Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto
Lennonjohtaja Lennonjohtaja johtaa siviili-ja/tai sotilaslentoliikennettä ja valvoo ilmatilaa. Lennonjohtajien vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus. Työssä voi suuntautua lähi-, alue-, tai lähestymislennonjohtajaksi. Lennonjohtajia koulutetaan AviaCollegessa Helsinki-Vantaan lentoaseman välittömässä läheisyydessä. Pääsyvaatimuksena on vähintään toisen asteen koulutus, kielitaidon täytyy olla lähes erinomainen haettaessa koulutukseen. Koulutus on 120 opintoviikon laajuinen, joista 90 opintoviikkoa opiskellaan AviaCollegessa ja sen jälkeen on loppuharjoittelu lentokentillä. Vuosittain koulutetaan 10-15 lennonjohtajaa. Opiskelutahti kurssilla on hyvin intensiivinen ja vaatii kovaa sitoutumista ja motivaatioita. Opiskelijoilla tämä ei ole ongelma, koulutuksen kova karsinta on pohjustanut motivaation.
Lennonjohtaja Lennonjohtajan työ vaatii monen asian samanaikaista hallintaa, nopeita virheettömiä ratkaisuja ja paineensietoa. Avaruudellinen hahmotuskyky on lennonjohtajalle tärkeä ominaisuus, sillä kaikki tapahtuu neliulotteisesti. Tilanteita pitää katsoa muutamia minuutteja eteenpäin ja arvioida tilannekuvan kehittymistä ja valmistautua tekemään ratkaisuja liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Tämä "kyky" nähdä ilmatilannetta tulevaisuuteen on samanlainen vaatimus kuin radioyhteyden toisessa päässäkin, lentokoneen ohjaamossa. Ruuhkaisessa ilmatilassa lennonjohtajan on kyettävä oikeisiin ratkaisuihin vaikka puhelimet soivat, tilannekuva tutkaruudulla elää, radioliikenne on tauotonta ja säätilan muutoksiakin on valvottava koko ajan.
Lennonjohtaja Lennonjohtajan työ on myös monen laitejärjestelmän hallintaa, jatkuvaa uuden oppimista ja itsensä kehittämistä. Suuressa osassa on jo opitun kertaaminen, sillä useinkaan lentoliikennettä johtaessa ei ole aikaa katsoa ilmailulakia tai lennonjohtajan käsikirjaa. Ratkaisujen pitää syntyä nopeasti selkärangasta. Lennonjohtajien työllisyys on ollut melko vakaata. Taloustilanne 2013 ja säästöpaineet saattavat vaikuttaa heikentävästi myös lennonjohtajien näkymiin. Toisaalta ennustettu lentoliikenteen kasvu tulevaisuudessa ja jo valmiiksi ruuhkaiset ilmatilat tuonevat lisää töitä lennonjohtajille. Suomessa työskentelee arviolta noin 300 lennonjohtajaa. Työ on varsin hyvin palkattua.
Lennonjohtaja Tietokoneistumisen vaikutus lennonjohtajan tulevaisuuden näkymiin Syksyllä 2013 Oxfordin yliopiston tutkijat laittoivat ammatit järjestykseen sen perusteella, kuinka helppo ne on korvata tietokoneilla, ohjelmistoilla ja tekoälyllä. Lennonjohtaja tuli sijalle 178 kokonaismäärästä 702 (suuri sijaluku osoittaa helppoa korvattavuutta). Lennonjohtajaa ei tuon tutkimuksen perusteella voida korvata, mutta tietojärjestelmät hoitanevat tulevaisuudessa osan hänen tehtävistään ja siten lennonjohtajia ei tarvita enää niin paljon liikenteen nähden kuin nykyään.
Sotilaslentäjä Sotilaslentäjän koulutus alkaa varusmiehenä Ilmavoimien Lentoreserviupseerikursilla(LentoRuk). Ilmavoimien lentäjäkoulutuksen tehtävänä on tuottaa toimintakykyisiä sotilaslentäjiä, joista koostuu suorituskykyisiä sodan ajan joukkoja. Tyypillisesti Lentoreserviupseerikurssille on hakenut vuosittain noin 500 vaatimukset täyttävää, joista valintakokeiden jälkeen valitaan noin 35-40 tervettä, normaalia nuorta, joilla on halua ottaa haasteita vastaan. Valinnassa ei haeta yli-ihmisiä vaan seulotaan pois sotilaslentäjälle haitallisia ominaisuuksia. Oppilaista noin kaksikymmentä valitaan kadettikouluun ohjaajalinjalle ilmavoimiin, maavoimiin ja rajavartiolaitokseen. Sotilaslentäjän koulutus kestää useita vuosia ja se koostuu eri koulutusvaiheista.
Sotilaslentäjä Sotilaslentäjän työ on monipuolista, ei pelkkää lentämistä. Nykyään kansainvälisyys tuo oman mausteen tähänkin työhön. Lentokalusto Suomessa on yksi Euroopan moderneimmista. Ohjaamoympäristö ja koneiden lentoominaisuudet ovat huippuluokkaa. Hävittäjäkoneiden ohella yhteys-ja kuljetuskoneet sekä helikopterikalusto vastaavat nykyaikaisia vaatimuksia ja ovat kaikki haastavia ja mielenkiintoisia lentää. Kaikki ohjaajat toimivat uransa aikana monissa haastavissa johto- ja projektitehtävissä lentämisen ohella. BAE Hawk: suurin lentonopeus 1 013 km/h lakikorkeus 14 000 m nousunopeus 2 800 m/min Lentomatka 2 400km
Sotilaslentäjä Lentäjän ura on jatkuvaa kouluttautumista ja oppimista. Lentäjähenki, luottamus ja elinikäiset ystävät ovat erityisen arvokkaita. Sotilaslentäjän tulee olla psykofyysisiltä ominaisuuksiltaan työhön sopiva. Jo valintavaiheessa hakijan soveltuvuus testataan useilla erilaisilla haastavilla testeillä. Näissä mitataan mm. reaktiokykyä, hahmottamiskykyä, simultaanikapasiteettia, tarkkaavaisuutta ja muistia. Hakijan tulee pystyä omaksumaan ja käsittelemään suuren määrän tietoa, löytämään oleellisimman ja nopeasti hahmottamaan tilanteet sekä tekemään oikeat ja tehokkaat ratkaisut. F/A 18 C/D: suurin lentonopeus 1.900 km/h, Mach1,8 (40.000 jalan korkeudessa) lakikorkeus 15 000 m nousunopeus 15 200 m/min Lentomatka 3 700km (lisäsäiliöillä)
Sotilaslentäjä Sotilaslentäjän uraa suunnittelevan kannattaa tähdätä ensivaiheessa ylioppilaaksi ja valita mieluusti matemaattisia aineita opiskeltavaksi unohtamatta ruotsin kieltä; kielitutkintohan tulee kaikkien korkeakoulutettujen läpäistä. Kaikki sotilaslentäjät koulutetaan maisteritasolle ja lukio antaa siihen parhaat valmiudet. Hyvä fyysinen kunto on myös tärkeä. Tulevaisuus on varsin valoisa. Sotilaslentäjä sitoutuu ammattiinsa ensimmäisten 13 vuoden ajaksi, mutta läpäistyään sotilaslentäjäkoulutuksen edessä on taattu työpaikka eläköitymiseensaakka. Tällaista etuoikeutta ei juuri missään muussa ammatissa pystytä nuorille tarjoamaan. Pilatus PC-12 NG: suurin lentonopeus 520 km/h lakikorkeus 9 000 m lentomatka 2 800 km maksimipaino 4 760 kg
Kiitos! Suomen Ilmailuliitto ry Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki