KIRJALLINEN KYSYMYS 721/2004 vp Alumiinisulattamon rakentaminen Borin ydinvoimalan yhteyteen Sosnovyi Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan ympäristövaliokunnan vierailun yhteydessä Moskovassa ja Pietarissa 21. 24.9. tuli esille, että siperialainen alumiinikombinaatti SUAL oli solminut aiesopimuksen Sosnovyi Borin ydinvoimalan kanssa alumiinisulattamon rakentamisesta Ust-Lugan piiriin, Sosnovyi Borin ydinvoimalan välittömään läheisyyteen. Tämän aiesopimuksen on hyväksynyt myös Leningradin alueen hallinto ja kuvernööri Serdjukov. Näin ei tapahtunut asian oltua aiemmin esillä, ja sen eteneminen tuolloin pysähtyi. Nyt hanke on edennyt ratkaisevasti alumiinikombinaatin liitettyä hankkeeseensa Ust-Lugan piiriä koskevan sosiaalipaketin. Sosnovyi Borin voimalassa on neljä grafiittihidasteista Tshernobyl-tyyppistä reaktoria. Alumiinisulattamon rakentaminen riippuvaiseksi voimalan sähköntuotannosta takaa Sosnovyi Borin ydinvoimalan toiminnan pitkälle tulevaisuuteen. Alumiinisulattamon toimintaan liittyy myös muu raskas ympäristörasitus raskasmetallipäästöineen, joka kohdistuu niin ilmaan kuin Suomenlahteenkin. Ust-Lugan piiri ja Sosnovyi Borin ydinvoimala sijaitsevat Suomen rannikolla, noin 100 kilometrin päässä Kotkasta. Yhdistyneiden kansakuntien alaisen Economic Commissio for Europe (ECE) puitteissa on mahdollisuus rajat ylittävään ympäristötiedon vaihtoon. Tähän liittyy myös ympäristövaikutusarvioinnin vaatimisen mahdollisuus naapurimaan teollisuushankkeesta, mikäli sen ympäristövaikutusten epäillään ylittävän rajan. Valitettavasti Venäjä ei ole ratifioinut tätä säätelevää ECE:n alaista Espoon sopimusta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen alumiiniyhtiö SUAL:n ja Sosnovyi Borin ydinvoimalan välisestä alumiinisulattamon rakentamista koskevasta aiesopimuksesta ja aikooko hallitus kääntyä Venäjän federaation hallituksen ja Leningradin alueen viranomaisten puoleen pyytääkseen selvitystä alumiinisulattamosta sekä sen ympäristövaikutuksista ilmaan ja Suomenlahteen sekä esittääkö hallitus kansainvälistä YVAselvitystä alumiinisulattamosta? Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2004 Pentti Tiusanen /vas Versio 2.1
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 721/2004 vp: Onko hallitus tietoinen alumiiniyhtiö SUAL:n ja Sosnovyi Borin ydinvoimalan välisestä alumiinisulattamon rakentamista koskevasta aiesopimuksesta ja aikooko hallitus kääntyä Venäjän federaation hallituksen ja Leningradin alueen viranomaisten puoleen pyytääkseen selvitystä alumiinisulattamosta sekä sen ympäristövaikutuksista ilmaan ja Suomenlahteen sekä esittääkö hallitus kansainvälistä YVAselvitystä alumiinisulattamosta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Leningradin alueella on ollut viime vuosina vireillä useita alumiinitehtaan rakennussuunnitelmia. Suomenlahden rannikko Leningradin alueella on alumiinitehtaan rakentamiselle houkutteleva paikka vientisatamien sekä Sosnovyi Borin ydinvoimalasta saatavan halvan sähkön vuoksi. Alumiinin tuotanto kuluttaa paljon energiaa. Sekä tehtaan raaka-aine että lopputuote olisi tarkoitus kuljettaa Suomenlahtea pitkin. Useiden arvioiden mukaan nyt järjestyksessä neljäs suunnitelma vaikuttaa siltä, että sillä olisi parhaimmat mahdollisuudet toteutua. Kyseessä on SUAL-Holding-yhtiö, joka kuuluu maailman kymmenen merkittävimmän alumiiniyhtiön joukkoon. Kuvernööri Serdjukov on antanut tukensa tälle hankkeelle allekirjoittamalla tämän vuoden heinäkuussa SUAL-Holdingin johtajan Vekselbergin kanssa sopimuksen taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteistyöstä. Primaarisen alumiinitehtaan merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat suuri energian käyttö, päästöt ilmaan (erityisesti fluoriyhdisteet), jätteet, suuret raaka-aineiden ja tuotteiden liikennevirrat ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset sekä näitä vähäisemmässä määrin vesipäästöt. Uusin tänä kesänä Leningradin alueen lehdissä julkaistu suunnitelma, josta myös eduskunnan ympäristövaliokunta oli saanut Venäjän vierailun aikana tietoa, koskee SUAL-Holding-yhtiön suunnitelmaa Ust-Lugan sataman lähelle rakennettavasta alumiinitehtaasta (n. 30 km Sosnovyi Borista länteen). Alumiinitehtaat sisältyvät YK:n Euroopan talouskomission alaisen ns. Espoon sopimuksen (valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus, SopS 67/1997) hankeluettelon kohtaan 4 (suuret ei-rautametallien tuotantoon tarkoitetut laitokset). Venäjä on allekirjoittanut Espoon sopimuksen 6.6.1991, mutta ei ole sitä ratifioinut. Vaikka sopimus ei ole voimassa Venäjällä, ovat sekä Suomi että Venäjä soveltaneet Espoon sopimusta useassa hankkeessa tavalla, jolla sopimusta sovellettaisiin, jos kummatkin valtiot olisivat sopimuksen osapuolia. Näin ollen Espoon sopimus tarjoaisi luontevan puitteen ympäristövaikutuksia koskevan tiedon vaihdolle myös kyseisessä alumiinitehdashankkeessa. Ympäristövaikutusten arvio on sisällytetty myös Itämeren suojelusopimukseen, mutta käytännössä sen toteuttaminen ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt HELCOMin piirissä on työryhmä, jonka tehtävänä on miettiä, mitkä toimet ovat HELCOMin sopimuksen alaisia ja mitkä Espoon sopimukseen kuuluvia. Aikaisemman kokemuksen mukaan tietojen saanti 2
Ministerin vastaus KK 721/2004 vp Pentti Tiusanen /vas on kuitenkin ollut helpompaa kahdenkeskisten yhteyksien kautta. Suomen ympäristöministeriö on suorassa keskustelussa tiedustellut rakennushankkeen realistisuutta ja ajankohtaisuutta Leningradin alueen ympäristökomitean varajohtajalta (Poutanen Prohorov 5.9.2004). Varajohtaja oli tietoinen suunnitelmien olemassaolosta, mutta ei antanut arviota hankkeen todennäköisyydestä. Hän totesi, että ympäristöarvio on välttämätön ja että mitään virallista menettelyä ei tältä osin ole aloitettu. Keskustelussa todettiin Espoon YVA-yleissopimuksen mukainen menettely Suomen preferenssinä tiedonvaihdolle. Venäjän uusi luonnonvarainministeri todennäköisesti vierailee Suomessa 26.10.2004 Suomen ja Venäjän metsähuippukokouksen yhteydessä, jolloin hänen tapaamisensa yhteydessä on tarkoitus ottaa tämä asia esille. Tulemme pyytämään sekä suullisesti että kirjallisesti venäläisiltä hanketta koskevia tietoja Espoon sopimuksen periaatteiden mukaisesti, jotta voimme arvioida, ulottuvatko sulaton vaikutukset Suomen alueelle asti. Suomen ympäristöministeriö sekä Suomen pääkonsulaatti Pietarissa seuraavat aktiivisesti tilanteen kehittymistä. Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2004 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 721/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Pentti Tiusanen /vänst: Är regeringen medveten om det föravtal som existerar mellan aluminiumbolaget SUAL och kärnkraftverket Sosnovyi Bor beträffande uppförandet av ett aluminiumsmältverk och ämnar regeringen vända sig till Ryska federationens regering och myndigheterna i Leningradområdet för att be om en utredning om aluminiumsmältverket och dess miljöverkningar på luft och på Finska viken samt kommer regeringen att föreslå en internationell MKB-utredning om aluminiumsmältverket? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I Leningradområdet har ett antal planer för uppförande av en aluminiumfabrik varit aktuella under de senaste åren. Finska vikens kust i Leningradområdet är ett attraktivt område med tanke på en aluminiumfabrik på grund av exporthamnarna och den billiga elektricitet som kan erhållas från kärnkraftverket Sosnovyi Bor. Aluminiumproduktion konsumerar mycket energi. Tanken är att både fabrikens råmaterial och dess slutprodukter skall transporteras på Finska viken. Enligt ett flertal bedömningar verkar den nuvarande fjärde planen ha de bästa möjligheterna att gå igenom. Det är fråga om bolaget SUAL- Holding, som hör till de tio viktigaste aluminiumbolagen i världen. Guvernör Serdjukov har gett detta projekt sitt stöd genom att i juli i år tillsammans med direktör Vekselberg vid SUAL- Holding underteckna ett avtal om ekonomiskt och socialt samarbete. De viktigaste miljöfrågorna i anslutning till en aluminiumfabrik är att den använder mycket energi, har stora utsläpp till luft (särskilt fluorföreningar), avfallet, de stora strömmarna av råmaterial och produkter jämte därtill hörande miljöverkningar samt i mindre utsträckning utsläppen till vatten. Den nyaste planen publicerades i somras i tidningarna i Leningradområdet, och också riksdagens miljöutskott informerades vid sitt besök om den. SUAL-Holdingbolaget planerar att uppföra en aluminiumfabrik nära hamnen Ust Luga (ca 30 km västerut från Sosnovyi Bor). Aluminiumfabriker ingår under punkt 4 (stora produktionsanläggningar för icke-ferrometaller) i i förteckningen över projekt i konventionen om miljökonsekvensbeskrivningar i ett gränsöverskridande sammanhang (FördrS 67/1997), den så kallade Esbokonventionen, som kom till stånd under FN:s ekonomiska kommission för Europa. Ryssland undertecknade Esbokonventionen den 6 juni 1991 men har inte ratificerat den. Även om Esbokonventionen inte är i kraft i Ryssland, har både Finland och Ryssland i ett flertal projekt tillämpat konventionen så som den skulle tillämpas, om vardera staten var part i projektet. Därigenom skulle Esbokonventionen erbjuda naturliga ramar för utväxling av information om miljökonsekvenserna också i det aktuella aluminiumfabriksprojektet. Bedömningen av miljökonsekvenser ingår också i konventionen om skydd av Östersjöområdets marina miljö, men dess genomförande i praktiken har inte fungerat på bästa möjliga sätt. Som bäst sitter en HELCOM-arbetsgrupp på 4
Ministerns svar KK 721/2004 vp Pentti Tiusanen /vas uppgiften att överväga vilka åtgärder som faller inom ramen för HELCOM-konventionen och vilka under Esbokonventionen. Enligt tidigare erfarenheter har det varit lättare att få information på basis av bilaterala kontakter. Finlands miljöministerium har i en direkt diskussion hos vice ordföranden i Leningradområdets miljökommitté hört sig för om hur realistiskt och aktuellt byggnadsprojektet är (Poutanen Prohorov 5.9.2004). Vice ordföranden var medveten om planernas existens men gjorde ingen bedömning av hur sannolikt det är att projektet genomförs. Han konstaterade att en miljökonsekvensbeskrivning är oundgänglig och att inget officiellt förfarande har inletts i detta hänseende. I diskussionen konstaterades att Finland föredrar förfarandet enligt Esbokonventionen om MKBförfarande vid utväxlingen av information. Rysslands nya minister för naturtillgångar besöker sannolikt Finland den 26 oktober 2004 i samband med skogstoppmötet mellan Finland och Ryssland, och avsikten är att ta upp denna fråga vid sammanträffandet. Vi kommer att i enlighet med principerna i Esbokonventionen be ryssarna om både muntlig och skriftlig information om projektet för att kunna bedöma om verkningarna av smältverket sträcker sig ända till Finlands territorium. Finlands miljöministerium och Finlands generalkonsulat i S:t Petersburg följer aktivt med hur situationen utvecklas. Helsingfors den 20 oktober 2004 Miljöminister Jan-Erik Enestam 5