KIRJALLINEN KYSYMYS 427/2011 vp Lääkärihelikopteritoiminnan saattaminen valtakunnalliseksi Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on päättänyt esittää vuoden 2012 talousarvioon lääkärihelikopteritoiminnan rahoituksen olennaista lisäämistä ja ottaa lääkärihelikopteriverkoston toiminnan rahoituksen vastuulleen. Samassa yhteydessä hallitus esittää uuden helikopteritukikohdan perustamista Pirkanmaalle. Päätöksien toteutuessa modernin lääkärihelikopterin saavutettavuuden piirissä ovat maantieteellisesti kaikki alueet Suomessa Etelä-Pohjanmaata ja Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta. Asianmukainen viive potilaan saavuttamiseksi on 15 20 minuuttia, eivätkä muille alueille sijoitetut lääkärihelikopterit ennätä em. alueiden potilaita tavoittaa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa on hätäkeskuslaitoksen vuoden 2010 tilastojen mukaan 3 200 3 500 hälytystä, joissa olisi syytä lähettää ensihoitolääkäri mukaan hälytyskohteeseen. Erityisesti Kaakkois-Suomessa on merkittäviä riskikohteita, kuten tieliikenteen valtaväylät valtatiet 6, 7, 26, 15, 13 ja 12. Niin ikään Kaakkois- Suomessa on valtakunnan vilkkain maaraja ja erittäin suuri raskas liikenne maarajojen yli erityisesti valtateitä 6 ja E18 pitkin. Hallituksen tulee laajentaa lääkärihelikopterijärjestelmän kattavuutta siten, että myös Etelä- Pohjanmaa ja Kaakkois-Suomi kuuluvat toiminnan piiriin ja että asianmukainen ensihoito voidaan taata näillä alueilla apua tarvitseville riittävän nopealla vasteajalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta lääkärihelikopteritoiminnan maantieteellinen kattavuus luodaan sekä varmistetaan se, että Etelä-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen asukkaat ovat pelastustoiminnan kattavuuden suhteen tasa-arvoisessa asemassa muihin suomalaisiin nähden? Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2011 Jukka Kopra /kok Janne Sankelo /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jukka Kopran /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 427/2011 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta lääkärihelikopteritoiminnan maantieteellinen kattavuus luodaan sekä varmistetaan se, että Etelä-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen asukkaat ovat pelastustoiminnan kattavuuden suhteen tasa-arvoisessa asemassa muihin suomalaisiin nähden? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaa on Suomessa harjoitettu noin kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana lääkärihelikopteritoiminta on vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaista ensihoitopalvelua. Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta on aiemmin järjestetty ns. kumppanuusmallilla, jossa pääosa rahoituksesta tuli Raha-automaattiyhdistyksen jakamana avustuksena toiminnasta vastaaville tukiyhdistyksille sairaanhoitopiirien rahoittaessa lääkinnällisen toiminnan. Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä teki 16.9.2009 päätöksen, jonka mukaan lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi siirretään nykyisiltä alueellisilta tukiyhdistyksiltä uudelle yliopistollisten sairaanhoitopiirien perustamalle hallinnointiyksikölle. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit perustivat 23.6.2010 HEMS Hallinnointi Oy:n (FinnHEMS), joka on valmistellut ensihoitopalvelun tukitoimintojen (lentotoiminta sekä tukikohdat ja niissä käytettävät maayksiköt) operatiivisen vastuun ottamista siten, että vastuu toiminnasta on siirtynyt sille 1.1 2012 alkaen. Lääkärihelikopterien alueellista ja määrällistä tarvetta on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta usealla tavalla. Tavoitteena on ollut löytää asemapaikkasijoittelu, josta mahdollisimman moni potilas hyötyisi tarvitessaan nopeasti apua samalla kun huomioidaan muun muassa henkilöstön saatavuus, osaaminen sekä pitkät etäisyydet ja tiestö. Selvitystyön pohjalta kuuden helikopterin mallissa suositeltavat tukikohdat olisivat tällöin Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Kuopio ja Rovaniemi. Vuoden 2012 valtion talousarviossa lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaa varten on varattu 22,46 miljoonaa euroa, jolla pystytään rahoittamaan kuuden kopterin toiminta. Kuuden tukikohdan malliin on päädytty tarkan selvitystyön perusteella, jossa on hyödynnetty tapahtuneiden hälytystehtävien määrää, väestön sijoittumista, ikärakennetta sekä tiestöä ja sen kuntoa. Taloustilanteen vuoksi tässä vaiheessa on ollut mahdollisuus rahoittaa vain kuuden toimivan yksikön mallia. Terveydenhuoltolain mukaisesti sairaanhoitopiirin on järjestettävä ja suunniteltava alueensa ensihoitopalvelu siten, että muodostuu alueellisesti toiminnallinen kokonaisuus ja että palvelu toteutetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksessä määritellään muun muassa ensihoitopalvelun järjestämistapa ja palvelun sisältö käsittäen esimerkiksi ambulanssien määrän ja sijoittelun. Näin voidaan turvata palvelut koko maan alueella. 2
Ministerin vastaus KK 427/2011 vp Jukka Kopra /kok ym. Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 427/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Jukka Kopra /saml m.fl.: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att läkarhelikopterverksamheten ska bli geografiskt heltäckande och för att se till att de som bor i södra Österbotten och sydöstra Finland behandlas jämlikt i förhållande till andra finländare när det gäller tillgången till räddnings-verksamhet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Vi har haft läkar- och sjukvårdshelikopterverksamhet i cirka 20 år. Under den tiden har läkarhelikoptrarnas verksamhet etablerat sin ställning som en del av den prehospitala akutsjukvården i Fin-land. Läkar- och räddningshelikopterverksamheten har tidigare ordnats enligt den s.k. partner-skapsmodellen, där pengarna huvudsakligen bestod av understöd från Penningautomatföreningen till de verksamhetsansvariga stödföreningarna medan sjukvårdsdistrikten finansierade den medi-cinska verksamheten. Den socialpolitiska ministerarbetsgruppen fattade den 16 september 2009 ett beslut om att förvaltningen av läkarhelikopterverksamheten skulle flyttas från de regionala stödföreningarna till en ny administrativ enhet som universitetssjukvårdsdistrikten inrättar. Dessa sjukvårdsdistrikt bildade aktiebolaget HEMS Hallinnointi Oy (FinnHEMS) den 23 juni 2010. Bolaget gjorde de behövliga förberedelserna för att överta det operativa ansvaret för stödfunktionerna (flygningar, baser och enheterna på land), och ansvaret för verksamheten övergick till det den 1 januari 2012. Det regionala och kvantitativa behovet av läkarhelikoptrar har utretts på flera olika sätt på social- och hälsovårdsministeriets initiativ. Målet har varit att finna sådana stationeringsorter som så många patienter som möjligt kan ha nytta av vid behov av akut hjälp samtidigt som man beaktar tillgången till personal, de anställdas kompetens samt långa avstånd och vägnät. Utredningarna utmynnade i en rekommendation av följande orter vid en modell med sex helikoptrar: Vanda, Åbo, Tammerfors, Uleåborg, Kuopio och Rovaniemi. I statsbudgeten för 2012 har 22,46 miljoner euro reserverats för läkar- och sjukvårdshelikopterverksamhet. Detta belopp räcker till för att finansiera sex helikoptrars verksamhet. Modellen med sex baser är resultatet av ett ingående utredningsarbete där man använt sig av uppgifter om antalet larmuppdrag, var människor bor, befolkningens ålderstruktur samt vägnätet och dess skick. Den ekonomiska situationen tillåter i dagens läge bara finansiering av sex aktiva enheter. Enligt hälso- och sjukvårdslagen ska sjukvårdsdistriktet organisera och planera den pre-hospitala akutsjukvården inom sitt område så att den bildar en regionalt sett funktionell helhet och att vården är effektiv och ändamålsenlig. I sjukvårdsdistriktets beslut om servicenivån för den prehospitala akutsjukvården definieras bland annat hur den prehospitala akutsjukvården ska organiseras och viket är serviceinnehållet. Till det ingår till exempel antalet ambulanser och deras placering. På så sätt kan man trygg service av den prehospitala akutsjukvården i hela landet. 4
Ministerns svar KK 427/2011 vp Jukka Kopra /kok ym. Helsingfors den 16 januari 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5