Ympäristölautakunta 120 20.11.2014 Ympäristölupa eläinsuojan muutokselle, Martikainen Jaani, Kiuruvesi 293/11.01.00/2014 Ymplk 120 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh. 040 568 2619 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu van muutoksesta. Hakemus koskee lypsylehmätilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Ait to jär vel lä, tilalla Martikkala RN:o 6:27. 2. HAKIJA Jaani Martikainen Pyhäsalmentie 1201 74740 Aittojärvi Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin 050-5227640). Liike- ja yhteisötunnus: 1510643-0. Tilatunnus: 263183632. 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 47 lypsylehmälle, 30 hieholle, 12 kasvavalle ja 15 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden Aittojärvellä, Martikkala -nimisellä tilal la RN:o 6:27 (263-411-6-27). Eläinsuojan karttakoordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat N 7060934 E 469258. Tilan omistaa hakija. Ympäristölupa 2.4.2004 40 on myönnetty Jaa ni ja Tuula Martikaiselle. Ympäristöluvan muutosta hakee Jaani Mar ti kai nen. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennai seen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläin-
ten määrän kasvu alkuperäiseen ympäristölupaan verrattuna kat sotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsy leh mäl le. Kiuruveden kaupungissa ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sena toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 4.8.2014. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta on myön tä nyt toiminnalle ympäristöluvan 2.4.2004 40. Ympäristölupa on myönnetty eläinsuojalle, jossa on paikat 35 lypsylehmälle, 8 hiehol le, 36 lihanaudalle ja 15 alle 8 kk ikäiselle vasikalle. Eläinsuoja on rakennettu vuonna 1981 ja sitä on laajennettu vuonna 2003. Eläinsuojan rakentamiseen ja laajentamiseen liittyvät seu raavat rakennusluvat 02-0035, 03-0094 sekä 04-0060. Vanha lietesäiliö on rakennettu vuonna 1981. Uudempi 286 m³ lie tesäi liö on rakennettu vuonna 1996. Lisäksi tilalla on käytössä 3,5 km etäi syy del lä oleva 1300 m³ etäsäiliö, joka on rakennettu vuonna 2002. Uudelle rakennettavalle lietesäiliölle on myönnetty toi men pide lu pa 6.10.2014 (lupa 2014-2032). Lannan levitykseen on omien peltojen lisäksi käytössä vuokrapeltoa 17,11 ha. Peltojen vuokrasopimukset ovat hakemuksen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Pohjois-Savon maakuntakaavassa tilan kohdalla on merkintä ma1-b 524 (Martikkalan laitumet) lisätiedolla m-. Merkintä tarkoittaa kult tuuri ym pä ris tön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeää perinnebiotooppia. Merkinnällä osoitetaan perinteiset maa talou den ja karjanhoidon muovaamat yksittäiset biotoopit, kuten kas kiahot ja laidunmetsät (ma-b) eli perinnebiotoopit. Alueen tai kohteen suun nit te lus sa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuuri- ja luon-
non pe rin tö ar vo jen säilymistä. Tällä hetkellä metsälaidun ei ole käytös sä, mutta jatkossa siellä on mahdollisesti tarkoitus laiduntaa hieho ja. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Tilalla on harjoitettu maataloutta 1970-luvulta lähtien. Tilakeskus ja pellot ei vät sijaitse pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole natura- eikä luon nonsuo je lu aluei ta. Yksityisen alueella oleva suojelualue Mä ki pel lon metsä sijaitsee noin 320 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta lou naaseen. Lähin vesistö Aittojärvi sijaitsee eläinsuojasta noin 100 metriä koil liseen päin. Tilakeskus sijaitsee Savijärven-Aittojärven ve sis tö alu eel la 04.553. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 120 metrin etäisyydellä luoteeseen ja seu raa vak si lähin 160 metrin etäisyydellä luoteeseen. Lähin vapaa-ajan kiin teis tö sijaitsee eläinsuojasta 150 m pohjoiseen ja seuraa vak si lähin eläinsuojasta 220 m itään. Naapurin saunarakennus si jait see 130 metrin etäisyydellä eläinsuojasta pohjoiseen. Sau na raken nuk sen läheisellä pellolla on lähdekaivo, josta otetaan saunalle pe su ve si. Vettä ei tiettävästi käytetä juomavetenä. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Lypsylehmätilalla tuotetaan maitoa 320 000 litraa vuodessa. Hiehot kas va te taan itse. Lihantuotanto muodostuu teuraslehmistä ja on vuosit tain noin 4000 kg. Kaikki eläimet lukuun ottamatta 10 kpl pikkuvasikoita ovat lie te lannal la. Tilakeskuksen yhteydessä olevat kaksi lietesäiliötä korvataan uu del la vuonna 2015 rakennettavalla 1900 m³ lietesäiliöllä. Tilan eläinten jakauma ja eläinyksikkömäärä ovat muuttuneet al kupe räi seen ympäristölupaan verrattuna. Lihanautoja ja hevosia ei enää ole tilalla. Hevoskarsinat on muutettu viljavarastoksi. Osa hieho- ja vasikkapaikoista on muutettu lypsylehmäpaikoiksi. Lisäksi eläin suo jaan on laajennuksen yhteydessä rakennettu rehuvarasto se kä 10 uutta vasikkapaikkaa. Tilan eläinsuojassa on nykyään pai kat 47 lypsylehmälle, 30 hieholle, 12 kasvavalle ja 15 vasikalle (alle 6 kk). Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 413 eläinyksikköä. Lisäystä alkuperäisen luvan eläin yk sik kö mää rään on 37 %.
Hakija esittää jatkavansa toimintaa nykyisessä laajuudessa. Eläinpaik ko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa 2.4.2004 ollut eläinmää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa 2.4.2004 Lypsylehmiä 47 35 Hiehoja 42 8 Lihanautoja 36 Vasikat < 6 kk 15 15 Hevonen 3 Tilan toimintaa on harjoitettu ympäristölupapäätöksen 2.4.2004 sekä mui den määräysten mukaisesti lukuun ottamatta eläin yk sik kö mää rän kasvua aiempaan ympäristölupaan verrattuna. 8.2. Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua tehdään 500 tn vuodessa pyöröpaaleihin. Säi lön tä ai nee na käytetään AIV2+:aa. Eläinten rehuna käytetään myös viljaa yhteensä noin 40 t. Vilja kuivataan. Lisäksi käytössä on os to re hu. Tilalla käytetään vuosittain typpi- ja fosforilannoitteita 33-35 tonnia. Lan noit teet ja kasvinsuojeluaineet säilytetään tilakeskuksen ul kopuo lel la olevassa konehallissa. Talouskeskuksen vesi on kaupungin vesi. Veden kulutus on noin 2000 m³ vuodessa. Tilalla on käytössä vuonna 1978 rakennettu 1600 l polttoainesäiliö. Säi liös sä on tyyppikilpi ja laponesto. Säiliö on mahdollista lukita. Polt to ai ne säi liö on sijoitettu betonipalkkien päälle. Alustaa ja tankkaus paik kaa ei ole tiivistetty. Imeytysaineena käytössä on turvetta ja kut te rin pu rua. Muita öljytuotteita säilytetään 200 l konehallissa 3 km päässä ti lakes kuk ses ta. Myös koneiden huoltoa tehdään kyseisessä ko ne hal lissa tilakeskuksen ulkopuolella. 8.3 Lannan käsittely Kaikki eläimet lukuun ottamatta 10 kpl pikkuvasikoita ovat lie te lannal la.
Tilalla on nykyisin käytössä etäsäiliönä käytettävä 1300 m³ lie te säiliö sekä tilakeskuksen 190 m³ ja 286 m³ kokoiset lietesäiliöt. Lisäksi kui lu ti la vuut ta on käytössä 320 m³. Tilakeskuksessa olevat lie te säiliöt on tarkoitus korvata uudella 1900 m³ kokoisella säiliöllä. Uusi säi liö täytetään altapäin. 286 m³ säiliö on harkkorakenteinen. Muut säiliöt on tehty be to ni elemen teis tä. 190 m³ säiliön saumauksia on jouduttu korjaamaan. Ti lakes kuk sen säiliöiden aidat ovat erittäin huonokuntoiset. Lietteen varastointitilavuus ennen laajennusta on 1300 m³+190 m³+286 m³+320 m³= 2096 m³. Lietetilavuus laajennuksen jälkeen on 1300 m³+1900 m³ +320 m³ = 3520 m³. Pesuvesiä syntyy 256 m³ vuodessa ja ne johdetaan lietesäiliöön. Nave tas sa ei ole WC:tä. Lietesäiliöt tyhjennetään kokonaan vuosittain. Lietesäiliöihin ei pääse räystäsvesiä. Eläinsuojan lietelannan varastointitarve/mitoitus mak si mi eläin määräl le on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lannankäsittely. Eläinsuojan lietesäiliötilavuuden va rastoin ti tar ve/mi toi tus maksimieläinmäärälle Eläin kpl 12 kk (m³) Lypsylehmät 47 1128 Hiehot 30 450 Kasvavat 6-8 kk 12 96 Vasikka (alle 6 kk) 5 20 Sadevedet (jälkeen/en 306 / 105 nen lietesäiliön ra ken tamis ta) Muut pesuvedet 256 Yhteensä 2256 / 2055 Lietteen varastointitilavuus on laskennallisesti riittävä 12 kk:n va rastoin tia varten nykyisessä tilanteessa. Käytännössä lietesäiliötilavuus on riittänyt juuri ja juuri. Uuden säiliön rakentamisen jälkeen ti la vuutta on hyvin käytössä. 10 kpl vasikoita (alle 6 kk) ovat kuivikelannalla. Laskennallisesti kuivi ke lan taa muodostuu vuodessa 40 m³. Toiminnanharjoittajan mukaan karsinat eivät ole koko ajan täynnä, joten käytännössä lantaa muo dos tuu vähemmän. Eläinsuojan yhteydessä on aiemmin he vosten lantalana käytetty kuivikelantala. Nykyisin lantalaa käytetään hie-
ho jen sääsuojana. Lantalan mitat ovat 5 m x 5 m x 1,3 m. Las ken nalli ses ti lannan varastointitilavuutta on käytössä 33 m³. Toi min nan harjoit ta jan mukaan lantala olisi mahdollista ottaa käyttöön kui vi ke lannan varastointiin. Toinen vaihtoehto on kokonaan uuden lantalan raken ta mi nen eläinsuojan taakse entisen jaloittelutarhan kohdalle. Pilaantuneita rehuja muodostuu noin 5 m³ vuodessa. Rehut on ai emmin kompostoitu pellolla. Pyöröpaalit avataan tiiviillä alustalla navetan sisällä. Puristenestettä ei juuri muodostu, koska rehu on esikuivattua. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan pel loil la (83,4 ha), joista vuokrapeltoa on 17,11 ha. Eläinsuojan maksi mi eläin mää rän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tar vi taan noin 49,52 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ra vin ne pi toi suuk siin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ym pä ris tönsuo je lu oh jees sa 29.6.2009. Hakijalla on käytössään riit tä väs ti peltopinta-alaa lannan levitykseen. Lietelanta levitetään pintalevityksenä. Liete levitetään keväällä, kesäi sin ja syksyisin. Kunakin ajankohtana levitetään 1/3 lie te mää rästä. Osa pelloista rajoittuu vesistöön Aittojärvi. Aittojärven viereisille pel loil le ei levitetä lietelantaa eikä lannoitteita ollenkaan. Aittojärven ran taan rajoittuvalla pellolla on lähdekaivo, josta otetaan saunalle pe su ve si. Vettä ei tiettävästi käytetä juomavetenä. 8.4 Laidunnus ja jaloittelutarhat Laidunnus Lypsylehmät käyvät laitumella n. 4 ha alueella yhteensä 60 vrk vuodes sa. Lehmät pidetään öisin laidunkaudella sisällä. Osa laitumesta rajoittuu vesistöön Aittojärvi. Eläimet eivät pääse veteen asti. Eläimillä on käytössä juottovaunu. Laitumella on käytössä siir ret tä vä ruokintapaikka. Aittojärven uimaranta sijaitsee noin 150 met rin etäisyydellä laidunnettavilta pelloilta kaakkoon. Jaloittelutarha Tilalla on käytössä laaja jaloittelutarha, jonka pinta-ala on yhteensä 9000 m². Jaloittelutarha on käytössä 12 kk, mutta talvisin käyttö on sa tun nais ta.
Ruokinta tapahtuu traktorin peräkärrystä tai ruokintahäkistä. Ruo kinta paik kaa ei ole katettu. Ruokintapaikan ympäriltä rehujäte siivotaan trak to ril la pois kompostoitumaan pellolle levittämistä varten. Tarhan poh ja lanataan tasaiseksi. Tarkastuksella todettiin jaloittelutarhan olevan pahasti liettynyt. Toimin nan har joit ta jan mukaan ko. alueelta sadevedet voitaisiin johtaa ai em man jaloittelutarhan aikaan käytössä olleeseen 18 m³ ke räi lykai voon. Keräilykaivosta vedet olisi edelleen mahdollista pumpata lie te säi li öön. 8.5 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varas toin nis sa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollos sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Yhdyskuntajäte 3,6 m³ Muovijäte 1,5 t Kuolleet eläimet 5 kpl Metalli 200 kg Pilaantunut rehu 5 m³ Jäteöljyt 400 l Käytetyt akut 5 kpl Loisteputket muutamia kymmeniä kpl - Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja tyhjennetään ker ran kahdessa kuukaudessa - Muovijäte toimitetaan muovinkeräykseen - Kuolleet eläimet välivarastoidaan pressuilla peitettyinä ja toi mi tetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn. - Metalliromu toimitetaan metallikeräykseen. - Pilaantuneet rehut kompostoidaan ja levitetään pellolle - Jäteöljyt, akut, loisteputket ja muut vaaralliset jätteet toimitetaan vaa ral li sen jätteen keräykseen 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Eläinsuoja ja lantavarastot ovat tiiviitä, eikä valumia vesistöön ai heudu. Lannan levitys tehdään viljelysuunnitelmien, nit raat ti ase tuk sen ja ympäristötukiehtojen mukaisesti. Aittojärven läheisille pelloille ei levitetä ollenkaan lietelantaa eikä apulantaa. Uudella lietesäiliöllä
kor va taan 2 kpl vanhaa huonokuntoista säiliötä, jotka puretaan uuden tilalta. Uusi säiliö parantaa ympäristöturvallisuutta. Säiliön raken ta mi sen yhteydessä lammen rantaan pengerretään laskuoja, jol la pintavalumavedet ohjataan vesakkoiselle suoalueelle, johon kai vetaan pieni saostusallas. Toiminnasta mahdollisesti vesistöön aiheutuvat haitat vähenevät kun kuivikelannan ja pilaantuneiden rehujen varastointi järjestetään tii viillä alustalla ja jaloittelutarhan pohjarakenteet perustetaan eniten kulu tus ta kärsiviltä osilta tiiviiksi ja vedet kerätään. Karjarakennuksesta ja lietteen levityksestä aiheutuu hajupäästöjä. Liet teen levitystä vältetään ajankohtina, esimerkiksi juhannuksena, jol loin siitä voi olla häiriötä naapurustolle. Uuden lietesäiliön ra ken tami nen vähentää hajuhaittaa, koska lietteen ajaminen etäsäiliöön vähen tyy. Melua aiheutuu työkoneiden käytöstä ja sisäisestä ja ulkopuolisesta lii ken tees tä tilalla. Maitoauto käy joka toinen päivä, rehuauto 1 krt /kk, lietteensiirto etäsäiliöön 1 krt / kk talvella, pyöröpaalikuorma 2 krt / vko, teurasauto 5 krt / v, välitysvasikka-auto 5 krt / v, polt to ai neau to 3 krt / v. Sisäinen liikenne on normaalia maa- ja kotitalouteen liit ty vää liikennettä. Melusta ei arvioida aiheutuvan haittaa naa pu reille. Enemmän melua aiheuttaa vieressä kulkeva maantie. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot ei vät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä ei kä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Huolehtimalla polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisesti säi ly tykses tä ja keräykseen toimituksesta ehkäistään haitallisia ym pä ris tövai ku tuk sia. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Viljely ja eläinten pito toteutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan pe ri aat tei den mukaisesti. Toiminnanharjoittaja on harkinnut lietteen si joi tus le vi tys tä. 11. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito ja navettapäivyri.
Rakenteiden tarkkailua tehdään normaalin toiminnan yhteydessä päi vit täin. Lantavarastojen kunto tarkistetaan tyhjennyksen yh teydes sä. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ilmoi te taan viranomaisille. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Riskejä voivat aiheuttaa tuotantotiloista tai lantavarastoista tuleva vuo to, eläinsairaudet sekä tulipalot. Pelastussuunnitelmaa ei ole vielä tehty. Tilalla on sammuttimia käytös sä yhteensä 5 kpl. Eläintauteja ehkäistään tarjoamalla eläinsuojassa vieraileville ul kopuo li sil le suojavarusteet. Eläinsuojassa kulkua on rajoitettu eikä ylimää räi siä henkilöitä päästetä navettaan. Maitoauton kuljettajalla on mai to huo nee seen oma kulkureitti. Vesikatkoksen sattuessa voi olla mahdollista hyödyntää ti la kes kuksen läheisyydessä olevien lähteiden vettä tai tarvittaessa eläinten juo ma ve si voidaan pumpata Aittojärvestä. Sähkökatkoksen varalle tilalla ei ole aggregaattia, mutta sellainen on mahdollista vuokrata. Lietesäiliön vuotoon on mahdollista reagoida tilaamalla turvekuorma liet teen imeytystä varten sekä tyhjentämällä säiliöitä etäsäiliöön. Polttoaineiden vuotoa varten on käytössä imeytysaineena turvetta ja kut te rin pu rua. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojista ja lantaloista - Peltojen vuokrasopimukset - Peltokartat 1:5000 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoi tus tau lul la 20.8.2014-19.9.2014 sekä erityistiedoksiantona asianosai sil le. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kiu ru ve si-leh dessä 20.8.2014.
13.2 Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt hakemuksen johdosta tar kastuk sel la 10.10.2014. Tarkastukseen osallistuivat Jaani ja Mirja Mar tikai nen sekä ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki. Tar kas tusker to mus on liitetty asiakirjoihin. 13.3 Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja 13.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 13.5 Vastine Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Jaani Mar ti kai sel le ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiuruveden kaupungin Aittojärven kylällä ti lalla Martikkala RN:o 6:27. Luvan saajan on noudatettava toi min nassaan lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lu pa pää tökses sä annettuja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 15.1. Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 47 kpl, hiehot 42 kpl ja vasikat (alle 6 kk) 15 kpl (noin 413 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edel lyt täen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät kes ki mää rin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuo tan toa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät yli-
tä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi ja käsittely 15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä kuivikelannan ja pi laan tu neiden rehujen varastointia varten asianmukainen lantala. Suunnitelma lan nan ja pilaantuneiden rehujen varastoinnista tulee esittää val vonta vi ran omai sel le 30.6.2015 mennessä. Tarvittavat toimenpiteet tulee to teut taa 30.9.2015 mennessä. Tätä ennen lanta ja pilaantuneet rehut tulee varastoida tiiviillä pohjalla esimerkiksi siirtolavalla tai be toni laa tan päällä. Lantalana voidaan käyttää myös tilan käytössä olevaa vanhaa hevostallin lantalaa. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilavuudessa on otetta va huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sa de ve det. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuot ta ma lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riit tä vät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lantavarastoilla var mis te taan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ym pä ris tö hait to jen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Hakijan käy tös sä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. Tarkastuksella todettiin, että eläinsuojassa syntyviä pilaantuneita rehu ja ja kuivikelantaa on varastoitu ja kompostoitu maapohjalla. Lu pamää räyk sis sä on perusteltua antaa lantalaa koskeva määräys. Kui vike lan taa syntyy laskennallisesti vuodessa noin 40 m³. Lisäksi pi laantu nei ta rehuja syntyy hakijan arvion mukaan noin 5 m³. Lantaa ja pilaantuneita rehuja syntyy niin paljon, että niiden varastointi tulee jär jes tää asianmukaisessa lantalassa. Määräyksellä estetään maape rän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/2000 4 ) 15.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra kentei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mah dol li set vuodot on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pää-
syn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/2000 4 ) 15.4. Jaloittelutarhaan avautuvan kulkuaukon edessä eläinsuojan ulko puo lel la tulee olla vähintään 50 m² kokoinen tiivispohjainen alue. Kulkuväylä jaloittelutarhasta laitumelle tulee olla ko va poh jai nen, siten että kulkutien pinta kestää kulkemisen ja on puh dis tet ta vis sa. Mikäli jaloittelutarhaan perustetaan pysyvä ruokintapaikka, tu lee myös tämä alue perustaa tiiviiksi. Tiivispohjaisuudella tar koi te taan vähintään maabetonia tai asfalttia tiiviydeltään vastaavaa pin taa asianmukaisine pohjakerrosrakenteineen. Tiivispohjaiset alueet on muotoiltava siten, että alueella muodostuvat vedet voidaan joh taa keräilykaivoon tai lietesäiliöön. Jaloittelutarhan rakentamisessa tu lee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön ra ken ta mis mää räyk siä ja ohjeita. Suunnitelma jaloittelualueen pohjarakenteista ja vesien johtamisesta tu lee esittää valvontaviranomaiselle viimeistään 30.6.2015 men nessä. Tarvittavat toimenpiteet tulee toteuttaa 30.9.2015 mennessä. Perustelut: Tarkastuksen yhteydessä todettiin jaloittelutarhan olevan pa has ti liettynyt. Tarhasta voi aiheutua valumia ympäristöön. Lu vassa on perusteltua antaa määräykset tarhan pohjarakenteista. Ne alueet, joihin kohdistuu eniten kulutusta, määrätään rakennettavaksi tiivis poh jai si na ja siten, että alueilta muodostuvat vedet kerätään talteen. Määräyksellä estetään pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Luvas sa annettu määräys on maa- ja metsätalousministeriön ra ken tamis mää räys ten ja -ohjeiden mukainen (YSL 4, 7-8, Ko ti eläin ra kennus ten ympäristönhuolto MMM-RMO-C4, 7.1.2001). Lannan käyttö 15.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 49,52 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Jos rakennettavasta lietesäiliöstä aiheutuu naapurustoon koh tuu tonta hajuhaittaa, niin lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vah vuisel la kelluvalla katteella esim. turpeella, styroxrouheella tai muulla vas taa val la materiaalilla.
Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään 30-100 m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Eläinsuojan läheisyydessä olevan lähteen ympärille on jätettävä vähintään 30 metrin suojavyöhyke, mille lan taa ei levitetä. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 2,5 emolehmää ja sii tosson nia kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 2,7 sonnia (12-24 kk) kohden, yksi ha 3,5 sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden se kä yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn pe rus ta na on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ym pä ris tö mi nis te riön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama ohje 29.6.2009. Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lan nan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Tar vittaes sa lietesäiliön kattaminen vähentää lähiympäristön häi riin ty vil le kohteille aiheutuvaa hajuhaittaa. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläinten lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat 30 100 metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/2000 5-6, liite 3) Laidunnus 15.5. Eläinten pääsy vesistöön tulee estää aitauksin. Perustelut: Varotoimet ovat tarpeen rantalaitumen välittömässä lähei syy des sä sijaitsevan uimarannan vuoksi. Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 15.6. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan
hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/2000 7 ) 15.7. Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna la pon es tol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliössä on ol ta va tyyppikilpi ja säiliön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tar vittaes sa huollettava. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytys ai net ta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa va hin ko ti lantees sa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttonestesäiliön sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saattaa tämän mää räyk sen mukaiseksi 30.9.2015 mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto
15.8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiu ru veden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka 15.9. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15.10. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä
- Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Eläin suojaan on laadittava pelastussuunnitelma Valtioneuvoston pe las tus toimes ta antaman asetuksen 5.5.2011/407 mukaisesti. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, 118-122, Vna 407/2011 1 ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun hakemukseen sisältyy eläinsuojan eläinmäärien merkittävä kasvu, hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin no jal la toiminnan olennaisena muutoksena. Lupaharkinta tehdään ko ko toiminnalle. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. 16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin talou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaa voi tus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tär keäl le pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asu tuk seen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei ha kemuk sen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaan tu mis ta tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle.
Uusi rakennettava lietesäiliö sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä lä him mäs tä häiriintyvästä kohteesta. Etäisyys on ympäristöhallinnon an ta mien etäisyyssuositusten mukainen. Säiliö rakennetaan samalle alu eel le, jossa tilan aiemmat lietesäiliöt ovat. Uusi lietesäiliö täy tetään altapäin eikä siitä pitäisi aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa. Mikä li haittaa kuitenkin aiheutuu, on luvassa annettu määräykset kel luvan katteen käytöstä. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty eikä lausuntoja pyydetty. 18. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI- NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on 31.12.2024 mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien kuivikelantaloiden ja virtsasäiliöiden va ras toin ti ti la vuuksis ta, käytössä olevasta lannanlevitysalasta, toiminnan ympäristövaikutuksista (ml. hajutilanne) sekä selvitys parhaan käyt tö kelpoi sen tekniikan käyttämisestä ja mahdollisuuksista vähentää toi minnas ta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ym pä ristö lau ta kun nan 2.4.2004 40 tekemän ympäristölupapäätöksen. 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 56 )
20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 3.12.2014. Tämä päätös on lainvoimainen 3.1.2015, jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (Vna 407/2011) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta 29.6.2009. Koska hakemus on tullut vireille 4.8.2014, on hakemuksen kä sit telys sä sekä lupamääräysten perusteluissa sovellettu hakemuksen vireil le tulohetkellä voimassaollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Ym pä ris tö lu van valvonta tehdään jatkossa 1.9.2014 voimaan tulleen ym pä ris tön suo je lu lain (527/2014) säännösten mukaisesti. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille 4.8.2014, luvan saajalta peritään ym pä ris tö lu van muutoshakemuksen käsittelystä 1050 euroa Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 214 hyväk sy män taksan kohdan 5.2 perusteella. Toiminnan olennaista muut ta mis ta koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 30 prosenttia 3 :n mukaista maksua (Eläinsuojan ympäristölupa 1500 euroa) pienemmäksi. Kuulutuskustannukset peritään to del listen kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös
Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Jaani Martikainen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste 23.2. Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 23.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus jul kais taan Kiuruvesi lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 2.12.2014 Päätöksen antopäivä on 3.12.2014 25. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (2.1.2015 men nes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit tee seen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus:
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Jaani Mar ti kai sel le ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiuruveden kaupungin Aittojärven kylällä ti lalla Martikkala RN:o 6:27 valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Käsittely: Keskustelun jälkeen ympäristöjohtaja muutti pää tös eh dotus taan siten, että kohdasta 15.4. poistetaan toinen kappale: Jos raken net ta vas ta lietesäiliöstä aiheutuu naapurustoon kohtuutonta haju hait taa, niin lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kel lu val la katteella esim. turpeella, styroxrouheella tai muulla vas taaval la materiaalilla. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti ympäristöjohtajan muutetun päätösehdostuksen.