KIRJALLINEN KYSYMYS 929/2013 vp Kuntien pakkoliitokset ja seudulliset kansanäänestykset Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on kirjannut kuntien pakkoliitosoption syksyllä julkistamaansa rakennepoliittiseen ohjelmaan. Sen mukaan suurempien kaupunkiseutujen "eheyden, elinvoiman sekä palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi" hallitus antaa muutosesityksen viime kesänä hyväksyttyyn kuntarakennelakiin. Laki hyväksyttiin hallituspuolueiden äänin. Muutoksella lisättäisiin valtioneuvoston toimivaltaa niin, että se voisi käytännössä suorittaa ko. kaupunkiseuduilla pakkoliitoksia. Pakkoliitosten toteuttaminen "sidottaisiin alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan" tilanteissa, joissa "rakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti". Käytännössä esitys tarkoittaisi pakkoliitosmahdollisuutta ja käsittämättömän seudullisen kansanäänestyksen käyttöön ottamista. Seudullinen kansanäänestys loukkaa syvästi kunnallista itsemääräämisoikeutta. Suuremman kunnan asukkaille annettaisiin mahdollisuus sanella pienemmän naapurinsa olemassaolosta. Esitys on hulvaton ja ennen kokematon. Kuntien pakkoliitokset kornilla kansanäänestyksellä varustettuna tai ilman ovat vastoin suomalaisen kunnallisen kansanvallan pitkää traditiota ja kuntien itsehallinnon periaatetta, eikä sellaista voi hyväksyä. Kunkin kunnan omien päättäjien on voitava päättää mahdollisesta liittymisestä. Kunnanvaltuuston pitää voida halutessaan tukeutua oman ja vain oman kuntansa kansanäänestyksessä ilmaisemaan tahtoon. Ehdotuksellaan pakkoliitosten ja seudullisten kansanäänestysten järjestämisestä hallitus turmelee meneillään olevat järkevätkin kuntien yhteistyö- ja liitoshankkeet. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Joko hallitus on valmis luopumaan rakennepakettinsa yhteydessä kirjaamastaan suurempien kaupunkien naapurikuntien pakkoliitoshankkeestaan ja siihen liitettäväksi suunnitellusta seudullisesta kansanäänestyksestä, onko hallitus huomioinut sen, että esimerkiksi Jyväskylän seudulla hallituksen tällaiset kaavailut syövät loputkin edellytykset alueen yhteiseltä kehittämiseltä ja muulta järkevältä yhteistyöltä ja onko hallitus tietoinen siitä, että Jyväskylän kaupungin talous huomioon ottaen pakkoliitosmahdollisuus ja siihen liittyvä seudullinen kansanäänestys koetaan alueella lähinnä vitsiksi? Versio 2.0
Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2013 Mauri Pekkarinen /kesk Aila Paloniemi /kesk 2
Ministerin vastaus KK 929/2013 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mauri Pekkarisen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 929/2013 vp: Joko hallitus on valmis luopumaan rakennepakettinsa yhteydessä kirjaamastaan suurempien kaupunkien naapurikuntien pakkoliitoshankkeestaan ja siihen liitettäväksi suunnitellusta seudullisesta kansanäänestyksestä, onko hallitus huomioinut sen, että esimerkiksi Jyväskylän seudulla hallituksen tällaiset kaavailut syövät loputkin edellytykset alueen yhteiseltä kehittämiseltä ja muulta järkevältä yhteistyöltä ja onko hallitus tietoinen siitä, että Jyväskylän kaupungin talous huomioon ottaen pakkoliitosmahdollisuus ja siihen liittyvä seudullinen kansanäänestys koetaan alueella lähinnä vitsiksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kirjallisessa kysymyksessä viitataan pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen budjettiriihen yhteydessä hyväksymän rakennepoliittisen ohjelman kohtaan, jonka mukaan "aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen varmistetaan." Rakennepoliittisen ohjelman mukaan hallitus valmistautuu päättämään konkreettisesta ohjelmasta osa-aluekohtaisine toimineen ja niiden aikatauluineen marraskuun loppuun mennessä. Asettamani kaupunkiseutujen tukityöryhmä valmistelee parhaillaan kehysriihen linjauksen pohjalta kaupunkiseudun toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyn edellytyksiä. Tämän työn aikana määritellään sekä kriteerit että menettelytavat, joilla toimivallan käyttö tietyissä rajatuissa tapauksissa voisi tulla kyseeseen. Hallituksen ensisijainen lähtökohta on edelleen se, että kuntien valtuustot itse päättävät mahdollisesta kuntien yhdistymisestä, ja valtioneuvoston toimivallan käyttö olisi hyvin poikkeuksellinen tilanne. Tarkoitus on, että valtioneuvoston toimivaltaa koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Kuntarakennelaissa yksi keskeinen tavoite on pyrkiä kuntaliitoksissa ratkaisuihin, jotka ovat perusteltuja, ei pelkästään yksittäisen kunnan, vaan ennen kaikkea alueen kokonaisuuden näkökulmasta. Näin myös edustajien mainitseman Jyväskylän kaupunkiseudun osalta. Jyväskylän kaupunkiseudulla on parhaillaan meneillään yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys, jossa selvitetään yhden tai kahden kunnan muodostamista alueelle. Jyväskylän kaupunkiseudulla kunnat ovat kaikkien muiden kaupunkiseutujen tavoin taloudellisesti ja toiminnallisesti voimak- 3
Ministerin vastaus kaasti riippuvaisia toisistaan, muodostavathan ne asukkaiden näkökulmasta varsin yhtenäisen ja luonnollisen työssäkäynti- ja asiointialueen. Tästä syystä koko alueen asukkaiden mielipiteelle on syytä antaa painoarvoa. Se että Jyväskylän kaupunki monen muun suomalaiskunnan tavoin on vakavissa talousongelmissa, ei poista, vaan päinvastoin lisää ja vahvistaa tarvetta luoda vahvempia ja paremmin toimivia kuntarakenteita. Vain siten kykenemme vastaamaan asukkaiden palvelutarpeisiin ja kehittämään alueita kestävällä tavalla. Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2013 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 929/2013 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 929/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Mauri Pekkarinen /cent m.fl.: Är regeringen nu beredd att avstå från den tvångssammanslagning av grannkommunerna till större städer som skrivits in i strukturpaketet och den regionala folkomröstning som planerats i anslutning till densamma, har regeringen beaktat att sådana planer från regeringens sida i t.ex. Jyväskyläregionen omintetgör förutsättningarna för en gemensam utveckling och ett förnuftigt samarbete i området, är regeringen medveten om att risken för en tvångssammanslagning och en därtill anknuten regional folkomröstning, med beaktande av Jyväskylä stads ekonomi, mest uppfattas som ett skämt i området? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I det skriftliga spörsmålet hänvisas till den punkt i det strukturpolitiska program för statsminister Jyrki Katainen som godkänts i samband med budgetförhandlingarna i vilken konstateras följande: "För att i de centrala urbana regioner som är viktiga för den regionala utvecklingen trygga den enhetliga samhällsstrukturen, utvecklingen av regionens livskraft och en effektiv organisering av tjänster bereds en komplettering av kommunstrukturlagen. Genom den ökas, inom de ramar som grundlagen sätter, statsrådets befogenhet för sammanslagning av kommuner när det gäller ett enhetligt område för pendling eller samhällsstruktur som avses i 4 d 3 mom. i kommunstrukturlagen. Ökningen av statsrådets befogenhet begränsas genom klara specialvillkor och genom att den knyts till viljan hos majoriteten av invånarna i området. Användningen av befogenheten begränsas till situationer när kommunstrukturlagens syften inte kan uppnås på frivillig väg. Förverkligandet av de språkliga rättigheterna säkerställs." Enligt det strukturpolitiska programmet förbereder sig regeringen för att besluta om det konkreta programmet och dess delområdesspecifika åtgärder och tidtabellen för dem före utgången av november. Den arbetsgrupp jag tillsatt i syfte att stödja stadsregionerna utreder för närvarande förutsättningarna för utvärdering av fungerande stadsregioner utifrån ramförhandlingarnas riktlinjer. I detta arbete kommer det att definieras både på vilket sätt och med vilka kriterier befogenheten i vissa avgränsade fall kan komma att användas. Regeringens primära utgångspunkt är fortfarande att kommunernas fullmäktige själva besluter om eventuella kommunsammanslagningar, och att användning av statsrådets befogenhet bara undantagsvis kan komma i fråga. Avsikten är att en regeringsproposition om statsrådets befogenhet överlämnas till riksdagen under vårsessionen 2014. Ett viktigt mål med kommunstrukturlagen är att kommunsammanslagningarna innebär motiverade lösningar, inte bara för en enskild kommun, utan framför allt med hänsyn till ett helhetsperspektiv för regionen. Detta gäller även Jyväskylä stadsregion, som omnämns av riksdagsledamöterna. För närvarande pågår en särskild kommunindelningsutredning i nio kommuner i 5
Ministerns svar Jyväskylä stadsregion, i syfte att klarlägga möjligheterna att bilda en eller två kommuner i området. I Jyväskylä stadsregion är kommunerna, precis som i alla andra stadsregioner, starkt beroende av varandra både funktionellt och ekonomiskt, eftersom de ur invånarnas perspektiv utgör enhetliga, naturliga pendlings- och upptagningsområden. Därför finns det skäl att betona vikten av alla invånares åsikt i området. Det faktum att Jyväskylä stad i likhet med många andra kommuner i Finland har allvarliga ekonomiska problem eliminerar inte utan snarare stärker behovet att skapa starkare och bättre fungerande kommunstrukturer. Bara på detta sätt kan vi svara mot invånarnas servicebehov och utveckla regionerna på ett hållbart sätt. Helsingfors den 5 november 2013 Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen 6