Vosikertoms 2008 Eroopan investointipankkiryhmä Eroopan investointipankkiryhmä Eroopan investointipankkiryhmä Eroopan investointipankkiryhmä Osa I Toimintakertoms ja yritysvast
Vosikertoms 2008 Eroopan investointipankkiryhmä Eroopan investointipankkiryhmä Eroopan investointipankkiryhmä Eroopan investointipankkiryhmä Osa I Toimintakertoms ja yritysvast EIP-ryhmän vosikertomkseen 2008 kl kolme eri osaa: Toimintakertoms ja yritysvast, jossa esitellään EIP-ryhmän klneen voden toimintaa ja tlevaisdennäkymiä Tilinpäätöskertoms, jossa esitellään EIP-ryhmän, EIP:n, Cotonon investointikehyksen, FEMIP-erityisrahaston, Afrikan infrastrktrien erityisrahaston ja EIR:n tilinpäätökset liitetietoineen Tilastokertoms, jossa esitellään lettelomodossa EIP:n rahoittamat hankkeet, varainhankinta vonna 2008 sekä EIR:n hankelettelo. Se sisältää myös yhteenvetotalkoita tilivodelta ja klneelta viiden voden jaksolta. Vosikertoms on lettavissa myös EIP:n Internet-sivilta (www.eib.org/report).
EIP-ryhmä 2 Toimintakertoms ja yritysvast EIP-ryhmä: Tärkeät lvt Eroopan investointipankki Toiminta vonna 2008 (milj. e) Hyväksytyt lainahankkeet 59 292 Eroopan nioni 53 191 Kmppansmaat 6 101 Allekirjoitett lainasopimkset 57 625 Eroopan nioni 51 480 Kmppansmaat 6 145 Ulosmaksett lainat 48 614 Eroopan nioni 44 229 Kmppansmaat 4 384 Varainhankinta (ennen swap-sopimksia) 59 497 Päävaltat (Ero, GBP, USD) 51 225 Mt valtat 8 272 Tilanne 31.12.2008 Lainakannat ja takakset Lainat omista rahoitsvaroista 350 289 Takakset 262 Rahoits bdjettivaroista 1 593 Pitkät, keskipitkät ja lyhyet lainat 266 989 Omat varat 35 718 Taseen loppsmma 325 761 Tilivoden tlos 1 651 Merkitty pääoma 164 808 siitä maksett oss ja maksettava oss 8 240 Eroopan investointirahasto Toiminta vonna 2008 Allekirjoitett sopimkset 2 552 Pääomasijoitkset (32 rahastoon) 409 Takakset (23 takasta) 2 143 Tilanne 31.12.2008 Sopimsten kanta 15 867 Pääomasijoitkset hallinnoitavat varat (299 rahastoa) 3 534 Takakset positiot (189 takasta) 12 333 Kmlatiivinen kertymä allekirjoitetista sopimksista Pääomasijoitkset (299 rahastoon) 4 754 Takakset (189 takasta) 13 017 Omat varat 1 011 Taseen loppsmma 1 076 Tilivoden tlos 35 Merkitty pääoma 2 865 siitä maksett oss 573
Toimintakertoms ja yritysvast 3 EIP-ryhmä Sisältö EIP-ryhmä: Tärkeät lvt 2 Pääjohtajan katsas 4 Toimintasnnitelma 2009 2011 6 EIP-ryhmän toiminta 2008 9 Eroopan nionin tasapainoinen kehitys 10 Tietotaloteen valmistatminen 12 Ympäristön kestävä kehitys 14 TEN: Eroopan liikenneverkot 16 Tkea pienille ja keskisrille yrityksille 18 Kestävä, kilpailkykyinen ja varma energiaholto Eroopalle 20 EIP:n lainanantovaltdet EU:n lkopolelle 23 EIP:n lainanotto: Johtava täysivaltainen toimija kansainvälisillä velkamarkkinoilla 28 Hallinto 30 Vastllinen yritystoiminta EIP:n näköklmasta 31 Ympäristöjalanjälki ja vastllinen toiminta 32 Yhteistyöshteet mihin toimijoihin 34 Toiminnan avoims ja vastlliss 36 EIP:n sääntömääräiset hallintoelimet 38 EIP:n hallits 42 Organisaatiorakenne 43 EIR:n sääntömääräiset hallintoelimet 44
EIP-ryhmä 4 Toimintakertoms ja yritysvast Pääjohtajan katsas Finanssikriisillä on dramaattiset vaiktkset paitsi rahoitssektoriin myös koko taloteen. Kriisi koskettaa hyvin monia tavallisiakin ihmisiä yhtä lailla jokaisessa jäsenmaassa. Siksi onkin aivan lonnollista, että osakkaamme, Eroopan nionin 27 jäsenvaltiota, pyysivät meitä tekemään enemmän ja etenemään nopeammin yritysten attamiseksi ja taloden elvyttämiseksi. EIP lisäsi homattavasti lainanantoa voden 2008 viimeisellä neljänneksellä allekirjoitettjen lainasopimsten nostessa kaikkiaan peräti 57 miljardiin eroon. Se merkitsee 21 prosentin kasva voteen 2007 verrattna. Lainoja käytettiin samalla ajanjaksolla 10 miljardia eroa ennakoita enemmän totetneiden maksatsten ollessa voden lopssa 49 miljardia eroa. Kasv painotti ennen kaikkea pk-yritysten lainoihin, jotka Ecofin-nevoston pyynnöstä lisääntyivät 42 prosenttia voteen 2007 verrattna. Harkitsevan rahoitspolitiikkamme ansiosta finanssikriisin vaiktkset EIP:hen ovat olleet vähäisiä. Me olemme onnistneet jopa hieman kasvattamaan votista tottoa. Pankin omat varat kasvoivat 6,9 prosenttia 36 miljardiin eroon. Se merkitsee Basel II -säännösten mkaan 35,5 prosentin vakavaraissshdetta. Tämä erityisen korkea taso havainnollistaa EIP:n talodellista vahvtta. Vahva vakavaraiss on entistäkin arvokkaampaa varsinkin näinä vaikeina ja epävakaina aikoina ja EIP:n osakkaiden kehottaessa pankkia lisäämään lotonantoa tntvasti. Osakkaamme katsoivat myös aiheelliseksi parantaa pankin rahoitsedellytyksiä vielä nykyisestä aikaistaessaan pääoman korotsta, joka aln perin oli tarkoits totettaa vonna 2010. EIP:n pääoma on 1. hhtikta 2009 yhteensä 232 miljardia eroa. Pääomankorotksen ansiosta EIP voi lisätä lotonantoa merkittävästi nyt elettävän kriisin aikana, kn tarve on sri. Tämä ei tietenkään tarkoita, että me voimme rahoittaa mitä tahansa. Pitkäaikaisia lainoja myöntävänä Eroopan nionin rahoitslaitoksena EIP rahoittaa ainoastaan elinkelpoisia hankkeita, jotka myötävaikttavat nionin tavoitteiden saavttamiseen sekä täyttävät ase- tett tekniset, talodelliset ja ympäristönsojellliset kelpoisskriteerit. EIP nodattaa hallintotavassaan Eroopan nionin sääntöjä ja G20-ryhmän määrittämiä sntaviivoja. Petosten torjnta, korrption ehkäisy, sekä rahanpesn ja terrorismin rahoitksen estäminen ovat olennainen osa hankkeiden arviointia ja serantaa. Eräissä maissa, joissa väärinkäytösten riski on sri, me käytämme apna myös lahjonnanvastaista työtä tekevän Transparency International -järjestön asiantntemsta. Pankin compliance-toiminto kiinnittää näihin näkökohtiin erityistä homiota. Sen kanta otetaan vakavasti homioon hankkeita arvioitaessa ja johtaa toisinaan rahoitshakemksen hylkäämiseen. G20-ryhmän toivomksesta EIP on päättänyt tarkistaa lkomaisia offshore-keskksia koskevaa politiikkaansa yhdessä miden kansainvälisten rahoitslaitosten kanssa. EIP:n hallitksen jäsenten palkat nodattavat hyvin tarkasti Eroopan komission jäsenten palkkatasoa. Palkan lisäksi ei tle bonksia tai mita etja. Pankin henkilöstön palkkiojärjestelmä perst organisaation, ryhmän ja yksilön tloksellisteen. Maksettavien palkkioiden kokonaismäärä kytkeytyy ennalta asetettihin tavoitteisiin ja niiden saavttamiseen ja ylittämiseen, eli keskeisiin soritskykymittareihin, jotka hallintonevosto vahvistaa vosittain. Ylimmät johtajat voivat saada palkkiota 2,38 3,90 kkatta perspalkasta, eli alle yhden kolmasosan vosipalkasta. Kriisiin voi reagoida kahdella tavalla. Joko ajatellaan, että «jokainen holehtikoon itsestään», tai sitten lisätään käytännön yhteistyötä kaikkien yhteiseksi hyödyksi. EIP:n omistajat ovat valinneet jälkimmäisen tien. Ja me halamme olla mkana antamassa oman panoksemme. Philippe Maystadt Eroopan investointipankkiryhmän pääjohtaja
Toimintakertoms ja yritysvast 5 EIP-ryhmä
EIP-ryhmä 6 Toimintakertoms ja yritysvast Toimintasnnitelma 2009 2011 EIP:n yksityiskohtainen liiketoimintasnnitelma tleville vosille esitellään jlkisessa asiakirjassa Corporate Operational Plan, joka koskee vosia 2009 2011. Erooppa-nevoston sekä EU:n talos- ja rahoitsasioiden nevoston (Ecofin) ja samalla osakkaidensa pyynnöstä EIP käy jostavin keinoin vastaiskn pankkisektorin kriisin ja yleisemminkin EU:n taloskriisin taltttamiseksi. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että EIP-ryhmä tehostaa toimintojaan nopeassa aikatalssa. Vosien 2009 ja 2010 tavoitteena on lotonannon kasvattaminen noin 30 prosentilla edellisvosien tasosta srin piirtein 66 67 miljardiin eroon. EIP:n keskeiset panostsaleet Eroopan nionissa ja jäsenyyteen valmistatvissa maissa pysyvät ennallaan. Pankin strategiset päämäärät ottavat homioon EU:n politiikan tavoitteet kdella eri osa-aleella, jotka ovat: talodellinen ja sosiaalinen yhteenklvs ja lähentyminen; tietotaloteen siirtyminen; Eroopan laajisten verkkojen (TEN) kehittäminen; pienten ja keskisrten yritysten tkeminen; ympäristönsojel ja ympäristön tilan parantaminen sekä kestävien yhdyskntien edistäminen; kestävä, kilpailkykyinen ja varma energiaholto. Rahoitsvälittäjien katta tehtävää lotonantoa pienille ja keskisrille yrityksille kasvatetaan 50 prosentilla tlevien kahden voden aikana votisen lisärahoitksen nostessa 2,5 miljardiin eroon. Lisäksi kehitetään sia rahoitstotteita ja -instrmentteja, jotka toimivat riskinjaon periaatteella siten, että välittäjäpankit ovat kantamassa tappioriskiä. Energiarahoitsta ja mta ilmaston mtokseen liittyvää rahoitsta lisätään 6 miljardilla erolla vodessa. Tähän sisältyy Eroopan phdas liikenne -rahoitsmekanismi (Eropean Clean Transport Facility), joka on snnatt ato- ja kljetsteollisdelle, niiden alkperäisille totevalmistajille ja laitetoimittajille. Ohjelmasta rahoitetaan merkittäviin hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin tähtääviä ttkims- ja totekehityssekä innovaatiomenoja, ja lisäksi alan infrastrktrin ja totantolaitosten aineellisia investointeja. Koska meneillään olevalla kriisillä voi olla joihinkin jäsenvaltioihin shteettomat vaiktkset, pankki lisää konvergenssitavoitta tkevaa rahoitstaan 2,5 miljardilla erolla vodessa. Osa lisärahoitksesta käytetään limiittilottoihin, jotka myönnetään paikallisille pankeille edelleen lainattaviksi lähentymisaleiden pk-yrityksiin. Samaan aikaan EIP jatkaa hallitta riskinottoa lisäarvon tottamiseksi. Kehittämällä totevalikoimaansa ja menettelytapojaan kden yleisen päätavoitteen pitteissa ja tkemalla EU:n toimia ilmastonmtoksen torjmiseksi pankki voi mer-
Toimintakertoms ja yritysvast 7 EIP-ryhmä EIP-ryhmän toimet Eroopan nionin talostilanteen viimeaikaisen kehityksen johdosta EIP-ryhmän vosirahoits Ajan-jakso Ennakoit Lisärahoits (Kaikki smmat miljardia eroa) EIP-ryhmän rahoits koko ajanjaksona Yhteensä Ennakoit Lisärahoits Yhteensä Pk-yritykset 2008-2011 5,0 2,5 7,5 20,0 10,0 30,0 Keskisret yhtiöt (Mid Cap) 2009-2010 - 1,0 1,0-2,0 2,0 Energia, ilmastonmtos, infrastrktri 2009-2010 12,4 4,0 16,4 24,8 8,0 32,8 Phdas liikenne 2009-2010 2,0 2,0 4,0 4,0 4,0 8,0 Lähentymisrahoits 2009-2010 17,0 2,5 19,5 34,0 5,0 39,0 Jostovaras 2009-2010 - 3,0 3,0-6,0 6,0 Yhteensä 15,0 35,0 kittävästi kasvattaa toimintansa lisäarvoa. Palvelt kohdennetaan tarvepersteisesti, ja niihin voi kla lotonantoa, teknistä apa, kmppansohjelmia, innovatiivisia liitännäistotteita, korostntta asiakaslähtöisyyttä ja aleellisia toimipisteitä. Tämä strategia edellyttää myös teknisesti vaativia operaatioita. EIP totettaa tehtäväänsä yhteistyössä sien toimijoiden kanssa, jotka edistävät talodellisesti ja rahoitksellisesti kannattavia investointihankkeita. Rahoitstoimiin liittyvät riskit arvioidaan järjestelmällisesti ja varmistetaan, että niiden tehokkaaseen hallintaan on käytettävissä tarvittavat toimintaperiaatteet, menetelmät ja resrssit, joiden avlla haastavat tlostavoitteet on mahdollista saavttaa. Lotonannon voimakas kasv Eroopan nionissa ei vähennä EU:n lkopolista rahoitsta. EIP totettaa edelleenkin vonna 2006 tehtyä nevoston päätöstä pankin lkoisista lainavaltksista sekä tarkistetta Cotonon kmppanssopimsta kaikkiaan yli 150 maassa. Strategiset tavoitteet vaihtelevat liittymistä valmistelevasta testa yksityissektorin, rahoitssektori ja infrastrktrien kehittämiseen, energiaholtovarmden trvaamiseen, ympäristön kestävään kehitykseen ja EU:n aleellisen läsnäolon tkemiseen. Hyväksytyt, allekirjoitett ja losmaksett lainat (2004-2008) 2004 2005 2006 2007 2008 Ulosmaksett Hyväksytyt Allekirjoitett (mrd.) 60 50 40 30 20 10 EIP:n omaa varainhankintaa on lisättävä rinnakkain kasvavien lotonannon tavoitteiden kanssa. Voden 2009 tavoitteena on nostaa rahoitsta pääomamarkkinoilta 70 miljardia eroa, kn voden 2008 vastaava smma oli 59,5 miljardia. Lisärahoitksen hankinta on pankille haastava tehtävä nykyisessä erittäin vaikeassa varainhankintaympäristössä. 0
EIP-ryhmä 8 Toimintakertoms ja yritysvast EIP:n hallintonevosto Kasvavilla lotonantotavoitteilla on myös vaiktsta EIP:n pääomaan, joka tällä hetkellä on lähes 165 miljardia eroa. EIP:n velkarajaksi asetett 250 prosentin gearing-aste ei salli mahdollisksia sien lottojen myöntämiseen. Tämän takia pankin osakkaat, tarkemmin sanoen EU:n jäsenvaltiot ovat päättäneet korottaa pankin pääomaa hhtikssa 2009. Merkitty pääoma korotetaan silloin 232 miljardiin eroon, ja maksetn pääoman oss on edelleen viisi prosenttia merkitystä pääomasta. Maksetn pääoman korots totetetaan siirtona EIP:n mista rahastoista, joten korots ei rasita jäsenvaltioiden kansallisia bdjetteja. Pääoman korots ja hyvä talodellinen tlos (tlos vodelta 2008 oli 1,65 mrd. e) varmistavat sen, että pankki voi jatkossakin toimia vakaalta pohjalta ja edistää parhaalla mahdollisella tavalla Eroopan taloden elpymistä.
EIP-ryhmän toiminta 2008 Toimintakertoms ja yritysvast 9 EIP-ryhmä
EIP-ryhmä 10 Toimintakertoms ja yritysvast Eroopan nionin tasapainoinen kehitys EU:n koheesiopolitiikka modost kolmesta tkipilarista: lähentymisestä, aleiden kilpailkyvystä ja työllisyydestä sekä Eroopan aleellisesta yhteistyöstä. Lähentymisen eli konvergenssitavoitteen päämääränä on edistää kasvlle sotisia oloshteita ja tekijöitä, jotka johtavat köyhimpien jäsenvaltioiden ja aleiden todelliseen lähentymiseen nionin sisällä. Tämä tavoite saa homattavaa rahoitstkea rakenne- ja koheesiorahastoista, ja se on myös yksi EIP:n päätavoitteista. Lähentymishankkeisiin myönnetyt lainat olivat 2008 määrällisesti yhteensä 21 miljardia eroa eli 41 prosenttia nionialeelle sntatvasta lotonannosta. Konvergenssitavoitetta tkeva EIP-rahoits keskittyi erityisille lähentymisaleille, jotka on määritelty EU:n koheesiopolitiikassa vosille 2007 2013. Nämä ovat EU27-maiden 113 köyhintä aletta, joiden väestömäärä on 190 miljoonaa henkilöä. Rakennerahastojen ohjelmarahaa koheesiopolitiikan koko seitsenvotisella ohjelmakadella on käytettävissä yhteensä 347 miljardia eroa, minkä lisäksi EIP:ltä on lvassa toimintaa tkevaa synergiarahoitsta tlevina vosina arviolta 40 prosenttia votisesta lotonannosta. Vallitsevan finanssi- ja taloskriisin taltttamiseen tähtäävään toimenpidepakettiin kl myös EIP:n snnitelma tkea niitä jäsenvaltioita, joihin kriisi on vaikttant shteettoman voimakkaasti. Tätä varten EIP kasvattaa köyhien aleiden lähentymisrahoitsta 2,5 lisämiljardilla vosina 2009 ja 2010 kmpaisenakin. Järjestelmä on jo käytössä sissa jäsenvaltioissa, joissa EIP:n lainojen ja mn kansainvälisen rahoitksen Lähentymisrahoits EU:ssa Allekirjoitett lainat toimialoittain 2008 (milj.) Smma % Liikenne- ja viestintäinfrastrktri 8 518 48 Energia 2 297 13 Kapnkisnnittel 2 131 12 Vesi, sanitaatio, jäteholto 1 455 8 Terveydenholto, kolts 1 347 8 Teolliss 1 170 7 Mt palvelt 909 5 Yksittäiset lainat yhteensä 17 827 100 Lähentymisaleiden limiittilotot 3 192 yhdistelmiä snnataan erityisesti aleen pienille ja keskisrille yrityksille. Rakenneohjelmarahoits, jonka avlla EIP osallist osarahoittajana pääasiassa lähentymisaleilla totetettavien EU:n rakennerahastojen tkemien strategisten investointihankkeiden rahoitkseen ohjelmakadella 2007 2013, vahditti vonna 2008. Ohjelman pitteissa tehtiin 11 rahoitsoperaatiota, joiden voden aikana hyväksytty lainasmma oli yhteensä 4,6 miljardia eroa, kn vastaavasti 2007 lainoja hyväksyttiin 3,5 miljardia eroa. Kasv on sitäkin srempi verrattna vosiin 2000 2006, jolloin rakenneohjelmalottojen määrä koko ohjelmakadella nosi 4,8 miljardiin eroon. Hyvä esimerkki pankin ja rakennerahastojen yhteistyöstä vonna 2008 on 1 miljardin eron laina, jolla rahoitettiin Romanian kansallista ostta ensisijaisten investointihankkeiden totetksessa. Laina täydentää ohjelmakadelle 2007 2013 myönnettävää EU-rahoitsta. Hankkeet liittyvät ennen kaikkea liikenteen infrastrktriin ja ympäristöön, kten lonnonsojelaleiden säilyttämiseen, energiatoimialaan ja jätevesiholtoon. Yksittäisten hankkeiden hallinnointiin ja totetkseen annetaan myös teknistä apa, joka täydentää JASPERS-ohjelman tkea hankkeen valmisteln alkvaiheisiin. Yksi lainan erityispiirteistä on mahdolliss 250 miljoonan eron ennakkonostoon, jolla voidaan vahdittaa valikoitjen hankkeiden totetsta. EIP pitää lähentymisrahoitsta ensisijaisena tehtävänään. Tästä erityislonteesta johten pankin toi-
Toimintakertoms ja yritysvast 11 EIP-ryhmä menpiteet vaihtelevat sresti sekä kooltaan että laajdeltaan. EIP voi rahoittaa kaikilla taloden eri sektoreilla kohdealeiden pieniä ja keskisria investointeja, sria yksittäisiä hankkeita tai myöntää pitelottoja, joita voidaan käyttää seisiin eri investointeihin monilla eri aloilla. Monet lähentymisaleille myönnetyistä lainoista tkevat myös mita ensisijaisia tavoitteita. Vonna 2008 lähentymisaleille kohdisti 36 prosenttia EU-aleen yksittäisistä lainoista tietotaloden kehittämisen hyväksi, samoin kin 44 prosenttia ympäristölotoista, 53 prosenttia Eroopan laajisten liikenneverkkojen ja 49 prosenttia energiahankkeiden lainoista. JASPERS-ohjelma (Joint Assistance to Spport Projects in Eropean Regions, Eroopan aleiden hankkeille annettava yhteinen ap) on keskeinen työväline Eroopan komission, EIP:n, Eroopan jälleenrakenns- ja kehityspankin (EBRD) ja vodesta 2008 alkaen myös KfW Bankengrppen välisessä yhteistyössä. JASPERS-työryhmä koost lähes 60 asiantntijasta, joista osa on omien laitostensa tehtävään nimeämiä. Sen tehtävänä on attaa 12 tta jäsenvaltiota esittämään liiketalodellisesti kannattavia hankkeita ja sitä katta saamaan entistä nopeammin ja tehokkaammin käyttöön homattavia rakennerahastoavstksia. Työryhmän toimipaikkoina ovat sekä EIP:n Lxembrgin pääkonttori että seat aletoimistot. Kaikkiaan 82 tta JASPERS-hanketta valmisti voden aikana. Niiden lisäksi arviolta 280 hankkeen avstaminen jatki tiiviinä. Käytännössä tämä johtaa 51 miljardin eron investointeihin sen jälkeen, kn Eroopan komission on antant toimenpiteille hyväksyntänsä. Ohjelman alsta, vodesta 2006 alkaen ohjelmassa ovat painottneet liikenneverkkojen kehittäminen, ympäristön tilan parantaminen sekä energiatehokktta ja sitvan energian käyttöä lisäävät investoinnit.
EIP-ryhmä 12 Toimintakertoms ja yritysvast Tietotaloteen valmistatminen Lissabonin agendan knnianhimoisena tavoitteena on rakentaa kilpailkykyinen, innovatiivinen ja tietoon perstva yhteisknta, joka kykenee kestävään kasvn, lomaan enemmän ja parempia työpaikkoja sekä parantamaan sosiaalista yhtenäisyyttä. EU-maihin voden 2008 jälkipoliskolla täydellä voimalla iskenyt finanssi- ja taloskriisi on ohittant tärkeyslistalla tämän tavoitteen. EIP on silti pystynyt lisäämään määrätietoisesti tlevaisssntatvien kolts-, ttkims- ja innovoinnin investointien rahoitsta. Lotonanto tähän tarkoitkseen oli voden 2008 lopssa 12,4 miljardia eroa oltaan edellisvonna vastaavasti 10,3 miljardia eroa. Etenkin nyt elettävän kriisin aikana on erityisen tärkeää kannstaa pitkäaikaisia investointeja niillä taloden osa-aleilla, joista on eniten hyötyä tleville skpolville ja jotka eivät jätä heille velkataakkaa vain lyhytaikaista eta tottavista investoinneista. EIP on ollt mkana tkemassa tietotalotta jo vodesta 2000 asti. Lissabonissa maaliskssa 2000 kokoontnt Erooppa-nevosto kehotti jäsenvaltioita, Eroopan komissiota ja Eroopan investointipankkia tehostamaan investointeja ttkims-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (T&K&I), koltkseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan (TVT). Pian tämän jälkeen pankki asetti tietotaloden kehittämisen yhdeksi päätavoitteistaan. Samalla kn EIP on kerännyt lisää asiantntemsta ja kokemsta alalta, EIP-rahoitsta on snnatt yhä enemmän paljon lisäarvoa tottaviin teknologiahankkeisiin, joita kannattaa tkea EU-tasolla. Aiemmin hankitsta kokemksesta oli hyötyä, kn pankki persti yhdessä komission kanssa den riskinjakorahoitsvälineen (Risk Sharing Finance Facility) vonna 2007. Tämän lottoriskien jakoon perstvan järjestelyn avlla parannetaan sellaisten totettajien korkean teknologian hankkeiden mahdollisksia saada lainarahoitsta EIP:stä, joiden kokonaisriski on alhaisella investment grade -tasolla tai jopa alle investment grade -tason. Erityisesti rahoitsmekanismi sovelt sellaiseen ttkimkseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin, joissa riski on sri. Kriisin vaiktsten levitessä riskinjakoon perstvat rahoitstotteet osoittativat erityisen ajankohtaisiksi. EIP antoi voden aikana käyttöön yhteensä 1 miljardin eron lainat, joissa riskit on jaett. Kn yksityisten yritysten den rahoitksen saanti perinteisiltä pankkikmppaneilta ja pääomamarkkinoilta mtti entistä ongelmallisemmaksi, ne hyödynsivät EIP:n rahoitstarjontaa. Tämä selittää ainakin joltain osin tietotaloteen myönnettyjen lainojen kasva 2008. Koko riskinjaon rahoitsmekanismin käytössäolon ajan rahoits on jakatnt varsin tasan biotieteisiin, energia-alalle, teknisille aloille, TVT-investointeihin sekä riskiä jakaviin limiittilottoihin, joita myönnetään rahoitksen välittäjille korkean teknologian pk-yritysten tkemiseen. Jo aiemmin vonna 2008 Erooppa-nevostot olivat distaneet Lissabonin strategiaa erityisesti EU:n taloden tärkeimpien ptteiden korjaamiseksi. Havaitt ptteet liittyvät esimerkiksi elinikäiseen oppimiseen, T&K-menoihin, pk-yrityksiin, energia-alaan ja ilmastonmtokseen varatmi-
Toimintakertoms ja yritysvast 13 EIP-ryhmä Tietotalos Allekirjoitett lainat* (milj.) 2008 2000-2008 Ttkims ja kehitys 7 142 37 216 Kolts 2 599 15 421 Innovaatiot ja TVT- infrastrktri 2 081 14 028 Yhteensä 12 432 68 421 * Hom. Koska kaikkia lainoja ei ole sijoitett johonkin alalokkaan, eri alalokkien yhteenlaskn tlos ei ole yksittäisten lainojen smma. seen, joiden hyödyt pitkällä ajalla ovat merkittävät. Kesäkssa 2008 pidetty EIP:n valtston vosikokos päätti, että pankin on oltava jatkvasti mkana tietotaloden rakentamisessa. EIP:n nykyisen lotonannon painopiste on tietokolmiossa, joka käsite kvaa koltksen, ttkimksen ja innovaatiot saman kolmion kärkinä. Ovathan kolts ja ttkims onnistneen innovaatiotoiminnan persedellytyksiä. Vaikka käsillä oleva talostilanne vaatii välittömiä toimia, samalla selkeästi myönnetään myös aineettomien toimintojen ja investointien merkitys taloden pitkän aikavälin kasvn kannalta. Näitä ovat mn massa korkeakoljärjestelmän distkset, ttkijoiden liikkvs, T&K ja immateriaalioikedet. Etenkin nykytilanteessa, jossa työttömien lkmäärä kasvaa nopeasti, tietokolmiota tkevat toimet voivat viime kädessä attavat taistelemaan köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja eriarvoistta vastaan. EIP rahoitti 2008 tietotaloden kasvn edistämistä yhteensä 12,4 miljardilla erolla, jotka jakativat kolmen tärkeimmän osa-aleen tasolla seraavasti: T&K 7,1 miljardia eroa; kolts 2,6 miljardia eroa; innovaatioiden soveltaminen ja leviäminen 2,1 miljardia eroa. Pankki tki investointeja seimmissa EU-maissa sekä Trkissa, Serbiassa ja Israelissa.
EIP-ryhmä 14 Toimintakertoms ja yritysvast Ympäristön kestävä kehitys EIP tki ympäristön kestävää kehitystä edistäviä hankkeita maailmanlaajisesti lähes 18 miljardin eron yksittäisillä lainoilla vonna 2008. Yhteensä 15,7 miljardia eroa käytettiin Eroopan nionin aleelle kohdistviin 127:ään ympäristöhankkeeseen, jotka liittyivät seraaviin aiheisiin: lonnonsojel ja lonnon monimotoiss; ilmastonmtoksen torjnta; lonnonvarojen kestävä käyttö; jätehallinta; sekä kestävien yhdyskntien, terveydenhollon ja kapnkialeiden liikenteen edistäminen. EIP holehtii kaikessa lotonannossaan myös siitä, että rahoitettavat hankkeet ovat EU:n ympäristöperiaatteiden ja -velvoitteiden mkaisia. EU:n ympäristömääräykset ovat sitä paitsi yhtä tikat kin malla maailmassa yleensäkin. Tätä korostaakseen EIP on lont yhteyksiä Eroopan nevoston kehityspankin, EBRD:n, Pohjoismaiden investointipankin ja Pohjoismaiden ympäristörahoitsyhtiön NEFCOn kanssa, jotka kaikki ovat samoilla linjoilla. Rahoitslaitokset jlkaisivat 2008 yhteisen vertailasiakirjan EU:n ympäristölainsäädännöstä sekä siihen liittyvistä periaatteista ja velvoitteista. Yksittäiset lainat 2004-2008: 67,9 miljardia eroa 2004 2005 2006 2007 2008 Terveydenholto Kestävä liikenne Kapnkien distaminen Ympäristöterveydenholto Lonnonvarojen hallinta Ilmastonmtoksen vastaiset toimet (milj.) 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Pankille myös laadittiin si jlkilasma ympäristö- ja sosiaalipolitiikasta (EIB Statement of Environmental and Social Principles and Standards) vonna 2008. Jlkilasmaa edelsi voden kestänyt valmisteltyö, johon liittyi jlkista klemista ja intensiivisiä keskstelja pankin sisäisten ja lkopolisten sidosryhmien kanssa. Asiakirjassa nostetaan entistä kiireellisempinä esille ilmastonmtoksen ongelmat, laajennetaan kestävän kehityksen sosiaalista lottvtta ja tnnstetaan lonnon monimotoisden merkitys. Rahoitettavien ympäristöhankkeiden valinnassa tavoitteena on edistää investointeja, jotka sojaavat ja parantavat lonnonympäristöä ja rakennetta ympäristöä sekä edistävät sosiaalista hyvinvointia. Tämä tkee kdennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa Ympäristö 2010: Tlevaistemme valinta määriteltyä EU:n politiikkaa. EIP:n kaiken kattavana tavoitteena EU:n lkopolella on edistää ympäristön kestävää kehitystä kmppansmaissa. Polassa pankki rahoitti Varsovan viemäriverkoston distamista, johon liittyvät jätevesien käsittely-
Toimintakertoms ja yritysvast 15 EIP-ryhmä hankkeet vähentävät Veiksel-joen vasemman rannan 825 000 askkaan jätevesikormitsta ja parantavat joen oikean rannan 690 000 askkaan jätevesien käsittelytasoa. Investointi on osa Veiksel-joen ja Itämeren saastmisen ehkäisemiseen tähtäävää kansainvälistä ohjelmaa, jossa pankilla on merkittävä oss. Isoon-Britanniaan myönnetyllä lainalla kehitetään Clacton-on-Sean rannikolla Essexissä meritlipistoa, joka valmistessaan tottaa sähköä 172 megawatin (MW) teholla yleiseen sähköverkkoon. Edistystä tapahti myös milla toimintalohkoilla. Patojen rahoitsta varten laadittiin hyviin kansainvälisiin käytäntöihin perstva ohjelonnos, joka on nyt kokeilvaiheessa. Pankin vesialan keskeisiä rahoitsperiaatteita päivitettiin vastaamaan täysin EU:n vesipolitiikan pitedirektiivin vaatimksia. Kyseessä on yhteisön vesilainsäädännön tähän asti merkittävin säädös, joka kattaa kaikki nykyiset vesidirektiivit. Säädös nodattaa sekä vesien hyvää tilaa koskevaa ympäristötavoitetta että vesistöaleen pitteissa tapahtvan vesivarojen yhtenäisen snnitteln ja hallinnan periaatetta. Lonnon monimotoisden alalla EIP on kehittämässä erityistä ecosystem-rahastoa ja etsimässä keinoja biologisten lonnonvarojen säilyttämistä edistävien pienten ja keskisrten yritysten tkemiseen. EIP persti finanssi- ja taloskriisin lievittämiseksi loppvodesta 2008 erityisen rahoitsohjelman Eroopan phdas liikenne -välineen (Eropean Clean Transport Facility), joka niveltyy Lissabonin agendan alaiseen toimintaan. Rahoitsohjelmasta voidaan tällä hetkellä rahoittaa vosittain 4 miljardilla erolla päästöjen vähentämistä ja energiatehokktta edistävää Eroopan liikennealan T&K&Itoimintaa Ohjelman kohteena on atoteolliss sekä atojen valmistajat että hankkijat jna-, lentokone- ja laivateolliss ja niihin liittyvät infrastrktrit. Tällä alalla pankki on jo aiemmin toimint aktiivisesti, mtta investointeja vahdittava erillinen lottokiintiö on si. Ympäristönsojel ja kestävät yhdysknnat Allekirjoitett yksittäiset lainat 2008* (milj.) Yhteensä Ympäristönsojel 7 770 Ilmastonmtoksen vastaiset toimet 2 997 Lonnonvarojen hallinta 826 Ympäristöterveydenholto 3 847 Kestävät yhdysknnat 7 890 Kapnkien distaminen 2 062 Kestävä liikenne 4 741 Terveydenholto 1 087 Yksittäiset lainat yhteensä 15 660 * Hom. Koska kaikkia lainoja ei ole sijoitett johonkin alalokkaan, eri alalokkien yhteenlaskn tlos ei ole yksittäisten lainojen smma. Erityisen maininnan arvoinen rahoitsväline on myös JESSICA (Joint Spport for Sstainable Investment in City Areas, Eroopan yhteinen tki kapnkialeiden kestäviä investointeja varten), jolla on tärkeä rooli pankin yhteiskntapoliittisen ohjelman totetksessa. Se on Eroopan komission ja EIP:n yhdessä Eroopan nevoston kehityspankin kanssa kehittämä järjestely, jonka avlla jäsenvaltiot voivat haltessaan käyttää osan EU:n rakennerahastoista myönnettävistä avstksista takaisinmaksettaviin investointeihin kapnkialeiden kestävän kehityksen hankkeisiin. JESSICA edellyttää asianmkaisten instittionaalisen toimintakehikon ja rahoitsteknisten ratkaisjen lomista. Joissakin jäsenvaltioissa tämä prosessi on edennyt jo siihen vaiheeseen, että ensimmäiset JESSICA-operaatiot ovat odotettavissa vonna 2009.
EIP-ryhmä 16 Toimintakertoms ja yritysvast TEN: Eroopan liikenneverkot Eroopan laajiset verkot helpottavat tavaroiden ja henkilöiden vapaata liikkvtta sekä mita heikommassa asemassa olevien aleiden kehitystä. TEN-verkot parantavat kansallisten liikenneverkkojen välisiä yhteyksiä ja yhteentoimivtta, tottaen Eroopan nionin aleelle korkeatasoista infrastrktria. Ne myös liittävät EU:n sen naaprimaihin: liittymisnevottelja käyviin valtioihin sekä eteläisiin ja itäisiin naaprivaltioihin. Ensisijaisesti totetettavat TEN-hankkeet ovat myös toinen keskeinen osa-ale Eroopan kasvaloitteessa (toinen on ttkims-, kehitys- ja innovaatiotoiminta), joka käynnistettiin vonna 2003 vahvistamaan Eroopan kasvpotentiaalia pitkällä aikavälillä. Eroopan nionin TEN-T-verkkohankkeet saivat 2008 yhteensä 9,8 miljardin eron EIP-lainat, joista yli polet kohdisti lähentymisaleille. Eroopan komission määrittelemien ensisijaisten hankkeiden oss oli 3,2 miljardia eroa. Lainasmman homattava kasv edellisen voden 7,1 miljardista johti paitsi epäsotisten markkinaoloshteiden aihettamasta rahoitskysynnän kasvsta myös pankin 2008 valmiiksi saamasta toimintaprosessista, jonka avlla hankkeiden totettajille voidaan tarjota valikoima riskinjakoa sisältäviä rahoitspalvelita. EIP voi nyt rohkaista investointeja koko nionin kattaviin tärkeimpiin liikenneverkkoihin srten pitkäaikaisten, kiinteä- tai vaihtvakorkoisten lainojen lisäksi myös kolmen erilaisen riskinjakoa sisältävän rahoitstotteen avlla. Eroopan laajiset verkot 2004 2008: 47 miljardia eroa 2004 2005 2006 2007 2008 Liikenne Energia (milj. e) 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Niistä ensimmäinen on strktroit rahoitsjärjestely (Strctred Finance Facility, SFF). Sen tarkoitksena on sovittaa pankin rahoitsta laajojen infrastrktrihankkeiden tarpeisiin ja toda se myös sellaisten hankkeiden ja totettajien lottville, joilla ei ehkä aiemmin olisi ollt siihen mahdollistta. Tätä varten EIP on varannt omista rahastoistaan riittävän rahamäärän, jonka avlla SFF-ohjelmasta oli mahdollista loda ensisijaisia toimintakohteita kten TEN-verkkoja, tietotalotta ja energia-alan hankkeita tkeva merkittävä ja kestävä päärahoitsväline. SFF-ohjelmasta on tarjolla senior-lainoja ja takaksia, jotka kattavat hankkeen valmistmista edeltävät ja toiminnan alkvaiheen riskit, pääomalainoja ja -takaksia, välirahoitsta sekä hankekohtaisia johdannaisia. SFF-ohjelmaan perstva liikennehankkeiden rahoits 2008 oli 1,6 miljardia eroa, kn voden 2007 vastaava määrä oli 474 miljoonaa. SFF-ohjelman käynnistymisestä, vodesta 2001 lähtien, siitä on myönnetty rahoitsta yhteensä 2,75 miljardia eroa. Toinen rahoitstote on TEN-liikennehankkeita tkeva lainavaksväline (LGTT), jonka EIP persti yhdessä Eroopan komission kanssa. Vaksjärjestely toimii välirahoitsmotona, joka kattaa liikennemääriin liittyvät tloriskit hankkeen kriittisen käyttöönottovaiheen aikana. Sen tarkoitksena on lisätä yksityissektorin ostta TEN-hankkeissa, jotka ovat alttiita liikennevirtojen hitaasta kasvsta johtville riskeille käyttöönoton alkvaiheessa. LGTT-järjestelmää rahoitetaan 500 miljoonan eron rahoitsosdella EIP:n strktroidsta rahoitsjärjestelystä, minkä lisäksi siihen on varatt toiset 500 miljoonaa EU:n bdjettivaroista rahoits-
Toimintakertoms ja yritysvast 17 EIP-ryhmä kadelle 2007 2013. Ensimmäisestä operaatiosta sovittiin 2008 Portgalille, ja se koskee PPP-hankkeena totetettavaa moottoritien jatkamista Vila Realista Espanjan rajalle Qintanilhaan. Lainavaksväline otetaan täysimääräisesti käyttöön vasta vonna 2009, ja hankelettelo sitä varten on jo laaditt. Kaikki yksityisten tahojen totettamat tai PPP-tyyppisellä mallilla totetett TEN-T-hankkeet saivat klneen voden aikana EIP:n rahoitstkea joko SFF-rahoitsjärjestelystä tai vaksvälineen katta, tai molemmista. Riskinjakoa liittyy myös infrastrktrirahastoihin tehtäviin pääomasijoitksiin. Hankkimalla rahastoosksia infrastrktrirahastoista EIP tehostaa rahoitsvarojensa vipvaiktsta ja voi siten tkea seampia yksittäisiä PPP-hankkeita kin mtoin olisi mahdollista. Pankki hyväksyi 2008 sijoitksen lxembrgilaiseen rahastoon, joka keskittyy investoinneissaan sriin liikennehankkeisiin ja erityisesti Eroopan TEN-liikenneverkkoihin. liikennealalla homattavan kokemksen ja asiantntemksen, jota se jakaa mielellään hankkeiden totettajien kanssa. Edistääkseen alan parhaiden käytäntöjen jakamista pankki on perstant yhdessä Eroopan komission ja jäsenvaltioiden kanssa jlkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön erooppalaisen osaamiskeskksen (Eropean PPP Expertise Centre, EPEC). Pankin asiantntemsta arvostetaan myös milla foormeilla, kten EUkoordinaattorien ryhmässä, johon kl ksi entistä EU-komissaaria ja jonka tehtävänä on edistää Eroopan laajisten verkkojen kehityksen kannalta keskeisiä liikennehankkeita. Eroopan laajisiin verkkoihin liittyvien jlkisen ja yksityisen tahon kmppanksien rahoits 2008 nosi 2,9 miljardiin eroon, kn edellisvoden vastaava smma oli 857 miljoonaa. EIP on hankkint PPP-hankkeiden rahoitksesta yleisesti ja etenkin
EIP-ryhmä 18 Toimintakertoms ja yritysvast Tkea pienille ja keskisrille yrityksille Lähes miljoona pientä ja keskisrta yritystä sai talodellista tkea EIP-ryhmältä vonna 2008. Rahoitsvälittäjille myönnetyt det limiittilotot kasvoivat 42 prosentilla yhteensä 8,1 miljardiin eroon. Sitäkin tärkeämpää vielä on, että EIP ja EIR loivat voden aikana perstan pk-yritysten rahoitksen homattavalle kasvlle tlevaisdessa. Pieniä ja keskisria yrityksiä on Eroopan nionissa yhteensä 23 miljoonaa eli 99 prosenttia EUaleen yrityksistä. Ne työllistävät rnsaat 100 miljoonaa ihmistä ja modostavat siten Eroopan taloden selkärangan. Rahoitssektorin voden 2008 ennennäkemättömän vaikeassa ja kireänä jatkneessa tilanteessa pk-yritykset jotivat tntemaan meneillään olevan kriisin vaiktkset ensimmäisten jokossa. Siksi ei ole yllättävää, että ensimmäinen EIP:ltä pyydetty shdannepoliittinen toimenpide oli lotonannon lisääminen pk-yritysiä tkeviin toimiin. Vastaksena tähän pyyntöön, jonka EU:n valtiovarainministerit esittivät epävirallisessa kokoksessaan Nizzassa 12. 13. syyskta 2008, pankki käynnisti erityisen pk-yrityksille snnatn lainaohjelman. EIP:n lainat pk-yrityksille 2007 2008 5 716 2007 8 137 2008 (milj.) 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 EIP pystyi reagoimaan välittömästi, koska se oli jo aiemmin vosina 2007 ja 2008 konsltoint kattavasti pk-yritysjärjestöjä, pankkeja ja pk-yritystoimintaa tkevia jlkisia laitoksia ja päättänyt hyvissä ajoin distaa pk-yrityksille snnatta totevalikoimaansa persteellisesti. Pk-yritysten lainaohjelma keskittyy tarjoamaan pk-yritysten kaikkiin rahoitstarpeisiin sopivia ratkaisja, oli kyse sitten aineellisista tai aineettomista investoinneista tai käyttöpääoman pysyvästä lisäyksestä. Pankin osakkaiden pyynnöstä Eroopan pk-yritysten lainoihin on varatt noin 30 miljardia eroa vosille 2008 2011. EIP:tä on myös pyydetty toimimaan nopeasti kokonaistavoitteen ollessa vähintään 15 miljardiin eroon nosevat lainat pk-yrityksille jo vosina 2008 ja 2009. Vonna 2008 sovittiin 8,1 miljardin eron pk-lainoista, joista 4,7 miljardia voden viimeisellä neljänneksellä Nizzan valtiovarainministerikokoksen jälkeen. Lainasopimksia tehtiin 75 sopimsosapolen kanssa 16 eri maassa. Mkana ovat kaikki eri pankkityypit säästöpankit, osspankit, liikepankit ja kehityspankit. Menettely vahvistaa tntvasti pk-yritysten rahoitksen saatavtta, koska siinä on sisäänrakennett kerrannaisvaikts: rahoitsvälittäjän on osoitettava, että se on jokaista EIP:ltä lainaamaansa eroa kohti myöntänyt edelleen kahden eron loton pkyrityksille. Samalla si pk-yritysten lainaohjelma parantaa pienten ja keskisrten yritysten rahoitsehtoja, koska välittäjät sitotvat sopimksella siirtämään tietyn osden rahallisista hyödyistä edelleen jokaiselle loplliselle lainansaajalle. Rahoitksen välittäjällä on lisäksi velvolliss ilmoittaa tensaajayritykselle EIP:n osdesta rahoitksessa. Välittäjät ovat jo aloittaneet edellä mainitn 8,1 miljardin eron lainasmman kohdentamisen pk-yrityksille. Srin osa rahoitksesta tlee kitenkin käyttöön vasta 2009, sillä rahoitksesta sovittiin monissa tapaksissa vasta voden 2008 viimeisellä neljänneksellä.
Toimintakertoms ja yritysvast 19 EIP-ryhmä Tämän ohella EIP ttkii erilaisia tapoja, joilla se voisi jakaa pankkien pk-yrityslainasalkkihin liittyviä riskejä. Ttkintaan osallist myös Eroopan investointirahasto, joka on EIP:n enemmistöomistksessa oleva pk-yritysten rahoitkseen erikoistnt EU-elin. Markkinaoloshteet olivat haastavat EIR:n molemmilla päätoimialoilla srimman osan votta. Pääomasijoitssitomkset pk-yrityksiä tkeviin rahastoihin olivat silti yhteensä 409 miljoonaa eroa. Pankeille pk-yritysten lainasalkkihin myönnettyjä takaksia kertyi ennätykselliset 2,1 miljardia eroa. Samalla EIR:n rooli JEREMIE-ohjelmassa kehittyi edelleen. JEREMIE antaa EU:n jäsenvaltioille kansallisten ja aleellisten viranomaistensa katta mahdollisden käyttää osan EU:n rakennerahastovaroistaan pk-yritysten rahoitkseen pääomarahoitksella, lainoilla tai takaksilla sitvien holding-rahastojen katta. Ohjelman arviointivaihe saatettiin päätökseen vonna 2008. Tähän mennessä jäsenvaltioiden tai aleiden kanssa on sovitt seitsemästä holding-rahastojen hoitosopimksesta, joiden yhteisarvo on 704 miljoonaa eroa. Vonna 2008 jlkistettiin myös JASMINE-ohjelma. Se on Eroopan pienrahoitslaitosten tkemiseksi perstett kolmivotinen pilottihanke, jonka alkpääoma on 50 miljoonaa eroa. Ohjelmassa ovat mkana EIP, EIR, niiden yhteistyökmppaneina toimivat rahoitslaitokset, Eroopan komissio ja Eroopan parlamentti.
EIP-ryhmä 20 Toimintakertoms ja yritysvast Kestävä, kilpailkykyinen ja varma energiaholto Eroopalle EIP:n lotonanto energiatoimialalle oli yhteensä yli 10 miljardia eroa vonna 2008. Udet rahoitsaloitteet kohdistivat ennen kaikkea sitvaan energiaan ja energiatehokkteen. Näillä toimialeilla pankki voi parhaiten hyödyntää asiantntemstaan ja rahoitksellista vahvttaan rohkaistakseen hankkeiden totettajia yhä parempiin soritksiin. EIP:n energialotot tkevat EU:n sitotmista kasvihonekaaspäästöjen vähentämiseen 20 prosentilla vodesta 1990 voteen 2020, sitvan energian osden kasvattamiseen 20 prosenttiin EU:n kokonaisenergiankltksesta, biopolttoaineiden osden nostamiseen vähintään 10 prosenttiin liikenteen polttonesteistä sekä energiankltksen vähentämiseen 20 prosentilla voden 2020 tämänhetkisistä ennsteista. Jotta nämä knnianhimoiset energiatavoitteet totetvat, pankki on lisännyt energiarahoitstaan, joka keskittyy seraaviin viiteen painopistealeeseen: sitva energia; energiatehokks; energia-alan ttkims, Energiarahoits: EU ja liittymisnevottelja käyvät valtiot Yksittäiset lainat 2008 (mrd.) Yhteensä TEN-energiaverkot 2,7 Mt ensisijaiset energiahankkeet 6,2 Usitva energia 2,2 Energiatehokks 0,7 Monipoliss ja energiaomavaraiss 3,1 Yhteensä 8,9 kehittäminen ja innovaatiot; EU:n energiaomavaraisden ja monipolisen hankintarakenteen trvaaminen (mm. Eroopan laajiset energiaverkot); energian saatavden varmistaminen EU:n lkopolisista lähteistä sekä taloskehitys nionin naapri- ja kmppansmaissa. EIP allekirjoitti 2008 Eroopan nionin energiahankkeisiin yli 8,6 miljardin eron lainat. EU:n lkopolisia energiahankkeita rahoitettiin yhteensä 1,6 miljardilla erolla Trkissa, Välimeren aleen kmppansmaissa, AKT-maissa, Etelä-Afrikassa, Intiassa, Ukrainassa ja Montenegrossa. Voden aikana sitvan energian lainoja, mkaan lkien sen totantolaitteiden valmists, kertyi 2,2 miljardia eroa. Voden 2008 investointeihin kli mm. 35 keskikokoista, verkkoon kytkettyä arinkosähkövoimalaa, jotka asennettiin valintamyymälöiden logistiikkakesksten tasakatoille Saksassa ja Espanjassa. EIP rahoitti niiden asentamista 77 miljoonalla erolla. Hankkeen yhteydessä pankki kehitti tiiviissä yhteistyössä kokeneen katonrakennsyrityksen kanssa järjestelmällisen toimintatavan kstannssäästöjen saavttamiseksi käyttämällä standardoita laitteistoa. Tätä toimintatapaa voidaan helposti soveltaa missakin hankkeissa.
Toimintakertoms ja yritysvast 21 EIP-ryhmä EU:n lkopolelle sntatvaa toimintaa varten EIP:llä on käytössään monivotinen 3 miljardin eron srinen kestävää ja varmaa energiaholtoa tkeva rahoitsinstrmentti, josta rahoitetaan energiahankkeita EU:n naaprimaissa, AKT-maissa, Etelä-Afrikassa sekä ALA-maissa. Pankki myös hallinnoi teknisen avn ohjelmia, jotka tkevat hankkeiden valmistela ja käyttöönottoa Välimeren aleella, Länsi-Balkanilla ja AKT-maissa. Tämän ohella EIP on ollt aktiivisesti mkana kehittämässä ja perstamassa Välimeren arinkoenergiasnnitelmaa (Mediterranean Solar Plan) sekä energiatehokktta ja sitvien energialähteiden käyttöä edistävää maailmanlaajista rahastoa (GEEREF), jota hoitaa EIR. GEEREF-rahasto tekee sijoitksia aleellisiin energiarahastoihin, jotka polestaan rahoittavat kehitysmaiden ja kehittyvien taloksien pieniä ja keskisria hankkeita. Toinen innovatiivinen hanke oli kapnginjohtajien ilmastotavoitteita koskeva sopims Covenant of Mayors, joka allekirjoitettiin alkvodesta 2009. Sopimksen tarkoitksena on parantaa energiatehokktta ja kehittää kestävän energian ohjelmia Eroopan kapngeissa ja aleilla. Kapnkialeilla on olemassa valtava energiansäästöpotentiaali, joka voidaan saada käyttöön knnostamalla jlkisia rakennksia, kehittämällä kapnkiliikennettä sekä attamalla pienyrityksiä tarvittavien investointien totetksessa. EIP on valmis tkemaan näitä investointeja ja osallist jo ohjelmien laadintaan Pariisissa, Barcelonassa ja Milanossa. EIP on myös ollt perstamassa yhdessä Eroopan komission ja miden erooppalaisten yhteisösijoittajien kanssa erooppalaista rahastoa 2020 energiaa, ilmastonmtosta ja infrastrktreja varten (Margerite-rahasto). Rahaston tarkoitksena on antaa sen tavoitealeilla pääomarahoitsta ja oman pääoman lonteista rahoitsta sekä tkea energian sisämarkkinoita, sitvien energialähteiden integrointia energiajärjestelmiin ja energian toimitsvarmden trvaamista EU:n aleella. Pankki on sitotnt kehittämään hiilidioksidin päästöoikeksien markkinoita attaakseen yrityksiä ja jäsenvaltioita täyttämään Kioton pöytäkirjan mkaiset päästövähennysvelvoitteensa, tkeakseen EU:n päästökappajärjestelmää ja edistääkseen phtaampaa teknologiaa. Tätä tarkoitsta varten EIP on perstant kolme hiilirahastoa yhdessä EBRD:n, Maailmanpankin ja KfW-kehityspankin kanssa. Vonna 2008 käynnistettiin kaksi tta rahastoa: Marokon ensimmäinen hiilirahasto Fonds Capital Carbone Maroc sekä hiilirahasto voden 2012 jälkeiselle ajalle (Post 2012 Carbon Credit Fnd). Rahastoissa on mkana ryhmä Eroopan jlkisia rahoitslaitoksia, ja niiden tarkoits on edistää päästöoikeksien markkinoita pitkällä aikavälillä myös Kioton pöytäkirjan voimassaolon päätyttyä vonna 2012. EIP totettaa voden 2009 aikana pilottilonteisen ttkimksen EIP-rahoitteisista hankkeista syntyvän hiilijalanjäljen arvioimiseksi. Aiemmin hyväksi havaitn menettelyn mkaan pankki testaa seita arviointitapoja todetakseen, miten käytännöllisiä ja tarkoitksenmkaisia ne ovat. Tlosten persteella laaditaan esitys kattavasta arviointi- ja raportointijärjestelmästä, joka otetaan käyttöön vonna 2010.
EIP-ryhmä 22 Toimintakertoms ja yritysvast
Toimintakertoms ja yritysvast 23 EIP-ryhmä EIP:n lainanantovaltdet EU:n lkopolelle EIP toimii EU:n lkopolella yli 150 maassa: Kaakkois-Eroopan ehdokasmaissa ja potentiaalisissa ehdokasmaissa; Välimeren aleen kmppansmaissa; Venäjällä ja missa itäisissä naaprimaissa; Afrikan, Karibianmeren ja Tyynenmeren maissa; sekä Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Niissä pankki toimeenpanee EU:n ja kolmansien maiden välisen kehitysyhteistyöpolitiikan rahoitksellista ostta. EIP myöntää lainoja ja takaksia ehdokasmaihin, Kroatiaan, Trkkiin ja entiseen Jgoslavian tasavaltaan Makedoniaan (EJTM) sekä potentiaalisiin ehdokasmaihin, joita ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbia ja Kosovo. Niissä pankin toiminta perst Eroopan nionin EIP:lle vosille 2007 2013 antamaa 8,7 miljardin eron lkoiseen lainamandaattiin sekä omaan liittymistä valmistelevaan rahoitsvälineeseen. EIP voi lainanannon avlla vahdittaa yhdentymisprosessia EU:hn attaessaan maita täyttämään liittymiskriteerit ja valmistellessaan niitä talodellisesti EU-jäsenyyteen. EIP-lainat ehdokasmaihin ja potentiaalisiin ehdokasmaihin 2008 nosivat 3,5 miljardiin eroon. Siitä 170 miljoonaa kohdisti Kroatialle. EU:n lkopolisista maista pankin toiminta oli edelleen aktiivisinta Trkissa lotonannon nostessa ensimmäistä kertaa 2,7 miljardiin eroon. Rahoits oli ennätyksellisen srta myös Länsi-Balkanin maissa. EJTM:n, Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron ja Serbian hankkeisiin kohdistvat lainat olivat yhteensä 577 miljoonaa eroa, mikä nostaa EIP:n koko rahoitsten aleelle vodesta 1995 lkien noin 3,1 miljardiin eroon. Ehdokasmaat ja potentiaaliset ehdokasmaat Lotonanto 2008 (milj.) Yhteensä Trkki 2 706 Bosnia ja Hertsegovina 260 Serbia 257 Kroatia 170 Montenegro 50 EJTM 10 Yhteensä 3 453
EIP-ryhmä 24 Toimintakertoms ja yritysvast
Toimintakertoms ja yritysvast 25 EIP-ryhmä Eroopan nionin Välimeri-shteet saivat den sysäyksen Välimeren nioni -aloitteesta, joka käynnistettiin valtion- tai hallitsten päämiesten hippkokoksessa Pariisissa heinäkssa 2008. Hippkokos toi myöskin lisää tehtäviä EIP:n Välimeren aleen rahoittajalle, FEMIP-ohjelmalle korostaessaan investointitarvetta valtateihin ja merten valtateihin, knnianhimoiseen arinkoenergiahankkeeseen sekä Välimeren phdistamiseen. FEMIP-rahoitskehyksen persteella rahoitsta annettiin 2008 yhteensä 1,3 miljardia eroa 20:lle yksityisen sektorin hankkeelle sekä tehokkaan infrastrktrin ja toimivan pankkijärjestelmän rakentamiseen. Rahoittajan roolin ohella FEMIP toimii myös pohdinta- ja keskstelfoormina EU:n ja kmppansmaiden välillä. Voden 2008 pääteemoja olivat Välimeren aleen matkail, pienrahoits, ilmastonmtos ja inhimillinen pääoma. Lisäksi pankki rahoittaa hankkeita tiiviissä yhteistyössä EBRD:n kanssa Venäjällä ja itäisissä naaprivaltioissa Ukrainassa, Moldovassa ja myöhemmin nevoston sostmksella myös Valko-Venäjällä sekä Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Georgiassa. Etsijalle on asetett Eroopan laajisten verkkojen tärkeimmät jatkoyhteydet, hankkeet, joilla on rajat ylittää vaiktsta yhteen tai seampaan jäsenvaltioon, ja aleellista yhdentymistä edistävät, yhteyksiä lisäävät merkittävät hankkeet. Venäjän osalta ympäristöllinen lottvs on myös tärkeä tasta hankkeelle yleisestikin energiatoimialan ohella; strategisia energiansaannin varmteen ja energian siirtoon liittyviä hankkeita pidetään erityisen tärkeinä. EIP lpati klneen voden aikana harkitsemaan vähintään 200 miljoonaan eroon nosevia lainoja Georgian infrastrktri- ja energiainvestoinneille vosille 2009 2010. Venäjä ja itäiset naaprivaltiot Lotonanto 2008 (milj.) Yhteensä Ukraina 150 Moldova 20 Yhteensä 170 Välimeren aleen kmppansmaat Lotonanto 2008 Yhteensä Tnisia 311 (milj.) Siitä riskipääomaa Marokko 289 19 Syyria 277 2 Egypti 276 26 Libanon 52 Jordania 37 Israel 33 Aleelliset lainat 16 16 Yhteensä 1 290 62
EIP-ryhmä 26 Toimintakertoms ja yritysvast Afrikassa, Karibianmerellä ja Tyynellämerellä (AKT) sekä merentakaisissa maissa ja aleilla (MMA) EIP lievitti köyhyyttä ja edisti kestävää kehitystä Cotonon sopimkseen perstvilla 561 miljoonan eron lainoilla 26 kehityshankkeeseen. Näistä kahdeksan oli rajat ylittäviä hankkeita, jotka tkevat aleellista yhdentymistä. AKT- ja MMA-maiden lainojen, takasten ja riskirahoitksen hoitamiseksi pankki hallinnoi myös EU:n takaisinmaksettavaa tkea Eroopan kehitysrahastosta niin sanotn investointikehyksen pitteissa. EU-tkea täydennetään EIP:n omista rahoitsvaroista myönnettävillä lainoilla. AKT-maiden investointikehyksestä allekirjoitett lainat kasvoivat 2008 yhteensä 326 miljoonaan eroon, minkä lisäksi AKT-maiden hankkeisiin lainattiin 225 miljoonaa eroa pankin omista rahoitsvaroista. MMA-aleita lainoitettiin 10 miljoonalla erolla niitä varten varatsta investointikehyksestä. Pankki myös tehosti rahoitsta Etelä-Afrikan tasavallan kestävän taloskehityksen tkemisessa. Kolmea Etelä-Afrikan hanketta rahoitettiin 203 miljoonalla erolla, mikä lähes kaksinkertaisti pankin rahoitksen edelliseen voteen verrattna. Afrikka, Karibianmeri ja Tyynimeri (AKT) sekä merentakaiset maat ja aleet (MMA) Lotonanto 2008 Yhteensä (milj.) Siitä riskipääomaa Afrikka 464 249 Eteläinen Afrikka ja Intian valtameri 149 74 Keski-Afrikka ja Päiväntasaajan Afrikka 114 59 Länsi-Afrikka 95 9 Useita aleita koskevat hankkeet 73 73 Itä-Afrikka 34 34 Karibianmeri 64 55 Tyynimeri 23 23 MMA 10 10 AKT-MMA 561 336 ETELÄ-AFRIKKA 203 -
Toimintakertoms ja yritysvast 27 EIP-ryhmä Asiassa ja Latinalaisessa Amerikassa EIP saa rahoittaa totantoinvestointeja, ympäristönsojela ja energiatrvallistta 3,8 miljardin eron kokonaismäärään asti vosina 2007 2013. Samaan aikaan pankki vahvistaa EU:n läsnäoloa näissä maanosissa sorien lkomaisten investointien sekä asiantntemksen ja teknologian siirron katta. Voden aikana rahoitettiin neljää hanketta Brasiliassa, Meksikossa, Paragayssa ja Intiassa yhteensä 469 miljoonalla erolla. Kiinassa valittiin yksittäisiä hankkeita rahoitettaviksi vonna 2007 ympäristönsojeln myönnetystä 500 miljoonan eron pitelotosta. Tämän ohella pankki laati lettelon Aasian ja Latinalaisen Amerikan energiahankkeista, joita tllaan rahoittamaan vonna 2009 kestävää ja varmaa energiaholtoa tkevasta monivotisesta 3 miljardin eron rahoitsvälineestä. Aasia ja Latinalainen Amerikka Lotonanto 2008 (milj.) Yhteensä Latinalainen Amerikka 319 Brasilia 200 Paragay 69 Meksiko 50 Aasia 150 Intia 150 Yhteensä 469
EIP-ryhmä 28 Toimintakertoms ja yritysvast EIP:n lainanotto: Johtava täysivaltainen toimija kansainvälisillä velkamarkkinoilla EIP:n varainhankinta markkinoilta säilyi jostavana vonna 2008 koetn kohonneen krssiheilnnan ja sen toman epävarmden keskellä. Rahoitsta hankittiin yhteensä 59,5 miljardia eroa 247 jokkovelkakirjalainan liikkeeseenlasklla. Tässä on homattavaa kasva verrattna voteen 2007 (54,7 mrd. e). Rahoitsohjelman ja maksatsten kehittyessä sopeasti varainhankinnan enimmäisrajaa korotettiin heinäkssa 2008 aiemmasta 55 miljardista erosta 60 miljardin eron sriseksi. Varat hankittiin 18:na eri valttana. Tämän ohella pankki myös emittoi synteettisiä valttalainoja neljässä mssa valtassa, ja ne kirjattiin miden maksvalttojen alle. Varainhankintaohjelmien volyymit ennen swapeja 2004 2008: 262 mrd. e 43% 14% Voden 2008 varainhankinnan hyvän menestyksen tastalla oli vahvasti paitsi EIP:n ensilokkainen lottokelpoiss, joka perst omistajiensa, EU:n jäsenvaltioiden, varaksettomaan tkeen, myös selkeä varainhankinnan strategia. Varainhankinnan strategian sisältämät näköklmat, jostavs, laaja hajats ja maksvalmidesta holehtiminen, attoivat srelta osin kestämään markkinatilanteiden heilahtelt ensimmäisen yhdeksän kkaden aikana. Lokakn polivälistä voden loppn asti vallinneissa erityisen vaikeissa markkinaoloshteissa tämä strategia helpotti pääsyä lainamarkkinoille, ja etenkin eron markkinoille, mtta myös erillislainojen (USD) ja jokkolainojen vähittäismarkkinoiden katta. Varainhankinta eron markkinoilta oli yhteensä 16,8 miljardia eroa, mikä oli 28 % voden koko lainaohjelman määrästä. Näillä markkinoilla emittoitiin 29 jokkovelkakirjalainaa. EARN-benchmark-lainat (Ero Area Reference Note) (13 mrd. e ja 78 %) modostivat srimman pääryhmän ero-liikkeeseenlaskista. Usia EARN-lainoja laskettiin liikkeeseen 3 ja 7 voden laina-ajoissa, kkin srdeltaan 3 miljardia eroa. Tämän ohella järjestettiin viiden olemassa olevan EARN-lainan lisämyynnit, joiden koko oli 1 2 miljardia eroa. Koko vodelle painottneet liikkeeseenlaskt eri kokoisina ja seissa eri matriteeteissa ovat esimerkkinä EIP:n halsta tarjota ratkaisja markkinoilla toimivien sijoittajien erilaisiin tarpeisiin. Yksinkertaisina plain vanilla jvk-lainajärjestelyinä totetett eromääräiset snnatt lainat olivat yhteensä noin 3 miljardia eroa. Merkittävä osa snnattjen jokkolainojen kysynnästä tli vähittäismarkkinoilta, mistä on esimerkkinä 180 miljoonan eron srinen kansan jokkolaina, Poplar Bond. Se oli Italian kansanpankkien (Banco Popolare) ensimmäinen kokonaan ostama ja markkinoille jakelema jokkolaina. USD Mt valtat Ero GBP 28% 15% Yhteiskntavastllista sijoittamista koskeva sijoitssitoms on nyt totetett. Kysymyksessä on yhteiskntavastllisille sijoittajille kohdennett innovatiivinen eromääräinen ilmastojokkovelkakirjalaina Climate Awareness Bond. Liikkeeseenlasksta 2007 saadt varat maksettiin kokonaisdessaan vosina 2007 2008 ilmastonsojela edistäviin hankkeisiin varojen kohdentamisesta sovittjen alkperäisten sääntöjen mkaisesti. Kaikkiaan 14 kteen Eroopan maahan sijoittntta hanketta on saant rahoitsta tällä jokkovelkakirjalla hankitista varoista.