Alihankintayritysten turvallisuusarviointi

Alihankintayritysten turvallisuusarviointi

Sisältö Alihankintayritysten turvallisuusarviointi... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus ja tavoite... 3 Arviointiprosessi... 3 Arviointikysymysten tarkennukset... 4 1. Turvallisuus johtamisessa... 4 2. Turvallisuuden hallinta... 5 3. Turvallisuusosaamisen kehittäminen... 7 Tilaajavastuu... 7 Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, teollisuusryhmä Teksti: Kari Ritolahti Taitto: Innocorp Oy ISBN 978-951-810-484-4 (pdf)

Alihankintayritysten turvallisuusarviointi Johdanto Turvallisen työpaikan perusedellytys on, että kaikki osapuolet toimivat turvallisia työmenetelmiä käyttäen. Hyvään tulokseen turvallisten toimintatapojen kehittämisessä päästään, kun tilaaja ja palvelutoimittaja tekevät jatkuvasti yhteistyötä. Tämän tueksi ja apuvälineeksi on laadittu arviointikysymysten sarja sekä tukimateriaali arvioitsijoille. Tarkoitus ja tavoite Alihankinta- ja palveluyritysten turvallisuusarvioinnilla on tarkoitus kannustaa tilaajayritysten yhteistyökumppaneita kehittämään työterveyttä ja -turvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Tavoitteena on nostaa yhteisen työpaikan turvallisuustasoa, vähentää tapaturmia ja vaaratilanteita sekä edistää nolla vahinkoa -ajattelutapaa. Arvioinnin avulla siirretään turvallisuusajattelua ennakoivaan suuntaan tekemällä havaintoja turvallisuuden kehittämisestä ja toteuttamalla korjaavat toimenpiteet, ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Tavoitteena on myös auttaa työn tilaajaa toimittajavalinnoissa ja saamaan palautetta omasta toiminnastaan yhteisissä toiminnoissa. Arviointiprosessi Arviointi voidaan toteuttaa tilaajayrityksen aloitteesta tai toimittajayrityksen pyynnöstä. Arvioitavalle yhteistyökumppanille esitellään arviointiin liittyvät asiat ja vaiheet, kerrotaan itsearvioinnin osuudesta ja lähetetään arviointikysymykset. Arvioitava yritys tekee itsearvioinnin ja lähettää tuloksen tilaajalle. Tämän jälkeen yhteisessä katselmuksessa käydään kysymykset läpi ja tarkennetaan niitä tarvittavilta osin yhteisen näkemyksen mukaisesti sekä kirjataan korjaavat toimenpiteet ja niiden toteutukselle aikataulu. Arvioinnissa on korjaavia toimenpiteitä mahdollista kirjata kummallekin osapuolelle, ja kumpikin huolehtii osaltaan niiden toteuttamisesta. Arvioinnista syntyvä dokumentti päivätään ja allekirjoitetaan. Arviointidokumentista jää kummallekin osapuolelle oma kappale. Uudelleenarviointi voidaan tehdä toimittajayrityksen pyynnöstä tai silloin, jos varsinaisessa arvioinnissa on raportoitu sellaisia poikkeamia, jotka edellyttävät uudelleenarviointia tai ns. tarkastusarviointia. Arviointiprosessi kaaviona Syntyy tarve turvallisuusarvioinnille Tilaaja ottaa yhteyttä palvelutoimittajaan tai palvelutoimittaja ottaa yhteyttä tilaajaan ja ehdottaa arviointia Arviointiin liittyvät menettelyt käydään läpi: - itsearviointi - yhteinen arviointi - aikataulut Palvelutoimittaja suorittaa itsearvioinnin Tilaaja lähettää arviointikysymykset palvelutoimittajalle Tilaaja ja palvelutoimittaja suorittavat yhdessä varsinaisen arvioinnin toimittajan tekemän itsearvioinnin pohjalta Kirjataan korjaavat toimenpiteet ja toteutusaikataulu Arviointidokumentit molemmille osapuolille Sovitaan mahdollisesta tarkastusja uudelleenarvioinnista Työturvallisuuskeskus 3

Arviointikysymysten tarkennukset 1. Turvallisuus johtamisessa 1.1 Miten työsuojelupäällikölle kuuluvat velvollisuudet on yrityksessä toteutettu? Onko yritykseen nimetty työsuojelupäällikkö? Onko yrityksessä selvyys työturvallisuuslainsäädännössä määritellyistä työsuojelupäällikön tehtävistä? Onko työsuojelupäällikkö saanut tehtävään liittyvää koulutusta? Onko työsuojelupäällikön tehtävät määritelty? Pystyykö työsuojelupäällikkö antamaan yrityksen henkilöstölle työturvallisuuteen liittyvää koulutusta? Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 2006/44, 5 luku, 28. 1.2 Miten työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytykset on yrityksessä hoidettu? Onko yritykseen valittu työsuojeluvaltuutettu? Onko yrityksessä selvyys työturvallisuuslainsäädännössä määritellyistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä? Onko työsuojeluvaltuutettu saanut tehtävään liittyvää koulutusta? Onko työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja tähän tarvittava työaika määritelty? Pystyykö työsuojeluvaltuutettu antamaan yrityksen henkilöstölle työturvallisuuteen liittyvää koulutusta? Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 2006/44, 5 luku, 29. 1.3 Miten yrityksen työterveyshuolto on järjestetty?, onko yrityksellä sopimus jonkin työterveyshuoltopalvelun kanssa: Onko työterveyshuollolla vuosittainen toimintasuunnitelma ja seurataanko sen toteutumista? Toimivatko henkilöstön säännölliset terveystarkastukset? Tehdäänkö tarkastuksissa esille tulleille asioille parannussuunnitelmat toimenpiteistä? Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 2 luku työnantajan velvollisuudet ja 6 luku, työterveyshuollon palveluista sopiminen. 1.4 Millä tasolla ovat yrityksen tapaturmaja sairauspoissaolot?, millaista seuranta- ja tilastotietoa yrityksellä on sairauspoissaoloista: Paljonko on poissaolopäiviä/henkilö ja poissaoloja/yritys? Onko mahdollisista ammattitautitapauksista ja niistä aiheutuneista korjaavista toimenpiteistä seurantatietoja? Ovatko sairauspoissaolot ja tapaturmapoissaolot todettavissa erillisistä tilastoista? Onko sairauspoissaolot eritelty tilastoihin mahdollisesti syyluokituksen mukaisesti? 1.5 Miten yritys käsittelee sattuneet vaaratilanteet ja tapaturmat? Kuinka yritys hyödyntää vaaratilanteisiin ja tapaturmiin liittyvän tutkintatiedon perehdyttämisessä ja koulutuksissa? Onko korjaaville toimenpiteille tehty suunnitelmat ja määritetty vastuuhenkilöt? Seurataanko korjaavien toimenpiteiden toteutumista? 1.6 Millä tasolla on yrityksen ensiapuvalmiudet?, millaisella tasolla ovat yrityksen henkilöstön ensiapuvalmiudet: Onko ensiapukoulutuksen taso arvioitu vastaamaan yrityksen henkilöstön toteuttamien työtehtävien vaatimustasoa yhdessä työterveyshuollon kanssa? Millaista ensiapukoulutusta henkilöstölle on järjestetty, esim. SPR:n EA1 tai EA2? Miten iso osa henkilöstöstä on saanut EA-koulutuksen? Ovatko hankitut EA-valmiudet ajan tasalla ja koulutukset voimassa? Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 3 luku, 12, kohta ensiapu. Sosiaalija terveysministeriön opas Ensiapuvalmius työpaikoilla. 4 Työturvallisuuskeskus

1.7 Miten yrityksessä on järjestetty työaikakirjanpito?, millainen käytäntö yrityksellä on seurata henkilöstön työaikakertymää huomioiden säännöllinen työaika sekä ylityökertymät: Huolehditaanko mahdollisten ylityökertymien lakisääteisistä rajoista ja kuinka asiaa seurataan? Työaikalain 1996/605 mukaisesti ylityön enimmäismäärät: Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. 1.8 Miten yrityksessä on järjestetty työturvallisuuslainsäädännön edellyttämä työsuojelun yhteistoiminta?, miten yrityksessä on järjestetty työturvallisuuslain edellyttämä yhteistoiminta työnantajan ja eri henkilöstöryhmien välillä. Onko yrityksessä koottu työsuojelutoimikunta, jossa eri henkilöstöryhmät ovat edustettuina, tai mahdollisesti muodostettu vastaava ryhmä/työryhmä, joka käsittelee yrityksen työturvallisuuden yhteisiä asioita ja kokoontuu säännöllisesti? Onko yrityksessä muodostettu minkäänlaista yhteistä käytäntöä, jossa yhteisiä turvallisuusasioita käsiteltäisiin ja kirjattaisiin? Keskustellaanko työturvallisuuteen liittyvistä asioista työntekijän/-tekijöiden ja esimiehen kanssa? Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44, 5 luku, 22 Yhteistoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen. Tässä luvussa säädetyn yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. 2. Turvallisuuden hallinta 2.1 Miten yritys on tiedostanut toimintaansa ja henkilöstöönsä liittyvät haitta- ja vaaratekijät sekä arvioinut niihin liittyvät riskit? Onko henkilöstölle omaa ohjeistusta ja koulutusta, jonka avulla työtehtäviin liittyviä vaaratilanteita osataan tunnistaa ja arvioida niihin liittyviä riskejä? Kirjataanko tunnistettuja vaaroja ja riskejä sekä hyödynnetäänkö niitä perehdyttämisessä ja ohjeistuksessa? Seurataanko henkilöstön osaamistason kehitystä vaara- ja riskitekijöiden vähentämisessä? Pidetäänkö koulutuksiin osallistuneista kirjaa? Onko koulutetuilta otettu allekirjoitukset osallistumisesta? 2.2 Miten yritys on huolehtinut käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta ja käyttökunnosta?, miten yritys on huolehtinut käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta sekä näihin liittyvistä tarkastuksista: Onko koneisiin ja laitteisiin liittyvät määräaikaistarkastukset toteutettu ja miten ne on dokumentoitu? Onko tarkastuksille suunnitelma ja seuranta? Ovatko koneet ja laitteet säännöllisen huollon piirissä, ja kuinka mahdollisista vioista ilmoitetaan? Onko henkilöstölle annettu koneiden ja laitteiden käyttökoulutusta, onko koulutus suunnitelmallista ja miten koulutusta ylläpidetään ja dokumentoidaan? Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008. Työturvallisuuskeskus 5

2.3 Miten yritys varmistaa henkilöstön pätevyyden tulitöihin, ja miten tulitöitä kontrolloidaan? Onko teollisuuteen liittyvät vaarat ja riskit tunnistettu tulitöitä tehtäessä? Miten erilaisissa teollisuuden tiloissa tarvittava tulitöihin liittyvä osaaminen on varmistettu? Onko henkilöstö saanut tulitöihin liittyvän peruskoulutuksen, ja onko tulitöihin liittyvän kaluston käytön osaaminen riittävällä tasolla? Onko yrityksellä omaa sisäistä koulutusta vaara- ja riskitekijöiden hallitsemiseksi? Pidetäänkö koulutuksiin osallistuneista kirjaa? Onko koulutetuilta otettu allekirjoitukset osallistumisesta? Pelastuslaki 379/2011 ja vähimmäisvaatimukset SFS 5900/2011. 2.4 Miten varmistetaan sammutuskaluston huolto ja määräaikaistarkastukset sekä henkilöstön alkusammutustaidot? Huolehditaanko tulitöihin liittyvän kaluston kunnosta ja käyttövarmuudesta? Millä tasolla on yrityksen henkilöstön alkusammutusosaaminen? Onko yrityksen paloturvallisuustaso ja esim. henkilöstön koulutus sekä ohjeistus yrityksen oman vakuutusyhtiön määrittämällä tasolla ja sen vaatimusten mukainen? Pelastuslaki 379/2011 ja tämän edellyttämät toiminnot osana pelastussuunnitelmaa. 2.5 Miten yrityksessä huolehditaan järjestyksestä ja siisteydestä?, onko yrityksen henkilöstölle järjestetty ympäristösuojelukoulutusta ja onko henkilöstön käytettävissä selkeät ohjeet jätteiden käsittelystä: Onko koulutuksen jatkuvuudelle suunnitelma ja kirjataanko osallistujat? Onko yrityksessä käytössä jokin käytännön järjestelmä tai työkalu järjestyksen ja siisteyden ylläpitämiseksi? 2.6 Miten yrityksessä huolehditaan jätehuollosta omalla työpaikalla ja tilaajan työkohteessa?, miten yritys on huolehtinut jätehuollon järjestelyistä: Miten yrityksessä on käytännössä järjestetty jäteastiat ja niiden sijoitus sekä merkinnät? Onko jätehuolto ohjeistettu, ja ovatko ohjeet helposti käytettävissä? Onko henkilöstö saanut perehdytystä jätehuoltoon liittyviin asioihin, miten perehdytys on dokumentoitu ja miten sitä ylläpidetään? Onko ongelmajätteille ohjeistus ja erilliset jäteastiat? Miten jätteiden muodostumista ennalta vähennetään? Jätelaki 646/2011. 2.7 Miten yritys on varmistanut riittävän tiedon saannin tilaajalta pystyäkseen toimimaan turvallisesti tilaajan toimipaikalla? Tiedetäänkö esim. tilaajan työlupakäytäntö ja tilaajan määrittelemät luvanvaraiset työt? Tiedetäänkö luvanvaraiset työt ja työlupakäytännöt? Kuinka hyvin yritys on tietoinen oikeuksistaan saada tietoa tilaajalta turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä? Miten yritys on osoittanut kiinnostuksensa saadakseen tietoa, ja kuinka on toimittu? Onko tilaajan suunnalta saatu riittävästi tietoa siitä, mitä yritykseltä edellytetään, jotta turvallinen toiminta on mahdollista? Onko tietojen vaihto tilaajan kanssa riittävää, ja miten siitä edelleen kerrotaan henkilöstölle (tai/ja kohteessa työskenteleville)? Miten yritys on tiedottanut oman toimintansa vaikutuksista yhteisellä työpaikalla? Onko työhön ja työolosuhteisiin liittyviä vaaroja tunnistettu ja niiden riskejä arvioitu? Onko yhteisellä työpaikalla toimittaessa selvitetty esim. hätätilanteisiin liittyvät kokoontumispaikat? Onko toimittajayrityksen henkilöstö saanut tilaajan turvainfon ennen töiden aloittamista? Työturvallisuuslaki 738/2002, 50 tiedottaminen ja yhteistoiminta yhteisellä työpaikalla. 6 Työturvallisuuskeskus

2.8 Miten yritys on selvittänyt oman toimintansa vaikutukset yhteisen työpaikan turvallisuuteen, ja toimiiko se tämän edistämisessä?, miten yrityksessä on tiedostettu oman toimintansa vaikutukset yhteisen työpaikan turvallisuuteen ja miten yritys toimii yhteisen työpaikan turvallisuuden edistämisessä: Onko yrityksen henkilöstö perehdytetty siihen, kuinka toimitaan sellaisella työpaikalla, jossa on useamman yrityksen henkilöstöä yhtäaikaisesti töissä? Onko tällaisten tilanteiden vaaroja tunnistettu ja onko niihin liittyviä riskejä arvioitu? Tiedetäänkö, miten oman toiminnan vaikutuksista tulee tiedottaa yhteisen työpaikan eri osapuolille, onko esim. tilaajan puolelta annettu tähän ohjeita? Yhteisen työpaikan eri osapuoliin vaikuttavia työvaiheita ovat esim. pinnoitustyöt, maalaukset, hiekkapuhallukset, pesut jne. sekä yleensä sellaiset työt, joista voi aiheutua merkittävää melua, pitoisuuksia ilmaan, kulkuesteitä, kulkureittimuutoksia, tarpeita työvaiheistukseen tai aikataulutukseen. Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 yhteisellä työpaikalla toimivien huolehtimisvelvoite. 3. Turvallisuusosaamisen kehittäminen 3.1 Miten yritys perehdyttää ja opastaa henkilöstönsä yritykseen sekä työn turvalliseen tekemiseen, myös tilapäisen työvoiman, kuten lomittajat ja vuokratyövoiman tai ulkomaankieliset työntekijät?, miten yritys on järjestänyt henkilöstönsä koulutukset: Miten on järjestetty ammatillisen osaamisen koulutukset ja tason ylläpito sekä tähän liittyvä suunnitelma? Miten on järjestetty turvallisuuskoulutukset ja suunnitelmat? Pidetäänkö koulutuksiin osallistuneista kirjaa? Onko koulutetuilta otettu allekirjoitukset osallistumisesta? Mitkä turvallisuuden perustarpeet henkilöstölle on koulutettu? 3.2 Miten yrityksessä huolehditaan työturvallisuuskoulutuksista?, ovatko yrityksen esimiehet ja muu henkilöstö saaneet riittävästi sellaista koulutusta, jonka avulla heillä on mahdollisuus tiedostaa ja ymmärtää turvallisuuteen liittyvät vastuunsa toimia omissa tehtävissään turvallisuuden kannalta esimerkillisesti edistää ja kehittää turvallisuutta yrityksen toiminnoissa. 3.3 Miten yrityksessä huolehditaan kemikaalien käyttöön liittyvistä koulutuksista?, onko henkilöstön työtehtäviin liittyvissä tilanteissa tunnistettu kemikaalien vaaratekijät: Onko tunnistetuista vaaratekijöistä suoritettu riskien arviointi? Onko henkilöstö saanut perehdytystä turvallisesta kemikaalien käsittelystä? Miten yritys on huolehtinut kemikaalien käsittelyssä tarvittavista henkilönsuojaimista ja niiden käyttökoulutuksesta? Onko tilaajan käyttämistä kemikaaleista saatu riittävästi tietoa? Tilaajavastuu Tilaajavastuulain (1233/2006) velvoitteet ja valvonta. Tilaajavastuulain mukaan alihankintaa ja vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee selvittää taustatiedot alihankkijoistaan. Tiedot eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Tilaajavastuulaki koskee sellaisia työsuhteita ja urakoita, jotka kestävät yli 10 päivää ja ylittävät arvoltaan 7 500 euroa. Tilaajavastuulain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Sen laiminlyönnistä voidaan määrätä sakkoa. Vastuullinen palveluja toimittava yritys raportoi tilaajalle seuraavat tiedot: arvonlisävelvollisten rekisteritieto työnantajarekisteritieto ennakkoperintärekisteritieto verovelkatieto eläkevakuutustieto työehtosopimustieto vastuuhenkilötarkistus kaupparekisteriote. Työturvallisuuskeskus 7

Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi Alihankintayritysten turvallisuusarviointi Julkaisu on laadittu UPA-arviointimenetelmää käyttävien arvioijien tueksi. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä asioita kullakin arviointikysymyksellä on tarkoitus selvittää. Julkaisun toivotaan helpottavan ja yhdenmukaistavan arvioijien työtä sekä edistävän tilaajan ja toimittajan välistä turvallisuusyhteistyötä.