TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2001
Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 2 Yleistä... 4 Tulot... 7 Menot... 8 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri... 9 Hallinto... 10 Tuloslaskelma... 14 Tas e... 15 Tilinpäät ö ksen liitetiedot... 16 Tilintarkastuskertomus... 24 Lainsääd ä ntö... 26
Toimitusjohtajan katsaus Työttömyysvakuutusrahaston toiminnassa vuosi 2001 merkitsi suurta muutosta aiempaan. Rahaston tehtävät ja vastuu kasvoivat olennaisesti ja rahastosta tuli entistä itsenäisempi ja merkittävämpi toimija työttömyysvakuutusmaksun perinnässä, työttömyysetuuksien rahoituksessa ja sijoitustoiminnassa. Taustalla on valtionhallinnon yleisempi pyrkimys siirtää toimeenpanoon liittyvät tehtävät pois lainsäädännön valmistelusta ja valvonnasta vastuussa olevilta ministeriöiltä. Työttömyysturvan toimeenpanoon liittyvät tehtävät on siirretty pääosin Vakuutusvalvontavirastolle ja työttömyysvakuutusrahastolle. Vakuutusvalvontavirasto sai myös tehtäväkseen työttömyysvakuutusrahaston talouden valvonnan yleisvalvonnan säilyessä sosiaali- ja terveysministeriöllä. Rahastolle siirtyi kertomusvuoden maaliskuun alusta vastuu työttömyysvakuutusmaksun perintämenettelyn ohjauksesta, valvonnasta ja kehittämisestä. Tämä johti rahaston entistä laajempaan yhteistyöhön Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja sen jäseninä olevien vakuutuslaitosten kanssa. Kertomusvuoden aikana neuvoteltiin vuotta 2002 koskeva perintäsopimus kokonaan uudelta pohjalta ja aloitettiin mittava työttömyysvakuutusmaksun perinnän ohjeistustyö. Huhtikuun alusta alkaen rahasto sai tehtäväkseen vastata itsenäisesti työttömyyskassojen ennakoista ja niiden käytön seurannasta. Tehtäviin lisättiin myös kassojen valtionosuuksien maksatus. Uudistuksesta seurasi, että työttömyyskassat hakivat lokakuussa seuraavan vuoden (2002) ennakot työttömyysvakuutusrahastolta eikä enää sosiaali- ja terveysministeriöltä. Työttömyysvakuutusrahasto myös päätti ensimmäistä kertaa työttömyyskassoille maksetusta jäsenmaksujen tasauksesta. Näiden rahaston kahden päätehtävän, työttömyysvakuutusmaksun perinnän ja työttömyysetuuksien rahoituksen, ohella korostui kolmantena tehtäväalueena sijoitustoiminta. Sijoitettavan pääoman määrä kasvoi kertomusvuoden aikana tuntuvasti ja rahasto päätti myös aloittaa oman salkun hoitamisen. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät lisääntyivät vielä uuden, 1.6.2001 voimaan tulleen työsopimuslain myötä. Työsopimuslain mukaan työttömyysvakuutusrahasto on yksi osapuoli työsuhteen päättämistä koskevissa riita-asioissa, jos niissä päätetään ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saaneen henkilön oikeudesta vahingonkorvaukseen työttömyysajan palkkamenetyksistä. Kun lakia sovelletaan vasta sen voimassaoloaikana ilmoitettuihin työsuhteen päättämisiin tai lomautuksiin, ei rahaston tietoon tullut kertomusvuoden aikana kuin muutama tällainen riita-asia. Juttujen määrä kasvanee tuntuvasti vuoden 2002 aikana, sillä työsopimuslaki koskee tuomioistuimessa päätettävien riita-asioiden ohella myös osapuolten kesken sovittavia vahingonkorvaustapauksia. Toimitusjohtajan katsaus 2
Työttömyysvakuutusrahasto ei enää voinut selviytyä lisääntyneistä tehtävistään entisellä kahden hengen toimistollaan. Kertomusvuoden aikana rahastoon palkattiin laskentasihteeri ja rahoituspäällikkö ja päätettiin lisäksi rahoitussuunnittelijan palkkaamisesta. Vuoden 2002 talousarviota käsitellessään hallinto päätti tämän lisäksi varautua vielä yhteen lisärekrytointiin vuoden 2002 aikana, jos tarve niin vaatii. Marraskuussa työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta. Kokonaisuudistus sisältää esityksen merkittävästä lisätehtävästä työttömyysvakuutusrahastolle, jos nykymuotoinen työttömyyseläke lakkautetaan ehdotuksen mukaisesti. Työttömyyseläkkeeseen sisältyvä työnantajan omavastuu pitäisi toteuttaa työttömyysturvajärjestelmässä ja sen toimeenpanosta vastaisi rahasto. Asiaa koskeva lainsäädäntövalmistelu on käynnistynyt ja vasta sen yhteydessä keväällä 2002 selviää, kuinka mittavasta ja mistä alkaen toteutuvasta tehtävälisäyksestä tässä on kyse. Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi kertomusvuoden aikana ennakoitua paljon paremmin. Työttömyyskassamenot alittivat ja työttömyysvakuutusmaksutulot ylittivät selvästi talousarvioluvut. Sijoitustoiminnassa osakkeiden osuus oli sen verran pieni, ettei rahasto jäänyt pörssikurssien laskusta huolimatta merkittävästi tuottotavoitteistaan. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin määrä ylittikin kertomusvuoden lopussa noin miljardilla markalla lakisääteisen enimmäismääränsä. Rahaston tarkoitusta ja talouden suhdannekiertoa ajatellen tästä oli hyötyä koko kansantaloudellekin ja työttömyysvakuutusrahasto saattoi tähän nojaten esittää työttömyysvakuutusmaksujen määrien alentamista vuodelle 2002. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti rahaston esityksen 28.11.2001. Työttömyysvakuutusmaksujen alentamispäätös vuodelle 2002 vähentää vakuutusmaksutuloa noin 300 miljoonaa euroa eli 1800 miljoonaa markkaa vuoden 2001 tasosta. Rahaston vuoden 2002 tilinpäätös tulee olemaan alijäämäinen, jolloin suhdannepuskurin koko putoaa lähelle sen lakisääteistä enimmäismäärää. Edellä kerrottu voimakas muutos rahaston toiminnassa on vaatinut hallinnolta, henkilökunnalta ja yhteistyökumppaneiltamme suurta venymistä ja joustamista. Haluankin kiittää hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniä asiallisesta, tehokkaasta ja tulevaisuuteen tähtäävästä rahaston toiminnan ohjaamisesta. Henkilöstöä kiitän suuresta työtehosta ja tunnollisuudesta jatkuvasti kasvavissa työpaineissa. Kiitän myös kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä rahaston tehtävien asianmukaiseksi täyttämiseksi. Heikki Pohja toimitusjohtaja Toimitusjohtajan katsaus 3
Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 1. LAINSÄÄDÄNNÖLLISET PUITTEET Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä Vakuutusvalvontaviraston valvoma itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen. Toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), joka tuli voimaan 1.9.1998, asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98), joka tuli voimaan 1.1.1999 sekä työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/98), joka tuli voimaan 1.12.1998. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin muutoksella työttömyysvakuutusrahastolle annettiin 1.3.2001 lukien vastuu työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanon ohjaamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työeläkelisien ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi vuoden 2001 lopulla työttömyysvakuutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen neuvotteleman sopimuksen, jonka mukaan työttömyysvakuutusrahas- to voi maksaa kertymävuoden arvioidun työeläkelisämaksun kokonaan ennakkona. Näin rahastolle ei enää jäisi työeläkelisästä johtuvaa siirtovelkaa tilivuoden lopussa. Velkapääomalle on maksettu korkoa laskuperustekoron (kertomusvuonna 5,75 %) mukaan. Työeläkelisämaksun lopullinen määrä vahvistetaan kuitenkin edelleen vasta seuraavan vuoden toukokuussa, jolloin mahdollinen maksun palautus tai lisämaksu suoritetaan seuraavan kesäkuun aikana. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain 19 a :n (556/1998) nojalla hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrän jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Tasaukseen ei voitu käyttää koko hallintoneuvoston aiemmin päättämää määrää (70 mmk), koska työttömyyskassamenot jäivät vuonna 2000 ennakoitua pienemmiksi. Työttömyyskassalaissa on säädetty tasaukseen käytettävästä enimmäismäärästä, joka on 0,75 % työttömyyskassojen kalenterivuonna maksamista etuuksista. Työttömyysvakuutusrahasto on työttömyyskassalain 19 a :n 2 momenttiin tehdyn muutoksen (913/2000) jälkeen määrännyt 1.3.2001 Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 4
RAHASTON HENKILÖ KUNTA Edessä vasemmalta laskentasihteeri Tuija Pahikka-aho, toimitusjohtaja Heikki Pohja ja taloussihteeri Tuire Tuomola, takana rahoituspäällikkö Tapio Oksanen Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 5
alkaen ne perusteet, joiden mukaan jäsenmaksujen tasaus maksetaan kassoille. Rahasto vastaa lisäksi palkkaturvasta annetun lain (866/98) nojalla valtion palkkaturvamenoista sekä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijäin lomautuksista ja työttömyysturvan lisäpäivistä sekä erorahasta, erorahan aikuiskoulutuslisästä ja ammattikoulutusrahasta aiheutuvista menoista. Työttömyysvakuutusrahasto on rahoittanut 1.8.2001 alkaen aikuiskoulutustuen ansio-osan ja hallintokulut. Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 :n nojalla Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Huhtikuun alusta voimaan tulleen työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/ 2001) mukaan työttömyyskassojen ennakoiden haku ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta siirtyivät sosiaalija terveysministeriöltä työttömyysvakuutusrahastolle. Sosiaali- ja terveysministeriö myös maksaa rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin, ellei työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johdu. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin 1.4.2001 alkaen. Uuden 1.6.2001 voimaan tulleen työsopimuslain (55/2001) mukaan tuomioistuimen on kuultava työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevissa riita-asioissa, jos kantajalle on maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Tästä päivärahamenosta on vahingonkorvaukseen tuomitun työnantajan pääsäännön mukaan maksettava 75 % työttömyysvakuutusrahastolle. Jos korvausvelvollisuudesta tehdään sopimus, on siinä mainittava rahastolle tuleva osuus. Työttömyysvakuutusrahastolle suoritettavasta korvauksesta samoin kuin sopimusjäljennöksen toimittamisesta vastaa työnantaja. Rahaston toimintaa on kertomusvuoden aikana kehitetty ja henkilöstöresursseja vahvistettu vastaamaan lisääntyviä tehtäviä. Toimitilat on vuokrattu Koulutus- ja erorahastolta, jolta myös on ostettu toimistopalveluja. 2. TALOUS JA SIJOITUSTOIMINTA Sijoitusmarkkinat kehittyivät samankaltaisesti kuin vuonna 2000. Osakekurssit laskivat toista vuotta peräkkäin, ja korot olivat laskussa pääosan vuotta 2001. Keskeiset osakeindeksit laskivat tarkastelukaudella 10 20 %, ja korkoindeksit nousivat 5 6 %. Rahaston varsin korkopainotteinen sijoitussalkku menestyi näissä oloissa kohtuullisesti, ja sijoitukset tuottivat markkina-arvoilla laskettuna 3,4 prosenttia. Rahaston vuodelle 2001 hyväksyttyä sijoitussuunnitelmaa tarkistettiin 27.8.2001. Johtokunta päätti 23.10.2001, että rahasto perustaa oman sijoitussalkun. Oman salkun hoito käynnistyi marraskuussa. Muutoin sijoitusomaisuuden hoito jatkui edellisvuonna päätetyllä tavalla siten, että osa sijoitusomaisuudesta on ollut yhtä suurina osuuksina kolmen ulkopuolisen salkunhoitajan hoidettavana. Lisäksi maksuliiketilillä olleita varoja on sijoitettu aktiivisesti, mutta lyhytaikaisesti niin, että maksuvalmius on koko ajan säilynyt hyvänä. Maksuliikepankki valittiin syksyllä tarjouskilpailun perusteella. Rahamarkkinasijoittamista on niinikään kilpailutettu ja sijoittamista sen perusteella hajautettu. Johtokunta hyväksyi 18.12.2001 sijoitussuunnitelman vuodelle 2002. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 6
TULOT TYÖ NANTAJAN TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSMAKSU Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2001 vahvistettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä (1066/2000). Se laski 0,8 prosenttiin (edellisenä vuonna 0,9 %) palkasta palkkasumman ensimmäiseen viiteen miljoonaan markkaan saakka ja sen ylittävältä osalta maksu oli 3,1 prosenttia (3,45 %). Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,8 prosenttia (0,9 %) palkkasummasta ja viiden miljoonan markan ylittävältä osalta 1,8 prosenttia (2 %). Työttömyysturvalain 1a :ssä (1317/94) tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,8 prosenttia (0,9 %) palkkasummasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä 6 685 mmk, kun niitä edellisenä vuonna kertyi 6 796 mmk. PALKANSAAJAN TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSMAKSU Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistettiin samoin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Maksun suuruus oli 0,7 % (edellisenä vuonna yksi prosentti) työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,4 prosenttia. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua kertyi 1 965 mmk, kun sitä edellisenä vuonna kertyi 2 673 mmk. VALTIONOSUUS Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi työttömyysvakuutusrahastolle valtionosuuksien ennakkoa vuoden 2001 huhti-joulukuussa 2 179 mmk. KORVAUKSET Työttömyysvakuutusrahasto kirjasi tuloksi Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan rahastolle välittämän korvauksen, jolla laittomaan irtisanomiseen syyllistynyt työnantaja korvasi tuomioistuimen päätökseen perustuen työntekijän saaman työttömyyspäivärahan rahoituskustannuksia. Rahaston saama korvausosuus oli 87 019 mk. Uuden työsopimuslain mukaisia korvausosuuksia ei vielä saatu kertomusvuonna. SIIRTYMÄ MAKSU Työttömyysvakuutusrahastolle ei enää maksettu kertomusvuonna työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun asetuksen 3 :ssä tarkoitettua siirtymämaksua, koska lainkohta kumottiin vuoden 2000 lopussa. Talousarviossa oli ennakoitu siirtymämaksun tuotoksi 60 mmk. Siirtymämaksua määrättäessä oli alunperin tarkoitus verrata vuonna 2000 maksettuihin etuuksiin kohdistuvia valtion ja työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuuksia siihen, mitä sanottujen menojen valtion ja Työttömyyskassojen keskuskassan rahoitusosuudet olisivat olleet vuonna 1998 voimassa olleen vanhan lainsäädännön perusteella. SIJOITUSTEN KORKOTULOT Rahaston varat olivat tilivuoden lopussa sijoitettuina eri pituisiin joukkovelkakirjoihin 759 mmk (674 mmk), osakkeisiin 79 mmk (52 mmk), sijoitusrahastoihin 225 mmk (137 mmk), kapitalisaatiosopimuksiin 208 mmk (197 mmk) ja rahamarkkinasijoituksiin 3 111 mmk (2 634 mmk). Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 122 mmk (78 mmk). Sijoitusten keskimääräinen tuotto oli 3,4 prosenttia. Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 4 389 mmk (3 697 mmk). Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 7
MENOT ELÄ KETURVAKESKUS Työttömyysvakuutusrahasto vastasi työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä (561/1998) tarkoitetun työeläkelisämaksun suorittamisesta Eläketurvakeskukselle. Kertomusvuoteen kohdistuva Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen työeläkelisämeno oli 1 868 mmk (1 894 mmk). Työeläkelisämaksua maksettiin kertymävuoden aikana mahdollisimman paljon ennakkona niin, että vuoden vaihteessa siirtovelaksi jäi enää 243 mmk (1 105 mmk). Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. Vuoden 2000 lopullinen meno oli 2 092 mmk. VA LT I O N E L Ä KERAHASTO Työttömyysvakuutusrahasto vastasi valtion eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun suorittamisesta eläkerahastolle. Kertomusvuoteen kohdistuva työeläkelisämaksumeno oli 55 mmk. Rahaston arvioidaan saavan palautuksena vuonna 2001 maksamistaan ennakoista 13 mmk. Kertomusvuoden maksun suuruuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. Vuoden 2000 lopullinen meno oli 83 mmk, joka kuitenkin koostui useamman vuoden maksusta. KANSANELÄ KELAITOS Työttömyysvakuutusrahasto tilitti kansaneläkelaitokselle rahoituslain (555/1998) 8 ja 23 :n mukaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen perustukien rahoittamiseen määrän, joka keskimäärin vastasi työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Ennakkomaksua suoritettiin 345 mmk (415 mmk) sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen perustuen. KOULUTUS- JA ERORAHASTO Työttömyysvakuutusrahasto vastasi koulutusja erorahastosta annetun lain (537/1990) 4 :n mukaisen määrän suorittamisesta Koulutus- ja erorahastolle. Maksun suuruuden vahvisti rahaston esityksestä sosiaali- ja terveysministeriö ja se oli 0,075 prosenttia työnantajan maksamista palkoista. Työttömyysvakuutusrahasto suoritti koulutus- ja erorahamaksun ennakkoa 199 mmk (133 mmk). Lopullinen maksun määrä vahvistetaan palkkatilaston valmistuttua. TYÖ MINISTERIÖ Työttömyysvakuutusrahasto vastasi palkkaturvalain (866/1998) 31 :ssä säädetyn mukaisesti valtiolle aiheutuneiden palkkaturvamenojen suorittamisesta työministeriölle. Palkkaturvakustannuksia maksettiin työministeriön lähettämän laskun perusteella 116 mmk (96 mmk). TYÖ TTÖ MYYSKASSAT Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksettiin työttömyyskassoille työttömyysturvalain (602/1984) mukaiset työttömyyspäivärahat, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaiset koulutustuet, vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaiset vuorottelukorvaukset ja työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) mukaiset koulutuspäivärahat. Rahasto vastasi näiden etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät olleet niistä vastuussa. Työttömyyskassoille maksettiin lomautusajan päivärahojen ja työttömyysturvalain 26 :n tarkoittamien lisäpäivien menoista 94,5 %. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 8
Rahasto suoritti lisäksi työttömyyskassoista annetun lain (603/1984) perusteella eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi jäsenmaksujen tasausta työttömyyskassoille 67,2 mmk (70) mmk. Työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan 4 599 mmk (5 097 mmk). Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 2 179 mmk. VAKUUTUSYHTIÖ T Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Valtiokonttori peri valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuivat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton sekä rahas- ton ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Perintäkorvauksia maksettiin vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorille yhteensä 46,4 mmk (47,1 mmk). HALLINTOKULUT Rahaston hallintokulut olivat 3,4 mmk (1,9 mmk). KORKOKULUT Työeläkelisävastuun nettokorkomeno oli 1,1 mmk (34,7 mmk). TILIKAUDEN YLIJÄÄM Ä Rahaston varsinaiset tulot olivat 10 830 mmk (9 503 mmk) ja menot 9 412 mmk (7 771 mmk). Sijoitustuottoja kertyi 182,6 mmk (98,9 mmk) ja sijoituskuluja 59,8 mmk (20,9 mmk), joten sijoitustuottojen nettomäärä oli 122,8 mmk (77,9 mmk). Tilikauden ylijäämä oli 1 539 mmk (1 775 mmk). RAHASTON VARALLISUUSASEMA JA SUHDANNEPUSKURI Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Laissa tarkoitettu rahaston enimmäismäärä vuonna 2001 oli noin 3 000 mmk (noin 500 miljoonaa euroa). Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 4 652 mmk (4 027 mmk). Rahaston kertynyt ylijäämä oli 4 209 mmk (2 669 mmk) ja siirtovelat 443 mmk (1 358 mmk), johon sisältyy Eläketurvakeskukselle olevaa velkaa työeläkelisämaksusta 243 mmk (1 105 mmk) ja työministeriölle olevaa velkaa palkkaturvamenosta 116 mmk (96 mmk). Rahaston hallintoneuvoston 24.10.2001 hyväksymän vuotta 2002 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan 31.12.2002 bruttomääräisesti noin 533 miljoonaa euroa (3 167 mmk) ja nettomääräisesti 502 miljoonaa euroa (2 987 mmk). Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 9
HALLINTO HALLINTONEUVOSTO Valtioneuvosto nimitti 10. joulukuuta 1998 työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäseniksi 1.1.1999 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi: konsernijohtaja Björn Mattsson, Danisco Finland Oy toimitusjohtaja Simo Palokangas, HK Ruokatalo Oyj yrittäjäneuvos Taisto Sorjonen, Tasowheel Oy johtaja Esko Tulikoura, Skanska Oy (TT) (TT) (TT) (TT) toimitusjohtaja Ari Karvonen, Ari Karvonen Ky toimitusjohtaja Matti Kyytsönen, ISS Suomi Oy henkilöstöjohtaja Aino Toikka, SOK (PT) (PT) (PT) apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi, Oulu projektijohtaja Marjatta Miettinen, Helsinki henkilöstöjohtaja Pekka Palola, Tampere (KT) (KT) (KT) hallintojohtaja Leena Rantanen, Kirkkohallitus (KiSV) toimitusjohtaja Esko Murto, Huiskulan Puutarha Oy (MTL) talouspäällikkö Seppo Berg, Metallityöväen Liitto toimialajohtaja Pekka Rautaporras, KTV puheenjohtaja Maj-Len Remahl, PAM (SAK) (SAK) (SAK) puheenjohtaja Christina Holmlund, SUORA puheenjohtaja Mikko Mäenpää puheenjohtaja Risto Piekka (STTK) (STTK) (AKAVA) Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Mikko Mäenpää ja varapuheenjohtajana Matti Kyytsönen. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 10
JOHTOKUNTA Hallintoneuvosto valitsi 27.10.2000 johtokunnan jäseniksi vuodeksi 2001 työmarkkinaosapuolten esityksestä seuraavat henkilöt: osastopäällikkö Risto Alanko työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri pääsihteeri Seppo Junttila johtaja Markku Koponen TT KT STTK PT neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty AKAVA lakimies Janne Metsämäki SAK toimitusjohtaja Arto Ojala osastopäällikkö Pertti Parmanne toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola johtaja Seppo Riski neuvottelupäällikkö Heikki Saipio sopimusjohtaja Risto Voipio PT SAK MTL TT KT KiSV Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Seppo Riski ja varapuheenjohtajaksi Pertti Parmanne. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 11
TILINTARKASTAJAT Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Arthur Andersen Oy. Tarkastustoimintaa johti KHT, KTM Simo Koskenlahti. TOIMISTO Työttömyysvakuutusrahaston toimisto on ollut Koulutus- ja erorahaston toimitilojen yhteydessä, Kalevankatu 12, Helsinki. Rahaston toimitusjohtajana toimi oikeustieteen kandidaatti Heikki Pohja. Rahaston maksuliikennettä ja kirjanpitoa hoiti taloussihteeri Tuire Tuomola, työttömyyskassojen ennakoita ja osin myös maksuliikennettä ja kirjanpitoa laskentasihteeri Tuija Pahikka-aho (17.4.2001 alkaen) sekä sijoitustoimintaa rahoituspäällikkö Tapio Oksanen (1.8.2001 alkaen). EDUSTUKSET Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Heikki Pohja, joka myös edusti rahastoa sosiaali- ja terveysministeriön eri lainvalmisteluhankkeissa. SOPIMUKSET Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton kanssa allekirjoitettiin 19.12.2000 vuotta 2001 koskeva ja työttömyysetuuksien rahoituslain 21 :ssä tarkoitettu sopimus työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä, tilittämisestä ja perimiskulujen korvaamisperusteista. Vuotta 2002 koskeva sopimus päätettiin uudistaa monin osin ja se allekirjoitettiin 3.12.2001. Vastaavat sopimukset tehtiin Valtiokonttorin kanssa valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perimisestä ja perimiskulujen korvaamisesta. Rahavirrat Työ ttö myysvakuutusrahastossa Työnantajat Tapaturma vakuutusyhtiöt Työttömyys kassat Eläketurvakeskus Sosiaali- ja terveysministeriö TVR Palkansaajamaksu Työnantajamaksu Sijoitustuotot Kansaneläkelaitos Koulutus- ja erorahasto Työministeriö Valtion eläkerahasto Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 12
Ty ö ttö myysetuudet TVR:n osuus Ty ö ttö myysetuudet 3 kk:n liukuva summa 170 % kuukausivertailu 2001/2000 160 % 4/2000-12/2001 160 % 150 % 140 % koulutus 140 % 120 % koulutus Indeksi 130 % 120 % 110 % 100 % 90 % 80 % lisäpävt lomautusaika muut pvrt vuorottelukorv. 100 % 80 % 60 % 40 % lisäpävt lomautusaika muut pvrt vuorottelukorv. 70 % 60 % Tyött. turva yht. 20 % yhteensä 50 % 0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 4/2000 kesä elo loka joulu helmi huhti kesä elo loka 12/2001 Kuukausi Sijoitusten jakauma 31.12.2001 20,8 % 4,0 % 4,7 % Lyhyet korot JVK Osakkeet 70,5 % Kapit. sopimukset Maksukehitys Ty ö ttö myysvakuutusmaksutulo 4.00 % 3.50 % 3.00 % Palkansaajat Työnantajat keskim. 12,000 Palkansaajamaksu Työnantajamaksu 10,000 2.50 % 2.00 % MFIM 8,000 1.50 % 6,000 1.00 % 4,000 0.50 % 2,000 0.00 % 1997 1998 1999 2000 2001 2002 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 13
Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2001 1.1. - 31.12.2000 TULOT Viite mk mk Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut 1 6 681 616 095,44 6 792 730 356,70 Viivästys- ja yliaikakorot 2 3 987 462,31 3 575 671,72 Tulot työnantajamaksuista yhteensä 6 685 603 557,75 6 796 306 028,42 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut 3 1 964 820 345,69 2 672 006 086,55 Viivästys- ja yliaikakorot 4 1 010 537,51 1 125 932,93 Tulot palkansaajamaksuista yhteensä 1 965 830 883,20 2 673 132 019,48 STM tulot 2 179 055 899,42 0,00 Korvaukset 87 019,98 0,00 Siirtymämaksu 0,00 34 520 717,00 Rahaston varsinaiset tulot yhteensä 10 830 577 360,35 9 503 958 764,90 MENOT Eläketurvakeskus 5-1 868 213 207,00-1 894 998 326,00 Valtion eläkerahasto 6-55 455 863,00-83 205 245,00 Kansaneläkelaitos -345 000 000,00-415 000 000,00 Koulutus- ja erorahasto 7-199 500 000,00-133 018 685,00 Työministeriö -116 013 574,63-96 519 335,43 Työttömyyskassat (TVR) 8-4 294 148 554,09-4 730 799 087,85 Työttömyyskassat (TM) 9-304 952 301,76-366 128 170,36 Työttömyyskassat (STM) 10-2 179 055 899,42 0,00 Vakuutusyhtiöt, hoitokorvaukset 11-46 474 338,83-47 191 775,77 Tyött.vak. 1994-1998 osuus STM:lle -394 870,66-2 829 726,75 Rahaston hallintokulut 12-3 392 137,34-1 880 719,14 Rahaston varsinaiset menot yhteensä -9 412 600 746,73-7 771 571 071,30 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN KORKOJA 1 417 976 613,62 1 732 387 693,60 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustuotot 13 182 684 815,89 98 921 055,93 Sijoituskulut 14-59 846 431,18-20 985 155,88 Sijoitustuottojen netto 122 838 384,71 77 935 900,05 Eläketurvakeskuksen ja Valtion eläkerahaston 15-1 170 582,19-34 702 125,00 korkoutus TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 539 644 416,14 1 775 621 468,65 Tuloslaskelma 14
Tas e 31.12.2001 31.12.2000 VASTAAVAA Viite mk mk PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 16 100,00 100,00 Aineelliset hyödykkeet 17 100,00 0,00 Sijoitusomaisuus Osakkeet 18 79 218 553,50 52 503 870,66 Sijoitusrahastot 19 225 105 680,45 137 685 056,01 Kapitalisaatiosopimukset 20 208 107 138,58 197 053 326,02 Joukkovelkakirjat 21 759 120 451,93 674 657 799,65 Rahamarkkinasijoitukset 22 3 111 338 612,37 2 634 248 023,64 Omaisuudenhoitotilit 6 311 083,88 1 759 762,47 Sijoitusomaisuus yhteensä 4 389 201 520,71 3 697 907 838,45 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset 23 263 186 099,15 329 984 182,88 Rahat ja pankkisaamiset 450 872,84 18 303,17 Rahoitusomaisuus yhteensä 263 636 971,99 330 002 486,05 YHTEENSÄ VASTAAVAA 4 652 838 692,70 4 027 910 424,50 VASTATTAVAA YLI-/ALIJÄÄMÄ edellisiltä vuosilta 2 669 463 306,61 893 841 837,96 tilikaudelta 1 539 644 416,14 1 775 621 468,65 Kertynyt yli-/alijäämä 4 209 107 722,75 2 669 463 306,61 VIERAS PÄÄOMA Siirtovelat 24 443 730 969,95 1 358 447 117,89 Vieras pääoma yhteensä 443 730 969,95 1 358 447 117,89 YHTEENSÄ VASTATTAVAA 4 652 838 692,70 4 027 910 424,50 Tas e 15
Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 TILINPÄÄT Ö KSEN LAATIMISPERUSTEET TULOSLASKELMA JA TASE Työttömyysvakuutusrahaston tuloslaskelma on tilitys, joka kertoo mistä ja millä perusteella rahasto on saanut varoja käyttöönsä ja mihin lakien ja asetusten määräämiin tarkoituksiin varat on käytetty. vakuutusmaksujen määrän ja sopimuksen mukaisen koron. Tuloslaskelma sisältää vakuutusyhtiölle joulukuussa kertyneet vakuutusmaksut, jotka maksetaan rahastolle seuraavana vuonna. PERINNÄ SSÄ TULOJEN KIRJAAMISPERUSTEET Vakuutusmaksutulot kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausi-ilmoitusten perusteella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa kuukausi-ilmoituksessa sille kuukauden aikana kertyneiden työttömyysvakuutusmaksujen ja vakuutusyhtiön maksettavaksi lasketun koron ja viivästyskoron määrän, jotka vakuutusyhtiö suorittaa rahastolle sopimuksen mukaisesti. Siten joulukuulta annettavassa kuukausi-ilmoituksessa vakuutusyhtiö ilmoittaa sille joulukuun loppuun kertyneiden OLEVAT SAAMISET Laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten työttömyysvakuutusmaksut vakuutusyhtiöt perivät ja valvovat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin. Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet vakuutusmaksut kuukausi-ilmoituksissaan. Tilikauden lopussa perinnässä ja pakkoperinnässä olleet vakuutusmaksut eivät siten sisälly rahaston maksutuloon eivätkä vakuutusmaksusaamisiin vuonna 2001. PERINNÄSSÄ OLEVAT TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT, 1000 mk 2001 2000 Uudet erääntyneet 3 044,31 3 361,80 Normaaliperinnässä 4 263,97 4 189,48 Pakkoperinnässä 6 070,36 7 773,10 Erikoisperinnässä 11 359,24 13 358,50 Perinnässä olevat 24 737,88 28 682,88 Velkasaneerauksessa 6 113,21 5 510,40 Konkurssivalvonnassa 11 107,47 8 589,40 Yhteensä 41 958,56 42 782,68 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 16
PERINNÄSSÄ OLEVAT PALKANSAAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT, 1000 mk 2001 2000 Uudet erääntyneet 2 509,98 4 008,75 Normaaliperinnässä 5 072,78 2 287,81 Pakkoperinnässä 7 224,30 9 548,85 Erikoisperinnässä 6 446,38 11 352,21 Perinnässä olevat 21 253,44 27 197,62 Velkasaneerauksessa 3 854,60 3 740,75 Konkurssivalvonnassa 5 932,62 6 858,10 Yhteensä 31 040,66 37 796,47 MENOJEN KIRJAAMISPERUSTEET TUKIMAKSUT TYÖ TTÖ MYYSKASSOILLE TVR:n, työministeriön ja sosiaali-ja terveysministeriön osuudet tukimaksuista työttömyyskassoille kirjataan niitä koskevan päätöksen osoittaman tilikauden menoksi. Tilikauden lopussa teknisistä syistä tilikaudelle kuuluvat mutta maksamatta olevat määrät kirjataan tilikauden menoksi ja siirtovelaksi ja seuraavalle vuodelle ennakkoon maksetut määrät kirjataan tilikauden ennakkomaksuksi ja ne tulevat siten seuraavan tilikauden menoksi. Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksien ennakoihin saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ennakot on kirjattu tuloksi vastaavien menojen suuruisina. Vakuutusyhtiöiden hoitokorvaukset kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausitilitysten mukaisesti. Rahaston hoitomenot on kirjattu suoriteperusteisesti. Palkkaturvamaksu kirjataan työministeriön laskun perusteella suoriteperusteisesti ilman korkoutusta. Rahaston hallintokulut kirjataan suoriteperusteisesti. MAKSUT ELÄ KETURVA- KESKUKSELLE JA VALTION ELÄ KERAHASTOLLE SEKÄ NIIDEN KORKOUTUS Eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 c :n (561/1998) mukaan tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi. Maksut esitetään tuloslaskelmassa korkouttamattomana. Lopullisen maksun määrä saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan vuoden keväällä ja lopullisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuarvion erotus esitetään korjauksena, edellisen vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Eläketurvakeskus korkouttaa TVR:n maksettavaksi pannut maksut laskuperustekorkoa käyttäen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu maksu on korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvittää TVR:lle Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 17
korkoa tämän suorittamien todellisten maksujen ja todellisten maksuajankohtien mukaan (hyvityskorko). Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurvakeskuksen ja TVR:n sopimaan selvitysajankohtaan (edellisen vuoden veloituskorko). TVR:n kaikille edelliseltä vuodelta suorittamille maksuille lasketaan vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen vuoden maksun hyvityskorko). Valtion eläkerahaston maksun korkoutuksen suhteen menetellään vuodesta 2001 alkaen vastaavalla tavalla. Tilikauden ja edellisen vuoden veloitus- ja hyvityskorkoutukset on eritelty liitetiedoissa ja niiden nettosumma on esitetty tuloslaskelmassa nimikkeellä Eläketurvakeskuksen ja Valtion eläkerahaston maksujen korkoutus. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖ DYKKEET TVR:n käytäntönä on ollut kirjata hankinnat hankintavuoden kuluksi poistoina. Hankinnat on rekisteröity vuosittain. Osakkeet kirjataan hankintamenoon. Arvostus suoritetaan salkku ja osakekohtaisesti alimman arvion periaatetta noudattaen. Mikäli tilinpäätöspäivän markkina-arvo on alempi kuin kirjanpitoarvo, alennetaan kirjanpitoarvo markkina-arvon suuruiseksi. Arvonalennus kirjataan sijoituksen kuluiksi. Sijoitusrahastot Sijoitusrahastot kirjataan ja arvostetaan tilinpäätöksessä soveltuvin osin niin kuin osakkeet. Vakuutusyhtiö iden kapitalisaatiosopimukset Kapitalisaatiosopimukset on arvostettu takaisinostoarvoon. Joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjat kirjataan hankintamenoon. Hankintamenon ollessa nimellisarvoa korkeampi jaksotetaan ylikurssi juoksuajalle sijoituksen kuluiksi. Koska joukkovelkakirjat on tarkoitettu pidettäväksi juoksuajan loppuun, niistä ei tehdä arvonalennuksia markkina-arvon painuessa kirjanpitoarvoa pienemmäksi. SIJOITUSTEN ARVOSTUS Osakkeet Rahamarkkinasijoitukset Rahamarkkinasijoitukset on kirjattu ja esitetty hankintamenon suuruisina. Sijoitus- ja yritystodistusten käypänä arvona on pidetty rahalaitoksen ilmoittamaa markkinahintaa, muiden rahamarkkinasijoitusten käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa. Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 18
Tuloslaskelman liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2001 1.1. - 31.12.2000 mk mk 1 Työnantajan vakuutusmaksut Työnantajan vak.maksut yksityiset 6 613 570 222,27 6 734 200 159,54 Työnantajan vak.maksut yksit. osaomistajat 43 364 623,15 46 126 817,33 Työnantajan vak.maksut valtion liiikelaitokset 24 680 788,02 12 401 899,00 Ylimääräiset vakuutusmaksut 462,00 1 480,83 Vakuutusmaksut yhteensä 6 681 616 095,44 6 792 730 356,70 2 Työnant. vak.maks. viivästys- ja yliaikakorot TRL 22 :n mukaiset viivästyskorot 3 986 718,16 3 549 917,19 Vakuutusyhtiöiden yliaikakorot 744,15 25 754,53 Viivästys- ja yliaikakorot yhteensä 3 987 462,31 3 575 671,72 3 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Palkansaajan vakuutusmaksut 1 951 534 022,30 2 654 058 791,27 Palkansaajan vakuutusmaksut osaomistajat 13 286 323,39 17 947 295,28 Vakuutusmaksut yhteensä 1 964 820 345,69 2 672 006 086,55 4 Palkans. vak.maks. viivästys- ja yliaikakorot TRL 22 :n mukaiset viivästyskorot 1 010 537,51 1 113 555,58 Vakuutusyhtiöiden yliaikakorot 0,00 12 377,35 Viivästys- ja yliaikakorot yhteensä 1 010 537,51 1 125 932,93 5 Eläketurvakeskus Edellisen vuoden tasausmaksu -75 143 550,00-170 415 219,00 Kuluvan tilikauden maksu 1 943 356 757,00 2 065 413 545,00 Eläketurvakeskus yhteensä 1 868 213 207,00 1 894 998 326,00 6 Valtion eläkerahasto Edellisen vuoden tasausmaksu 18 455 863,00 0,00 Kuluvan tilikauden maksu 37 000 000,00 83 205 245,00 Valtion eläkerahasto yhteensä 55 455 863,00 83 205 245,00 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 19
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2001 1.1. - 31.12.2000 mk mk 7 Koulutus- ja erorahasto Edellisen vuoden tasausmaksu 1 500 000,00 5 018 685,00 Kuluvan tilikauden maksu 198 000 000,00 128 000 000,00 Koulutus- ja erorahasto yhteensä 199 500 000,00 133 018 685,00 8 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TVR) Jäsenmaksujen tasaus, kuluva vuosi -67 216 500,00-70 000 000,00 Koulutuspäivärahat, edellinen vuosi 685 624,01 1 311 726,68 Koulutuspäivärahat, kuluva vuosi -27 817 702,06-29 065 146,00 Lomautusajan päivärahat, edell. vuosi 6 448 928,49-8 502 775,40 Lomautusajan päivärahat, kuluva vuosi -471 661 506,53-449 297 904,00 Lisäpäivärahat, edellinen vuosi 13 734 567,69 13 883 318,28 Lisäpäivärahat, kuluva vuosi -1 222 225 866,50-1 430 054 429,00 Muut päivärahat, edellinen vuosi 42 073 824,77-35 575 430,88 Muut päivärahat, kuluva vuosi -2 356 655 298,96-2 541 582 614,00 Vuorottelukorvaukset, edellinen vuosi -1 556 292,28-3 310 156,88 Vuorottelukorvaukset, kuluva vuosi -179 174 912,43-145 782 912,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi -30 783 420,29-32 822 764,65 Tukimaksut (TVR) yhteensä -4 294 148 554,09-4 730 799 087,85 9 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TM) Aikuiskoulutustuki, edellinen vuosi 7 202 118,34-5 902 359,66 Aikuiskoulutustuki, kuluva vuosi -253 878 398,89-306 071 492,00 Lapsikorotukset, edellinen vuosi -2 944 574,03-893 808,27 Lapsikorotukset, kuluva vuosi -52 408 046,11-49 767 467,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi -2 923 401,07-3 493 043,43 Tukimaksut (TM) yhteensä -304 952 301,76-366 128 170,36 10 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (STM) Koulutuspäivärahat, edellinen vuosi 1 044 022,42 0,00 Koulutuspäivärahat, kuluva vuosi -19 709 237,61 0,00 Muut päivärahat, edellinen vuosi 33 062 936,39 0,00 Muut päivärahat, kuluva vuosi -2 034 325 217,38 0,00 Vuorottelukorvaukset, edellinen vuosi -1 083 222,87 0,00 Vuorottelukorvaukset, kuluva vuosi -127 260 423,56 0,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi -30 784 756,81 0,00 Tukimaksut (STM) yhteensä -2 179 055 899,42 0,00 11 Vakuutusyhtiöille maksetut hoitokorvaukset Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuista -33 456 582,14-36 247 223,54 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista -13 017 756,69-10 944 552,23 Hoitokorvaukset yhteensä -46 474 338,83-47 191 775,77 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 20
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2001 1.1. - 31.12.2000 mk mk 12 Rahaston hallintokulut Palkat -942 255,20-253 543,24 Johtokunnan ja hallintoneuvoston palkkiot -188 900,00-198 900,00 Muut palkkiot 0,00-8 200,00 Tel-maksut -138 535,70-35 109,11 Muut vakuutusmaksut -49 385,94-16 926,77 Sosiaaliturvamaksut -41 715,00-17 497,00 Muut henkilöstökulut -2 714,30 0,00 Henkilöstökulut yhteensä -1 363 506,14-530 176,12 Koulutus- ja erorahasto -389 500,00-800 000,00 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 0,00-100 000,00 Atk-kulut -232 627,66-109 855,21 Muut kulut -1 406 503,54-340 687,81-2,028 631,20-1 350 543,02 Hallintokulut yhteensä -3 392 137,34-1 880 719,14 SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 13 Tuotot Osinkotuotot 2 255 472,16 2 311,23 Korkotuotot 157 211 695,11 97 362 157,17 Muut tuotot 4 975 250,14 0,00 Arvonalennusten palautus 2 946 673,98 0,00 Myyntivoitot 15 295 724,50 1 280 714,02 Tuotot yhteensä 182 684 815,89 98 645 182,42 14 Kulut Korkokulut -23 680 363,61-4 724 461,68 Muut kulut 0,00 0,00 Arvonalennukset -22 008 562,53-15 903 438,05 Myyntitappiot -14 157 505,04-81 382,64 Kulut yhteensä -59 846 431,18-20 709 282,37 Sijoitustoiminnan nettotuotto 122 838 384,71 77 935 900,05 15 Eläketurvakeskuksen ja valtion eläkerahaston korkoutus Eläketurvakeskus hyvityskorko 101 315 851,81 59 156 274,00 Eläketurvakeskus veloituskorko -104 784 299,00-93 858 399,00 Valtion eläkerahasto hyvityskorko 3 340 840,00 0,00 Valtion eläkerahasto veloituskorko -1 042 975,00 0,00 ETK ja valtion eläkerahaston nettokorkoutus -1 170 582,19-34 702 125,00 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 21
Taseen liitetiedot TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2001 31.12.2000 mk mk 16 Aineettomat hyödykkeet 1.1. 100,00 0,00 Atk-ohjelmat 336 971,34 54 098,00./. poistot -336 971,34-53 998,00 Aineettomat hyödykkeet 31.12. 100,00 100,00 17 Aineelliset hyödykkeet 1.1. 0,00 0,00 Toimistokalusteet 114 570,00 0,00 Koneet 13 956,00 0,00 Atk-laitteet 194 328,18 0,00 Koneet ja kalusto yhteensä 322 854,18 0,00./. poistot -322 754,18 0,00 Aineelliset hyödykkeet 31.12. 100,00 0,00 SIJOITUSTEN MARKKINA-ARVO JA KIRJANPITOARVO 18 Osakkeet Markkina-arvo 85 869 345,36 55 088 555,80 Kirjanpitoarvo 79 218 553,50 52 503 870,66 Erotus 6 650 791,86 2 584 685,14 19 Sijoitusrahastot Markkina-arvo 225 251 482,72 139 334 220,17 Kirjanpitoarvo 225 105 680,45 137 685 056,01 Erotus 145 802,27 1 649 164,16 20 Kapitalisaatiosopimukset Markkina-arvo 208 107 138,58 198 384 914,80 Kirjanpitoarvo 208 107 138,58 197 053 326,02 Erotus 0,00 1 331 588,78 21 Joukkovelkakirjat Markkina-arvo 786 338 782,14 686 216 934,05 Kirjanpitoarvo 759 120 451,93 674 657 799,65 Erotus 27 218 330,21 11 559 134,40 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 22
TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2001 31.12.2000 mk mk 22 Rahamarkkinasijoitukset Markkina-arvo 3 122 508 768,05 2 652 962 551,16 Kirjanpitoarvo 3 111 338 612,37 2 636 007 786,11 Erotus 11 170 155,68 16 954 765,05 Sijoitukset yhteensä Markkina-arvo 4 428 075 516,85 3 731 987 175,98 Kirjanpitoarvo 4 382 890 436,83 3 697 907 838,45 Erotus 45 185 080,02 34 079 337,53 23 Siirtosaamiset Maksu Eläketurvakeskukselta 0,00 106 215 219,00 Korkosaaminen Eläketurvakeskukselta 66 650 060,81 59 156 274,00 Saaminen sosiaali- ja terveysministeriöltä 20 810 055,00 0,00 Maksu valtion eläkerahastolta 13 000 000,00 0,00 Korkosaaminen valtion eläkerahastolta 1 670 885,00 0,00 Vakuutusmaksusaamiset 114 280 054,08 106 854 079,84 Korkojaksotukset 43 793 376,25 40 625 048,77 Muut siirtosaamiset 2 981 668,01 17 133 561,27 Siirtosaamiset yhteensä 263 186 099,15 329 984 182,88 24 Siirtovelat Maksu Eläketurvakeskukselle 243 356 757,00 1 105 413 545,00 Korkovelka Eläketurvakeskukselle 59 490 513,00 151 108 399,00 Korkovelka valtion eläkerahastolle 1 042 975,00 0,00 Työministeriö 116 000 000,00 96 296 236,35 Maksu sosiaali- ja terveysministeriölle 3 512 665,41 0,00 Työttömyyskassat (STM) 18 509 631,00 0,00 Koulutus- ja erorahasto 1 500 000,00 5 018 685,00 Muut siirtovelat 304 853,91 610 252,54 Siirtovelat yhteensä 443 717 395,32 1 358 447 117,89 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 23
Helsingissä 19.3.2002 TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSRAHASTO Johtokunta Pertti Parmanne johtokunnan puheenjohtaja Seppo Riski Risto Alanko Jouni Ekuri Seppo Junttila Markku Koponen Markku Lemmetty Janne Metsä m ä ki Arto Ojala Veli-Matti Rekola Heikki Saipio Risto Voipio Heikki Pohja toimitusjohtaja TILINTARKASTAJIEN LAUSUNTO Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä 12.4.2002 ARTHUR ANDERSEN OY, KHT-yhteisö Simo Koskenlahti KHT Tilintarkastuskertomus 24
Tilintarkastuskertomus Työ ttö myysvakuutusrahaston hallintoneuvoston jä senille Olen tarkastanut Työttömyysvakuutusrahaston kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2001. Johtokunnan ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annetun asetuksen säännösten perusteella. Suorittamani tarkastuksen perusteella annan lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilinpäätös, joka osoittaa tilikaudelta ylijäämää 1.539.644.416,14 markkaa, on laadittu soveltuvin osin kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös yhdessä toimintakertomuksen kanssa antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan tuloista ja menoista sekä taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää johtokunnan jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltani tilikaudelta. Helsingissä 12. huhtikuuta 2002 ARTHUR ANDERSEN OY KHT-yhteisö Simo Koskenlahti KHT Tilintarkastuskertomus 25
Lainsääd ä ntö Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555 1 luku YLEISET SÄÄNNÖ KSET 1 Lain tarkoitus Työttömyysturvalain (602/1984) mukaiset työttömyyspäivärahat, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaiset koulutustuet, vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaiset vuorottelukorvaukset ja työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) mukaiset koulutuspäivärahat rahoitetaan perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella ja tämän lain mukaisilla vakuutusmaksuilla ja työttömyyskassalain (603/1984) mukaisilla jäsenmaksuilla siten kuin tässä laissa säädetään. Työeläkelainsäädännössä tarkoitetut työeläkelisät, koulutus- ja erorahastosta annetussa laissa (537/1990) tarkoitetut etuudet sekä palkkaturvalain (649/1973) mukainen palkkaturva rahoitetaan tämän lain mukaisilla maksuilla siten kuin tässä laissa säädetään. Aikuiskoulutustuesta annetussa laissa (1276/2000) tarkoitetun aikuiskoulutustuen ansio-osa ja hallintokulut rahoitetaan tämän lain mukaisilla maksuilla. (28.12.2000/1280) Työttömyyskassojen rahoituksesta säädetään työttömyyskassalaissa. 2 Ty ö ttö myysvakuutusmaksut Työnantajan on suoritettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja työntekijän palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu siten kuin jäljempänä säädetään. Työttömyysvakuutusmaksut on määrättävä siten, että tässä laissa tarkoitettu työttömyysvakuutusrahasto voi suoriutua sen vastattavana olevien työttömyysetuuksien ja aikuiskoulutustuen rahoituksesta sekä 23 ja 24 :ssä mainituista maksuosuuksien siirroista. (28.12.2000/1280) 3 Suhdannepuskuri Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Työttömyysvakuutusrahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaava määrä. 2 luku TYÖ TTÖ MYYSETUUKSIEN RAHOITUSOSUUDET 4 Ansioon suhteutettujen työ ttö myyspä ivä rahojen rahoitus Valtionosuutena työttömyyskassalle maksetaan kustakin työttömyyspäivärahasta työttömyysturvalain 22 :n mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä. Jos työttömyyspäiväraha maksetaan työttömyysturvalain 5 luvun mukaisesti soviteltuna tai 27 :n tai 27 a :n mukaisesti vähennettynä, valtionosuutena maksetaan se määrä, joka vastaa peruspäivärahan suhteellista osuutta kustakin täydestä työttömyyspäivärahasta. Lomautusajalta maksettuihin päivärahoihin ja työttömyysturvalain 26 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin lisäpäiviin ei suoriteta valtionosuutta. Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksetaan työttömyyskassalle näihin päivärahoihin 94,5 prosenttia menoista. Työttömyyskassan osuus kustakin ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta on 5,5 prosenttia, jollei 1 momentin säännöksestä muuta johdu. Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555 26
Muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista ansioon suhteutetuista työttömyyspäivärahoista maksetaan työttömyysvakuutusrahaston osuutena työttömyyskassalle kustakin ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta maksetun työttömyyspäivärahan sekä 1 ja 3 momentin mukaisten määrien erotus. Yrittäjäkassan rahoituksesta, työttömyyskassan hallintokuluihin kohdistuvasta valtionosuudesta ja työttömyysvakuutusrahaston osuudesta sekä valtionosuuden ja työttömyysvakuutusrahaston osuuden maksamisesta säädetään työttömyyskassalaissa ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. 5 Ansiotukien rahoitus Valtionosuutena työttömyyskassalle maksetaan kustakin työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisesta ansiotuesta työttömyysturvalain 22 :n mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä. Jos ansiotuki maksetaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 :n mukaisesti vähennettynä, valtionosuutena maksetaan se määrä, joka vastaa peruspäivärahan suhteellista osuutta täydestä ansiotuesta. Työttömyyskassan osuus kustakin ansiotuen ansioosasta on 5,5 prosenttia, jollei 1 momentin säännöksestä muuta johdu. Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksetaan työttömyyskassalle kustakin ansiotuesta maksetun ansiotuen sekä 1 ja 2 momentin mukaisten määrien erotus. 6 Muiden etuuksien rahoitus Työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain mukaisen koulutuspäivärahan ja vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain mukaisen vuorottelukorvauksen rahoituksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä työttömyyspäivärahasta säädetään 4 ja 8 :ssä. 7 Ty ö ttö myysvakuutusrahaston rahoittamat etuudet Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan vakuutusmaksun, valtion eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun, palkkaturvalain 16 :n mukaisen määrän sekä koulutus- ja erorahastosta annetun lain 4 :n mukaisen määrän suorittamisesta. 8 Peruspä ivä rahan ja perustuen rahoitus Työttömyysturvalain mukaisten peruspäivärahojen, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisten perustukien sekä niihin liittyvien lapsikorotusten rahoitukseen työttömyysvakuutusrahasto maksaa asianomaisen ministeriön välityksellä kansaneläkelaitokselle 23 :ssä tarkoitetun osuuden. Muilta osin menot rahoitetaan kansaneläkelaitokselle maksettavalla valtionosuudella. Valtionosuuden suorittamisesta, valtionosuuden ennakoiden käyttämisestä ja kansaneläkelaitoksen työttömyysetuuksien hallintokuluista säädetään työttömyysturvalaissa. 3 luku TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUS- RAHASTO 9 Ty ö ttö myysvakuutusrahasto Työnantajan ja palkansaajan rahoitusosuuksien järjestämiseksi ja työttömyyskassojen tukemiseksi on työttömyysvakuutusrahasto. Työttömyysvakuutusrahaston ohjesääntö annetaan asetuksella. Rahaston hallintoneuvoston jäsenet nimittää valtioneuvosto työnantajien ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen, kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan ehdotuksesta. Hallintoneuvostossa on vähintään yhdeksän ja enintään 18 jäsentä. Jäsenistä kahden kolmasosan tulee edustaa työnantajia ja kolmasosan työntekijöitä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä edustavia jäseniä siten, että puheenjohtajuus on vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden edustajilla. 10 Ty ö ttö myysvakuutusrahaston tehtä v ä t Työttömyysvakuutusrahasto vastaa 1 :n mukaisten etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole siitä vastuussa. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävistä työttömyyskassojen rahoituksen käytännön järjestämisessä säädetään työttömyyskassalaissa ja sen nojalla annetuissa sään- Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555 27