Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos
Suomalainen terveydenhuolto On monikanavainen sekä saatavuuden että rahoituksen suhteen Eri työmarkkina-asemassa olevat ovat eri järjestelmän piirissä Perinteinen terveyskeskus hoitaa lapset, raskaana olevat, eläkeläiset ja työttömät Työssäkäyvät kuuluvat työterveyshuollon piiriin Yrittäjille on olemassa lisäksi omia räätälöityjä terveydenhuollon paketteja Julkisen sektorin lisäksi terveydenhuollon palveluja tarjoavat lukuisat yksityiset toimijat
Rahoitus Vuonna 2013 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituksen osuus oli 75,3 prosenttia (13,9 mrd. ) Yksityisen rahoituksen osuus oli 24,7 prosenttia (4,6 mrd. ) Kuntien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli vuonna 2013 suurin, 37,7 prosenttia. Ta ma oli 0,6 prosenttiyksikko a edellisvuotta enemma n. Vuonna 2013 valtion rahoittama osuus terveydenhuollon menoista oli 24,3 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikko a edellisvuotta pienempi. Kansanela kelaitoksen rahoitusosuus oli vuonna 2013 yhteensa 13,2 prosenttia eli 1,0 prosenttiyksikko a pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Kansanela kelaitoksen rahoituksen pienentymisessa heijastuvat muun muassa 1.1.2013 voimaan tulleet la a ke- ja matkakorvauksia koskevat toimet, joilla Kelan korvaustasoja pienennettiin.
Rahoitus Vuonna 2013 kotitalouksien rahoittama osuus terveydenhuollosta oli noin 3,4 miljardia euroa, mika vastaa 18,2 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista. Kotitalouksien rahoitusosuudesta 51,0 prosenttia oli asiakasmaksuja, 33,3 prosenttia la a kkeiden ja muiden la a kin- na llisten laitteiden menoja seka loput 15,8 prosenttia erilaisten hoitolaitteiden ja la a kinna llisten tuotteiden hankintakuluja seka matkakuluja. Tyo nantajien rahoitusosuus terveydenhuollon kokonaismenoista oli vuonna 2013 3,5 prosenttia nousten 0,5 prosenttiyksikko a edellisvuodesta. Avustuskassojen, yksityisen vakuutuksen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteiso jen yhteenlaskettu rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli 3,0 prosenttia vuonna 2013.
Työterveyshuolto - D'Artagnan? Jotta Pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla on riittävä kannatusperusta, pitää kansalaisten/asukkaiden olla halukkaita kustantamaan sen palvelut verovaroin Työterveyshuoltoa ei välttämättä mielletä osaksi julkista terveydenhuoltoa, koska se tarjotaan työnantajan toimesta Ei siis nähdä sitä kytköstä, joka on palvelun tuottamisen ja rahoituksen välissä (tarvitseeko edes nähdä?) Terveydenhuoltojärjestelmämme on jakautunut vahvasti kahtia ansiosidonnaiseen työterveyshuoltoon ja perusturvatasoiseen terveyden- ja sairaanhoitoon
Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työyhteisön toimintaa
Tavoitteet tulevaisuudessa Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että työterveyshuollon kattavuutta, laatua ja vaikuttavuutta lisätään työterveyshuollon ennaltaehkäisevässä toiminnassa on keskityttävä työkyvyn ylläpitoon, työn terveysvaarojen arviointiin ja työkyvyn alenemisen tunnistamiseen työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantaminen edellyttävät työterveyshuollon kehittämistä varhainen hoito ja kuntoutus edellyttävät työterveyshuollon, muun terveydenhuollon ja työpaikan saumatonta yhteistyötä
Työterveyshuollon laajuus Työterveyshuollon ensisijaisena tavoitteena on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia sairauksia ja tapaturmia Työnantajalla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Suomessa on suurta vaihtelua siinä, missä laajuudessa työnantaja tarjoaa työntekijöilleen työterveyshuollon palveluja Osasyyna eroihin (ja osin matalaan kattavuuteen) voi olla se, etta tyo nantajilla ei ole riitta va sti tietoa tyo terveyshuollon ja rjesta misvelvollisuudestaan tai lainsa a da nto a ei syysta tai toisesta vain haluta noudattaa. Työnantajat eiva t välttämättä tieda tyo nantajan velvoitteista, vaikka tiedottamista on lisa tty vuosien mittaan. Tyo terveyshuollon ja rjesta mista hankaloittavat myo s ma a ra aikaiset ja joskus hyvinkin lyhyet tyo suhteet.
Lähde: Hujanen ja Mikkola, 2013
Kelan korvaukset Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain perusteella. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Vuonna 2011 Kelan maksoi työnantajille heidän järjestämästään työterveyshuollosta korvauksia yli 303 milj. euroa. Näistä 60,4 milj. euroa korvattiin terveyskeskuksille ja 159,8 milj. euroa lääkärikeskuksille. Kokonaisuudessaan korvaukset ovat noin puolet kaikista hyväksytyistä kustannuksia, joita työnantajille koitui työterveyshuollosta (684 milj. euroa)
Highway to better services? Työterveyshuolto on työsuhteeseen liittyvä etu ja samalla vapaalippu pois julkisen sektorin palveluista (ja jonoista) Vuonna 2011 työterveyshuollon piirissä oli 1,84 milj. suomalaista, joista noin puolet (928 922) sai työterveyshuollon palvelut yksityisiltä lääkäriasemilta. Tyo terveyshuollon palvelut korvaavat monilla tyo paikoilla ja erityisesti asutuskeskuksissa varsinaiset terveydenhuollon palvelut. Ta ma selitta a osaltaan sita, etteiva t tyo markkinaosapuolet ole olleet erityisen kiinnostuneita terveyskeskusten ongelmista. Kun ta ha n lisa ta a n viela sairausvakuutuksella tuetut yksityiset terveyspalvelut, on selva a, ettei pienituloisten ja tyo ela ma n ulkopuolella olevien terveyspalveluiden kehitta miseen ole kohdistunut riitta via paineita. Lähde: Kelasto; Välimäki 2013
Lähde: Työterveyslaitos 2012
Mitä pitäisi tehdä? Tyo terveyshuollon palvelujen tasoa ja tarjontaa ei pida heikenta a, vaan samantasoiset palvelut olisi tuotettava myo s tyo ela ma n ulkopuolella oleville ja pienituloisille. Ta ma onnistuu ainoastaan siten, etta kunta- ja palvelurakenneuudistuksella luodaan tasokasta kansanterveystyo ta. Ta ma n ja lkeen tyo njako tyo terveyshuollon ja muun terveydenhuollon kesken voitaisiin palauttaa alun perin tarkoitetuksi, eli sairaanhoito on yleisen terveydenhuollon vastuulla potilaan sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta riippumatta ja tyo terveyshuolto keskittyy tyo paikoilla ehka iseviin toimenpiteisiin seka terveytta ja tyo kykya edista viin toimiin. Tyo terveyshuolto on sairaanhoitopainotteista niin kauan kuin yleinen terveydenhuolto ei toimi. Lähde:Välimäki 2013
Ketä muutoksesta hyötyisi? Alle kymmenen hengen yrityksistä vain osa on järjestänyt työterveyshuollon asiallisesti. Lain mukaan työterveyshuollon pitää olla kunnossa, vaikka yrityksessä olisi vain yksi palkattu työntekijä. Näissä mikrokokoisissa yrityksissä työskentelee reilu neljännes kaikista palkansaajista. Suomen Yrittäjien tietojen mukaan 50 70 prosentilla mikroyrityksistä työterveyshuolto on kunnossa. Usein pienet yritykset turhautuvat työterveyshuollon järjestämiseen, koska lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ei ole juuri tarjolla tai jonot ovat liian pitkät. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, neuvonta ja ohjaus, ensiapuvalmiudesta huolehtiminen sekä vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen.
Lähde: Verkkolehti Kansan uutiset, 9.5.2012
Lähde: Duodecim 4/03
180000000 160000000 140000000 120000000 100000000 80000000 Lääkärikeskukset Terveyskeskukset 60000000 40000000 20000000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Kelasto 2015
1000000 900000 800000 700000 600000 500000 400000 Lääkärikeskukset Terveyskeskukset 300000 200000 100000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0
Oheislukemisto Hujanen & Mikkola 2013: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38194/ Nettityopapereita42.pdf?sequence=1 Välimäki 2013: http://www.kaks.fi/sites/default/files/polemia%2089.pdf Mikkola ym. 2012 (toim.) https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/33955/k ansallista_vai_paikallista.pdf?sequence=2