Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Suomen AVIn toimialueella Yhdyshenkilöpäivä Uudenmaan toimijoille 12.10.2017 1
Esityksen sisältö 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 2) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uudenmaan kunnissa TEAviisarin vuoden 2015 tietojen mukaan 3) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisointi Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueelle vuonna 2017 4) Aluehallintovirastojen peruspalveluiden arviointi 5) Yhteenveto 2
Aluehallintoviraston hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan aluehallintovirastot ja Valvira valvoivat kuntien laajojen hyvinvointikertomusten laatimista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen raportointia valtuustolle. Valvonnan tietopohjana käytettiin THL:n vuoden 2015 kuntajohdon kyselyä Valvonnan myötä yhdeksälle ESAVIn 64 kunnasta annettiin ohjausta Terveyden ja hyvinvoinnin tila ja terveyden edistäminen Etelä-Suomessa Vuonna 2018 Valviran ja aluehallintovirastojen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonnan ja ohjauksen painopisteeksi suunnitellaan ennakkovaikutusten arviointia Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutukset (esim. opiskeluhuollon koulutus Helsinki 25.10.2017 hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöryhmä Taipalsaari 17.8.2017; hyvinvointiklinikka 8.2.2017 Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 16.10.2017 3
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain 11 mukaan Kunnan on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin Terveydenhuoltolain 12 mukaan Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain Kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus Kunnan on asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutaho Muu lainsäädäntö: Perustuslaki 19, Kuntalaki 1, 37, Sosiaalihuoltolaki 16.10.2017 4
Esimerkkejä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kunnassa (terveydenhuollon ja sosiaalihuollon lisäksi) Terveellinen, turvallinen ja liikkumista edistävä ympäristö Valaistut, auratut ja hiekoitetut kadut, turvalliset pyörätiet, terveysnäkökulman huomioivat rakennusmääräykset Kulttuuripalvelut ja harrastamisen paikat Kaupunginmuseot ja kansalaisopistot Sivistys, varhaiskasvatus ja koulut Koulupäivän liikunnan lisääminen Elinvoiman edistäminen Vaikeasti työllistyvien työllistymisen tukitoimet Liikuntapalvelut ja harrastamisen paikat Lähiliikuntapaikat Osallisuuden vahvistaminen Asukkaiden osallistumisen paikat ja mahdollistaminen, osallisuus palveluiden kehittämisessä Lähde: THL 5
Espoon Tillinmäessä päiväkoti ja vanhusten hoivakoti on rakennettu samaan taloon. Päiväkodin lapset käyvät mummolassa monta kertaa viikossa. Mummot ja vaarit käyvät vastavierailulla leipomassa ja laulamassa. Sukupolvien kohtaaminen tekee hyvää molemmille, lapset oppivat uusia asioita ja kuulevat tarinoita menneiltä ajoilta, ikäihmiset piristyvät silminnähden lasten tapaamisesta. Hyvinvointi ja terveys liittyvät kunnille jääviin muihin tehtäviin mm. koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen ja liikennejärjestelyihin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatiikin kunnilta uudenlaisia toimintamalleja sekä riittävää rahoitusta. Samalla on tärkeää turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuus osallistua vastedeskin mm. yksinäisyyden torjuntaan ja päihteidenkäytön ehkäisyyn tähtäävään työhön. (HS, pääkirjoitus, 14.9.2017) 6
2) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uudenmaan kunnissa TEAviisarin vuoden 2015 tietojen mukaan 7
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uudellamaalla (1/2) 100-75 pistettä= hyvä tulos 74-25 pistettä= parannettavaa 24-0 pistettä= huono tulos Kunnat Päätösten ennakkoarviointi käytössä Valtuustolle raportoitu Laaja hyvinvointi kertomus Tavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmassa Johtamisvastuu terveyden edistämisessä 1. Askola 62 86 Kyllä 100 50 2. Espoo 62 100 Kyllä 78 100 3. Hanko 0 0 Kyllä 78 67 4. Helsinki 25 100 Kyllä 67 83 5. Hyvinkää 0 86 Kyllä 22 50 6. Inkoo - - Kyllä - - 7. Järvenpää 75 100 Kyllä 89 83 8. Karkkila 0 0 Kyllä 0 67 9. Kauniainen 62 14 Kyllä 67 100 10. Kerava 12 0 Kyllä 44 17 11. Kirkkonummi 0 14 Kyllä 56 100 12. Lapinjärvi 0 86 Kyllä 11 33 13. Lohja 0 86 Kyllä 89 100 14. Loviisa 25 86 Kyllä 56 100 Lähde: Teaviisari 2015 8
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uudellamaalla (2/2) Kunnat Päätösten ennakkoarviointi käytössä Valtuustolle raportoitu Laaja hyvinvointi kertomus Tavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmissa Johtamisvastuu terveyden edistämisessä 15. Myrskylä 0 0 Kyllä 0 0 16. Mäntsälä 12 86 Kyllä 0 50 17. Nurmijärvi 25 100 Kyllä 67 67 18. Pornainen 0 100 Kyllä 100 83 19. Porvoo 50 71 Kyllä 33 0 20. Pukkila 0 86 Kyllä 0-21. Raasepori - - Kyllä - 100 22. Sipoo 50 14 Kyllä 89 83 23. Siuntio 0 0 Kyllä 100 83 24. Tuusula 0 14 Kyllä 0 83 25. Vantaa 75 100 Kyllä 100 67 26. Vihti 12 14 Kyllä 56 67 Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/pol Johdon tuki Lähde: Teaviisari 2015 16.10.2017 9
3) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisointi Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueelle vuonna 2017 10
Ennakkovaikutusten arviointi (EVA) Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella (1/2) 11
Ennakkovaikutusten arviointi (EVA) Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella (2/2) Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/ POL Johdon tuki 16.10.2017 12
Väestöryhmien väliset terveyserot Sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen toimenpiteet on huomioitu kaikissa Etelä-Karjalan kuntien (8) hyvinvointikertomuksissa. Päijät- Hämeessä (8) ja Uudellamaalla (19) sekä Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa (5) kunnassa sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen toimenpiteet on sisällytetty hyvinvointikertomuksiin 13
Sosioekonomisten terveyserojen indikaattorit 1. Alkoholi liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (vuonna 2015) % 2. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 25 39 v., % (vuonna 2016) 3. Päivittäin tupakoivien osuus, % 4. Sepelvaltimotauti-indeksi (v. 2013) 5. Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus, % 6. Kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin / 100 000 asukasta Koko maa (2016) Etelä-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Päijät-Häme Uusimaa Naiset 20 20,8 24 22,3 21,9 24 Miehet 36,7 32,9 37,7 27,8 33,6 35,7 Naiset 1,2 1,2 1,3 1,8 1,1 1,0 Miehet 1,5 1,3 1,6 1,3 1,6 1,2 Naiset 12,3 11,1 15,0 13,6 16,2 12 Miehet 12,8 16,1 21,3 17,3 17,8 15,5 Yhteensä 100 142,1 104,7 91,6 113,7 69,2 Naiset 26,4 25,6 24,3 25 24,6 21,5 Miehet 29 30 34,9 23,8 34,3 24 Naiset 19,3 25,6 16,5 15,7 21,2 14,8 Miehet 22,4 26,1 28,3 27,9 19,4 18,9 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 16.10.2017 14
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen raportointi valtuustolle ESAVIn alueen maakunnissa valtuustolle raportoitiin pääasiassa väestön elinoloista ja elintavoista sekä elinympäristön terveellisyydestä. Uudenmaalla jokaisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alueesta raportoitiin yli puolessa maakunnan kunnista. 15
Kunnassa laadittu hyvinvointikertomus Etelä-Suomen AVIn toimialueella 58 kuntaa 62 kunnasta on laatinut laajan hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointikertomukset puuttuvat kolmesta Kanta- Hämeen ja yhdestä Kymenlaakson kunnasta. 16
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteiden määrittely Uudellamaalla määrittely on tehty 19 kunnassa ja Päijät-Hämeessä kuudessa ja Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä kolmessa kunnassa. Toimenpiteet laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteiden toteuttamiseksi on määritelty kaikissa Etelä-Karjalan kuntien toiminta- ja taloussuunnitelmissa. 17
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantamittarit Kunnan omat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantamittarit olivat käytössä Kymenlaaksossa (6), Kanta-Hämeessä (7) ja Etelä-Karjalassa (6). Kansallisia seurantamittareita käytettiin yli puolessa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnissa. Uudellamaalla kunnilla oli käytössä sekä omia (16) että kansallisia seurantamittareita (15). 18
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot maakunnittain (1/2) 19
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot maakunnittain (2/2) 20
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Kokopäiväinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori toimii kahdeksassa Etelä- Suomen AVIn toimialueen kunnassa. Osa-aikaisia koordinaattoreita toimii 25 kunnassa ja yhteistoiminta-alueella toimii kolme koordinaattoria. 21
Alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila, toimintamallit ja kehittämistarpeet Uudellamaalla Yhteistyörakenteet Uudenmaan erityispiirteenä ovat kansallisesti suurimmat erot kuntien koossa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resursoinnissa sekä tarpeissa alueelliseen yhteistyöhön Alueen viidellä sairaanhoitoalueella on omia yhteistyöperinteitä ja muotoja, jotka palvelevat osin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita HUS:in perusterveydenhuollon yksikön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat ovat koordinoineet alueen kuntien hyte-vastuuhenkilöiden verkostoa. Verkostotyön keinoin tuetaan hyvien käytäntöjen jakamista, yhteistyössä oppimista sekä alueellisen yhteistyön vahvistumista. HUSin toimesta on laadittu alueellinen hyvinvointikertomus ja laatusuositus. Osaaminen, tiedonhallinta ja arviointi Osaaminen ja tieto katsotaan alueella olevan riittävällä tasolla Väestön hyvinvointi ja terveys nähdään yhtenä alueellisena kilpailu- ja menestystekijänä Sote-aluetta rakennettaessa hyte on mukana kaikissa työryhmissä (ei ole omaa työryhmää) Osaamispotentiaalin parempaa hyödyntämistä varten tarvitaan alueelliselle hyte-työlle johtajuutta ja integroimista vahvasti koko maakunnan ja maakunnallisen palvelujärjestelmän kehittämistä. Jatkokehittäminen Maakunnalle ehdotetaan vahvaa järjestäjäfunktiota ja kehittämis- ja asiantuntijatoimintoa. Asiantuntijoilla on eettinen velvollisuus puuttua juurisyihin ja toimia näyttöön pohjautuen tavoitteellisesti juurisyiden muuttamiseksi. Erikoissairaanhoidon rooli voisi olla mm. tiedon tuotannon vahvistamisessa ja asiantuntija-avun antamisessa muille toimijoille mukaan lukien kunnat, koko maakunta, työnantajat, kolmas sektori. Lähde: Bots, S., Lehikoinen, H. & Perttilä, K (2016). Alueellisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja toimintamallien nykytila ja kehittämistarpeet 16.10.2017 22
4) Aluehallintovirastojen peruspalveluiden arviointi vuonna 2015 23
1. Esiopetuksen toimeenpano 2. Svenskspråkiga förskolan 3. Perusopetuksen alueellinen saatavuus Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden arviointikohteet vuonna 2015 www.patio.fi 4. Utvärdering gällande grundläggande utbildning 5. Toisen asteen koulutuksen alueellinen saatavuus 6. Utvärdering av tillgängligheten till svenskspråkig utbildning på andra stadiet 7. Kuntien kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa 8. Käyttömaksu- ja käyttövuoropolitiikan vaikutus liikuntapaikkojen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen 9. Kunnallisen nuorisotyö saatavuus 10. Kirjastopalvelujen saatavuus 11. Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut 12. Pelastustoimi, ennalta estävä työ 13. Pelastustoimi, nopean avun saanti Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 16.10.2017 24
Nuorten kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella Ahdistuneisuusmittari (GAD-7) 25 Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala 20 15 19 17 17 16 15 17 16 16 12 12 19 19 18 19 17 10 5 6 6 7 6 5 6 6 5 6 4 6 7 7 6 6 0 Peruskoulu 8.9. luokat (pojat) Peruskoulu 8.9. luokat (tytöt) Lukion 1. ja 2. vuoden (pojat) Lukion 1. ja 2. vuoden (tytöt) Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden (pojat) Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden (tytöt) Lähde: Kouluterveyskysely 2015 Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 16.10.2017 25
Kouluterveyskysely 2017 Peruskoulun 8. ja 9. luokan, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tytöt kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi sekä kokevat useammin kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kuin pojat kaikissa ESAVIn maakunnissa. 26
5) Yhteenvetoa 27
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa ja maakunnassa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Hyvinvointi ja terveyden edistäminen osaksi kuntastrategiaa ja taloussuunnittelua Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakkoarviointi Hyvinvointikertomus Hyvinvointiryhmä tms. Hyvinvointikoordinaattori Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnissa Hyvinvointi ja terveys osaksi maakuntastrategiaa ja palvelulupausta Päätösten ennakkoarviointi Alueellinen hyvinvointikertomus Tuki kunnille Vastuuhenkilö(t) ja ryhmät Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros (Lähde:THL) 28
Valmistautumista mitattiin kysymyksillä Valmistautuminen maakuntauudistukseen: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntien tilanne maakunnittain Tarkistettu vastuutahot Etelä-Karjala (75 %) Päijät-Häme (67 %), Uusimaa (42 %), Kymenlaakso (33%), Kanta-Häme (0%) Tarkistettu hyvinvointikoordinaattorin sijoittuminen ja tehtävät Etelä-Karjala (75 %) Päijät-Häme (67 %), Uusimaa (23 %), Kanta-Häme (13%), Kymenlaakso (0%) Sovittu hyvinvointikertomuksen tekemisestä jatkossa Etelä-Karjala (88 %) Päijät-Häme (78 %), Kanta-Häme (63%), Uusimaa (58 %), Kymenlaakso (17%) Sovittu järjestöyhteistyön toteutuksesta Etelä-Karjala (63 %), Uusimaa (35 %), Päijät-Häme (33 %), Kanta-Häme (25%), Kymenlaakso (17%) Sovittu henkilöstön osallistumisesta muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen Määritelty tulevia yhdyspintapalveluita (joita maakunta ja kunta toteuttavat yhdessä) Osallistuttu alueellisten yhteistyörakenteiden suunnitteluun ja kehittämiseen Etelä-Karjala (88 %), Kanta-Häme (63 %), Kymenlaakso (50%), Uusimaa (42 %), Päijät-Häme (33 %), Etelä-Karjala (88 %), Päijät-Häme (56 %), Kanta-Häme (43 %), Uusimaa (42 %), Kymenlaakso (0%) Etelä-Karjala (100 %), Kymenlaakso (100%) Päijät-Häme (89 %), Kanta-Häme (75 %), 29
Kiitoksia mielenkiinnosta! 30