INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

Samankaltaiset tiedostot
Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Päivitys TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

EURAN SOTE-KESKUS OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tietopaketti seksitaudeista

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

SISÄLLYSLUETTELO. Oppaan ovat laatineet Sara Kaunismäki ja Julia Keihäs, Hämeen ammattikorkeakoulu 2018

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Syyhy, ohjeen muutokset

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Mitä tehdä, kun urheilija sairastuu? Monialainen työpaja

ja niiden kotihoidosta. Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Tekijät: Neea Ranto ja Saimi Valmari

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Varhaiskasvatuksen asiakasperheille

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

Lääkityskäytäntösuosituksia

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

Miten Truvadaa otetaan

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

Joupin päiväkotisanomat

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

AMGEVITA (adalimumabi)

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Transkriptio:

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN Yleistä Päiväkotilasten sairastamista infektioista 80 90 % on hengitystieinfektioita. Infektio-oireisia päiviä alle 3-vuotiailla päiväkotilapsilla on vuosittain keskimäärin 100 ja yli 3-vuotiailla 50. Tärkein yksittäinen infektioiden esiintymiseen vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat päiväkodin koko, niiden perheiden lukumäärä, joista lapsia tulee hoitoon ja ruoan jakoon osallistuvien henkilöiden määrä. Ryhmien järjestäminen iän mukaan, sisarusten hoitaminen samassa ryhmässä ja hygieniakäytännöt, joista tärkein on käsihygienia, vähentävät sairastuvuutta. Käsien saippuapesu on tärkein osa käsihygienian hoitoa. Käsiä desinfioivaa huudetta käytetään saippuapesun lisänä, jos päiväkodissa on useita herkästi leviävää tautia (esim. mahatauti, influenssa, rokot) sairastavia. Sairastuneen lähettäminen kotiin on merkityksellistä lapsen voinnin kannalta, mutta se ei välttämättä vaikuta toisten lasten sairastumiseen, koska taudinaiheuttajat ovat usein jo ehtineet levitä ryhmässä. Infektion toteamishetkellä hoitoryhmässä voi olla jo paljon oireettomia infektoituneita. Useissa taudeissa tartuttavuus alkaa jo ennen oireiden puhkeamista. Lapselle on taattava riittävä toipumisaika infektioista. Kuumeisen taudin jälkeinen toipumisaika on vähintään yksi kuumeeton päivä. Kuume ei ole ainoa syy olla pois päiväkodista, vaan lapsen yleisvointi on yhtä tärkeää. Päiväkodissa lapsen tulee jaksaa leikkiä ja ulkoilla sekä pystyä syömään ja nukkumaan. Infektion alkuvaiheen riittävä lepo takaa yleensä nopeamman toipumisen infektiosta. Antibioottihoito ei sinänsä edellytä hoidosta poissaoloa tai eristämistä. 1

Yleisimmät lasten infektiosairaudet Taudin nimi Angina, streptokokin aiheuttama nielutulehdus Aiheuttaja ja tartuntatapa Itämisaika Oireet Alkuhoito Suositus päivähoidosta / poissaolosta 2-5 vrk Korkea kuume, kurkkukipu Lääkärin arvion mukaan, antibiootti. Yleiskunnon mukaan. Poissa 24 h suun kautta otettavan antibioottihoidon aloittamisesta (tarttuvuus lakkaa) ja kunnes vointi sallii paluun. 2 Enterorokko (käsi- ja jalkatauti) Flunssa, nuhakuume, yskä, hengitysteiden virusinfektiot Herpes (huuli-, ihon) Influenssa Uloste-suu Kontakti infektoituneen eritteen (sylki, virtsa kanssa), kosketus rakkuloihin Hengitystie-eritteet, pisaratartunta 3-7 vrk (7-14 vrk/2-35 vrk) Rakkuloita kämmenissä, jalkapohjissa, suussa, mahd. kuumetta 1-3 vrk Nuha, kurkkukipu, yskä, kuume 3-14 vrk Kutiavat tai kipeät rakkulat, yleensä suun tai huulien alueella. Atoopikolla voi laajeta iholle. 1-3 (7) vrk Korkea kuume, jäsensäryt, silmien arkuus, päänsärky, kurkkukipu. Kuumeen laskiessa ilmaantuu kuiva yskä. Kihomato Uloste-suu 1-2 kk Peräaukon kutina, raapiminen, levoton yöuni. Oireet tyypillisesti iltaisin ja öisin. Madot ulosteessa. Korvatulehdus Mahatauti, ripuli, oksentelu Mykoplasma Märkärupi Nielutulehdus, muu kuin, virus Uloste-suu Hengitysteiden eritteiden välityksellä, yskijän / aivastelijan suuret pisarat (joskus bakteeri) Muutama vrk, toisen infektion jälkitautina Korvakipu, itkuisuus, kuume, yöheräily 1-3 vrk Ripuli, oksentelu. Kuume voi olla lievää. Hengitystieoireet mahdollisia. 1-4 vk Hengitystieoireet, kuiva ja hakkaava pitkäkestoinen yskä, matala-asteinen kuume. Joskus silmä-, iho-, limakalvooireita; keuhkokuume. 2-5 vrk Ihottumat, erittäviä ihorikkoja ja paksu rupi 2-5 vrk Kurkkukipu, kuume, kaulan Asikloviirivoide (herpeslääke) paikallisesti. Pyrvin-lääkitys apteekista koko perheelle (saa ilman reseptiä). Uusiutuvissa Vermoxkuuri (vaatii reseptin). Kuume-kipulääke, muu hoito lääkärin Nestetasapainosta huolehtiminen, esim. laimea mehu tai ripulijuoma. Lääkärin arvion mukaan tarvittaessa antibioottihoito. Suihkuttelu, paikallinen antibioottivoide, joskus lääkärin arvion mukaan antibioottikuuri. Kuume-kipulääke. Antibioottihoito Poissaolo kunnes rakkulat kuivaneet ja vointi sallii paluun. Tartuttavuus jatkuu pitkään. Ei eristystarvetta (ei hyötyä). Poissaolo yleiskunnon mukainen, ainakin kuumeen ajan. Tapauskohtainen: Lievässä ei poissaolotarvetta. Jos laajempi, poissa rakkuloiden kuivumiseen saakka. Poissaolo voinnin mukaan, ainakin kuumeen ajan. Tartuttavuus jatkuu 1-10 vrk oireiden alusta. Eristyksestä ei ole hyötyä. Tapauksesta syytä kertoa saman ryhmän muiden lasten vanhemmille. Jos tartunta todetaan 3 tai useammalla, harkittava koko ryhmän hoitamista. Yleistila ratkaisee, poissaolo ainakin kuumeen ajan. Poissaolo oireiden ajan + 1 oireeton pv. Epidemia-aikana 1-2 vrk oireiden päättymisestä. Hyvä käsi- ja WC-hygienia. Lapsen kunto ratkaisee. Jos kuumetta, yskänpuuskia, poissaolo kunnes toipunut. Eristystä ei tarvita. Yleiskunnon mukaan. Poissa 24 h suun kautta otettavan antibioottihoidon tai 48 h paikallisesti annosteltavan aloittamisesta (tarttuvuus lakkaa). Hoitoon voinnin salliessa. Yleiskunnon mukaan, ainakin kuumeen ajan. Jos antibiootti alkaa, tarttuvuus yleensä päättyy 1 vrk.

angina rauhasten turpoaminen lääkärin arvion ja nielunäytteen perusteella. Ontelosyylä Parvorokko RSV-virus Silmätulehdus Syyhypunkki Täit päässä Vesirokko Kosketus iho-iho. Pisaratartunta. Leviää isojen pisaroiden mukana aerosolissa, yskijät! säilyy kosketuspinnoilla yli vrk:n., virus Kosketus iho-iho / hiukset hiukset, yhteinen kampa Kosketus iho-iho / hiukset hiukset, yhteinen kampa pisaratartunta; ; jopa huoneen ilman kautta. Vauvarokko Päivistä viikkoihin, yksilöllinen 6-21 vrk (Yleensä < 15 vrk) Muutaman mm ihosta koholla oleva vaalea näppylä, ei välttämättä kutise. Kuume, väsymys, punoitus poskilla. Sitten ihottuma vartalo, raajat. Vanhemmilla voi olla niveloireita. 2-4 vrk Kuiva yskä, kuume, uloshengityksen vinkuminen; viruskeuhkokuume 1-3 vrk Silmien punoitus, vetistys, kirvely, rähmiminen Viikkoja Kutina, raapiminen. Etenkin sormet, alavatsa, taivealueet. 1-2 vk Päänahan kutina, raapiminen 10 21 vrk Kuume, nieluoireita voi olla. Vaihtelevan kokoisia ja määrä ihon vesikelloja (rakkuloita) 6-16 vrk Korkea kuume 3-5 vrk muuten hyväkuntoisella lapsella, jonka jälkeen ihottuma. Paranevat itsestään. Mekaaninen poisto pinseteillä. Jos hengitys-vaikeutta, lääkärin arvio. Puhdistus lämpimällä vedellä. Antibioottitipat, mikäli rähmiminen runsasta. Syyhylinimentti, - voiteet (esim. NIX, ilman reseptiä). Epidemioissa tarvittaessa myös sisäinen lääkitys. Apteekista myytävä lääke (shampoo, linimentti), täikampa. Asikloviirihoito suun kautta, mikäli lapsella on pitkäaikais-sairaus, kortisonihoito, hankala atopia tai ikä yli 13 v. Yleiskunnon mukaan. Poissaolo ainakin kuumeen ajan. Tarttuu jo 1-3 vrk ennen ihottuman ilmaantumista, joten eristystoimet ovat myöhässä. Poissaolo voinnin mukaan, ainakin kuumeen ajan. Eristämisestä ei ole hyötyä. Tartuttavuus jatkuu pienillä lapsilla 1-2 vk, isoilla 3-7 vrk. Usein samoja viruksia ja bakteereja, kuin hengitystieinfektioissa. Yleensä ei aihetta poissaoloon. Jos rähmiminen runsasta tai epidemia, poissaolo 1 vrk antibioottitippojen aloituksesta. Poissa hoidon toteutuksen ajan, yleensä 1-2 vrk. Tapauksesta tulee kertoa saman ryhmän muiden lasten vanhemmille. Jos tartunta todetaan 1 tai useammalla, harkittava koko ryhmän hoitamista (pitkä itämisaika!). Yleensä ei tarvetta poissaoloon / Poissa hoidon toteutuksen ajan. Tapauksesta tulee kertoa saman ryhmän muiden lasten vanhemmille. Jos tartunta todetaan 3 tai useammalla, harkittava koko ryhmän hoitamista. Poissa 5-7 vrk rakkuloiden ilmaantumisesta tai kunnes kaikki ruvet kuivia. Eristys aiheellinen. 3

Toiminta harvinaisemmissa sairauksissa Harvinaisimmissa lasten infektiosairauksissa hoito-ohjeet usein antaa hoitava lääkäri, joka voi ottaa kantaa myös poissaoloon päivähoidosta. Taulukossa on yleisiä ohjeita tautikohtaisesti. 4 Taudin nimi Aiheuttaja ja tartuntatapa Itämisaika Oireet Alkuhoito Suositus päivähoidosta / poissaolosta EHEC ja Shigella Uloste-suu 3-10 vrk Vatsakipu, ripuli, veriripuli, kuume Lääkärin ohjeen mukaan. Usein ilman antibioottia, nesteytys, tarkkailu sairaalassa Giardia Uloste-suu 1-3 vk Vatsakivut, ripuli Lääkärin määräämä antibiootti. Hepatiitti A Uloste-suu 15 50 vrk (30 vrk) Lämpöily, ruokahaluttomuus, ihon kellerrys, ripuli Hepatiitti B ja C Kontakti infektoituneen Useita kuukausia Vatsavaivat, kuume, ihon Lääkärin ohjeen veren tai verisen eritteen kanssa kellerrys, nivelvaivat mukaan. Hinkuyskä. Pisaratartunta. HIV Kampylo-bakteeri, E. coli Keuhko-tuberkuloosi Meningokokki Kontakti infektoituneen veren tai verisen eritteen kanssa 5-20 vrk Yskä, joka 1-2 vk:n aikana puuskittaiseksi. hinkukohtauksia, voi päättyä oksentamiseen. Vanhemmilla lapsilla epämääräisempi. Hoito lääkärin Pienet lapset alle 6 kk alttiimpia! 2-6 vk Voi olla oireeton. Lääkärin ohjeen mukaan. Uloste-suu 3-10 vrk Ripuli, kuume, vatsakipu Hengitysilman kautta, pisaratartunta Hengitysteiden eritteiden välityksellä. Pisaratartunta. Viikkoja-kuukausia (2-10 vk) Yskä, kuume, huonokuntoisuus 2 vrk- < 10 vrk Kuume, päänsärky, sekavuus MRSA-bakteerin kantajuus Ei itämisaikaa Useimmiten täysin Iho-iho kosketus oireeton Salmonella typhi Uloste-suu 3-21 vrk Kuumeilu, ei välttämättä ripulia, Nesteytys. Tarv. tarkkailu sairaalassa. Runsasoireiselle, pitkittyvässä taudissa antibiootti Lääkärin ohjeen mukaan. Sairaalahoitoon. Ei useimmiten tarvitse hoitoa. Antibiootti, usein sairaalahoito, Poissa kunnes oireeton 1 vrk ja 3 negatiivista ulostenäytettä 2 vrk:n välein. Oireisilta perheenjäseniltä näytteet. Oireettomat sisarukset poissa hoidosta, kunnes saatu yksi negatiivinen ulostenäyte. Hyvä käsi- ja wc-hygienia. Poissa 1 vk = 7 vrk oireiden alusta Erillisen lääkärin Hoitoon voinnin mukaan Poissa 5 vrk antibioottihoidon aloittamisesta (tartuttavuusaikaa). Yli 3 vk yskineitä ei tarvitse eristää. Hoitoon voinnin salliessa. Päivähoitopaikassa: EI hammasharjoja. Verisiä eritteitä käsiteltäessä kertakäyttöiset suojakäsineet. Eritteet siivotaan heti. Koska kuka tahansa voi olla HIV-positiivinen, kaikkiin sovellettava samoja sääntöjä. Pienet lapset eivät yleensä tartuttavia. Perheenjäsenet voivat olla tartuttavia. Erikoissairaanhoito antaa luvan, kun lääkitys ok. Ysköspositiivinen eristetään sairaalassa 2 vk. Altistuneille tulee järjestää altistustutkimukset. Poissa oireisen infektion ajan. Sairastuneen hoitoryhmälle tulee antaa estolääkitys (esim. siprofloksasiini). Koko ryhmän jäseniltä + henkilökunnalta ulosteviljelynäytteet.

Salmonella, muut lajit Sikotauti Sytomegalo-virus (CMV) Tuhkarokko Tulirokko huonokuntoisuus nesteytys. Hoitoon saa palata vasta 3 negatiivisen näytteen jälkeen. Hyvä käsi- ja WC-hygienia. Uloste-suu 3-7 vrk Ripuli, kuume, Nesteytys, lääkärin Ulostenäytteitä tai eristyksiä ei tarvita. Lapsi voi palata vatsakivut hoitoon yhden oireettoman päivän jälkeen. Hyvä käsi- ja wc-hygienia. Pisaratartunta, hengitystieeritteet Veren, virtsan, syljen välityksellä. Säilyy tunteja mm. vaipoissa. ; jopa huoneen ilman kautta. 12 25 vrk (yleensä 16 18 vrk) Vihurirokko Pisaratartunta, suora kontakti. 14 21 vrk (yleensä 16 18 vrk) Kuume, kaularauhasten turpoaminen. Voi olla toispuoleinen. Eristys / poissaolo aiheellinen 7 vrk oireiden alusta. Noin 1 kk. Kuumeilu, flunssaoireet Poissaolo voinnin mukaan. Tartuttavuus jatkuu viikkoja. Eristämisestä ei hyötyä. 9-11 vrk Tyypillinen silmien punoitus, voimakas kuvioinen ihottuma, nielun verenpurkaumat, kuume 1-5 vrk Kuume, mahdollisesti nielun kipu, mansikkakieli. Ihottuma vartalolla, kasvoissa, ei suun ympärillä Usein antibioottihoito. Poissa infektio-oireiden ajan. Poissa 24 h mikrobilääkehoidon aloittamisesta (tarttuvuus lakkaa), voinnin salliessa. Yleiskunnon mukaan. Kuume, ihottuma. Tartuttavuus jatkuu 5 vrk ihottuman puhkeamisesta. Eristys aiheellinen, poissaolo oireiden ajan. Lähteitä Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa. Sosiaali- ja terveysmisteriön oppaita 2005:28. Infektioita sairastavan lapsen eristäminen päivähoidosta. EL Marja Renko, Lääkärin käsikirja 14.9.2010. Päivähoitoon liittyvät infektiot. EL Marja Renko, Prof. Matti Uhari. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta, Kuntaliitto 2010. Kuopion kaupungin infektio-ohje päiväkodeille. Tartuntatautivastuulääkäri Raija Savolainen, Kuopion TK. Oulun kaupungin infektio-ohje päiväkodeille. Ylilääkäri Päivi Hirsso 2012. Alun perin ohjeen laatinut infektiolääkäri Sakari Vuorinen Päivitetty kesäkuu 2017 / Terveyskeskuslääkäri Iida Humalamäki, hyväksynyt infektiolääkäri Sakari Vuorinen 5