TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2001

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2001

Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 2 Yleistä... 4 Tulot... 7 Menot... 8 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri... 9 Hallinto... 10 Tuloslaskelma... 14 Tas e... 15 Tilinpäät ö ksen liitetiedot... 16 Tilintarkastuskertomus... 24 Lainsääd ä ntö... 26

Toimitusjohtajan katsaus Työttömyysvakuutusrahaston toiminnassa vuosi 2001 merkitsi suurta muutosta aiempaan. Rahaston tehtävät ja vastuu kasvoivat olennaisesti ja rahastosta tuli entistä itsenäisempi ja merkittävämpi toimija työttömyysvakuutusmaksun perinnässä, työttömyysetuuksien rahoituksessa ja sijoitustoiminnassa. Taustalla on valtionhallinnon yleisempi pyrkimys siirtää toimeenpanoon liittyvät tehtävät pois lainsäädännön valmistelusta ja valvonnasta vastuussa olevilta ministeriöiltä. Työttömyysturvan toimeenpanoon liittyvät tehtävät on siirretty pääosin Vakuutusvalvontavirastolle ja työttömyysvakuutusrahastolle. Vakuutusvalvontavirasto sai myös tehtäväkseen työttömyysvakuutusrahaston talouden valvonnan yleisvalvonnan säilyessä sosiaali- ja terveysministeriöllä. Rahastolle siirtyi kertomusvuoden maaliskuun alusta vastuu työttömyysvakuutusmaksun perintämenettelyn ohjauksesta, valvonnasta ja kehittämisestä. Tämä johti rahaston entistä laajempaan yhteistyöhön Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja sen jäseninä olevien vakuutuslaitosten kanssa. Kertomusvuoden aikana neuvoteltiin vuotta 2002 koskeva perintäsopimus kokonaan uudelta pohjalta ja aloitettiin mittava työttömyysvakuutusmaksun perinnän ohjeistustyö. Huhtikuun alusta alkaen rahasto sai tehtäväkseen vastata itsenäisesti työttömyyskassojen ennakoista ja niiden käytön seurannasta. Tehtäviin lisättiin myös kassojen valtionosuuksien maksatus. Uudistuksesta seurasi, että työttömyyskassat hakivat lokakuussa seuraavan vuoden (2002) ennakot työttömyysvakuutusrahastolta eikä enää sosiaali- ja terveysministeriöltä. Työttömyysvakuutusrahasto myös päätti ensimmäistä kertaa työttömyyskassoille maksetusta jäsenmaksujen tasauksesta. Näiden rahaston kahden päätehtävän, työttömyysvakuutusmaksun perinnän ja työttömyysetuuksien rahoituksen, ohella korostui kolmantena tehtäväalueena sijoitustoiminta. Sijoitettavan pääoman määrä kasvoi kertomusvuoden aikana tuntuvasti ja rahasto päätti myös aloittaa oman salkun hoitamisen. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät lisääntyivät vielä uuden, 1.6.2001 voimaan tulleen työsopimuslain myötä. Työsopimuslain mukaan työttömyysvakuutusrahasto on yksi osapuoli työsuhteen päättämistä koskevissa riita-asioissa, jos niissä päätetään ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saaneen henkilön oikeudesta vahingonkorvaukseen työttömyysajan palkkamenetyksistä. Kun lakia sovelletaan vasta sen voimassaoloaikana ilmoitettuihin työsuhteen päättämisiin tai lomautuksiin, ei rahaston tietoon tullut kertomusvuoden aikana kuin muutama tällainen riita-asia. Juttujen määrä kasvanee tuntuvasti vuoden 2002 aikana, sillä työsopimuslaki koskee tuomioistuimessa päätettävien riita-asioiden ohella myös osapuolten kesken sovittavia vahingonkorvaustapauksia. Toimitusjohtajan katsaus 2

Työttömyysvakuutusrahasto ei enää voinut selviytyä lisääntyneistä tehtävistään entisellä kahden hengen toimistollaan. Kertomusvuoden aikana rahastoon palkattiin laskentasihteeri ja rahoituspäällikkö ja päätettiin lisäksi rahoitussuunnittelijan palkkaamisesta. Vuoden 2002 talousarviota käsitellessään hallinto päätti tämän lisäksi varautua vielä yhteen lisärekrytointiin vuoden 2002 aikana, jos tarve niin vaatii. Marraskuussa työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta. Kokonaisuudistus sisältää esityksen merkittävästä lisätehtävästä työttömyysvakuutusrahastolle, jos nykymuotoinen työttömyyseläke lakkautetaan ehdotuksen mukaisesti. Työttömyyseläkkeeseen sisältyvä työnantajan omavastuu pitäisi toteuttaa työttömyysturvajärjestelmässä ja sen toimeenpanosta vastaisi rahasto. Asiaa koskeva lainsäädäntövalmistelu on käynnistynyt ja vasta sen yhteydessä keväällä 2002 selviää, kuinka mittavasta ja mistä alkaen toteutuvasta tehtävälisäyksestä tässä on kyse. Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi kertomusvuoden aikana ennakoitua paljon paremmin. Työttömyyskassamenot alittivat ja työttömyysvakuutusmaksutulot ylittivät selvästi talousarvioluvut. Sijoitustoiminnassa osakkeiden osuus oli sen verran pieni, ettei rahasto jäänyt pörssikurssien laskusta huolimatta merkittävästi tuottotavoitteistaan. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin määrä ylittikin kertomusvuoden lopussa noin miljardilla markalla lakisääteisen enimmäismääränsä. Rahaston tarkoitusta ja talouden suhdannekiertoa ajatellen tästä oli hyötyä koko kansantaloudellekin ja työttömyysvakuutusrahasto saattoi tähän nojaten esittää työttömyysvakuutusmaksujen määrien alentamista vuodelle 2002. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti rahaston esityksen 28.11.2001. Työttömyysvakuutusmaksujen alentamispäätös vuodelle 2002 vähentää vakuutusmaksutuloa noin 300 miljoonaa euroa eli 1800 miljoonaa markkaa vuoden 2001 tasosta. Rahaston vuoden 2002 tilinpäätös tulee olemaan alijäämäinen, jolloin suhdannepuskurin koko putoaa lähelle sen lakisääteistä enimmäismäärää. Edellä kerrottu voimakas muutos rahaston toiminnassa on vaatinut hallinnolta, henkilökunnalta ja yhteistyökumppaneiltamme suurta venymistä ja joustamista. Haluankin kiittää hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniä asiallisesta, tehokkaasta ja tulevaisuuteen tähtäävästä rahaston toiminnan ohjaamisesta. Henkilöstöä kiitän suuresta työtehosta ja tunnollisuudesta jatkuvasti kasvavissa työpaineissa. Kiitän myös kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä rahaston tehtävien asianmukaiseksi täyttämiseksi. Heikki Pohja toimitusjohtaja Toimitusjohtajan katsaus 3

Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 1. LAINSÄÄDÄNNÖLLISET PUITTEET Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä Vakuutusvalvontaviraston valvoma itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen. Toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), joka tuli voimaan 1.9.1998, asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98), joka tuli voimaan 1.1.1999 sekä työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/98), joka tuli voimaan 1.12.1998. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin muutoksella työttömyysvakuutusrahastolle annettiin 1.3.2001 lukien vastuu työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanon ohjaamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työeläkelisien ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi vuoden 2001 lopulla työttömyysvakuutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen neuvotteleman sopimuksen, jonka mukaan työttömyysvakuutusrahas- to voi maksaa kertymävuoden arvioidun työeläkelisämaksun kokonaan ennakkona. Näin rahastolle ei enää jäisi työeläkelisästä johtuvaa siirtovelkaa tilivuoden lopussa. Velkapääomalle on maksettu korkoa laskuperustekoron (kertomusvuonna 5,75 %) mukaan. Työeläkelisämaksun lopullinen määrä vahvistetaan kuitenkin edelleen vasta seuraavan vuoden toukokuussa, jolloin mahdollinen maksun palautus tai lisämaksu suoritetaan seuraavan kesäkuun aikana. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain 19 a :n (556/1998) nojalla hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrän jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Tasaukseen ei voitu käyttää koko hallintoneuvoston aiemmin päättämää määrää (70 mmk), koska työttömyyskassamenot jäivät vuonna 2000 ennakoitua pienemmiksi. Työttömyyskassalaissa on säädetty tasaukseen käytettävästä enimmäismäärästä, joka on 0,75 % työttömyyskassojen kalenterivuonna maksamista etuuksista. Työttömyysvakuutusrahasto on työttömyyskassalain 19 a :n 2 momenttiin tehdyn muutoksen (913/2000) jälkeen määrännyt 1.3.2001 Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 4

RAHASTON HENKILÖ KUNTA Edessä vasemmalta laskentasihteeri Tuija Pahikka-aho, toimitusjohtaja Heikki Pohja ja taloussihteeri Tuire Tuomola, takana rahoituspäällikkö Tapio Oksanen Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 5

alkaen ne perusteet, joiden mukaan jäsenmaksujen tasaus maksetaan kassoille. Rahasto vastaa lisäksi palkkaturvasta annetun lain (866/98) nojalla valtion palkkaturvamenoista sekä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijäin lomautuksista ja työttömyysturvan lisäpäivistä sekä erorahasta, erorahan aikuiskoulutuslisästä ja ammattikoulutusrahasta aiheutuvista menoista. Työttömyysvakuutusrahasto on rahoittanut 1.8.2001 alkaen aikuiskoulutustuen ansio-osan ja hallintokulut. Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 :n nojalla Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Huhtikuun alusta voimaan tulleen työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/ 2001) mukaan työttömyyskassojen ennakoiden haku ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta siirtyivät sosiaalija terveysministeriöltä työttömyysvakuutusrahastolle. Sosiaali- ja terveysministeriö myös maksaa rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin, ellei työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johdu. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin 1.4.2001 alkaen. Uuden 1.6.2001 voimaan tulleen työsopimuslain (55/2001) mukaan tuomioistuimen on kuultava työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevissa riita-asioissa, jos kantajalle on maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Tästä päivärahamenosta on vahingonkorvaukseen tuomitun työnantajan pääsäännön mukaan maksettava 75 % työttömyysvakuutusrahastolle. Jos korvausvelvollisuudesta tehdään sopimus, on siinä mainittava rahastolle tuleva osuus. Työttömyysvakuutusrahastolle suoritettavasta korvauksesta samoin kuin sopimusjäljennöksen toimittamisesta vastaa työnantaja. Rahaston toimintaa on kertomusvuoden aikana kehitetty ja henkilöstöresursseja vahvistettu vastaamaan lisääntyviä tehtäviä. Toimitilat on vuokrattu Koulutus- ja erorahastolta, jolta myös on ostettu toimistopalveluja. 2. TALOUS JA SIJOITUSTOIMINTA Sijoitusmarkkinat kehittyivät samankaltaisesti kuin vuonna 2000. Osakekurssit laskivat toista vuotta peräkkäin, ja korot olivat laskussa pääosan vuotta 2001. Keskeiset osakeindeksit laskivat tarkastelukaudella 10 20 %, ja korkoindeksit nousivat 5 6 %. Rahaston varsin korkopainotteinen sijoitussalkku menestyi näissä oloissa kohtuullisesti, ja sijoitukset tuottivat markkina-arvoilla laskettuna 3,4 prosenttia. Rahaston vuodelle 2001 hyväksyttyä sijoitussuunnitelmaa tarkistettiin 27.8.2001. Johtokunta päätti 23.10.2001, että rahasto perustaa oman sijoitussalkun. Oman salkun hoito käynnistyi marraskuussa. Muutoin sijoitusomaisuuden hoito jatkui edellisvuonna päätetyllä tavalla siten, että osa sijoitusomaisuudesta on ollut yhtä suurina osuuksina kolmen ulkopuolisen salkunhoitajan hoidettavana. Lisäksi maksuliiketilillä olleita varoja on sijoitettu aktiivisesti, mutta lyhytaikaisesti niin, että maksuvalmius on koko ajan säilynyt hyvänä. Maksuliikepankki valittiin syksyllä tarjouskilpailun perusteella. Rahamarkkinasijoittamista on niinikään kilpailutettu ja sijoittamista sen perusteella hajautettu. Johtokunta hyväksyi 18.12.2001 sijoitussuunnitelman vuodelle 2002. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 6

TULOT TYÖ NANTAJAN TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSMAKSU Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2001 vahvistettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä (1066/2000). Se laski 0,8 prosenttiin (edellisenä vuonna 0,9 %) palkasta palkkasumman ensimmäiseen viiteen miljoonaan markkaan saakka ja sen ylittävältä osalta maksu oli 3,1 prosenttia (3,45 %). Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,8 prosenttia (0,9 %) palkkasummasta ja viiden miljoonan markan ylittävältä osalta 1,8 prosenttia (2 %). Työttömyysturvalain 1a :ssä (1317/94) tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,8 prosenttia (0,9 %) palkkasummasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä 6 685 mmk, kun niitä edellisenä vuonna kertyi 6 796 mmk. PALKANSAAJAN TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSMAKSU Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistettiin samoin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Maksun suuruus oli 0,7 % (edellisenä vuonna yksi prosentti) työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,4 prosenttia. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua kertyi 1 965 mmk, kun sitä edellisenä vuonna kertyi 2 673 mmk. VALTIONOSUUS Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi työttömyysvakuutusrahastolle valtionosuuksien ennakkoa vuoden 2001 huhti-joulukuussa 2 179 mmk. KORVAUKSET Työttömyysvakuutusrahasto kirjasi tuloksi Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan rahastolle välittämän korvauksen, jolla laittomaan irtisanomiseen syyllistynyt työnantaja korvasi tuomioistuimen päätökseen perustuen työntekijän saaman työttömyyspäivärahan rahoituskustannuksia. Rahaston saama korvausosuus oli 87 019 mk. Uuden työsopimuslain mukaisia korvausosuuksia ei vielä saatu kertomusvuonna. SIIRTYMÄ MAKSU Työttömyysvakuutusrahastolle ei enää maksettu kertomusvuonna työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun asetuksen 3 :ssä tarkoitettua siirtymämaksua, koska lainkohta kumottiin vuoden 2000 lopussa. Talousarviossa oli ennakoitu siirtymämaksun tuotoksi 60 mmk. Siirtymämaksua määrättäessä oli alunperin tarkoitus verrata vuonna 2000 maksettuihin etuuksiin kohdistuvia valtion ja työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuuksia siihen, mitä sanottujen menojen valtion ja Työttömyyskassojen keskuskassan rahoitusosuudet olisivat olleet vuonna 1998 voimassa olleen vanhan lainsäädännön perusteella. SIJOITUSTEN KORKOTULOT Rahaston varat olivat tilivuoden lopussa sijoitettuina eri pituisiin joukkovelkakirjoihin 759 mmk (674 mmk), osakkeisiin 79 mmk (52 mmk), sijoitusrahastoihin 225 mmk (137 mmk), kapitalisaatiosopimuksiin 208 mmk (197 mmk) ja rahamarkkinasijoituksiin 3 111 mmk (2 634 mmk). Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 122 mmk (78 mmk). Sijoitusten keskimääräinen tuotto oli 3,4 prosenttia. Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 4 389 mmk (3 697 mmk). Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 7

MENOT ELÄ KETURVAKESKUS Työttömyysvakuutusrahasto vastasi työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä (561/1998) tarkoitetun työeläkelisämaksun suorittamisesta Eläketurvakeskukselle. Kertomusvuoteen kohdistuva Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen työeläkelisämeno oli 1 868 mmk (1 894 mmk). Työeläkelisämaksua maksettiin kertymävuoden aikana mahdollisimman paljon ennakkona niin, että vuoden vaihteessa siirtovelaksi jäi enää 243 mmk (1 105 mmk). Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. Vuoden 2000 lopullinen meno oli 2 092 mmk. VA LT I O N E L Ä KERAHASTO Työttömyysvakuutusrahasto vastasi valtion eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun suorittamisesta eläkerahastolle. Kertomusvuoteen kohdistuva työeläkelisämaksumeno oli 55 mmk. Rahaston arvioidaan saavan palautuksena vuonna 2001 maksamistaan ennakoista 13 mmk. Kertomusvuoden maksun suuruuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. Vuoden 2000 lopullinen meno oli 83 mmk, joka kuitenkin koostui useamman vuoden maksusta. KANSANELÄ KELAITOS Työttömyysvakuutusrahasto tilitti kansaneläkelaitokselle rahoituslain (555/1998) 8 ja 23 :n mukaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen perustukien rahoittamiseen määrän, joka keskimäärin vastasi työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Ennakkomaksua suoritettiin 345 mmk (415 mmk) sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen perustuen. KOULUTUS- JA ERORAHASTO Työttömyysvakuutusrahasto vastasi koulutusja erorahastosta annetun lain (537/1990) 4 :n mukaisen määrän suorittamisesta Koulutus- ja erorahastolle. Maksun suuruuden vahvisti rahaston esityksestä sosiaali- ja terveysministeriö ja se oli 0,075 prosenttia työnantajan maksamista palkoista. Työttömyysvakuutusrahasto suoritti koulutus- ja erorahamaksun ennakkoa 199 mmk (133 mmk). Lopullinen maksun määrä vahvistetaan palkkatilaston valmistuttua. TYÖ MINISTERIÖ Työttömyysvakuutusrahasto vastasi palkkaturvalain (866/1998) 31 :ssä säädetyn mukaisesti valtiolle aiheutuneiden palkkaturvamenojen suorittamisesta työministeriölle. Palkkaturvakustannuksia maksettiin työministeriön lähettämän laskun perusteella 116 mmk (96 mmk). TYÖ TTÖ MYYSKASSAT Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksettiin työttömyyskassoille työttömyysturvalain (602/1984) mukaiset työttömyyspäivärahat, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaiset koulutustuet, vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaiset vuorottelukorvaukset ja työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) mukaiset koulutuspäivärahat. Rahasto vastasi näiden etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät olleet niistä vastuussa. Työttömyyskassoille maksettiin lomautusajan päivärahojen ja työttömyysturvalain 26 :n tarkoittamien lisäpäivien menoista 94,5 %. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 8

Rahasto suoritti lisäksi työttömyyskassoista annetun lain (603/1984) perusteella eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi jäsenmaksujen tasausta työttömyyskassoille 67,2 mmk (70) mmk. Työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan 4 599 mmk (5 097 mmk). Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 2 179 mmk. VAKUUTUSYHTIÖ T Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Valtiokonttori peri valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuivat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton sekä rahas- ton ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Perintäkorvauksia maksettiin vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorille yhteensä 46,4 mmk (47,1 mmk). HALLINTOKULUT Rahaston hallintokulut olivat 3,4 mmk (1,9 mmk). KORKOKULUT Työeläkelisävastuun nettokorkomeno oli 1,1 mmk (34,7 mmk). TILIKAUDEN YLIJÄÄM Ä Rahaston varsinaiset tulot olivat 10 830 mmk (9 503 mmk) ja menot 9 412 mmk (7 771 mmk). Sijoitustuottoja kertyi 182,6 mmk (98,9 mmk) ja sijoituskuluja 59,8 mmk (20,9 mmk), joten sijoitustuottojen nettomäärä oli 122,8 mmk (77,9 mmk). Tilikauden ylijäämä oli 1 539 mmk (1 775 mmk). RAHASTON VARALLISUUSASEMA JA SUHDANNEPUSKURI Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Laissa tarkoitettu rahaston enimmäismäärä vuonna 2001 oli noin 3 000 mmk (noin 500 miljoonaa euroa). Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 4 652 mmk (4 027 mmk). Rahaston kertynyt ylijäämä oli 4 209 mmk (2 669 mmk) ja siirtovelat 443 mmk (1 358 mmk), johon sisältyy Eläketurvakeskukselle olevaa velkaa työeläkelisämaksusta 243 mmk (1 105 mmk) ja työministeriölle olevaa velkaa palkkaturvamenosta 116 mmk (96 mmk). Rahaston hallintoneuvoston 24.10.2001 hyväksymän vuotta 2002 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan 31.12.2002 bruttomääräisesti noin 533 miljoonaa euroa (3 167 mmk) ja nettomääräisesti 502 miljoonaa euroa (2 987 mmk). Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 9

HALLINTO HALLINTONEUVOSTO Valtioneuvosto nimitti 10. joulukuuta 1998 työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäseniksi 1.1.1999 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi: konsernijohtaja Björn Mattsson, Danisco Finland Oy toimitusjohtaja Simo Palokangas, HK Ruokatalo Oyj yrittäjäneuvos Taisto Sorjonen, Tasowheel Oy johtaja Esko Tulikoura, Skanska Oy (TT) (TT) (TT) (TT) toimitusjohtaja Ari Karvonen, Ari Karvonen Ky toimitusjohtaja Matti Kyytsönen, ISS Suomi Oy henkilöstöjohtaja Aino Toikka, SOK (PT) (PT) (PT) apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi, Oulu projektijohtaja Marjatta Miettinen, Helsinki henkilöstöjohtaja Pekka Palola, Tampere (KT) (KT) (KT) hallintojohtaja Leena Rantanen, Kirkkohallitus (KiSV) toimitusjohtaja Esko Murto, Huiskulan Puutarha Oy (MTL) talouspäällikkö Seppo Berg, Metallityöväen Liitto toimialajohtaja Pekka Rautaporras, KTV puheenjohtaja Maj-Len Remahl, PAM (SAK) (SAK) (SAK) puheenjohtaja Christina Holmlund, SUORA puheenjohtaja Mikko Mäenpää puheenjohtaja Risto Piekka (STTK) (STTK) (AKAVA) Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Mikko Mäenpää ja varapuheenjohtajana Matti Kyytsönen. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 10

JOHTOKUNTA Hallintoneuvosto valitsi 27.10.2000 johtokunnan jäseniksi vuodeksi 2001 työmarkkinaosapuolten esityksestä seuraavat henkilöt: osastopäällikkö Risto Alanko työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri pääsihteeri Seppo Junttila johtaja Markku Koponen TT KT STTK PT neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty AKAVA lakimies Janne Metsämäki SAK toimitusjohtaja Arto Ojala osastopäällikkö Pertti Parmanne toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola johtaja Seppo Riski neuvottelupäällikkö Heikki Saipio sopimusjohtaja Risto Voipio PT SAK MTL TT KT KiSV Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Seppo Riski ja varapuheenjohtajaksi Pertti Parmanne. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 11

TILINTARKASTAJAT Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Arthur Andersen Oy. Tarkastustoimintaa johti KHT, KTM Simo Koskenlahti. TOIMISTO Työttömyysvakuutusrahaston toimisto on ollut Koulutus- ja erorahaston toimitilojen yhteydessä, Kalevankatu 12, Helsinki. Rahaston toimitusjohtajana toimi oikeustieteen kandidaatti Heikki Pohja. Rahaston maksuliikennettä ja kirjanpitoa hoiti taloussihteeri Tuire Tuomola, työttömyyskassojen ennakoita ja osin myös maksuliikennettä ja kirjanpitoa laskentasihteeri Tuija Pahikka-aho (17.4.2001 alkaen) sekä sijoitustoimintaa rahoituspäällikkö Tapio Oksanen (1.8.2001 alkaen). EDUSTUKSET Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Heikki Pohja, joka myös edusti rahastoa sosiaali- ja terveysministeriön eri lainvalmisteluhankkeissa. SOPIMUKSET Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton kanssa allekirjoitettiin 19.12.2000 vuotta 2001 koskeva ja työttömyysetuuksien rahoituslain 21 :ssä tarkoitettu sopimus työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä, tilittämisestä ja perimiskulujen korvaamisperusteista. Vuotta 2002 koskeva sopimus päätettiin uudistaa monin osin ja se allekirjoitettiin 3.12.2001. Vastaavat sopimukset tehtiin Valtiokonttorin kanssa valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perimisestä ja perimiskulujen korvaamisesta. Rahavirrat Työ ttö myysvakuutusrahastossa Työnantajat Tapaturma vakuutusyhtiöt Työttömyys kassat Eläketurvakeskus Sosiaali- ja terveysministeriö TVR Palkansaajamaksu Työnantajamaksu Sijoitustuotot Kansaneläkelaitos Koulutus- ja erorahasto Työministeriö Valtion eläkerahasto Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 12

Ty ö ttö myysetuudet TVR:n osuus Ty ö ttö myysetuudet 3 kk:n liukuva summa 170 % kuukausivertailu 2001/2000 160 % 4/2000-12/2001 160 % 150 % 140 % koulutus 140 % 120 % koulutus Indeksi 130 % 120 % 110 % 100 % 90 % 80 % lisäpävt lomautusaika muut pvrt vuorottelukorv. 100 % 80 % 60 % 40 % lisäpävt lomautusaika muut pvrt vuorottelukorv. 70 % 60 % Tyött. turva yht. 20 % yhteensä 50 % 0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 4/2000 kesä elo loka joulu helmi huhti kesä elo loka 12/2001 Kuukausi Sijoitusten jakauma 31.12.2001 20,8 % 4,0 % 4,7 % Lyhyet korot JVK Osakkeet 70,5 % Kapit. sopimukset Maksukehitys Ty ö ttö myysvakuutusmaksutulo 4.00 % 3.50 % 3.00 % Palkansaajat Työnantajat keskim. 12,000 Palkansaajamaksu Työnantajamaksu 10,000 2.50 % 2.00 % MFIM 8,000 1.50 % 6,000 1.00 % 4,000 0.50 % 2,000 0.00 % 1997 1998 1999 2000 2001 2002 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 13

Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2001 1.1. - 31.12.2000 TULOT Viite mk mk Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut 1 6 681 616 095,44 6 792 730 356,70 Viivästys- ja yliaikakorot 2 3 987 462,31 3 575 671,72 Tulot työnantajamaksuista yhteensä 6 685 603 557,75 6 796 306 028,42 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut 3 1 964 820 345,69 2 672 006 086,55 Viivästys- ja yliaikakorot 4 1 010 537,51 1 125 932,93 Tulot palkansaajamaksuista yhteensä 1 965 830 883,20 2 673 132 019,48 STM tulot 2 179 055 899,42 0,00 Korvaukset 87 019,98 0,00 Siirtymämaksu 0,00 34 520 717,00 Rahaston varsinaiset tulot yhteensä 10 830 577 360,35 9 503 958 764,90 MENOT Eläketurvakeskus 5-1 868 213 207,00-1 894 998 326,00 Valtion eläkerahasto 6-55 455 863,00-83 205 245,00 Kansaneläkelaitos -345 000 000,00-415 000 000,00 Koulutus- ja erorahasto 7-199 500 000,00-133 018 685,00 Työministeriö -116 013 574,63-96 519 335,43 Työttömyyskassat (TVR) 8-4 294 148 554,09-4 730 799 087,85 Työttömyyskassat (TM) 9-304 952 301,76-366 128 170,36 Työttömyyskassat (STM) 10-2 179 055 899,42 0,00 Vakuutusyhtiöt, hoitokorvaukset 11-46 474 338,83-47 191 775,77 Tyött.vak. 1994-1998 osuus STM:lle -394 870,66-2 829 726,75 Rahaston hallintokulut 12-3 392 137,34-1 880 719,14 Rahaston varsinaiset menot yhteensä -9 412 600 746,73-7 771 571 071,30 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN KORKOJA 1 417 976 613,62 1 732 387 693,60 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustuotot 13 182 684 815,89 98 921 055,93 Sijoituskulut 14-59 846 431,18-20 985 155,88 Sijoitustuottojen netto 122 838 384,71 77 935 900,05 Eläketurvakeskuksen ja Valtion eläkerahaston 15-1 170 582,19-34 702 125,00 korkoutus TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 539 644 416,14 1 775 621 468,65 Tuloslaskelma 14

Tas e 31.12.2001 31.12.2000 VASTAAVAA Viite mk mk PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 16 100,00 100,00 Aineelliset hyödykkeet 17 100,00 0,00 Sijoitusomaisuus Osakkeet 18 79 218 553,50 52 503 870,66 Sijoitusrahastot 19 225 105 680,45 137 685 056,01 Kapitalisaatiosopimukset 20 208 107 138,58 197 053 326,02 Joukkovelkakirjat 21 759 120 451,93 674 657 799,65 Rahamarkkinasijoitukset 22 3 111 338 612,37 2 634 248 023,64 Omaisuudenhoitotilit 6 311 083,88 1 759 762,47 Sijoitusomaisuus yhteensä 4 389 201 520,71 3 697 907 838,45 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset 23 263 186 099,15 329 984 182,88 Rahat ja pankkisaamiset 450 872,84 18 303,17 Rahoitusomaisuus yhteensä 263 636 971,99 330 002 486,05 YHTEENSÄ VASTAAVAA 4 652 838 692,70 4 027 910 424,50 VASTATTAVAA YLI-/ALIJÄÄMÄ edellisiltä vuosilta 2 669 463 306,61 893 841 837,96 tilikaudelta 1 539 644 416,14 1 775 621 468,65 Kertynyt yli-/alijäämä 4 209 107 722,75 2 669 463 306,61 VIERAS PÄÄOMA Siirtovelat 24 443 730 969,95 1 358 447 117,89 Vieras pääoma yhteensä 443 730 969,95 1 358 447 117,89 YHTEENSÄ VASTATTAVAA 4 652 838 692,70 4 027 910 424,50 Tas e 15

Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 TILINPÄÄT Ö KSEN LAATIMISPERUSTEET TULOSLASKELMA JA TASE Työttömyysvakuutusrahaston tuloslaskelma on tilitys, joka kertoo mistä ja millä perusteella rahasto on saanut varoja käyttöönsä ja mihin lakien ja asetusten määräämiin tarkoituksiin varat on käytetty. vakuutusmaksujen määrän ja sopimuksen mukaisen koron. Tuloslaskelma sisältää vakuutusyhtiölle joulukuussa kertyneet vakuutusmaksut, jotka maksetaan rahastolle seuraavana vuonna. PERINNÄ SSÄ TULOJEN KIRJAAMISPERUSTEET Vakuutusmaksutulot kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausi-ilmoitusten perusteella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa kuukausi-ilmoituksessa sille kuukauden aikana kertyneiden työttömyysvakuutusmaksujen ja vakuutusyhtiön maksettavaksi lasketun koron ja viivästyskoron määrän, jotka vakuutusyhtiö suorittaa rahastolle sopimuksen mukaisesti. Siten joulukuulta annettavassa kuukausi-ilmoituksessa vakuutusyhtiö ilmoittaa sille joulukuun loppuun kertyneiden OLEVAT SAAMISET Laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten työttömyysvakuutusmaksut vakuutusyhtiöt perivät ja valvovat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin. Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet vakuutusmaksut kuukausi-ilmoituksissaan. Tilikauden lopussa perinnässä ja pakkoperinnässä olleet vakuutusmaksut eivät siten sisälly rahaston maksutuloon eivätkä vakuutusmaksusaamisiin vuonna 2001. PERINNÄSSÄ OLEVAT TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT, 1000 mk 2001 2000 Uudet erääntyneet 3 044,31 3 361,80 Normaaliperinnässä 4 263,97 4 189,48 Pakkoperinnässä 6 070,36 7 773,10 Erikoisperinnässä 11 359,24 13 358,50 Perinnässä olevat 24 737,88 28 682,88 Velkasaneerauksessa 6 113,21 5 510,40 Konkurssivalvonnassa 11 107,47 8 589,40 Yhteensä 41 958,56 42 782,68 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 16

PERINNÄSSÄ OLEVAT PALKANSAAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT, 1000 mk 2001 2000 Uudet erääntyneet 2 509,98 4 008,75 Normaaliperinnässä 5 072,78 2 287,81 Pakkoperinnässä 7 224,30 9 548,85 Erikoisperinnässä 6 446,38 11 352,21 Perinnässä olevat 21 253,44 27 197,62 Velkasaneerauksessa 3 854,60 3 740,75 Konkurssivalvonnassa 5 932,62 6 858,10 Yhteensä 31 040,66 37 796,47 MENOJEN KIRJAAMISPERUSTEET TUKIMAKSUT TYÖ TTÖ MYYSKASSOILLE TVR:n, työministeriön ja sosiaali-ja terveysministeriön osuudet tukimaksuista työttömyyskassoille kirjataan niitä koskevan päätöksen osoittaman tilikauden menoksi. Tilikauden lopussa teknisistä syistä tilikaudelle kuuluvat mutta maksamatta olevat määrät kirjataan tilikauden menoksi ja siirtovelaksi ja seuraavalle vuodelle ennakkoon maksetut määrät kirjataan tilikauden ennakkomaksuksi ja ne tulevat siten seuraavan tilikauden menoksi. Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksien ennakoihin saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ennakot on kirjattu tuloksi vastaavien menojen suuruisina. Vakuutusyhtiöiden hoitokorvaukset kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausitilitysten mukaisesti. Rahaston hoitomenot on kirjattu suoriteperusteisesti. Palkkaturvamaksu kirjataan työministeriön laskun perusteella suoriteperusteisesti ilman korkoutusta. Rahaston hallintokulut kirjataan suoriteperusteisesti. MAKSUT ELÄ KETURVA- KESKUKSELLE JA VALTION ELÄ KERAHASTOLLE SEKÄ NIIDEN KORKOUTUS Eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 c :n (561/1998) mukaan tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi. Maksut esitetään tuloslaskelmassa korkouttamattomana. Lopullisen maksun määrä saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan vuoden keväällä ja lopullisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuarvion erotus esitetään korjauksena, edellisen vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Eläketurvakeskus korkouttaa TVR:n maksettavaksi pannut maksut laskuperustekorkoa käyttäen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu maksu on korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvittää TVR:lle Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 17

korkoa tämän suorittamien todellisten maksujen ja todellisten maksuajankohtien mukaan (hyvityskorko). Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurvakeskuksen ja TVR:n sopimaan selvitysajankohtaan (edellisen vuoden veloituskorko). TVR:n kaikille edelliseltä vuodelta suorittamille maksuille lasketaan vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen vuoden maksun hyvityskorko). Valtion eläkerahaston maksun korkoutuksen suhteen menetellään vuodesta 2001 alkaen vastaavalla tavalla. Tilikauden ja edellisen vuoden veloitus- ja hyvityskorkoutukset on eritelty liitetiedoissa ja niiden nettosumma on esitetty tuloslaskelmassa nimikkeellä Eläketurvakeskuksen ja Valtion eläkerahaston maksujen korkoutus. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖ DYKKEET TVR:n käytäntönä on ollut kirjata hankinnat hankintavuoden kuluksi poistoina. Hankinnat on rekisteröity vuosittain. Osakkeet kirjataan hankintamenoon. Arvostus suoritetaan salkku ja osakekohtaisesti alimman arvion periaatetta noudattaen. Mikäli tilinpäätöspäivän markkina-arvo on alempi kuin kirjanpitoarvo, alennetaan kirjanpitoarvo markkina-arvon suuruiseksi. Arvonalennus kirjataan sijoituksen kuluiksi. Sijoitusrahastot Sijoitusrahastot kirjataan ja arvostetaan tilinpäätöksessä soveltuvin osin niin kuin osakkeet. Vakuutusyhtiö iden kapitalisaatiosopimukset Kapitalisaatiosopimukset on arvostettu takaisinostoarvoon. Joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjat kirjataan hankintamenoon. Hankintamenon ollessa nimellisarvoa korkeampi jaksotetaan ylikurssi juoksuajalle sijoituksen kuluiksi. Koska joukkovelkakirjat on tarkoitettu pidettäväksi juoksuajan loppuun, niistä ei tehdä arvonalennuksia markkina-arvon painuessa kirjanpitoarvoa pienemmäksi. SIJOITUSTEN ARVOSTUS Osakkeet Rahamarkkinasijoitukset Rahamarkkinasijoitukset on kirjattu ja esitetty hankintamenon suuruisina. Sijoitus- ja yritystodistusten käypänä arvona on pidetty rahalaitoksen ilmoittamaa markkinahintaa, muiden rahamarkkinasijoitusten käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa. Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 18

Tuloslaskelman liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2001 1.1. - 31.12.2000 mk mk 1 Työnantajan vakuutusmaksut Työnantajan vak.maksut yksityiset 6 613 570 222,27 6 734 200 159,54 Työnantajan vak.maksut yksit. osaomistajat 43 364 623,15 46 126 817,33 Työnantajan vak.maksut valtion liiikelaitokset 24 680 788,02 12 401 899,00 Ylimääräiset vakuutusmaksut 462,00 1 480,83 Vakuutusmaksut yhteensä 6 681 616 095,44 6 792 730 356,70 2 Työnant. vak.maks. viivästys- ja yliaikakorot TRL 22 :n mukaiset viivästyskorot 3 986 718,16 3 549 917,19 Vakuutusyhtiöiden yliaikakorot 744,15 25 754,53 Viivästys- ja yliaikakorot yhteensä 3 987 462,31 3 575 671,72 3 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Palkansaajan vakuutusmaksut 1 951 534 022,30 2 654 058 791,27 Palkansaajan vakuutusmaksut osaomistajat 13 286 323,39 17 947 295,28 Vakuutusmaksut yhteensä 1 964 820 345,69 2 672 006 086,55 4 Palkans. vak.maks. viivästys- ja yliaikakorot TRL 22 :n mukaiset viivästyskorot 1 010 537,51 1 113 555,58 Vakuutusyhtiöiden yliaikakorot 0,00 12 377,35 Viivästys- ja yliaikakorot yhteensä 1 010 537,51 1 125 932,93 5 Eläketurvakeskus Edellisen vuoden tasausmaksu -75 143 550,00-170 415 219,00 Kuluvan tilikauden maksu 1 943 356 757,00 2 065 413 545,00 Eläketurvakeskus yhteensä 1 868 213 207,00 1 894 998 326,00 6 Valtion eläkerahasto Edellisen vuoden tasausmaksu 18 455 863,00 0,00 Kuluvan tilikauden maksu 37 000 000,00 83 205 245,00 Valtion eläkerahasto yhteensä 55 455 863,00 83 205 245,00 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 19

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2001 1.1. - 31.12.2000 mk mk 7 Koulutus- ja erorahasto Edellisen vuoden tasausmaksu 1 500 000,00 5 018 685,00 Kuluvan tilikauden maksu 198 000 000,00 128 000 000,00 Koulutus- ja erorahasto yhteensä 199 500 000,00 133 018 685,00 8 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TVR) Jäsenmaksujen tasaus, kuluva vuosi -67 216 500,00-70 000 000,00 Koulutuspäivärahat, edellinen vuosi 685 624,01 1 311 726,68 Koulutuspäivärahat, kuluva vuosi -27 817 702,06-29 065 146,00 Lomautusajan päivärahat, edell. vuosi 6 448 928,49-8 502 775,40 Lomautusajan päivärahat, kuluva vuosi -471 661 506,53-449 297 904,00 Lisäpäivärahat, edellinen vuosi 13 734 567,69 13 883 318,28 Lisäpäivärahat, kuluva vuosi -1 222 225 866,50-1 430 054 429,00 Muut päivärahat, edellinen vuosi 42 073 824,77-35 575 430,88 Muut päivärahat, kuluva vuosi -2 356 655 298,96-2 541 582 614,00 Vuorottelukorvaukset, edellinen vuosi -1 556 292,28-3 310 156,88 Vuorottelukorvaukset, kuluva vuosi -179 174 912,43-145 782 912,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi -30 783 420,29-32 822 764,65 Tukimaksut (TVR) yhteensä -4 294 148 554,09-4 730 799 087,85 9 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TM) Aikuiskoulutustuki, edellinen vuosi 7 202 118,34-5 902 359,66 Aikuiskoulutustuki, kuluva vuosi -253 878 398,89-306 071 492,00 Lapsikorotukset, edellinen vuosi -2 944 574,03-893 808,27 Lapsikorotukset, kuluva vuosi -52 408 046,11-49 767 467,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi -2 923 401,07-3 493 043,43 Tukimaksut (TM) yhteensä -304 952 301,76-366 128 170,36 10 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (STM) Koulutuspäivärahat, edellinen vuosi 1 044 022,42 0,00 Koulutuspäivärahat, kuluva vuosi -19 709 237,61 0,00 Muut päivärahat, edellinen vuosi 33 062 936,39 0,00 Muut päivärahat, kuluva vuosi -2 034 325 217,38 0,00 Vuorottelukorvaukset, edellinen vuosi -1 083 222,87 0,00 Vuorottelukorvaukset, kuluva vuosi -127 260 423,56 0,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi -30 784 756,81 0,00 Tukimaksut (STM) yhteensä -2 179 055 899,42 0,00 11 Vakuutusyhtiöille maksetut hoitokorvaukset Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuista -33 456 582,14-36 247 223,54 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista -13 017 756,69-10 944 552,23 Hoitokorvaukset yhteensä -46 474 338,83-47 191 775,77 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 20

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2001 1.1. - 31.12.2000 mk mk 12 Rahaston hallintokulut Palkat -942 255,20-253 543,24 Johtokunnan ja hallintoneuvoston palkkiot -188 900,00-198 900,00 Muut palkkiot 0,00-8 200,00 Tel-maksut -138 535,70-35 109,11 Muut vakuutusmaksut -49 385,94-16 926,77 Sosiaaliturvamaksut -41 715,00-17 497,00 Muut henkilöstökulut -2 714,30 0,00 Henkilöstökulut yhteensä -1 363 506,14-530 176,12 Koulutus- ja erorahasto -389 500,00-800 000,00 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 0,00-100 000,00 Atk-kulut -232 627,66-109 855,21 Muut kulut -1 406 503,54-340 687,81-2,028 631,20-1 350 543,02 Hallintokulut yhteensä -3 392 137,34-1 880 719,14 SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 13 Tuotot Osinkotuotot 2 255 472,16 2 311,23 Korkotuotot 157 211 695,11 97 362 157,17 Muut tuotot 4 975 250,14 0,00 Arvonalennusten palautus 2 946 673,98 0,00 Myyntivoitot 15 295 724,50 1 280 714,02 Tuotot yhteensä 182 684 815,89 98 645 182,42 14 Kulut Korkokulut -23 680 363,61-4 724 461,68 Muut kulut 0,00 0,00 Arvonalennukset -22 008 562,53-15 903 438,05 Myyntitappiot -14 157 505,04-81 382,64 Kulut yhteensä -59 846 431,18-20 709 282,37 Sijoitustoiminnan nettotuotto 122 838 384,71 77 935 900,05 15 Eläketurvakeskuksen ja valtion eläkerahaston korkoutus Eläketurvakeskus hyvityskorko 101 315 851,81 59 156 274,00 Eläketurvakeskus veloituskorko -104 784 299,00-93 858 399,00 Valtion eläkerahasto hyvityskorko 3 340 840,00 0,00 Valtion eläkerahasto veloituskorko -1 042 975,00 0,00 ETK ja valtion eläkerahaston nettokorkoutus -1 170 582,19-34 702 125,00 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 21

Taseen liitetiedot TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2001 31.12.2000 mk mk 16 Aineettomat hyödykkeet 1.1. 100,00 0,00 Atk-ohjelmat 336 971,34 54 098,00./. poistot -336 971,34-53 998,00 Aineettomat hyödykkeet 31.12. 100,00 100,00 17 Aineelliset hyödykkeet 1.1. 0,00 0,00 Toimistokalusteet 114 570,00 0,00 Koneet 13 956,00 0,00 Atk-laitteet 194 328,18 0,00 Koneet ja kalusto yhteensä 322 854,18 0,00./. poistot -322 754,18 0,00 Aineelliset hyödykkeet 31.12. 100,00 0,00 SIJOITUSTEN MARKKINA-ARVO JA KIRJANPITOARVO 18 Osakkeet Markkina-arvo 85 869 345,36 55 088 555,80 Kirjanpitoarvo 79 218 553,50 52 503 870,66 Erotus 6 650 791,86 2 584 685,14 19 Sijoitusrahastot Markkina-arvo 225 251 482,72 139 334 220,17 Kirjanpitoarvo 225 105 680,45 137 685 056,01 Erotus 145 802,27 1 649 164,16 20 Kapitalisaatiosopimukset Markkina-arvo 208 107 138,58 198 384 914,80 Kirjanpitoarvo 208 107 138,58 197 053 326,02 Erotus 0,00 1 331 588,78 21 Joukkovelkakirjat Markkina-arvo 786 338 782,14 686 216 934,05 Kirjanpitoarvo 759 120 451,93 674 657 799,65 Erotus 27 218 330,21 11 559 134,40 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 22

TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2001 31.12.2000 mk mk 22 Rahamarkkinasijoitukset Markkina-arvo 3 122 508 768,05 2 652 962 551,16 Kirjanpitoarvo 3 111 338 612,37 2 636 007 786,11 Erotus 11 170 155,68 16 954 765,05 Sijoitukset yhteensä Markkina-arvo 4 428 075 516,85 3 731 987 175,98 Kirjanpitoarvo 4 382 890 436,83 3 697 907 838,45 Erotus 45 185 080,02 34 079 337,53 23 Siirtosaamiset Maksu Eläketurvakeskukselta 0,00 106 215 219,00 Korkosaaminen Eläketurvakeskukselta 66 650 060,81 59 156 274,00 Saaminen sosiaali- ja terveysministeriöltä 20 810 055,00 0,00 Maksu valtion eläkerahastolta 13 000 000,00 0,00 Korkosaaminen valtion eläkerahastolta 1 670 885,00 0,00 Vakuutusmaksusaamiset 114 280 054,08 106 854 079,84 Korkojaksotukset 43 793 376,25 40 625 048,77 Muut siirtosaamiset 2 981 668,01 17 133 561,27 Siirtosaamiset yhteensä 263 186 099,15 329 984 182,88 24 Siirtovelat Maksu Eläketurvakeskukselle 243 356 757,00 1 105 413 545,00 Korkovelka Eläketurvakeskukselle 59 490 513,00 151 108 399,00 Korkovelka valtion eläkerahastolle 1 042 975,00 0,00 Työministeriö 116 000 000,00 96 296 236,35 Maksu sosiaali- ja terveysministeriölle 3 512 665,41 0,00 Työttömyyskassat (STM) 18 509 631,00 0,00 Koulutus- ja erorahasto 1 500 000,00 5 018 685,00 Muut siirtovelat 304 853,91 610 252,54 Siirtovelat yhteensä 443 717 395,32 1 358 447 117,89 Tilinpäät ö ksen liitetiedot 31.12.2001 23

Helsingissä 19.3.2002 TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSRAHASTO Johtokunta Pertti Parmanne johtokunnan puheenjohtaja Seppo Riski Risto Alanko Jouni Ekuri Seppo Junttila Markku Koponen Markku Lemmetty Janne Metsä m ä ki Arto Ojala Veli-Matti Rekola Heikki Saipio Risto Voipio Heikki Pohja toimitusjohtaja TILINTARKASTAJIEN LAUSUNTO Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä 12.4.2002 ARTHUR ANDERSEN OY, KHT-yhteisö Simo Koskenlahti KHT Tilintarkastuskertomus 24

Tilintarkastuskertomus Työ ttö myysvakuutusrahaston hallintoneuvoston jä senille Olen tarkastanut Työttömyysvakuutusrahaston kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2001. Johtokunnan ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annetun asetuksen säännösten perusteella. Suorittamani tarkastuksen perusteella annan lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilinpäätös, joka osoittaa tilikaudelta ylijäämää 1.539.644.416,14 markkaa, on laadittu soveltuvin osin kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös yhdessä toimintakertomuksen kanssa antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan tuloista ja menoista sekä taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää johtokunnan jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltani tilikaudelta. Helsingissä 12. huhtikuuta 2002 ARTHUR ANDERSEN OY KHT-yhteisö Simo Koskenlahti KHT Tilintarkastuskertomus 25

Lainsääd ä ntö Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555 1 luku YLEISET SÄÄNNÖ KSET 1 Lain tarkoitus Työttömyysturvalain (602/1984) mukaiset työttömyyspäivärahat, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaiset koulutustuet, vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaiset vuorottelukorvaukset ja työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) mukaiset koulutuspäivärahat rahoitetaan perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella ja tämän lain mukaisilla vakuutusmaksuilla ja työttömyyskassalain (603/1984) mukaisilla jäsenmaksuilla siten kuin tässä laissa säädetään. Työeläkelainsäädännössä tarkoitetut työeläkelisät, koulutus- ja erorahastosta annetussa laissa (537/1990) tarkoitetut etuudet sekä palkkaturvalain (649/1973) mukainen palkkaturva rahoitetaan tämän lain mukaisilla maksuilla siten kuin tässä laissa säädetään. Aikuiskoulutustuesta annetussa laissa (1276/2000) tarkoitetun aikuiskoulutustuen ansio-osa ja hallintokulut rahoitetaan tämän lain mukaisilla maksuilla. (28.12.2000/1280) Työttömyyskassojen rahoituksesta säädetään työttömyyskassalaissa. 2 Ty ö ttö myysvakuutusmaksut Työnantajan on suoritettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja työntekijän palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu siten kuin jäljempänä säädetään. Työttömyysvakuutusmaksut on määrättävä siten, että tässä laissa tarkoitettu työttömyysvakuutusrahasto voi suoriutua sen vastattavana olevien työttömyysetuuksien ja aikuiskoulutustuen rahoituksesta sekä 23 ja 24 :ssä mainituista maksuosuuksien siirroista. (28.12.2000/1280) 3 Suhdannepuskuri Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Työttömyysvakuutusrahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaava määrä. 2 luku TYÖ TTÖ MYYSETUUKSIEN RAHOITUSOSUUDET 4 Ansioon suhteutettujen työ ttö myyspä ivä rahojen rahoitus Valtionosuutena työttömyyskassalle maksetaan kustakin työttömyyspäivärahasta työttömyysturvalain 22 :n mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä. Jos työttömyyspäiväraha maksetaan työttömyysturvalain 5 luvun mukaisesti soviteltuna tai 27 :n tai 27 a :n mukaisesti vähennettynä, valtionosuutena maksetaan se määrä, joka vastaa peruspäivärahan suhteellista osuutta kustakin täydestä työttömyyspäivärahasta. Lomautusajalta maksettuihin päivärahoihin ja työttömyysturvalain 26 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin lisäpäiviin ei suoriteta valtionosuutta. Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksetaan työttömyyskassalle näihin päivärahoihin 94,5 prosenttia menoista. Työttömyyskassan osuus kustakin ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta on 5,5 prosenttia, jollei 1 momentin säännöksestä muuta johdu. Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555 26

Muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista ansioon suhteutetuista työttömyyspäivärahoista maksetaan työttömyysvakuutusrahaston osuutena työttömyyskassalle kustakin ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta maksetun työttömyyspäivärahan sekä 1 ja 3 momentin mukaisten määrien erotus. Yrittäjäkassan rahoituksesta, työttömyyskassan hallintokuluihin kohdistuvasta valtionosuudesta ja työttömyysvakuutusrahaston osuudesta sekä valtionosuuden ja työttömyysvakuutusrahaston osuuden maksamisesta säädetään työttömyyskassalaissa ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. 5 Ansiotukien rahoitus Valtionosuutena työttömyyskassalle maksetaan kustakin työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisesta ansiotuesta työttömyysturvalain 22 :n mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä. Jos ansiotuki maksetaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 :n mukaisesti vähennettynä, valtionosuutena maksetaan se määrä, joka vastaa peruspäivärahan suhteellista osuutta täydestä ansiotuesta. Työttömyyskassan osuus kustakin ansiotuen ansioosasta on 5,5 prosenttia, jollei 1 momentin säännöksestä muuta johdu. Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksetaan työttömyyskassalle kustakin ansiotuesta maksetun ansiotuen sekä 1 ja 2 momentin mukaisten määrien erotus. 6 Muiden etuuksien rahoitus Työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain mukaisen koulutuspäivärahan ja vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain mukaisen vuorottelukorvauksen rahoituksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä työttömyyspäivärahasta säädetään 4 ja 8 :ssä. 7 Ty ö ttö myysvakuutusrahaston rahoittamat etuudet Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan vakuutusmaksun, valtion eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun, palkkaturvalain 16 :n mukaisen määrän sekä koulutus- ja erorahastosta annetun lain 4 :n mukaisen määrän suorittamisesta. 8 Peruspä ivä rahan ja perustuen rahoitus Työttömyysturvalain mukaisten peruspäivärahojen, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisten perustukien sekä niihin liittyvien lapsikorotusten rahoitukseen työttömyysvakuutusrahasto maksaa asianomaisen ministeriön välityksellä kansaneläkelaitokselle 23 :ssä tarkoitetun osuuden. Muilta osin menot rahoitetaan kansaneläkelaitokselle maksettavalla valtionosuudella. Valtionosuuden suorittamisesta, valtionosuuden ennakoiden käyttämisestä ja kansaneläkelaitoksen työttömyysetuuksien hallintokuluista säädetään työttömyysturvalaissa. 3 luku TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUS- RAHASTO 9 Ty ö ttö myysvakuutusrahasto Työnantajan ja palkansaajan rahoitusosuuksien järjestämiseksi ja työttömyyskassojen tukemiseksi on työttömyysvakuutusrahasto. Työttömyysvakuutusrahaston ohjesääntö annetaan asetuksella. Rahaston hallintoneuvoston jäsenet nimittää valtioneuvosto työnantajien ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen, kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan ehdotuksesta. Hallintoneuvostossa on vähintään yhdeksän ja enintään 18 jäsentä. Jäsenistä kahden kolmasosan tulee edustaa työnantajia ja kolmasosan työntekijöitä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä edustavia jäseniä siten, että puheenjohtajuus on vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden edustajilla. 10 Ty ö ttö myysvakuutusrahaston tehtä v ä t Työttömyysvakuutusrahasto vastaa 1 :n mukaisten etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole siitä vastuussa. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävistä työttömyyskassojen rahoituksen käytännön järjestämisessä säädetään työttömyyskassalaissa ja sen nojalla annetuissa sään- Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555 27

nöksissä. Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo maksujen perintämenettelyn toimeenpanoa, josta säädetään 7 luvussa. (3.11.2000/917) Työttömyysvakuutusrahaston varoja on hoidettava tuloa tuottavasti ja turvaavasti. Työttömyysvakuutusrahastolla on oikeus ottaa lainoja velvoitteittensa täyttämiseksi. Valtioneuvostolla on oikeus vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määräämillään ehdoilla antaa valtion omavelkaisia takauksia työttömyysvakuutusrahaston ottamien lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämiseksi. 11 Ty ö ttö myysvakuutusrahaston valvonta Työttömyysvakuutusrahastolle tässä laissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämistä valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Työttömyysvakuutusrahaston talouden valvonta kuuluu Vakuutusvalvontavirastolle. (3.11.2000/917) Maksuvelvollisuutta ei ole myöskään kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten tai avoimen yhtiön yhtiömiesten osalta. Työnantaja ei myöskään ole velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksua sellaisen työntekijän osalta, josta kansaneläkelaitos on asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 7 :n 1 momentin nojalla päättänyt, ettei häneen enää sovelleta sosiaaliturvalainsäädäntöä. 14 Ty ö nantajan työ ttö myysvakuutusmaksun m äär ä ytyminen Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu yrityksen maksaman palkkasumman mukaan. Työttömyysturvalain 1 a :n 1 momentissa tarkoitetusta yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on määrättävä siten, että se vastaa niiden etuuksien rahoitusta, joihin osaomistajat ovat oikeutettuja. 4 luku TYÖ NANTAJAN TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSMAKSU 12 Ty ö nantajan vakuutusmaksuvelvollisuus Työnantaja, joka tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun. Maksu peritään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksun yhteydessä siten kuin 7 luvussa säädetään. Velvollisuus työttömyysvakuutusmaksun maksamiseen on soveltuvin osin valtion liikelaitoksella, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/1987). 13 Ty ö nantajan työ ttö myysvakuutusmaksusta vapauttaminen erä issä tapauksissa Sen estämättä, mitä 12 :ssä säädetään, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksua sellaisen työntekijän osalta, joka palvelee ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/1991) mukaiseen kauppa-alusluetteloon merkityssä suomalaisessa aluksessa ja joka ei asu Suomessa. 5 luku PALKANSAAJAN TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSMAKSU 15 Palkansaajan vakuutusmaksuvelvollisuus Työ- tai virkasuhteessa tai muussa palvelussuhteessa olevat henkilöt, joita koskee työnantajan järjestämä pakollinen tai valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (449/1990) nojalla määräytyvä tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu tapaturmasuoja, ovat velvolliset suorittamaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Maksuvelvollisia eivät ole kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön yhtiömiehet eivätkä perhehoitajalaissa (312/1992) tarkoitetut perhehoitajat. Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat määräykset palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua koskevien säännösten soveltamisesta. 16 Palkansaajan työ ttö myysvakuutusmaksun m äär ä ytyminen Työttömyysturvalain 1 a :n 1 momentissa tarkoitetun yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmak- Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555 28

su on määrättävä siten, että se vastaa niiden etuuksien rahoitusta, joihin osaomistajat ovat oikeutettuja. 17 Palkansaajan työ ttö myysvakuutusmaksun verovä hennyskelpoisuus Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on verovähennyskelpoinen siten kuin tuloverolaissa (1535/1992) säädetään. 6 luku TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUS- MAKSUJEN SUURUUS 18 Ty ö ttö myysvakuutusmaksujen määr ä (13.7.2001/639) Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 1999 1,35 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että se on vuonna 1999 0,9 prosenttia palkasta palkkasumman 840 940 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,85 prosenttia palkasta. Työttömyysvakuutusmaksuja vuoden 1999 jälkeen määrättäessä jätetään huomioon ottamatta työttömyysasteen muutoksesta johtuva työttömyysvakuutusrahaston rahoitustarpeen muutos siltä osin kuin työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri tai alijäämä jää 3 :ssä todettua enimmäismäärää pienemmäksi. Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun muutokset on määrättävä siten, että ne jakautuvat tasan työnantajan keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kesken. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun porrastus on määrättävä siten, että palkkasummasta 840 940 euroon asti kohdistuva maksu on määrättävä neljäsosaksi ilmaistuna täysinä prosenttiyksikön kymmenyksinä palkkasumman 840 940 euron ylittävään osaan kohdistuvasta maksusta. Jos työnantajan keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärä on pienempi kuin kaksi prosenttia, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on määrättävä kuitenkin 15 prosentiksi edellä sanotusta vakuutusmaksujen yhteismäärästä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain etukäteen työttömyysvakuutusrahaston hakemuksesta työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun määrät. Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 19 Maksujen perusteena oleva tulo Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu määrätään sen palkkojen määrän perusteella, jonka mukaan työnantajan tapaturmavakuutusmaksu määräytyy. Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu määrätään liikelaitoksen maksamien ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :ssä tarkoitettujen palkkojen määrän perusteella. Palkansaajalta pidätetään työttömyysvakuutusmaksu ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitetusta palkasta, tuloverolain 77 :n mukaisesta palkkatulosta ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 :ssä tarkoitetusta palkasta sekä palvelurahasta. 7 luku MAKSU- JA PERINTÄ MENETTELY 20 Palkansaajan työ ttö myysvakuutusmaksun maksamismenettely Työnantaja pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun sellaiselta työntekijältä, jota koskee lakisääteinen tapaturmavakuutussuoja, jokaisen palkanmaksun yhteydessä. 21 Maksujen perintä ja tilitys Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset perivät työnantajalta työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun 19 :n 1 momentin mukaisen palkkasumman perusteella. Palkkasummaan ei kuitenkaan lueta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun osalta 15 :n 2 momentissa tarkoitettuja palkkoja. Työnantaja vastaa vakuutuslaitokselle myös palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suorittamisesta. Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555 29

Vakuutuslaitoksella on oikeus vuoden alussa tai sen aikana alkavalta vakuutukselta kantaa työttömyysvakuutusmaksun ennakkoa. Vakuutusmaksu määrätään kalenterivuosittain tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuutuksen vakuutuskauden päätyttyä. Työttömyysvakuutusmaksuina kertyneet varat viivästyskorkoineen suoritetaan työttömyysvakuutusrahastolle. Varojen tilittämisestä sekä työttömyysvakuutusrahaston suoritettavien maksuunpano-, perimis- ja tilityskulujen korvaamisperusteista on voimassa, mitä niistä asianomaisen ministeriön vahvistamassa työttömyysvakuutusrahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisessä sopimuksessa määrätään. Valtiokonttori perii valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta työnantajan työttömyysvakuutusmaksut määräämällään tavalla ja välittää kertyneet varat edelleen työttömyysvakuutusrahastolle siten kuin asianomaisen ministeriön vahvistamassa valtiokonttorin ja työttömyysvakuutusrahaston välisessä sopimuksessa määrätään. Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat määräykset tämän pykälän soveltamisesta. 22 Maksuvelvollisuuden laiminlyö nti Työnantaja, joka on laiminlyönyt tapaturmavakuutuslaissa säädetyn vakuuttamisvelvollisuutensa, on velvollinen suorittamaan työttömyysvakuutusmaksun mainitun lain 36 :n nojalla maksuunpannun vakuutusmaksun lisämaksuna. Lisämaksun maksuunpanossa noudatetaan sanotun lainkohdan säännöksiä. Jos työnantaja on antanut vääriä tietoja tai laiminlyönyt vakuutusmaksun määräämistä varten tarpeellisten tietojen antamisen, noudatetaan vastaavasti tapaturmavakuutuslain 37 :n säännöksiä. Työttömyysvakuutusmaksulle, jota ei ole suoritettu määräaikana, peritään viivästysajalta korkolain (633/1982) 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko. Työttömyysvakuutusmaksu ja viivästyskorko saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. 8 luku MAKSUOSUUKSIEN SIIRTO 23 Perusturvaan tilitettä v ä työ ttö myysvakuutusmaksukertymä Työttömyysvakuutusrahasto tilittää asianomaisen ministeriön välityksellä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kertymästä kansaneläkelaitokselle työttömyysturvan peruspäivärahan ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen perustukien rahoitukseen määrän, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista kertyvää määrää. Vuosittain tilitettävän määrän vahvistaa asianomainen ministeriö pyydettyään lausunnon työttömyysvakuutusrahastolta. Tilityksen määräämisestä ja suorittamisesta säädetään tarkemmin asetuksella. 24 Siirtymä maksu Valtionosuuden tasapainottamiseksi työttömyysvakuutusrahasto suorittaa valtiolle siirtymämaksun, jolla korvataan arvioidut, 2 luvun mukaisten rahoitusosuuksien voimaantulosta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuoton jakoperusteiden muutoksesta valtiolle aiheutuvat lisäkustannukset. Siirtymämaksun määrän vahvistaa valtioneuvosto asianomaisen ministeriön esityksestä, jonka tulee pyytää asiasta työttömyysvakuutusrahaston lausunto. Siirtymämaksun määrää vahvistettaessa otetaan huomioon 4 :n 2 momentissa ja 5 :n 1 momentissa säädettyjen rahoitusosuuksien valtion menoja vähentävä vaikutus sekä 23 :n mukainen perusturvaan tilitettävä työttömyysvakuutusmaksukertymä. Jos edellä mainituin perustein laskettuna valtion menojen arvioidaan vähentyvän talousarviovuonna, valtioneuvosto vastaavasti vahvistaa siirtymämaksun määrän, joka valtion on suoritettava työttömyysvakuutusrahastolle. Siirtymämaksusta voidaan suorittaa ennakkoa. (15.12.2000/1069) Siirtymämaksua maksetaan yhden vuoden ajalta. (15.12.2000/1069) Edellä 1 momentissa tarkoitetun määrän vahvistamisesta, sitä koskevasta lausuntomenettelystä ja siirtymämaksun tilittämisestä säädetään tarkemmin asetuksella. Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555 30

9 luku ERINÄ ISIÄ SÄÄNNÖ KSIÄ 25 Muutoksenhaku Työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja sen ennakon maksuunpanosta voidaan valittaa noudattaen, mitä tapaturmavakuutuslain 53 a :n 3 ja 4 momentissa sekä 53 b :n 1 momentissa säädetään. 26 Summien pyö ristä minen (kumottu, 13.7.2001/639) 27 Tarkemmat säännö kset Tarkemmat säännökset tämän lain toimeenpanosta annetaan asetuksella. 10 luku VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄ S ÄÄNNÖ KSET 28 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1998. Sitä sovelletaan työttömyysetuuksien rahoitukseen ja työttömyysvakuutusmaksuihin vuoden 1999 alusta. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 29 Siirtymä s äännö s Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, vuosilta 1993 1998 perittävät palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut tilitetään työttömyysvakuutusrahastolle. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuoton käytöstä, tilityksen jakamisesta ja sosiaali- ja terveysministeriön oikeudesta velottaa työttömyysvakuutusrahaston tiliä välittäessään palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut työttömyyskassoille noudatetaan vuoden 2002 loppuun, mitä asianomaiselta vuodelta perittävästä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta annetussa laissa säädetään. Asetus työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/1176 Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (555/1998) 23, 24 ja 27 :n nojalla: 1 Perusturvaan tilitettä v ä työ ttö myysvakuutusmaksukertymä Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyysvakuutusrahaston kansaneläkelaitokselle vuosittain tilitettävän työttömyysvakuutusmaksukertymää koskevan määrän. Ennen vahvistamista ministeriön on pyydettävä työttömyysvakuutusrahastolta lausunto. Maksu määrätään siten, että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun seuraavan vuoden kertymäarvio kerrotaan sillä prosenttiluvulla, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien ja kaikkien palkansaajien palkkasummien suhdetta. Viimeksi mainitun prosenttiluvun ministeriö vahvistaa Tilastokeskuksen tietoihin perustuvan viimeisimmän tulonjakotilaston palveluaineiston tietojen perusteella. Edellä 2 momentissa tarkoitettua seuraavan vuoden kertymäarviota määrättäessä otetaan huomioon edellisen vuoden vastaavan kertymäarvion ja työttömyysvakuutusrahaston tilinpäätöksen mukaisen toteutuneen palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kertymän erotus. Asetus työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/1176 31

2 Tilityksen suorittaminen Työttömyysvakuutusrahaston on suoritettava vahvistetun maksun perusteella kuukausittain tilityksen ennakkoa tasasuuruisina erinä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa ennakoiden määrän ja välittää ennakot kansaneläkelaitokselle. Tässä tarkoituksessa sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus veloittaa työttömyysvakuutusrahaston tiliä ennakon mukaisilla määrillä kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. 3 Siirtymä maksu Siirtymämaksua määrättäessä verrataan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 1 :ssä tarkoitettujen vuosina 1999 ja 2000 maksettujen etuuksien valtion ja työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuuksia siihen, mitä sanottujen menojen valtion ja työttömyyskassojen keskuskassan rahoitusosuudet olisivat olleet vuonna 1998 voimassa olleen lainsäädännön perusteella. Vertailua tehtäessä asianomaisen vuoden työttömyyskassojen etuusmenot otetaan etuuksia koskevista työttömyyskassojen maksatustilastoista ja muut etuusmenot työttömyysvakuutusrahaston tilinpäätöksestä. Vuosina 1999 ja 2000 työttömyysvakuutusmaksujen tuottona otetaan huomioon työttömyysvakuutusrahaston tilinpäätöksen mukaan rahastolle sinä vuonna tilitetyt maksut siten, että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta vähennetään vuotta 1998 aikaisempaan ajankohtaan kohdistuva kertymä. Valtioneuvosto vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä asianomaista vuotta koskevan siirtymämaksun määrän seuraavan kalenterivuoden elokuun loppuun mennessä. Siirtymämaksu on suoritettava seuraavan syyskuun kuluessa. Jos valtiolle tai työttömyysvakuutusrahastolle maksettavaksi tulevan siirtymämaksun määrä on asianomaista vuotta koskevien ennusteiden perusteella arvioitava olennaiseksi, valtioneuvosto voi määrätä suoritettavaksi siirtymämaksun ennakkoa siten, että osa ennakoista voidaan määrätä maksettavaksi jo asianomaisena vuonna. Siirtymämaksun määrästä ja ennakon määräämisestä on ennen valtioneuvoston päätöstä viimeistään kuukautta ennen pyydettävä työttömyysvakuutusrahaston lausunto. 4 Ty ö elä kelisä maksu valtion elä kerahastolle Työttömyysvakuutusrahasto suorittaa vuosittain valtion eläkerahastolle sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman, valtion eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :n 2 momentissa tarkoitetun maksun ministeriön asettamassa määräajassa. Maksu määrätään siten, että valtion palveluksessa olevien osalta työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuva vastuu ja kulut määritellään noudattaen, mitä työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä säädetään. Tästä määrästä työttömyysvakuutusrahaston suoritettavaksi maksuksi on vahvistettava se määrä, joka vastaa työttömyysvakuutusrahastolle asianomaisena vuonna tilitetyn palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuoton osuutta koko tilitetystä työttömyysvakuutusmaksutuotosta siten, että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta vähennetään vuotta 1998 aikaisempaan ajankohtaan kohdistuva kertymä. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Asetuksen 2 on voimassa vuoden 1999 loppuun. Asetuksen 1 :n 3 momenttia ei sovelleta määrättäessä vuoden 1999 työttömyysvakuutusmaksun kertymäarviota. Asetus työ ttö myysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/1176 32

Asetus Työ ttö myysvakuutusrahaston ohjesäännö stä 27.11.1998/862 Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (555/1998) 9 :n 2 momentin nojalla: 1 Työttömyysvakuutusrahasto, jäljempänä rahasto, on työnantajien ja palkansaajien rahoittama sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa oleva itsenäinen laitos, jonka tarkoituksena on työnantajien ja palkansaajien rahoitusosuuksien järjestäminen ja työttömyyskassojen tukeminen sekä muut työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) mukaiset tehtävät. 2 Rahaston korkeinta päätäntävaltaa käyttää hallintoneuvosto, jossa on 18 jäsentä. Jäsenistä 12 edustaa työnantajia ja kuusi työntekijöitä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä. Puheenjohtajuus on vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden edustajilla. Rahaston asioita hoitaa johtokunta, jossa on 12 jäsentä. Hallintoneuvosto nimittää johtokunnan siten, että kahdeksan jäsentä edustaa työnantajia ja neljä työntekijöitä. Johtokunta valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä. Puheenjohtajuus on vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden edustajilla. Hallintoneuvoston ja johtokunnan puheenjohtajuus määräytyy siten, että samanaikaisesti toisen puheenjohtajana on työnantajien edustaja ja toisen työntekijöiden edustaja. Hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenen esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään tuomarin esteellisyydestä. 3 Valtioneuvosto nimittää rahaston hallintoneuvoston jäsenet siten, että neljä jäsentä nimitetään Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton, kolme Palvelutyönantajien, kolme kunnallisen työmarkkinalaitoksen, yksi evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan, yksi Maaseudun Työnantajaliiton, kolme Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n, kaksi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n ja yksi Akava ry:n asettamista ehdokkaista. Rahaston hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Jos hallintoneuvoston jäsenen paikka vapautuu kesken toimikautta, täytetään hänen paikkansa toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää hallintoneuvoston jäsenten kokouspalkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet. 4 Hallintoneuvoston varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa, kevätkokous ennen toukokuun loppua ja syyskokous viimeistään lokakuussa. Hallintoneuvoston ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallintoneuvoston puheenjohtaja tai johtokunta pitää sitä tarpeellisena tai milloin vähintään kaksi hallintoneuvoston jäsentä sitä ilmoitetun asian vuoksi kirjallisesti pyytää. Kokouskutsu on toimitettava hallintoneuvoston jäsenille todisteellisesti viimeistään kahdeksan päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 5 Hallintoneuvoston kokous on päätösvaltainen, milloin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään yhdeksän hallintoneuvoston jäsenistä on läsnä. Sekä työnantajien että työntekijöiden tulee tällöin olla edustettuna. Asetus Työ ttö myysvakuutusrahaston ohjesäännö stä 27.11.1998/862 33

Hallintoneuvoston päätökseksi tulee se mielipide, jota jäsenten enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Jos kysymys on vaalista ja äänet menevät tasan, ratkaistaan vaalin tulos arvalla. Hallintoneuvoston kokouksesta tehdään pöytäkirja. 6 Hallintoneuvoston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) esitellään tilinpäätös ja toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkastajien lausunto rahaston hallinnosta ja tileistä; 2) päätetään edellisen kalenterivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta; 3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä rahaston johtokunnalle tai muista toimenpiteistä, joihin rahaston hallinto ja tilit saattavat antaa aihetta; 4) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Hallintoneuvoston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) vahvistetaan rahaston tulo- ja menoarvio seuraavaa kalenterivuotta varten sekä päätetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :n mukaisesta työttömyysvakuutusmaksujen määriä koskevasta hakemuksesta; 2) määrätään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot seuraavaksi kalenterivuodeksi; 3) toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten vaali seuraavaksi kalenterivuodeksi; 4) valitaan tilintarkastuslain tarkoittamat hyväksytty tilintarkastaja ja hänelle varamies tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan seuraavan tilikauden tilit ja hallinto; 5) valitaan hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaa kalenterivuotta varten; 6) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 7 Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, on hallintoneuvoston tehtävänä määrätä rahaston varojen sijoittamisessa noudatettavista periaatteista ja käsitellä ne johtokunnalle kuuluvat asiat, jotka johtokunta on asian laajakantoisuuden tai periaatteellisen merkityksen vuoksi siirtänyt hallintoneuvoston ratkaistavaksi. 8 Johtokunnan tehtävänä on: 1) ratkaista ne rahaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka eivät tämän asetuksen mukaan kuulu tai joita ei ole siirretty hallintoneuvoston käsiteltäviksi; 2) päättää rahaston varojen sijoittamisesta tämän asetuksen ja hallintoneuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti; 3) ottaa ja vapauttaa rahaston toimihenkilöt ja määrätä heidän toimenhoitonsa ehdot; 4) sopia Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kanssa työttömyysvakuutusmaksusta kertyvien varojen tilittämisestä rahastolle sekä rahaston suoritettavien maksuunpano-, perimis- ja tilityskulujen korvaamisperusteista; 5) laatia vuosittain rahaston tilinpäätös ja toimintakertomus; 6) kantaa ja vastata rahaston puolesta; sekä 7) päättää muista rahastolle kuuluvista tai säädetyistä tehtävistä, jotka eivät kuulu hallintoneuvoston ratkaistaviksi. 9 Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi jäsentä ovat kokouksessa läsnä. Sekä työnantajien että työntekijöiden tulee tällöin olla edustettuna. Asioiden käsittelyssä johtokunnan kokouksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä on sanottu hallintoneuvoston kokouksesta. Johtokunnan kokouksesta tehdään pöytäkirja. 10 Rahaston nimen kirjoittaa johtokunnan puheenjohtaja yksin ja johtokunnan antaman valtuutuksen mukaisesti johtokunnan jäsen tai rahaston toimihenkilö yksin. 11 Rahaston tilikausi on kalenterivuosi ja sen kirjanpidossa on noudatettava soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätös on jätettävä tilivuotta seuraavan huhtikuun 15 päivään mennessä tilintarkastajille, joiden tulee antaa lausuntonsa huhtikuun loppuun mennessä. 12 Rahaston varat on sijoitettava tuloa tuottavasti ja turvaavasti ottaen huomioon rahaston maksuvalmius. Asetus Työ ttö myysvakuutusrahaston ohjesäännö stä 27.11.1998/862 34

13 Johtokunnan jäsen tai rahaston toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella on rahastolle aiheuttanut. Jos vahinko on useamman aiheuttama, vastaa siitä jokainen omasta ja toistensa puolesta. 14 Rahaston tulee toimittaa vuosittain kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta sosiaalija terveysministeriölle tämän ohjeiden mukainen kertomus toiminnastaan ja tilastaan. Rahaston tulee antaa sosiaali- ja terveysministeriön määräämässä kohtuullisessa ajassa sille toiminnastaan muitakin tietoja, jotka ovat tarpeen säädettyä valvontaa varten. Ministeriöllä on oikeus muullakin tavoin tarkastaa rahaston toimintaa. 15 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1998. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan rahaston hallintoneuvosto nimittää 3 :n mukaisesti ja ryhtyä muihin asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Työttömyyskassojen keskuskassan toimielimet toimivat siihen saakka, kun rahaston vastaavat toimielimet on nimitetty. Poiketen siitä, mitä säädetään 4 :n 1 momentissa, voidaan hallintoneuvoston syyskokous vuonna 1998 pitää joulukuussa. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ N ASETUS VUODEN 2001 TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSMAKSUISTA 13.12.2000/1066 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (555/1998) 14 :n 2 momentin, 16 :n ja 18 :n 4 ja 5 momentin nojalla: 1 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,7 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että se on 0,8 prosenttia palkasta palkkasumman ensimmäiseen viiteen miljoonaan markkaan saakka ja sen ylittävältä osalta 3,1 prosenttia palkasta. 2 Työttömyysturvalain (602/1984) 1 a :n 1 momentissa tarkoitetusta yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,3 prosenttia osaomistajalle maksettujen työpalkkojen määrästä. 3 Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :ssä tarkoitettujen palkkojen määrästä ensimmäisen viiden miljoonan markan osalta ja sen ylittävältä osalta 1,8 prosenttia. 4 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001 ja on voimassa vuoden 2001 loppuun. Asetusta sovelletaan vuodelta 2001 maksettaviin työttömyysvakuutusmaksuihin. Sosiaali- ja terveysministeriö n asetus vuoden 2001 työ ttö myysvakuutusmaksuista 13.12.2000/1066 35

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ N ASETUS VUODEN 2002 TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSMAKSUISTA 28.11.2001/1104 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (555/1998) 14 :n 2 momentin, 16 :n ja 18 :n 4 ja 5 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä 18 :n 4 ja 5 momentti ovat laissa 639/2001: 1 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,4 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että se on 0,7 prosenttia palkasta palkkasumman 840 940 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,7 prosenttia palkasta. 2 Työttömyysturvalain (602/1984) 1 a :n 1 momentissa tarkoitetusta yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,7 prosenttia ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,15 prosenttia osaomistajalle maksettujen työpalkkojen määrästä. 3 Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on 0,7 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :ssä tarkoitettujen palkkojen määrästä palkkasumman 840 940 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,75 prosenttia. 4 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002 ja on voimassa vuoden 2002 loppuun. Asetusta sovelletaan vuodelta 2002 maksettaviin työttömyysvakuutusmaksuihin. VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖ TTÖ MYYSKASSA- LAIN TÄ YTÄ NTÖÖNPANOSTA 22.3.2001/272 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/1984) 61 :n nojalla: TYÖ TTÖ MYYSKASSOILLE MAKSETTAVAT ENNAKOT 1 Työttömyyskassan on vuosittain lokakuun 15 päivään mennessä toimitettava työttömyysvakuutusrahastolle perusteltu arvio työttömyyskassalle seuraavana vuonna maksettavista työttömyyskassalain (603/1984) 7 luvun mukaisista rahoitusosuuksista, työttömyyskassan seuraavaa vuotta koskeva talousarvio sekä muut työttömyysvakuutusrahaston määräämät selvitykset. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassalle kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa tasasuuruisina erinä 1 momentissa tarkoitetusta rahoitusosuuksien yhteismäärästä. Työttömyyskassan toimiala ja sen kausivaihtelut huomioon ottaen työttömyysvakuutusrahasto voi työttömyyskassan esityksestä maksaa ennakot edellä mainitusta poiketen. Jos työttömyysvakuutusrahaston arvion mukaan työttömyyskassan ennakkoja koskevaa esitystä ei voida pitää perusteltuna, se voi maksaa ennakot poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. 2 Työttömyysvakuutusrahaston tulee maksaa kuukausittainen ennakko työttömyyskassalle siten, että valtionosuus ja kolmasosa työttömyysvakuutusrahaston osuudesta maksetaan viimeistään kunkin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä ja kaksi kolmasosaa työttömyysvakuutusrahaston osuudesta maksetaan viimeistään kunkin kuukauden 15. päivänä. Valtioneuvoston asetus työ ttö myyskassalain tä ytä ntöönpanosta 22.3.2001/272 36

3 Työttömyysvakuutusrahasto voi tarkistaa työttömyyskassalle maksettavaa ennakkoa, jos sen perusteet ovat muuttuneet. Työttömyysvakuutusrahasto voi myös määrätä työttömyyskassan palauttamaan liikaa maksetun ennakon määrän. RAHOITUSOSUUKSIEN VA H V I S TA M I N E N 4 Työttömyyskassan on toimitettava kultakin kalenterivuodelta työttömyyskassalain 7 luvun mukaisia rahoitusosuuksia koskeva hakemus Vakuutusvalvontavirastolle seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Hakemukseen on liitettävä työttömyyskassan hallituksen antama toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien lausunto sekä muut Vakuutusvalvontaviraston määräämät selvitykset. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyyskassoille maksettavat rahoitusosuudet Vakuutusvalvontaviraston esityksestä. Sosiaali- ja terveysministeriön on toimitettava työttömyyskassoille maksettavien rahoitusosuuksien määriä koskevat päätöksensä tiedoksi työttömyysvakuutusrahastolle, jonka tulee ottaa päätökset huomioon työttömyyskassoille maksettavissa ennakoissa siten kuin 5 :ssä säädetään. 5 Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistettua työttömyyskassan rahoitusosuudet vähennetään liikaa maksetut ennakot seuraavan vuoden ennakkomaksuista. Jos ennakoita on maksettu vahvistettuja rahoitusosuuksia vähemmän, maksetaan työttömyyskassalle lopullisten rahoitusosuuksien ja maksettujen ennakoiden välinen erotus lisämaksuna. VALTIONOSUUS TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTOLLE 6 Työttömyysvakuutusrahaston on vuosittain marraskuun 10 päivään mennessä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio työttömyyskassoille seuraavana vuonna maksettavista valtionosuuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyysvakuutusrahastolle seuraavana vuonna maksettavan ennakon työttömyysvakuutusrahaston arvion perusteella enintään valtion talousarviossa sanottuun tarkoitukseen osoitetun määrärahan suuruisena. Ennakko on vahvistettava viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Samalla ministeriö vahvistaa arvion kulumassa olevan vuoden valtion lopullisen suorituksen määrästä. Sanotun arvion ja kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen valtionosuuksien ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä tai kulumassa olevan vuoden loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa työttömyysvakuutusrahastolle 1 momentissa tarkoitettua ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin, jollei työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johdu. 7 Jos työttömyysvakuutusrahasto on 3 :n mukaisesti tarkistanut ennakoita tai työttömyysvakuutusrahaston arvion mukaan tarve työttömyyskassoille maksettavien ennakoiden tarkistukseen on olemassa, on työttömyysvakuutusrahaston tehtävä esitys sosiaali- ja terveysministeriölle valtionosuuksien ennakoiden määrän tarkistamisesta, jos yhteenlaskettu valtionosuutta vastaavien ennakoiden muutos on olennainen. Sosiaalija terveysministeriö voi omasta aloitteestaan tarkistaa työttömyysvakuutusrahastolle maksettavaa ennakkoa, jos sen arvion mukaan valtionosuuden ennakon maksamisen perusteet ovat olennaisesti muuttuneet. 8 Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyysvakuutusrahastolle suoritettavan valtionosuuden määrän välittömästi sen jälkeen, kun työttömyyskassojen rahoitusosuuksia koskevat päätökset on 4 :n 2 momentin mukaisesti toimitettu tiedoksi työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahastolle maksetun valtionosuuden ennakon ja vahvistetun valtionosuuden erotus maksetaan tai palautetaan vahvistamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. J Ä SENMAKSU JA TASOITUSRAHASTO 9 Hakiessaan jäsenmaksun vahvistamista Vakuutusvalvontavirastolta työttömyyskassan on liitettävä hakemukseensa seuraavaa vuotta koskeva talousarvio sekä Valtioneuvoston asetus työ ttö myyskassalain tä ytä ntöönpanosta 22.3.2001/272 37

laskelma jäsenmaksun riittävyydestä huomioon ottaen työttömyyskassan maksamat etuudet, hallintokulut ja siirrot tasoitusrahastoon. 10 Vakuutusvalvontavirasto määrää työttömyyskassan tasoitusrahaston vähimmäis- ja enimmäismäärän suuruuden ottaen huomioon työttömyyskassan omalla vastuulla olevat etuusmenot ja hallintokustannukset. TYÖ TTÖ MYYSKASSOJEN TUKIKASSA 11 Vakuutusvalvontaviraston vahvistama tukikassan jäsenmaksu kerätään kunkin vuoden marraskuun loppuun mennessä sen jäsenmäärän mukaan, jonka perusteella palkansaajakassalle on viimeksi myönnetty rahoitusosuutta hallintokuluihin. 12 Työttömyyskassalain 22 :n 2 momentissa tarkoitettu tukikassan varoista maksettava osuus maksetaan palkansaajakassalle kultakin kalenterivuodelta kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutusvalvontavirasto on esittänyt tukikassalle suoritusta varten tarvittavat tiedot. 13 Tukikassan varoja voidaan yhden kalenterivuoden aikana käyttää enintään puolet siitä määrästä, mikä tukikassalle oli vuoden alussa. 16 Tukikassan ylintä päätösvaltaa käyttää tukikassan kokous. Tukikassan kokous on jäsenkassojen kokous tai, milloin säännöissä niin määrätään, edustajiston kokous. Tukikassan varsinainen kokous on pidettävä säännöissä määrätyin välein, vähintään joka viides vuosi. 17 Tukikassan säännöissä voidaan määrätä, että tukikassan kokoukselle kuuluvia tehtäviä hoitaa tukikassan kokouksen valitsema valtuuskunta. Hallituksen jäsen ei saa olla edustajiston tai valtuuskunnan jäsen. 18 Tukikassan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. P ÄÄT Ö KSEN ALLEKIRJOITTAMINEN 19 Työttömyyskassan päätös on allekirjoitettava kassan hallituksen määräämällä tavalla. Jos päätös annetaan automaattista tietojenkäsittelyä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen aikaan saatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus merkitä siihen koneellisesti. VOIMAANTULO 14 Tukikassan varat on sijoitettava tuloa tuottavasti siten, ettei maksuvalmius vaarannu. 15 Tukikassan hallintoelimiä ovat tukikassan kokous ja hallitus. Lisäksi tukikassalla voi olla valtuuskunta siten kuin 17 :ssä säädetään. 20 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001. Tällä asetuksella kumotaan työttömyyskassalain täytäntöönpanosta 2 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (743/1984) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen Valtioneuvoston asetus työ ttö myyskassalain tä ytä ntöönpanosta 22.3.2001/272 38

TYÖ TTÖ MYYSKASSALAKI 24.8.1984/603 19 a. (24.7.1998/556) J ä senmaksujen tasaus Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi työttömyysvakuutusrahasto suorittaa jäsenmaksujen tasausta rahaston hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrän niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Jäsenmaksun tasaukseen voidaan vuosittain käyttää enintään määrä, mikä vastaa 0,75 prosenttia työttömyyskassojen kalenterivuotena maksamista etuuksista. Kassalle voidaan suorittaa ennakkoa jäsenmaksujen tasaukseen. Työttömyysvakuutusrahasto määrää ne perusteet, joiden mukaan 1 momentissa tarkoitettu jäsenmaksujen tasaus maksetaan kassoille. (3.11.2000/913) Jäsenmaksujen tasauksesta säädetään tarkemmin asetuksella. PALKKATURVALAKI 27.11.1998/866 31. Rahoitus Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitetun työttömyysvakuutusrahaston on maksettava valtiolle työntekijöille palkkaturvana maksettujen määrien ja työnantajilta perittyjen pääomamäärien erotus vuosittain jälkikäteen asianomaisen ministeriön lähettämän laskun mukaisesti. Tästä erotuksesta on kuitenkin vähennettävä työnantajilta tai muilta maksuvelvollisilta 19 :n nojalla perimättä jätetyt määrät. Maksun viivästyessä sille on maksettava viivästyskorkoa 16 prosenttia. 33. Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. TYÖ NTEKIJÄ IN ELÄ KELAKI 8.7.1961/395 7 f (18.12.1995/1482.) (Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.) Muuta kuin osa-aikaeläkettä korotetaan työeläkelisällä, jos työntekijä on saanut: 1) työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua päivärahaa joko työttömyysturvalain tarkoittamana palkansaajana tai työttömyysturvalain 1 a :n 1 momentin 1 3 kohdan tarkoittamana yritystoimintaa harjoittaneena henkilönä; 2) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista ansiotukea; 3) koulutus- ja erorahastosta annetun lain, valtion virkamieslain, peruskoululain tai lukiolain mukaista omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta varten myönnettävää tukea; (28.12.2000/1279) 4) aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaista aikuiskoulutustukea; tai (28.12.2000/1279) 5) tämän lain 8 :n 4 momentissa mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen taikka kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella, ei kuitenkaan, jos kuntoutusrahaa on maksettu eläkkeen lisänä. (28.12.2000/1279) Ty ö ntekijä in elä kelaki 8.7.1961/395 39

Edellä 1 momentissa mainittu etuus ei oikeuta työeläkelisään, jos etuus on maksettu: 1) ajalta ennen sen kalenterivuoden alkua, jona työntekijä on täyttänyt 23 vuotta; 2) ajalta ennen sitä kalenterivuotta, jona työntekijällä on ollut ensimmäinen 8 :n 4 momentissa mainitun lain, eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaiseen eläkkeeseen oikeuttava virka- tai työsuhde taikka yrittäjätoiminta, tai sanotulta kalenterivuodelta; 3) kalenterivuodelta, jonka ajan työntekijä on ollut 8 :n 4 momentissa mainitun lain, eläkeohjesäännön tai eläkesäännön alaisessa virka- tai työsuhteessa taikka yrittäjätoiminnassa, jollei työntekijä ole samana kalenterivuonna ansainnut lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaista palkkaa vähintään sanotun lain 5 :n 2 momentissa tarkoitettua rajamäärää; eikä 4) eläketapahtuman sattumisvuodelta. Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 prosenttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien lukumäärällä, joilta 1 momentissa mainittua etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja jakamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentämällä etuuskuukausien lukumäärä niiden täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisältyvät aikaan työntekijän 23 vuoden iän täyttämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästä heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän saavuttamiseen. Etuuskuukaudet määrätään etuuslajeittain täysinä kuukausina niiden päivien yhteen lasketun lukumäärän perusteella, joilta työntekijä on saanut 1 momentin mukaan työeläkelisään oikeuttavaa etuutta. Etuuskuukausia määrättäessä päivien jakajana käytetään kunkin etuuslajin osalta niiden päivien lukumäärää, joilta etuutta voidaan keskimäärin kuukaudessa enintään maksaa. (20.12.1996/1167) Työttömyysturvalain 17 :n mukaista soviteltua työttömyyspäivärahaa saaneen työntekijän työttömyyspäivien lukumääränä käytetään saatuja päivärahoja vastaavien täysien päivien lukumäärää. Samoin menetellään, jos muuta 1 momentissa mainittua etuutta on maksettu muutoin kuin täyttä päivärahaa vastaavana. 12 c (17.3.1995/390) Tämän lain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkelaitoksille, merimieseläkelaissa tarkoitetulle merimieseläkekassalle sekä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulle kunnalliselle eläkelaitokselle ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain mukaista toimintaa harjoittavalle kirkon keskusrahastolle työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvan vastuun ja kulujen peittämiseksi tulee työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitetun työttömyysvakuutusrahaston suorittaa vuosittain asianomaisen ministeriön asettamassa määräajassa eläketurvakeskukselle vakuutusmaksu, joka lasketaan asianomaisen ministeriön vahvistamana prosenttimääränä työttömyysvakuutusrahaston saamista työttömyysvakuutusmaksuista. Määräosa on vahvistettava siten, että vakuutusmaksuna arvion mukaan kertyy 80 prosenttia siitä määrästä, joka saataisiin, jos 7 f :n 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitettua etuutta vastaavilta päiviltä suoritettaisiin tämän lain mukaista keskimääräistä vakuutusmaksua vastaava maksu. Keskimääräisessä vakuutusmaksussa ei tällöin oteta huomioon eläketurvakeskuksen luottovakuutusta varten perittävää vakuutusmaksun osaa. Vakuutusmaksun perusteena olevana palkkana käytetään sitä työansiota, jonka arvioidaan vastaavan 7 f :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun etuuden perusteena olevaa keskimääräistä palkkaa. Eläketurvakeskuksen ja työttömyysvakuutusrahaston yhteisestä esityksestä asianomainen ministeriö voi määrätä suoritettavaksi edellä sanotun vakuutusmaksun ennakkoa. (24.7.1998/561. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1998.) Vakuutusmaksuna 1 momentin mukaan saadut varat eläketurvakeskus hyvittää eläkelaitoksille sosiaalija terveysministeriön eläketurvakeskuksen esityksestä vahvistamien perusteiden mukaan. Ty ö ntekijä in elä kelaki 8.7.1961/395 40

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Kalevankatu 12 00100 Helsinki P. (09) 680 3730 www.tyottomyysvakuutusrahasto.fi