kohoaa Etelä Suomessa 2 5 mm vuodessa 5.Rapautuminen Pakkasrapautuminen on yleisin mekaanisen rapautumisen tyypeistä Suolakiteet aiheuttavat mekaanista rapautumista Kemiallisessa rapautumisessa kiven mineraaleja liukenee ja syntyy myös uusia mineraaleja Kvartsi liukenee helposti hiilihappopitoiseen veteen 6.Vesihuolto Yli puolet suomalaisista käyttää talousvetenään pohjavettä Maapallon vedestä 10 prosenttia on helposti hyödynnettävää makeaa vettä Pohjaveden liikakäyttö voi aiheuttaa maan vajoamista Virtuaalivesi tarkoittaa yksittäisen tuotteen kasvatukseen tai tuotantoon kulutettua vesimäärää

1b. Mikä seuraavista aiheuttaa ko. kerrostuman, kulutusmuodon tai muodostuman synnyn? Merkitse rasti vain pääasiallisen aiheuttajan kohdalle. (Oikea vastaus = 0,5 p) 3 p. Dyyni U laakso Kivivyöry Lössi Drumliini Siirtolohkare Tuuli Virtaava vesi Jää Painovoima 1c. Merkitse ja nimeä kuvaan mannerjäätikön sulamisvaiheen kuusi (6) kulutus, kuljetus ja kasaumamerkkiä. (Oikea vastaus = 0,5 p.) 3 p.

Tehtävä 2. Monivalintatehtävä: valitse oikea väittämä. Vain yksi väittämistä on oikea. 6 p. 1. Geologisessa kierrossa eksogeenisten prosessien tuotteet (sedimentit) muuttuvat endogeenisten prosessien seurauksena sedimenttikiviksi Geologisessa kierrossa magmaattiset ja metamorfiset kivet syntyvät endogeenisten prosessien seurauksena sedimenttikivistä Vanhat vuoristot ovat usein korkeita ja teräväpiirteisiä, koska eroosio on päässyt vaikuttamaan niihin pitkällä aikavälillä Vuorijonopoimutuksen ja siihen liittyvän geologisen kierron kesto mitataan yleensä sadoissa tuhansissa vuosissa 2. Sedimenttikivien syntyminen sedimenteistä iskostumalla vaatii vuorijonopoimutuksen Siirroksia voi syntyä sekä pystyasentoon (esim. lohkoliikunnot) tai lähes vaakasuoraan (esim. vuoristojen poimuylityönnöt) Sedimenttikivistä ei muodostu vuorijonopoimutuksessa metamorfisia kivilajeja, koska ne ovat pehmeitä ja vesirikkaita Suurin osa poimuvuoriston poimuttuvasta aineksesta on syvä ja laavakivilajeja 3. Merenpohjan ikä on vanhimmillaan keskiselänteissä: jopa 200 miljoonaa vuotta Keskiselänteissä syntyy runsaasti astenosfääristä peräisin olevaa graniittista magmaa Laattojen törmäyskohdassa eli alityöntövyöhykkeissä litosfäärilaatan tiheämpi, merellinen osa sukeltaa toisen litosfäärilaatan paksumman, mantereisen osan alle Syvänmeren hauta muodostuu yleensä laattojen erkanemiskohtaan 4. Japani ja Filippiinit ovat esimerkkejä pääasiassa merenalaisista poimuvuoristoista Litosfäärissä tai astenosfäärissä syntyvä kivisula on tiheämpää kuin ympäröivä aines, mutta kohoaa sulan magman sisältämien kaasujen ansiosta ylemmäksi Vesirikkaat merenpohjan sedimenttikerrokset eivät sula alityöntövyöhykkeissä yhtä helposti kuin mereinen laatta, joten ne työntyvät syvälle astenosfääriin Magmapesäkkeitä syntyy vain mannerlaatan alaosiin, kun sukeltava mereinen laatta sulaa 5. Kuumat lähteet eivät kuulu vulkaanisiin ilmiöihin Syväkivilajit, kuten graniitti, ovat magmakivilajeja, jotka syntyvät poimuvuoriston sisäosien magmapesäkkeissä hitaasti jäähtymällä Kaikki maapallon tulivuoret sijaitsevat alityöntövyöhykkeillä, esim. Tyynenmeren tulirenkaalla Vulkaaniset kaasut sisältävät pääasiassa hiilidioksidia, rikkidioksidia ja rikkivetyä, mutta vain niukasti vesihöyryä

6. Kuumat pisteet liikkuvat litosfäärilaatan alla, minkä vuoksi syntyy tulivuorisaarijonoja Mantereisen kuoren kivistä syntynyt laava on helposti virtaavaa eli juoksevaa, minkä vuoksi se synnyttää jyrkkärinteisiä keilatulivuoria Mantereisesta kuoresta peräisin oleva laava on usein hapanta ja sisältää runsaasti kaasuja, mikä vuoksi se purkautuu rajusti, lennättäen ilmaan runsaasti mm. vulkaanista tuhkaa Basalttinen laava on viileämpää kuin mantereisesta kuoresta peräisin oleva laava, minkä vuoksi se synnyttää laakeita kilpitulivuoria ja laavakenttiä 7. Laavan happamuuden lisääntyessä sen VEI arvo eli purkauksen voimakkuus laskee, koska sitkeä, hapan magma sisältää paljon vettä Islanti sijaitsee laattojen erkanemiskohdassa, ja siksi Islannin vulkanismi käsittää pääasiassa happamia, räjähdysmäisesti purkautuvia tulivuoria Basalttinen, emäksinen laava on juoksevaa ja voi virrata suurella nopeudella laajalle alueelle Tulivuoresta purkautuvat pyroklastiset virrat koostuvat pääasiassa basalttisesta laavasta 8. Litosfäärilaattojen keskinäisen liikkeen lukkiutumista tapahtuu eniten alityöntövyöhykkeissä, minkä vuoksi näillä alueilla tapahtuu myös eniten maanjäristyksiä Laattojen erkanemisvyöhykkeissä (esim. valtamerten keskiselänteissä) ei tapahdu maanjäristyksiä, koska laattojen keskinäistä lukkiutumista ei pääse tapahtumaan Siirros syntyy yleensä hitaasti, sillä kivi on jonkin verran kimmoisaa ja taipuu Seismiset pinta aallot leviävät maanjäristyksen hyposentrumista ulospäin maanpintaa pitkin 9. S aallot kulkevat nopeammin kuin P aallot, joten P ja S aaltojen saapumisaikojen erosta voidaan laskea, miten etäällä mittausasemasta maanjäristyksen hyposentrumi on Richterin asteikolla yhden yksikön lisäys, esim. viidestä kuuteen, tarkoittaa maanjäristyksessä vapautuvan energian 10 kertaistumista Suurien, maisemassa näkyvien siirroksien synty ei välttämättä vaadi suurta kertasiirtymää, vaan siirros voi muodostua lukemattomista pienistä, toistuvista liikunnoista Horstissa eli hautavajoamassa keskilohko vajoaa lohkoliikuntojen seurauksena 10. Suomen kallioperä on pääosin prekambrista, alle 570 miljoonaa vuotta vanhaa Suomen kallioperä on nykyään täysin vakaa, eikä siihen vaikuta mikään endogeeninen prosessi Suomi kuuluu Fennoskandian kilpialueeseen, jossa peruskallio yltää kallioperän pintaan saakka Suomen kallioperä koostuu pääasiassa muuttumattomista sedimenttikivistä ja graniiteista 11. Suomessa arkeeisen vuoriston jäänteet löytyivät pääasiassa nykyisestä Länsi Suomesta Fennoskandian arkeeiset kivet ovat yleensä gneissejä, ja jopa 3,1 miljardia vuotta vanhoja Rapakivigraniitit ovat syntyneet Svekokarjalaisen vuorijonopoimutuksen yhteydessä Muinaisten vuorijonopoimutusten vuoksi maankuori on Suomessa edelleen lähes 75 km paksu 12. Kallioperän lohkoliikuntojen seurauksena Suomen maastoon on syntynyt selvästi havaittavia piirteitä: esimerkiksi ruhjevyöhykkeisiin muodostuu jyrkkärinteisiä, pitkänomaisia järviä Suomessa ei esiinny maanjäristyksiä jotka ovat voimakkuudeltaan yli 2,5 (Richterin asteikolla) Suomen maanjäristyksissä tapahtuvat liikunnot ovat yleensä muutaman metrin luokkaa Suomen maanjäristykset johtuvat pääasiassa jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta

Tehtävä 3. Rastita: oikein vai väärin. 6 p. Kysymys: Oikein Väärin 01. Elämän historian kuluessa on sattunut viisi suurta sukupuuttoaaltoa. 02. Perimäaineksen kemiaa tutkimalla voidaan selvittää lajien sukulaissuhteita. 03. Nykyihminen sai alkunsa Afrikassa noin 10 000 vuotta sitten. 04. Ensimmäiset leualliset selkärankaiset olivat sammakkoeläimiä. 05. Orgaanisia yhdisteitä ei voida tuottaa epäorgaanisista laboratoriooloissa. 06. Sammalet ovat alkeellisimpia maakasveja. 07. Vanhimmat elämän merkit maapallolla ovat 3.8 miljoonaa vuotta vanhoja. 08. Vapaa happi oli myrkyllistä ensimmäisille eliöille. 09. Kulttuurievoluutio on monimutkaisuutensa takia biologista evoluutiota hitaampi prosessi. 10. Niveljalkaiset on eläinkunnan runsaslajisin pääjakso. 11. Kirahvi on selkäjänteinen. 12. Sammalet ovat koppisiemenisiä.

Tehtävä 4. Esseekysymyksiä: 4a. Malmit ja kaivostoiminnan perusedellytykset. 6 p. 4b. Maan sisärakenne. 3 p.

Tehtävä 5. Esseekysymys: Tsunamit. 6 p.