MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE KUNTOUTUSSÄÄTIÖ

Samankaltaiset tiedostot
MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE TUKIKOHTA RY. Sisällys

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE FINFAMI UUSIMAA RY

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE VANHUSTEN KOTIAPUSÄÄTIÖ

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE A-KLINIKKASÄÄTIÖ

MIPA-HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE A-KLINIKKASÄÄTIÖ

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE ELOKOLOILLE

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE IRTI HUUMEISTA RY:LLE

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE SININAUHALIITOLLE

Järjestöjen toimintoihin ja palveluihin osallistuneiden kokemukset ja hyvinvointi MIPA tutkimusseminaari

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Hyvinvointikysely. Tämän sivun tiedot täyttää järjestön yhteyshenkilö Tilaisuus/tapahtuma, jossa lomake pyydetään täyttämään.

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE SUOMEN MIELENTERVEYSSEURALLE SISÄLLYS:

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuneiden kansalaisten hyvinvointi kahden kyselytutkimuksen

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE A-KILTOJEN LIITTO RY:LLE

KYSELY HYVINVOINTIA VAHVISTAVISTA TEKIJÖISTÄ

Matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät hyvinvointia

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

A-kiltalaisten hyvinvointia edistävät tekijät

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet. MIPA-työpaja Diakonia-ammattikorkeakoulu

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Arvoisa vastaaja, Kiitos vastauksestasi! Syntymävuoteni on. Olen nainen mies muu en halua kertoa. Paikkakunta

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Teknologia mielenterveyden tukena - vertaistukea kuvapuhelinpalveluna. Kokemus Kohottaa -hanke ( )

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

Lastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi

YHTEENVETO KYSELYISTÄ VAPAAEHTOISILLE, VERTAISILLE JA KOKEMUSASIANTUNTIJOILLE. Jouni Puumalainen

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

Kansalaisuuden kynnykset

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Kysely Kaikukortin haltijoille

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Syntymävuoteni on. Olen nainen mies muu en halua kertoa. Paikkakunta

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Relaxion Oy:n asiakaskysely vastaukset ja kommentit - Kyselyn laati ja toteutti: Toimitusjohtaja Samu Kaukoranta

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Kyselyn perusteella voidaan todeta Aurinkoisen asiakkaiden oleva pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja kohteluun Aurinkoisessa.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Järjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä

Nuoret aikuiset, päihteet ja ehkäisevä päihdetyö -tutkimus

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat -hyvinvointi ja palvelujen käyttö Päihdetiedotusseminaari, Lissabon

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Transkriptio:

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Sisällys MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE KUNTOUTUSSÄÄTIÖ 1 MIPA TUTKIMUSOHJELMA JA HYVINVOINTIKYSELY 2 KUNTOUTUSSÄÄTIÖN VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 4 JÄRJESTÖN TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN ELÄMÄNTILANNE 8 TALOUDELLINEN TILANNE JA PALVELUJEN KÄYTTÖ INTERNETIN KÄYTTÖ 15 KOKEMUKSIA JA PALAUTETTA 1 PALVELUNKÄYTTÖKOKEMUKSIA 1 PALVELUN ANTI 1 KOKEMUKSIA HYVÄ- JA HUONO-OSAISUUDESTA VOIMAANNUTTAVAT ASIAT VAPAA PALAUTE Mirka Elovainio ja Tuuli Pitkänen 552 MIPA:n internetsivut: wwwa-klinikkafi/mipa ja https://keskuststoa-klinikkafi/tietopuu/jarjestotutkimusohjelma MIPA Facebookissa: MIPAverkosto https://wwwfacebookcom/groups/885951421/?fref=ts MIPA Twitterissä: @MIPAverkosto 1

MIPA TUTKIMUSOHJELMA JA HYVINVOINTIKYSELY Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA) 215 218 on mukana yhteensä kymmenen eri järjestöä A-kiltojen Liitto ry, A-klinikkasäätiö, EHYT ry, FinFami Uusimaa ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Tukikohta ry, Sininauhaliitto ja Suomen Mielenterveysseura sekä Diakonia-ammattikorkeakoulut (DIAK) MIPA on ensimmäinen Suomessa laajasti päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyössä toteutettu tutkimusohjelma Tutkimusohjelmassa kehitetään järjestöjen tutkimustoiminnan yhteistyötä, yhteismitallisuutta, laatua ja hyödynnettävyyttä Tutkimusohjelma kattaa kuusi tutkimushanketta ja niihin liittyen järjestetään työpajoja ja kansallisia tutkimusseminaareja Tutkimustietoa tuotetaan kansalaisten elämäntilanteesta ja palveluntarpeista, kokemusasiantuntijuudesta sekä järjestöjen toiminnasta Tarkempaa MIPA tutkimusohjelmaa ohjelmaa koskevaa tietoa sekä julkaisut ja tiedotteet on koottu internetsivuille (wwwa-klinikkafi/mipa) Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) nykyisen STEAn rahoittama Talvella 215-21 toteutettiin järjestöjen keskuudessa Hyvinvointikysely Aineistonkeruu toteutettiin kyselytutkimuksena tätä varten suunnitelluilla kyselylomakkeilla Kysely sisälsi kysymyksiä koskien mm järjestötoimintaan osallistumista, palvelun tarpeita ja palvelujen käyttöä, omakohtaisia kokemuksia sekä henkilön omaa elämäntilannetta Osallistumiseen liittyvistä kysymyksistä oli eri versiot palvelun käyttäjille ja muihin toimintoihin osallistuville mutta muu sisältö oli identtinen Kyselyssä kartoitettiin laajasti järjestöjen tavoittamien kansalaisten elämäntilannetta ja toimintakykyä sekä kokemuksia ja palvelujentarpeita Kyselyyn vastasi 185 henkilöä Lisäksi on toteutettu yksilö- ja ryhmähaastatteluja kyselylomakkeen teemoista; tavoitteena syventää numeerista tietoa kokemuksellisella tiedolla Hyvinvointikyselyn paperilomakkeet toimitettiin järjestöjen valitsemien yhteyshenkilöille kautta tiettyihin toimipaikkoihin, joissa lomakkeet jaettiin ohjeiden mukaan toimintaan osallistuville tai palvelujen käyttäjille Järjestöjen yhteyshenkilöt palauttivat suljetuissa kirjekuorissa lomakkeet tutkijoille Netissä kyselyyn vastasi 2 henkilöä Vastaajista ei kerätty rekisteriä ja vastaaminen oli vapaaehtoista Hyvinvointikyselyn lomakkeet löytyvät internetistä MIPAn sivulta Hyvinvoinninvajeet ja tarpeet MIPA-tutkimusohjelma on hyväksytty kaikissa mukana olevissa järjestöissä Hyvinvointikyselyn sisältö ja kyselyyn osallistuminen on käsitelty hankkeen johtoryhmässä ja ohjausryhmässä A- klinikkasäätiöltä on myönnetty Hyvinvointikyselyn tutkimuslupa Muissa järjestöissä ei ole tutkimuslupia koskevia vakiintuneita käytäntöjä Kyselyn alussa oli vastaajalle suunnattu esittely, josta käy ilmi osallistumisen vapaaehtoisuus sekä luottamuksellisuus Vastaajista ei kerätty tunnistetietoja Vastaajia oli kuudesta eri päihdejärjestöstä, joista pääasiallisin vastaajaryhmä A-klinikkasäätiöllä (n = 19) olivat lakisääteisten palvelujen käyttäjät, A-kiltojen Liitto ry:ssä (n = 14) a-kiltalaiset toipujat, EHYT ry:ssä (n = 14) päihteettömien matalankynnyksen kohtaamispaikka Elokolojen kävijät, Sininauhaliitto ry:ssä (n = ) päiväkeskusten kävijät, Irti Huumeista ry:ssä (n = 18) toiminnassa eri syistä mukana olevia vapaaehtoiset ja Tukikohta ry:ssä (n = 8) päiväkeskustoiminnan osallistujat Mielenterveysjärjestöistä vastauksia tuli hieman vähemmän; pääasialliset vastaajaryhmät olivat Suomen Mielenterveysseurassa (n=11) koulutuksiin tai vapaaehtoistoimintaan osallistuneet, Mielenterveyden Keskusliitossa (n=52) palvelunkäyttäjiä, FinFami Uusimaassa (n=8) läheisiä ja vertaisia, Vanhusten kotiapusäätiön Havu- ja Myyrasti (n=18) päiväkeskuksissa käyviä eläkeläisiä ja Kuntoutussäätiöllä (n=4) palvelutoimintaan 2

osallistuneita Järjestökohtaiset raportit on linkitetty nettisivuille sitä mukaa kuin niitä on valmistunut Hyvinvointikyselyä koskevia julkaisuja Kyselyn taustoja on kuvattu kirjallisuuskatsauksessa: Pitkänen T & Tourunen, J (21) Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeiden tutkiminen Tietopuu: katsauksia ja näkökulmia 1/21 http://wwwa-klinikkafi/tiedostot/tietopuu_katsauksia_ja_nakokulmia_1_21pdf Tuloksia: Pitkänen T, Jokelainen S, Sironen J & Glad T (2) Matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät hyvinvointia Tietopuu: katsauksia ja näkökulmia 1/2 http://wwwaklinikkafi/tiedostot/tietopuu_katsauksia_ja_nakokulmia_%21_2_elokolopdf Pitkänen T & Tourunen, J (21) Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuneiden kansalaisten hyvinvointi kahden kyselytutkimuksen perusteella Julkaisussa Osallistuminen, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus ATH-tutkimuksen tuloksia Järjestökentän tutkimusohjelma Toim J Murto ja O Pentala Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen työpaperi 8 http://wwwaklinikkafi/tiedostot/pitkanen_tourunen_thl_tyoapereita_8_21pdf Kammonen K (21) Hyvä- ja huono-osaisuuden kokemus päihdejärjestöjen palvelujen käyttäjillä Pro gradu tutkielma, Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto 21 Ohjaajat Anne Konu ja Tuuli Pitkänen (Hyväksytty /5) http://wwwa-klinikkafi/tiedostot/kammonen_karita_gradupdf Tutkimustietoa järjestötoiminnasta Tuuli Pitkänen & Suvi Jokelainen EHYT Järjestö 4/21 löytyy sähköisesti osoitteesta http://wwwehytfi/jasenviestinta Järjestötoiminta lisää osallistujien hyvinvointia laajasti Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen Tiimi 4/21, s 22-2 Kokemus yhdenvertaisuuden puutteesta ja yksinäisyydestä heikentää asiakastyytyväisyyttä Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen Tiimi /21, s 2-2 MIPAn nettisivuilta wwwa-klinikkafi/mipa löytyy tietoa hyvinvointikyselystä sekä mm lomakkeet ja palauteraportteja järjestöille

KUNTOUTUSSÄÄTIÖN VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kuntoutussäätiön toimintojen kautta hyvinvointikyselyyn oli vastannut 4 henkilöä 1 Suurin osa vastaajista oli ollut mukana joko Kelan työvalmennuksessa tai Vantaan kaupungin kuntouttavassa työtoiminnoissa Palveluissa kyselyn oli täyttänyt 21 vastaajaa ja muihin toimintoihin kohdistetun kyselyn 25 vastaajaa Vastaajista viisi oli täyttänyt kyselylomakkeen internetissä Oman ongelman takia Kuntoutussäätiön toiminnoissa oli mukana 29 vastaajaa ja muun syyn vuoksi vastaajaa Vastaukset on analysoitu tässä raportissa kahdessa ryhmässä, oman päihde- tai mielenterveysongelman ja muun syyn takia toimintaan osallistuneet (ks taulukko 5), koska nämä kaksi ryhmää eroavat toisistaan monin tavoin Ryhmät ovat kuitenkin erittäin pieniä, joten kuvioissa näkyvät erot ovat kuvailevia Ryhmien välisten erojen tilastollisia merkitsevyyksiä ei ole testattu, ellei asiaa erikseen mainita Kyselyt oli täytetty Helsingissä ja aikavälillä 21115-2221 Kyselyyn vastanneista oli miehiä hieman yli puolet Kolmannes vastaajista oli 4-55-vuotiaita (kuvio 1) Kuvio 1 Kuntoutussäätiön vastaajien jakautuminen ikäryhmittäin prosenttiosuuksina -5-vuotiaat 5-5-vuotiaat 4-55-vuotiaat -45-vuotiaat 2-5-vuotiaat 18-25-vuotiaat 1 14 14 18 18 21 29 5 5 1 15 2 25 5 4 Muu syy (n=) Oma ongelma (n=29) Kuvio 2 Kuntoutussäätiön vastaajien jakautuminen ylimmän koulutusasteen mukaan prosenttiosuuksiin Yliopisto Ammattikorkeakoulu Opisto Ammattikoulu Lukio Perus- tai kansakoulu Peruskoulu kesken 1 14 21 29 5 5 5 1 15 2 25 5 4 Muu syy (n=) Oma ongelma (n=29) 1 Kaikkiaan 4 vastaajasta poistettiin yksi netin kautta vastannut, joka ilmoitti, ettei liity millään tavalla järjestöön tai sen toimintaan Tämä raportti koskee siis niitä 4 vastaajaa jotka toimivat järjestössä 4

Taulukot ja kuviot sisältävät Kuntoutussäätiön vastaajien jakaumat kysymyskohtaisesti Kyselylomake löytyy internetistä Tietopuusta http://wwwaklinikkafi/tiedostot/jarjestotutkimus/mipa_hyvinvointikysely_toiminnot_t2_1_215pdf Suurin osa vastaajista ei ollut vakituisessa työssä (89 %) Yleisin asumismuoto oli vuokra-asuminen ja suurin osa vastaajista asui yksin Kuvio Vastaajien jakautuminen työllisyystilanteen mukaan prosenttiosuuksiin Palkkatuettu Työkokeilu tai kuntouttavatyö Työtön tai lomautettu alle vuosi sitten osa-aikainen työ Vakituinen työ Määräaikainen työ Muu status Eläkeläinen Kotona lasten kanssa Opiskelija Työtön tai lomautettu yli vuosi sitten 14 29 18 5 1 15 2 25 5 Muu syy (n=) Oma ongelma (n=29) Muuksi tilanteeksi oli ilmoitettu sairaslomalla, vapaaehtoistyössä tai sosiaalitoimen asiakas Taulukko 1 Asumismuoto prosenttiosuudet (%) toimintoihin osallistumisen syyn mukaan Asumismuoto Oma ongelma Muu syy Kaikki n 29 4 Muu vuokra-asunto 8 29 5 Kunnan vuokra-asunto 28 5 Omistusasunto 29 2 Muu asumismuoto 4 Asunnoton 2 Kaverin luona 2 Muiksi asumismuodoiksi oli mainittu miehen perhe ja oman perheen luona Taulukko 2 Asuinkumppani prosenttiosuudet (%) toimintoihin osallistumisen syyn mukaan Asuinkumppani Oma ongelma Muu syy Kaikki n 29 4 Asun yksin 52 41 48 Puoliso 5 Omia/puolison vanhempia 1 9 Alaikäisiä lapsia 14 Muita aikuisia 4 Täysi-ikäisiä lapsia 2 5

JÄRJESTÖN TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Yleisimmät lähteet josta oli saatu tietoa järjestöstä tai sen toiminnasta olivat internet ja terveydenhuolto Taulukko Mistä olet saanut tietoa tästä toiminnasta/järjestöstä? vastaajalla mahdollisuus valita monta syytä (prosenttitaulukko %) Tietolähde Oma ongelma Muu syy Kaikki n 29 4 Muualta 2 4 Internet 1 22 Terveydenhuolto 28 22 Tutulta 28 2 Muulta työntekijältä 14 Sosiaalitoimesta 21 15 Sosiaalisesta mediasta 21 1 Toisesta järjestöstä 1 Lehdestä Läheiseltä 4 Muualta mediasta Muita syitä tietolähteeksi mainittiin useimmiten esimerkiksi: TE-keskus, vankila ja tuettu asuminen Osallistumisroolista kysyttiin ainoastaan toimintokyselyssä Kokemusasiantuntijana tai vertaisena kirjasi osallistuneensa toimintoihin yhteensä yhdeksäntoista eri henkilöä Taulukko 4 Osallistumisrooli toimintoihin osallistumisen syyn mukaan vastaajalla mahdollisuus valita monta syytä/roolia (prosenttitaulukko %) * Ilmoitettu osallistumisrooli Oma ongelma Muu syy Kaikki n 19 25* Kokemusasiantuntija 58 Vertainen 5 Aktiivinen osallistuja 58 48 Jäsen 42 Vapaaehtoistyöntekijä 2 Palvelun käyttäjä tai asiakas 2 2 Hallituksenjäsen 2 2 Satunnainen osallistuja 1 Työntekijänä järjestössä 11 Muu osallistumisrooli 11 8 Opiskeluihin liittyen 5 4 Työtoiminta tai tuki 4 Tutustumassa toimintaan 5 2 Muiksi rooleiksi ilmoitettiin koulutus ja tutkimus * Kysymys sisältyi ainoastaan toimintokyselyyn (n=25), ei palveluihin kohdistettuun kyselyyn

Taulukko 5 Mistä syistä olet tullut mukaan tähän toimintaan? vastaajalla mahdollisuus valita monta syytä (prosenttitaulukko %) Syy tulla mukaan toimintaan Oma ongelma Muu syy Yhteensä n 29 4 Tuki toipumisen ylläpitämiseen % 29 59 Haluan oppia uutta tai saada tietoa 52 59 54 Vertaistuen antaminen 9 52 Saan mielekästä tekemistä 52 4 5 Vertaistuen saaminen 9 48 Haluan tutustua uusiin ihmisiin 48 29 41 Omaan mielenterveyteeni liittyvät syyt 41 Omaan päihteiden käyttööni liittyvät syyt 55 5 Haluan tavata ihmisiä 8 29 5 Haluan kuulua johonkin ryhmään 41 5 Läheisen mielenterveyteen liittyvät syyt 1 Akuutti ongelma tilanne päällä 4 Läheisen päihteiden käyttöön liittyvät syyt 4 Muu syy 14 11 Kysytty vain osalta vastaajista Haluan auttaa muita ihmisiä* 9 8 8 Saan palkkaa tai palkkioita* 1 2 Haittojen ennaltaehkäisy* Yhteiskunnallinen vaikuttaminen* 58 52 Tukea asumiseen (vain palvelukysely n=21) 9 5 Muiksi syiksi tulla mukaan oli mainittu muun muassa kurssitehtävä ja vapaaehtoistyö eläkkeellä *Kysymys esitetty vain toimintokyselyssä (n=25) Suurin osa vastaajista oli ollut mukana toiminnasta jo pidemmän aikaa, vain 1 vastaajaa oli kyselyä täyttäessään mukana toiminnassa ensimmäistä kertaa Alle vuoden toiminnassa oli ollut mukana 4 % vastaajista ja näiden kuukausittainen mukanaoloaika vaihteli -9 kuukauden välillä Jos oli ollut mukana toiminnassa yli vuoden, mukana olo vaihteli välillä 1-2-vuotta, joskin yleisin mukana oloaika vuosina oli 2-vuotta (1 %) tai -vuotta (11 %) Osallistumistiheys vaihteli vastaajilla seuraavasti: % vastaajista raportoi osallistuvansa toimintaan harvemmin kuin kerran viikossa, 2 % vastaajista noin kerran viikossa ja 9 % vastaajista useammin kuin kerran viikossa 15 % vastaajista osallistui toimintaan jonkin kurssin muodossa Osallistumistunnit viikossa vaihtelivat välillä - tuntia viikossa, yleisin tuntimäärä viikossa oli 8 tuntia (11 %) Suurin osa vastaajista piti toiminnan kuormittavuutta sopivana (taulukko )

Taulukko Kuormittaako tähän toimintaan osallistuminen sinua? (prosenttitaulukko %) Toiminnan kuormittavuus Oma ongelma Muu syy Kaikki n 19 25 Sopivasti 9 84 Liikaa 11 8 Aivan liian vähän 4 Liian vähän 4 *Kysymys esitettiin vain toimintokyselyssä, siksi vastaajien määrä pienempi (n=25) Taulukko Tunnetko kuuluvasi tähän järjestöön/säätiöön? (prosenttitaulukko %) Ryhmään kuulumisen tunne Oma ongelma Muu syy Kaikki n 29 4 Erittäin paljon 45 18 5 Paljon 28 41 Vähän 28 5 Ei lainkaan 2 Taulukko 8 Onko tämä toiminta mielestäsi vaikuttanut hyvinvointiisi? (prosenttitaulukko %) Toiminnan vaikutus hyvinvointiin Oma ongelma Muu syy Kaikki n 29 4 Parantanut 9 5 5 Ylläpitänyt 28 5 Ei vaikutusta ELÄMÄNTILANNE Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tilannettaan elämän eri osa-alueilla tällä hetkellä ja toiseen kertaan kun tulit mukaan tähän toimintaan kouluarvosanoja apuna käyttäen (4 = tilanne on erittäin huono; 1 = tilanne on erinomainen tai asia on erinomaisesti hallinnassa) Vastaajat olivat kokeneet elämäntilanteensa parantuneen laaja-alaisesti toimintaan osallistumisen myötä Kuvioissa 4- oman ongelman takia ja muusta syystä osallistuneet on esitetty erikseen Ryhmien väliset erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitsevät Kaikkien vastanneiden arvioita yhtenä ryhmänä tarkasteltaessa kokonaiskeskiarvo tilanteelle vastaamisen aikaan oli,8 ja arvio tilanteesta toimintaan mukaan tullessa,; tilanteessa koettu muutos oli tilastollisesti merkitsevä (p <,1) Myönteistä muutosta oli koettu kaikilla muilla osa-alueilla paitsi 8

asumisessa, toimeentulossa ja taloudessa, työssä ja opiskelussa sekä fyysisen terveyden kohdalla (parittainen t-testi p <,5) Kuvio 4 Elämän eri osa-alueiden kouluarvosanojen keskiarvot toimintaan mukaan tullessa ja kyselyn täyttämisen hetkellä, oman ongelma takia toimintaan mukaan tulleet vastaajat 1 9 8 5 4 Oma ongelma (n=29) Kuvio 5 Elämän eri osa-alueiden kouluarvosanojen keskiarvot toimintaan mukaan tullessa ja kyselyn täyttämisen hetkellä, muun syyn takia toimintaan mukaan tulleet vastaajat 1 9 8 5 4 Ennen Nyt Muu syy (n=) Ennen Nyt 9

Kuvio Elämän eri osa-alueiden arvioinnin muutoksen keskiarvot toimintaan osallistumisen syyn mukaan (erot kuvailevia) 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Muu syy (n=) Oma ongelma (n=29) Kuvio Onko sinulla yleensä ottaen riittävästi tekemistä? (prosenttiosuudet %) 1 9 8 5 55 4 52 4 2 1 29 2 1 4 Aivan liian vähän Liian vähän Sopivasti Liikaa Aivan liikaa 1

Kuvio 8 Missä määrin tunnet, että elämäsi on merkityksellistä? (prosenttiosuudet %) 1 9 8 5 41 41 5 4 2 18 2 14 9 11 1 Ei lainkaan Vähän Kohtuullisesti Paljon Erittäin paljon Kuvio 9 Kuulutko johonkin yhteisöön (esim perhe, porukka, ryhmä), jossa koet olevasi hyväksytty? (prosenttiosuudet %) 1 8 9 5 4 2 29 2 Ei Kyllä, yhdessä Kyllä, useammassa Kuvio 1 Tunnetko itsesi yhdenvertaiseksi muiden kanssa? (prosenttiosuudet %) 1 9 8 52 4 5 44 4 29 21 15 18 2 1 1 Hyvin harvoin Joskus Melko usein Jatkuvasti 11

Kuvio 11 Tunnetko itsesi yksinäiseksi? (prosenttiosuudet %) 1 8 4 2 5 5 1 28 1 11 14 21 1 1 Ei koskaan Hyvin harvoin Joskus Melko usein Jatkuvasti Kuvio Tunnetko itsesi huono- tai hyväosaiseksi? (prosenttiosuudet %) 1 9 8 5 4 2 1 4 Erittäin huonoosaiseksi 45 5 52 Huono-osaiseksi Sekä hyvä- että huono-osaiseksi 2 Hyväosaiseksi 1 Erittäin hyväosaiseksi TALOUDELLINEN TILANNE JA PALVELUJEN KÄYTTÖ Kuvio 1 Kun kotitaloutesi kaikki tulot otetaan huomioon, onko menojen kattaminen näillä tuloilla (prosenttiosuudet %) Erittäin helppoa Helppoa Melko helppoa Melko hankalaa Hankalaa Erittäin hankalaa 2 11 11 18 2 18 21 28 28 1 5 5 1 15 2 25 5 4 45 5 Kaikki (n=4) Muu syy (n=) Oma ongelma (n=29)

Taulukko 8 Palveluiden käyttö Oma ongelma Muu syy Kaikki n 29 4 Mielenterveys En ole tarvinnut 8 5 48 Olisin tarvinnut, mutta en saanut 4 Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 1 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 41 5 Päihdepalvelut En ole tarvinnut 2 1 2 Olisin tarvinnut, mutta en saanut 2 Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 4 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 21 22 Asumispalvelut En ole tarvinnut 9 82 8 Olisin tarvinnut, mutta en saanut Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 9 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 14 11 Lääkärin palvelut En ole tarvinnut 29 22 Olisin tarvinnut, mutta en saanut 2 Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 2 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 2 4 5 Talous ja velkaneuvonta En ole tarvinnut 2 82 Olisin tarvinnut, mutta en saanut 9 Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 4 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 28 Toimeentulotuki En ole tarvinnut 54 41 49 Olisin tarvinnut, mutta en saanut Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 14 18 1 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 25 5 29 Lastensuojelu En ole tarvinnut 8 82 84 Olisin tarvinnut, mutta en saanut Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 4 4 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 11 11 21 % vastaajista koki tarvitsevansa jotain palvelua jota ei ollut kuitenkaan saanut Muita tarpeellisia palveluita, joita ei oltu saatu, terapiapalvelut, apu elämänkumppanin etsimiseen, juristin apu ja lasten hoito /sijaiskotipalvelut erityislapsille sekä liikunnanohjaaja 1

Taulukko 9 Taloudellinen tilanne (prosenttiosuudet) Oma ongelma (n=29) Muu syy (n=) Kaikki (n=4) Oletko pelännyt, että ruoka loppuu ennen kuin saat rahaa ostaa lisää? Ei 52 1 59 Kyllä 48 29 41 Oletko joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi? Ei 2 1 2 Kyllä 28 29 28 Oletko jättänyt rahan puutteen vuoksi käymättä lääkärissä? Ei 9 2 Kyllä 1 28 Oletko ruokapankin asiakas? Ei 8 82 8 Kyllä (muutaman kerran vuodessa) 9 Keskimäärin kerran kuussa 4 Joka viikko 4 Kuvio 19 Saatko ystäviltä ja/tai sukulaisilta taloudellista tukea tarvittaessa? (prosenttiosuudet) 1 9 82 89 8 4 2 9 2 Ei ollenkaan Jonkin verran Paljon Kuvio 2 Saatko ystäviltä ja/tai sukulaisilta tarvittaessa muuta käytännön apua? (prosenttiosuudet) 1 8 4 2 15 5 59 44 En Jonkin verran Kyllä, riittävästi Saisin, mutta en ole tarvinnut 45 18 5 14

INTERNETIN KÄYTTÖ Kuvio 22 Oletko käyttänyt internetiä viimeisen kk aikana: Sähköiseen asiointiin (esim verkkopankki, KELA, verohallinto)? (prosenttiosuudet) 1 9 8 5 4 2 1 8 94 89 1 4 Säännöllisesti Toisinaan En Kuvio 2 Oletko käyttänyt internetiä viimeisen kk aikana: Tietojen hakemiseen järjestöjen toiminnasta, tapahtumista tai palveluista? (prosenttiosuudet) 1 8 4 59 59 59 8 41 9 2 Säännöllisesti Toisinaan En 2 Kuvio Oletko käyttänyt internetiä viimeisen kk aikana: Vertaistuen hakemiseen päihde- tai mielenterveyskysymyksissä? (prosenttiosuudet) 1 8 4 2 41 5 1 5 5 5 5 Säännöllisesti Toisinaan En 15

Kuvio 25 Oletko käyttänyt internetiä viimeisen kk aikana: Muun avun hakemiseen päihde- tai mielenterveyskysymyksissä? (prosenttiosuudet) 1 8 4 2 21 5 41 45 4 4 Säännöllisesti Toisinaan En Kuvio 2 Oletko käyttänyt internetiä viimeisen kk aikana: Sosiaaliseen mediaan? (prosenttiosuudet) 1 8 1 4 2 14 18 21 15 Säännöllisesti Toisinaan En KOKEMUKSIA JA PALAUTETTA PALVELUNKÄYTTÖKOKEMUKSIA Palvelunkäyttökokemukset olivat suurimmaksi osaksi positiivisia Palvelusta koetaan saavan vertaistukea ja sosiaalisia kontakteja sekä rytmiä ja tukea arkeen Lisäksi moni mainitsi toiminnan tukevan päihteettömyyttä ja henkilökunnan olevan mukavaa Toisaalta toiminta voi olla myös raskasta ja turhauttavaa, jos tilanteet eivät etene kuten toivoisi PALVELUN ANTI Palvelun parhaaksi anniksi kuvailtiin vertaistukea, sen antamista ja saamista Palvelut ja toiminta mahdollisti monelle myös arjen hallinnan, päihteettömyyden ja sen mainittiin antavan usein kokemuksen tarpeellisuudesta Joku mainitsi toimintaan osallistumisen jopa elämäntavaksi Lisäksi palvelu antaa käytännön tukea ja tietoa 1

KOKEMUKSIA HYVÄ- JA HUONO-OSAISUUDESTA Hyvä- ja huono-osaisuuden kokemuksia kartoittavan kyselyn jälkeen vastaajia pyydettiin kertomaan omin sanoin kokemuksistaan Moni vastaajista mainitsi taloudellinen ongelmat kysyttäessä huono-osaisuuden kokemuksista, lisäksi moni koki että nyky-yhteiskunnan vaatimukset syrjäyttävät Myös yksinäisyyden kokemukset lisäsivät monilla huono-osaisuuden kokemuksia ja toiveena monella olikin sosiaalisen elämän laajentuminen muuhunkin kuin järjestön toimintaan Lisäksi haaveena oli usein yhteiskuntaan mukaan pääseminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja toiveena oli myös osallisuus työn sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta Positiivisena asiana moni mainitsi oman tilanteensa hyväksi, varsinkin menneisyytensä huomioon otettuna, ja nykyisen elämän olevan hyvää ja tasapainoista VOIMAANNUTTAVAT ASIAT Mitkä ovat sinulle tärkeitä voimaa antavia asioita elämässäsi? Voimaannuttaviksi asioiksi elämässä mainittiin AA-palvelut, läheiset ihmiset (lapsenlapset, perhe, ystävät) ja vertaistuen saaminen ja antaminen, joka antaa mielekkyyttä elämään Lisäksi voimaannuttaviksi asioiksi elämässä mainittiin mielenkiintoiset työtehtävät, opiskelu ja uuden oppiminen sekä harrastustoiminta ja luonto VAPAA PALAUTE Kirjoita vapaasti palautetta ja näkemyksiä päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnasta/palveluista (odotuksia, kehittämistarpeita, palautetta) Palveluissa on vastaajien mukaan paljon kehitettävää, vaikka nykyisessäkin toiminnassa on paljon hyvää (kuntouttava työtoiminta, vertaistuki ym) Kehitettävää on muun muassa lääkkeettömissä hoidoissa ja lisäksi hoitoihin toivotaan ihmisläheisempää otetta, sanottiin myös että järjestöillä on liikaa vastuuta tuen järjestämisessä ja palveluita ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tai niistä ei tiedoteta tarpeeksi Järjestöille ja päihdehoidolle toivotaan myös lisää taloudellista tukea, jotta niitä olisi mahdollista jatkaa myös tulevaisuudessa ja myös laajentaa