KIRJALLINEN KYSYMYS 985/2001 vp Peruskoulun terveystiedon opetus Eduskunnan puhemiehelle Hallitus esitti (HE 142/2000 vp) perusopetuslain 11 :n muuttamista siten, että terveystieto säädettäisiin omaksi erilliseksi perusopetuksen oppiaineekseen. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen muuttamattomana. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että luokilla 7 9 terveystiedon opetusta annetaan yhteensä kolme vuosiviikkotuntia. Opetusministeriön asettama perusopetuksen uudistamisryhmä on hallituksen ja eduskunnan tahdosta poiketen esittänyt luokkien 7 9 terveystiedon opetukseen varattavaksi kuitenkin yhteensä vain yksi vuosiviikkotunti kolmen sijasta. Paitsi, että uudistamistyöryhmän ehdotus on hallituksen ja eduskunnan tahdon vastainen, se torpedoi hallituksen esityksen perusteluissa asetetut terveystiedon opetustavoitteet. Perusopetuksen uudistamistyöryhmä ei ilmeisesti pidä perusteltuna, että peruskoulunsa päättäville syntyy riittävä terveysosaaminen hallituksen ja eduskunnan tahdon mukaisesti. Uudistamistyöryhmän esityksen toteutuminen torpedoisi sen, että nuorille annettaisiin heidän koko myöhemmän elämänsä kannalta tärkeimmässä kasvu- ja kehitysvaiheessa ajankohtaista kasvua ja kehitystä tukevaa terveystiedon opetusta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus luopua perusopetuslain muutosesityksessä (HE 142/2000 vp) päättämästään ja eduskunnan hyväksymästä tuntijakopäätöksestä, jonka mukaan peruskoulun luokilla 7 9 terveystiedon opetukseen varataan kolme vuosiviikkotuntia ja kuinka hallitus aikoo huolehtia siitä, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle syntyy tarpeeksi kattava terveysosaaminen hänen myöhemmän elämänsä varalle? Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2001 Timo Ihamäki /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 985/2001 vp: Aikooko hallitus luopua perusopetuslain muutosesityksessä (HE 142/2000 vp) päättämästään ja eduskunnan hyväksymästä tuntijakopäätöksestä, jonka mukaan peruskoulun luokilla 7 9 terveystiedon opetukseen varataan kolme vuosiviikkotuntia ja kuinka hallitus aikoo huolehtia siitä, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle syntyy tarpeeksi kattava terveysosaaminen hänen myöhemmän elämänsä varalle? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Terveystiedon aseman parantamiseksi perusopetuslaki muutettiin 1.8.2001 voimaan tulleella lailla niin, että kaikille perusopetuksen oppilaille yhteisenä aineena opetetaan jatkossa myös terveystietoa. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on edistää oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. Oppilailla on mahdollisuus oppia terveystietoja ja -taitoja sekä terveyttä edistäviä asenteita. Tavoitteena on myös lisätä oppilaiden valmiuksia pohtia terveyteen ja sairauksiin liittyviä arvo- ja arvostuskysymyksiä sekä edistää valmiuksia kriittisesti arvioida yhteiskunnan terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä. Terveystiedon opetuksen tulisi pyrkiä omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että väestöryhmien terveyserojen kasvu kääntyy laskuun.terveystiedon opetus on tarkoitus jakaa kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: terveystieto ja terveyden edistäminen, sosiaaliset taidot ja yleisten elämänhallintotaitojen kehittäminen sekä turvallisuustaitojen ja -valmiuksien saavuttaminen. Terveystiedon keskeiset tavoitteet tullaan määräämään tarkemmin opetushallituksen hyväksymissä opetussuunnitelman perusteissa ja niiden perusteella laadittavissa opetuksen järjestäjien opetussuunnitelmissa. Perusopetuksen uudistamistyöryhmä ehdotti muistiossaan (11/2001), että eduskunnan sivistysvaliokunnan käsityksen mukaisesti terveystiedon opetuksen tulisi painottua vuosiluokille 1 6. Työryhmä ehdotti, että terveystietoa opetettaisiin omana oppiaineena vuosiluokilla 5 6 (vähintään 2 vuosiviikkotuntia), minkä lisäksi terveystietoa opetettaisiin integroidusti ympäristöja luonnontiedon yhteydessä vuosiluokilla 1 4. Työryhmän ehdotuksen mukaan vuosiluokilla 7 9 terveystietoon käytettäisiin vähintään 1 viikkotunti. Perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako, myös terveystiedon osalta, päätetään lopullisesti valtioneuvoston asetuksessa, joka on tarkoitus antaa vielä tämän vuoden puolella. Samaisessa asetuksessa säädetään myös ajankohdasta, jolloin terveystiedon opetus erillisenä oppiaineena aloitetaan. Terveystiedon opetuksen aloittamisen ajankohta riippuu paitsi tuntijaon hyväksymisajankohdasta myös siitä, milloin tuntijaon pohjalta laadittavat opetushallituksen hyväksymät opetussuunnitelman perusteet valmistuvat. 2
Ministerin vastaus KK 985/2001 vp Timo Ihamäki /kok Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistetaan kokonaisuutena. Tavoitteena on, että opetussuunnitelmat kokeiluversiot, myös terveystiedon osalta, valmistuvat vuoden 2002 lopussa ja lopulliset opetussuunnitelman perusteet vuonna 2003, jolloin uusien opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetus voisi alkaa kaikissa kouluissa syksyllä 2004. Varaamalla terveystietoon riittävä tuntimäärä koko perusopetuksen ajalle sekä määrittelemällä terveystiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt opetushallituksen hyväksymissä opetussuunnitelman perusteissa varmistetaan jokaiselle perusopetuksen suorittaneelle riittävät perustiedot terveystiedosta. Terveyskasvatusta tukevaa tietoainesta on myös muissa oppiaineissa. Myös opettajien täydennyskoulutukseen on suunnattava riittävät voimavarat, jotta terveystiedon opetuksesta tulee oppilaille täysipainoinen ja mielenkiintoinen oppiaine. Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 985/2001 rd: Avser regeringen avstå från det timfördelningsbeslut som den slagit fast i propositionen om ändring av lagen om grundläggande utbildning (RP 142/2000 rd) och som godkänts av riksdagen och enligt vilket tre årsveckotimmar reserveras för undervisning i hälsokunskap på årskurs 7 9 i grundskolan och hur avser regeringen se till att alla som fullgjort grundskolan tillägnar sig tillräckligt täckande kunskaper för att kunna sköta sin hälsa senare i livet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I syfte att förbättra hälsokunskapens ställning ändrades lagen om grundläggande utbildning genom en lag som trädde i kraft den 1 augusti 2001 så att elever i den grundläggande utbildningen skall undervisas också i hälsokunskap som ett gemensamt ämne. Syftet med undervisningen i hälsokunskap är att främja elevernas fysiska, psykiska och sociala hälsa och välfärd. Eleverna har möjlighet att lära sig hälsokunskap och hälsofärdigheter samt hälsofrämjande attityder. Syftet är också att öka elevernas förmåga att analysera frågor kring olika värden och värderingar i samband med hälsa och sjukdom samt att främja förmågan till en kritisk inställning till fenomen som är förknippade med samhällets hälsokultur. Undervisningen i hälsokunskap bör för sin del bidra till att hälsoskillnaderna mellan olika befolkningsgrupper i stället för att växa börjar minska. Det är meningen att undervisningen i hälsokunskap skall indelas i tre centrala delområden: hälsokunskap och hälsofrämjande, sociala färdigheter och utveckling av allmänna livshanteringsfärdigheter samt säkerhetskunskap och säkerhetsfärdigheter. De centrala målen för hälsokunskapen kommer att anges närmare i läroplansgrunderna som godkänns av utbildningsstyrelsen och i de läroplaner som utarbetas enligt dem för undervisningsarrangörerna. Arbetsgruppen för förnyelse av den grundläggande utbildningen föreslog i enlighet med kulturutskottets uppfattning i sin promemoria (11/2001) att undervisningen i hälsokunskap skall koncentreras till årsklasserna 1 6. Arbetsgruppen föreslog att hälsokunskap skall undervisas som ett eget läroämne i årskurs 5 6 (minst 2 årsveckotimmar), och därtill skall undervisningen i hälsokunskap ges integrerat i samband med miljö- och naturkunskap i årskurs 1 4. Enligt arbetsgruppens förslag skall minst 1 veckotimme användas till hälsokunskap i årskurs 7 9. Målen och timfördelningen i den grundläggande utbildningen, även i fråga om hälsokunskap, fastställs slutligt i en statsrådsförordning som är avsedd att ges senare i år. I samma förordning bestäms även om tidpunkten då undervisningen i hälsokunskap som eget ämne skall inledas. Tidpunkten för när undervisningen i hälsokunskap börjar beror inte bara på när timfördelningen godkänns, utan även på när de läroplansgrunder som skall utformas på basis av timfördelningen och godkännas av utbildningsstyrelsen blir klara. 4
Ministerns svar KK 985/2001 vp Timo Ihamäki /kok Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen revideras som en helhet. Målet är att försöksversioner av läroplanerna, även i fråga om hälsokunskap, skall kunna färdigställas mot slutet av 2002 och de slutliga läroplansgrunderna 2003. Då kan undervisningen enligt de nya läroplansgrunderna inledas i alla skolor hösten 2004. Genom att reservera ett tillräckligt timantal för hälsokunskap under hela den grundläggande utbildningen och genom att definiera målen och de centrala innehållen i undervisningen i hälsokunskap i de läroplansgrunder som utbildningsstyrelsen godkänner tillförsäkras alla som genomgått den grundläggande utbildningen tillräckliga baskunskaper i hälsokunskap. Kunskapsstoff som stöder hälsofostran ingår också i andra läroämnen. Även fortbildningen av lärare bör få tillräckliga resurser så att undervisningen i hälsokunskap blir ett fullvärdigt och intressant läroämne för eleverna. Helsingfors den 12 oktober 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5