VANTAAN SALAMAT RY:N TOIMINTAKÄSIKIRJA 2014 1
SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Historia... 4 1.2 Toiminta-alue... 4 1.3 Kattojärjestöt ja jäsenyydet... 5 1.4 Sidosryhmät... 5 2 SEURAN TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGIA... 6 2.1 Toiminta-ajatus... 6 2.2 Vantaan Salamat missio... 6 2.3 Arvot ja eettiset linjaukset... 6 2.4 Seuran pelisäännöt... 7 2.5. Sinettiseura lupaus laadusta... 8 2.6 Vantaan Salamat visio v. 2019... 8 2.7 Strategiat vision saavuttamiseksi - strategiset tavoitteet vuosille 2014-2016... 9 2.7.1 Valmennukseen liittyvät tavoitteet:... 9 2.7.2 Kilpailumenestykseen liittyvät tavoitteet:... 9 2.7.3 Seuran kasvuun ja arvostukseen liittyvät tavoitteet:... 10 2.8 Kriittiset menestystekijät... 10 3 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN... 11 3.1 Organisaatiokaavio... 11 3.2 Vuosikokous... 11 3.3 Hallituksen rooli... 11 3.4 Hallituksen jäsenten, toiminnanjohtajan ja valmennuspäällikön toimenkuvat... 12 3.5 Seuran jäsenet ja jäsenrekisteri... 12 4 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU JA SEURANTA... 13 4.1 Toimintasuunnitelma ja talousarvio... 13 4.2 Toimintakertomus ja tilinpäätös... 13 4.3 Taloudenhoito... 13 4.4 Palkat, palkkiot ja kulukorvaukset... 13 4.5 Varainhankinta... 13 5 SEURAN URHEILU- JA LIIKUNTATOIMINTA... 15 5.1 Urheilijan polku Vantaan Salamissa... 15 5.1.1 Yleisurheilukoulut... 16 5.1.2 Valmennusryhmät... 16 5.1.3 Lajikoulut... 17 5.1.4 Monilajikerho... 17 5.1.5 Aikuisurheiluvaihe... 17 5.2. Urheilukoulu- ja valmennusryhmämaksut... 18 2
5.3 Aikuisurheilumaksu... 18 5.4 Urheilijan tukipalvelut... 19 5.4.1 Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut... 19 5.4.2 Urasuunnittelu... 19 5.4.3 Valmennustukijärjestelmä... 19 5.5 Valmentajat ja ohjaajat... 20 5.5.1 Koulutusvaatimukset ja korvausperusteet... 20 5.5.2 Sisäinen ja ulkoinen kouluttaminen... 20 5.5.3 Urasuunnittelu... 21 5.6 Aikuis- ja veteraaniurheilu... 21 6 VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA YRITYSYHTEISTYÖ... 22 6.1 Viestintä ja markkinointi... 22 6.1.1 Sisäinen viestintä... 22 6.1.2 Ulkoinen viestintä ja markkinointi... 22 6.2 Yritysyhteistyö... 23 7 TAPAHTUMAT JA KILPAILUTOIMINTA... 24 7.1 Seuran järjestämät kilpailut... 24 7.2 Kilpailujen organisointi ja järjestäminen... 24 7.3 Turvallisuussuunnitelma... 24 8 KANNUSTUS JA PALKITSEMISKÄYTÄNTÖ... 25 8.1 Urheilijoiden palkitseminen... 25 8.2 Muiden toimijoiden palkitseminen... 25 9 SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 26 3
Vantaan Salamat ry:n toimintakäsikirja Tämän kirjallisen toimintalinjan ja käsikirjan tarkoituksena on kuvata Vantaan Salamat ry:n toimintaa ja toiminnan periaatteita. Toimintalinja selvittää seuran jäsenille ja muille toiminnasta kiinnostuneille miksi seura on olemassa, millaisia arvoille toiminta perustuu, miten käytännön asiat seurassa hoidetaan ja millaisia palveluja Vantaan Salamat tarjoaa. 1 YLEISTÄ 1.1 Historia Vantaan Salamat ry on perustettu 7.5.1975. Tällöin seura erosi omaksi yleisurheiluseurakseen Etelä Vantaan Urheilijat ry:stä, jossa yleisurheilujaosto oli aloittanut toiminnan vuonna 1972. Salamia edeltänyt EVU:n yleisurheilujaosto käynnisti lapsille maamme ensimmäisen ympärivuotisen yleisurheilukoulun ja vuoden 1975 jälkeen toimintaa jatkoi Vantaan Salamat. Näin EVU:ssa aloitettu työ jatkui itsenäisenä yleisurheilun erikoisseurana. Jo v. 1977 Salamat saavutti ensimmäiset SM-mitalinsa ja v. 1979 toiminta keskittyi kesäisin Myyrmäkeen rakennetulle uudelle yleisurheilukentälle. V. 1980, sittemmin ministerinä ansioitunut seiväshyppääjä Antti Kalliomäki valittiin edustajaksi Moskovan olympialaisiin. V. 1981 seura aloitti yhdessä Iltalehden kanssa vuosittaiset Lehtipojan Salamakisat, jotka v. 1985 saivat jatkoa, kun järjestettiin ensimmäiset Finlandia Junior Gamesit, parhaimmillaan jopa 4000 nuorta keränneet kansainväliset kisat. Heti 1990-luvun alussa Salamat sai Urheiluliitolta maan ensimmäisten seurojen joukossa Nuori Suomi sinetin tunnustuksena laadukkaasta lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä. Ensimmäiset Sinettikisat järjestettiin v. 1994. Ensimmäinen kesällä pidettävä päiväurheilukoulu käynnistyi v. 1998. Historiansa parhaan Kalevan Malja pistesaaliin seura saavutti v. 1999, yltäen valtakunnassa yhdeksänneksi. Koko 2000 luvun ajan seura on jatkanut ansiokasta työtään Länsi - Vantaalaisten lasten ja nuorten liikuttajana sekä on ollut aktiivisesti mukana yleisurheilukisojen järjestelyissä, Vantaan Maraton parhaimpana esimerkkinä, jota on järjestetty jo vuodesta 1994 alkaen. 1.2 Toiminta-alue Seuran toiminta-alue on alusta alkaen ollut Länsi-Vantaa ja kesäisin kotikenttänä toimii Myyrmäen urheilupuiston yleisurheilukenttä, jonka yhteydessä sijaitsee myös seuran toimisto. Talvisin toiminta on keskittynyt Myyrmäki-halliin ja Myyrmäen lähialueen kouluille. Ryhmiä toimii myös Kivistössä sekä Keski-Vantaalla Veromäessä. Jäseniä seuralla on n. 550 joista urheilukoululaisia ja valmennusryhmäläisiä vuosittain n. 400. Seura on yleisurheilun erikoisseura Länsi-Vantaan alueella, mutta pyrkii toimimaan yhteistyössä myös muiden paikallisten seurojen ja sidosryhmien kanssa urheilun kehittämiseksi toimialueellaan. Seuran kotikenttä ja toimiston osoite on: Myyrmäen yleisurheilukenttä Raappavuorentie 8-10 01610 Vantaa 4
1.3 Kattojärjestöt ja jäsenyydet Vantaan Salamat on Suomen Urheiluliitto ry:n (SUL), Etelä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (ESLU), Helsingin Seudun Yleisurheilu ry:n (HELSY), Vantaan Liikuntayhdistys ry:n, Suomen Aikuisurheiluliitto ry:n (SAUL) ja Vantaan Seurayhtymän (VSY) jäsen. Edustajia seuralla on tällä hetkellä HELSY:ssä, Vantaan Liikuntayhdistyksessä sekä Vantaan Seurayhtymässä. 1.4 Sidosryhmät Edellä mainittujen järjestöjen ja yhtymien lisäksi tärkeitä sidosryhmiä ovat Valo ry (Vantaan Salamat on Sinettiseura) sekä Vantaan kaupunki. Seura käyttää kaupungin tiloja toimintaansa (urheilukenttä, Myyrmäki-halli, koulujen salit) sekä saa vuosittain kaupungin toiminta-avustusta. Kaupungilla on myös rooli Vantaan Maratonin järjestelyissä, jota järjestää Vantaan seurayhtymä, yhtenä jäsenenä Vantaan Salamat. Myös seurayhtymän muut seurat ovat tärkeitä yhteistyötahoja seuralle. 5
2 SEURAN TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGIA 2.1 Toiminta-ajatus Seuran toiminnan tarkoituksena on jäsenten fyysisen kunnon ja henkisen vireyden kehittäminen. Seura haluaa tarjota kaiken ikäisille jäsenilleen monipuolisia ja terveitä liikunta- ja seuratyöharrastuksia, jotka jatkuvat läpi koko elämän ja osaltaan edistävät yksilön hyvinvointia ja työkykyä. 2.2 Vantaan Salamat missio Vantaan Salamat tarjoaa monipuolista yleisurheilutoimintaa osaavien ohjaajien johdolla. S = Suvaitsevaisuus A = Avoimuus L = Liikuttaminen A = Arvostaminen M = Motivointi A = Aktiivisuus T = Tavoitteellisuus 2.3 Arvot ja eettiset linjaukset Seuran toimintaa ohjaavat arvot ja eettiset linjaukset (moraaliset periaatteet), joita Vantaan Salamat kunnioittaa ja noudattaa kaikessa toiminnassaan. Toimintaa ohjaavia arvoja ja eettisiä periaatteita ovat: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveelliset elämäntavat Haluamme tarjota toiminnassa mukana oleville lapsille ja aikuisille monipuolisia liikunta- ja seuratyöharrastuksia niin, että lapsista ja nuorista kasvaa läpi elämän liikuntaa harrastavia, terveitä, aktiivisia yhteiskunnan jäseniä sekä aikuisista omaa fyysistä kuntoaan ja henkistä vireyttään ylläpitäviä henkilöitä. Tavoitteenamme on, että lapsi oppisi nauttimaan liikunnasta ja omaksuisi terveelliset elämäntavat koko elinajaksi. Avoimuus, rehellisyys ja kasvatuksellisuus Olemme avoimia kaikessa toiminnassamme, niin että seuraan on helppo tulla ja seurassa on helppo olla. Olemme viestinnässämme avoimia ja rehellisiä niin seuran sisällä kuin ulospäin. Toimintamme on vastuullista, lapsen lähtökohdat huomioonottavaa toimintaa. Toimintamme ohjaa lapsia kasvamaan sosiaalisiksi, toiset huomioonottaviksi ja toisia kunnioittaviksi, terveiksi, yhteiskuntakelpoisiksi nuoriksi ja aikuisiksi. Suvaitsevaisuus, tasavertaisuus ja muiden kunnioitus Seuramme toiminnassa vallitsee reilun pelin henki. Toista kunnioitetaan ja kaikkia kannustetaan. Kunnioitamme erilaisuutta ja hyväksymme toimintaan kaikki yhteisiä sääntöjä noudattavat jäsenet. Kaikki jäsenet ovat tasavertaisia ja oikeutettuja seuran toimintaan. Toiminnassa otetaan huomioon muut kanssaihmiset ja ympäristö, toisten ihmisten pilkkaaminen tai väheksyminen ei kuulu tapoihimme. 6
Päihteettömyys ja dopingin vastaisuus Seuramme toimintaan eivät kuulu päihteet, huumeet tai tupakka. Valmentajat, ohjaajat, seura-aktiivit ja vanhemmat toimivat lasten ja nuorten esikuvina, joten heiltä odotetaan seuran tilaisuuksissa asiallista, tilanteeseen sopivaa, muut ihmiset huomioon ottavaa käytöstä. Samoin seura tuomitsee dopingin käytön. 2.4 Seuran pelisäännöt Omien arvojen pohjalta seura on määritellyt jäsenistölleen pelisäännöt. Pelisäännöt toimivat perusohjeina seurassa toimimiselle ja ne koskevat kaikkia seuran toimijoita: urheilijoita, ohjaajia ja valmentajia, toimitsijoita, vanhempia sekä työntekijöitä. Urheilijan pelisäännöt 1. Olen ajoissa ja oikeat varusteet mukana 2. Olen syönyt riittävästi ja monipuolisesti ennen harjoituksia 3. Teen harjoitteet kunnolla ja kuuntelen ohjaajaa/valmentajaa 4. Annan harjoitusrauhan toisille 5. Kannustan ja kunnioitan kaikkia 6. Käyttäydyn hyvin, enkä arvostele muita 7. Jätän harjoitukset väliin jos olen väsynyt, haluton tai sairastunut. 8. En käytä päihteitä 9. Toimin seuran edun mukaisesti 10. Käyttäydyn seuran arvojen mukaisesti Urheilukouluryhmissä laaditaan ryhmittäin ikätasonmukaiset erilliset pelisäännöt lasten kesken. Ohjaajan/valmentajan pelisäännöt 1. Olen ajoissa paikalla 2. Jokainen harjoitus on monipuolinen, turvallinen ja etukäteen suunniteltu 3. Kuuntelen lasten ja nuorten ajatuksia ja tunteita 4. Kerron urheilijoille mihin harjoitteilla pyritään (motivointi) 5. Pienimpien lasten osalta käytämme leikinomaisia harjoitteita ja pyrimme mahdollistamaan positiiviset kilpailukokemukset 6. Harjoituksissa ja kisoissa lapsi on oikeutettu kokemaan onnistumisia ja epäonnistumisia 7. Jokainen lapsi/nuori on yhtä tärkeä riippumatta siitä, kuinka "kovaa hän juoksee" 8. Päihteet ja huumeet eivät kuulu seuramme toimintaan 9. Toimin seuran edun mukaisesti 10. Käyttäydyn seuran arvojen mukaisesti Toimitsijan/vanhemman pelisäännöt 1. Kohtelen kaikkia tasapuolisesti 2. Noudatan kilpailusääntöjä toimitsijatehtävissä 3. Kunnioitan kaikkia urheilijoita (myös muiden seurojen), kanssatoimitsijoita ja seuran jäseniä 4. Käyttäydyn arvokkaasti muita ihmisiä kohtaan, esim. edustaessani seuraa toimitsijatehtävissä 5. Kannustan omaa lastani positiivisesti 7
6. Huolehdin siitä, että lapsi tulee harjoituksiin oikeissa varusteissa ja valmistautuneena 7. En tuo puolikuntoista/sairasta lasta harjoituksiin 8. Päihteet ja huumeet eivät kuulu seuramme toimintaan 9. Toimin seuran edun mukaisesti 10. Käyttäydyn seuran arvojen mukaisesti 2.5. Sinettiseura lupaus laadusta Vantaan Salamat on Valo ry:n ja Suomen Urheiluliiton Sinettiseura, jolloin seuran on täytettävä sinettiseurakriteerit. Kaksitoista sinettiseuran laatukriteeriä Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Harjoitteleminen ja kilpaileminen 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen Ohjaaminen ja valmentaminen 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen Viestintä ja organisointi 10. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 11. Selkeä roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen 2.6 Vantaan Salamat visio v. 2019 Vantaan Salamat tarjoaa kaikille halukkaille yleisurheilutoimintaa, joka mahdollistaa ja tarjoaa edellytykset harrastamisen lisäksi myös tavoitteellisempaan valmennus- ja kilpailutoimintaan. Seuralla on toimiva urheilukoulujärjestelmä ja seurassa tarjotaan valmennusta kaikissa lajiryhmissä Yleisurheilulisenssien lukumäärä 500 kpl Seura on vuosittain Vattenfall-finaalissa Seurassa on määritelty urheilijanpolku, josta jokaiselle harrastajalle löytyy oma tie Suomen Urheiluliiton luokittelussa seura on superluokassa Vähintään yksi Kalevan Kisa-urheilija Seuralla on useita SM-mitalisteja nuorten sarjoissa Seuralle on myönnetty SM-tasoinen kenttäkilpailu Seura on arvostettu kilpailujen järjestäjä Seura on arvostetuimpien seurojen joukossa toiminta-alueellaan Seuralla on 2-4 palkattua työntekijää 8
2.7 Strategiat vision saavuttamiseksi - strategiset tavoitteet vuosille 2014-2016 Vuosille 2014-2016 asetetut strategiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, joilla visio on mahdollista saavuttaa, jaetaan valmennukseen liittyviin tavoitteisiin, kilpailumenestykseen liittyviin tavoitteisiin ja seuran kasvuun ja arvostukseen liittyviin tavoitteisiin. 2.7.1 Valmennukseen liittyvät tavoitteet: Luodaan toimiva urheilijan polku Luodaan seuran sisäinen ohjaajien ja valmentajien koulutusjärjestelmä Etsitään lahjakkuuksia myös muista lajeista Järjestetään lajiryhmäharjoittelua kaikissa lajeissa Valmennusryhmien valmentajilta vaaditaan riittävä valmennuksellinen koulutustaso Valmennusyhteistyötä muiden seurojen kanssa Järjestetään lajidemopäiviä urheilijoille, vanhemmille ja ohjaajille 2.7.2 Kilpailumenestykseen liittyvät tavoitteet: Kaikki valmennusryhmiin osallistuvat nuoret kilpailevat Vuosittain Vattenfall-finaalissa Useita SM-osallistumisia, pistesijoja ja mitalisteja nuorten sarjoissa Seuraluokittelussa sijalla 25 9
2.7.3 Seuran kasvuun ja arvostukseen liittyvät tavoitteet: Vattenfall-finaalin järjestäminen Muun ison yleisurheilun kenttäkisan järjestäminen Myyrmäessä Seuran kilpailujenjärjestämisorganisaatio on toimiva ja tarpeeksi laaja, olemassa oleva toimitsijapolku ja järjestelmällinen toimitsijakoulutus Seuran näkyvyyden lisääntyminen (laadukas toiminta, seura-asut, lehdistö, kilpailumenestys) Seura on arvostetuimpien seurojen joukossa toiminta-alueellaan 2.8 Kriittiset menestystekijät Kriittiset menestystekijät seuran toiminnassa ja strategian toteutumisessa ovat: Toimiva yleisurheilukoulu Toimiva valmennustoiminta Uusien toimijoiden mukaan saaminen ja toimijoiden sitouttaminen Vakaa talous Seuraväen yhteinen tahtotila 10
3 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Seuran organisaatio koostuu ylintä päätösvaltaa käyttävästä vuosikokouksesta, vuosikokouksen valitsemasta hallituksesta sekä hallituksen valitsemista palkatuista henkilöistä; toiminnanjohtajasta ja valmennuspäälliköstä. Lisäksi edellisten apuna toimivat toimikunnat, joita ovat lasten ja nuorten toimikunta, kilpailu- ja huoltotoimikunta, viestintätoimikunta sekä kuntoliikuntatoimikunta. Hallitus valitsee jäsenistöstään toimikuntien vetäjät. 3.1 Organisaatiokaavio 3.2 Vuosikokous Seuran jäsenten sääntömääräinen vuosikokous pidetään vuosittain marraskuun aikana. Vuosikokous valitsee hallituksen, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja sekä kahdeksi toimintavuodeksi valitut 6-8 jäsentä. Jäsenet valitaan vuorovuosina niin, etteivät kaikki jäsenet vaihdu samaan aikaan. Kokouksessa käsitellään myös menneen kauden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tulevan kauden toimintasuunnitelma ja budjetti. Vuosikokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkemmin vuosikokouksessa käsiteltävät asiat on kerrottu seuran säännöissä. 3.3 Hallituksen rooli Hallituksen tehtävänä on panna täytäntöön seuran vuosikokouksien päätökset, johtaa ja valvoa seuran toimintaa sekä hoitaa ja vastata seuran talouden hoidosta ja omaisuudesta. Hallitus kokoontuu vuoden aikana niin usein kun katsoo tarpeelliseksi n.9-11 krt vuodessa ja kokous on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä on paikalla. Hallituksen tehtävät on kerrottu tarkemmin seuran säännöissä. Hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. 11
3.4 Hallituksen jäsenten, toiminnanjohtajan ja valmennuspäällikön toimenkuvat Hallituksen puheenjohtajan tehtävät: vastaa yhdessä hallituksen jäsenten, toiminnanjohtajan ja valmennuspäällikön kanssa vuosikokouksen päätöksien toimeenpanosta sekä johtaa hallituksen kokouksia. Vastaan yhdessä hallituksen jäsenten kanssa seuran kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Hallituksen jäsenten tehtävät: vastaavat yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa vuosikokouksien päätöksien toimeenpanosta sekä seuran kehittämisestä. Toiminnanjohtajan tehtävät: vastaa yhdessä hallituksen kanssa seuran kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, seuran päivittäisistä hallinnollisista töistä sekä viestinnästä. Vastaa yleisurheilukoulutoiminnan organisoinnista yhdessä valmennuspäällikön ja urheilukoulun rehtorin kanssa. Valmennuspäällikön tehtävät: vastaa seuran valmennuksesta ja sen kehittämisestä kokonaisvaltaisesti. Vastaa yhteydenpidosta valmennusryhmien urheilijoihin ja valmentajiin (sekä laatii urheilijoiden kanssa valmennustukisopimukset). Valmentaa urheilijoita sekä laatii valmennusohjelmia. Vastaa yleisurheilukoulutoiminnasta yhdessä toiminnanjohtajan ja urheilukoulun rehtorin kanssa. Toimikuntien vastaavien tehtävät: Urheilukoulun rehtorin tehtävät: vastaa urheilukoulutoiminnan kehittämisestä yhdessä toiminnanjohtajan, valmennuspäällikön ja toimikunnan jäsenten kanssa. Kilpailu- ja toimitsijavastaavan tehtävät: vastaa kilpailu- ja huoltotoimikunnan toiminnasta sekä kilpailujen organisoinnista ja kisojen toimitsijarekrytoinnista yhdessä toimikunnan jäsenten kanssa. Huoltovastaavan tehtävät: vastaa ja koordinoi seuran kilpailujen ja tapahtumien yhteydessä olevien tukitoimintojen (huollon, kioskin) toiminnasta Viestintävastaava: kehittää seuran tiedottamistapoja, valmistelee yhdessä toimikunnan jäsenten kanssa Salama Sanomat, huolehtii asianmukaisesta ja ajantasaisesta tiedottamisesta. Kuntoliikuntavastaava: kehittää ja koordinoi seuran aikuisliikuntaa. 3.5 Seuran jäsenet ja jäsenrekisteri Seuran jäseneksi liitytään toimittamalla yhteystiedot seuran toimistoon. Erillisen jäsenmaksun keräämisestä ja suuruudesta päättää vuosittain vuosikokous. Jäsenmaksun perusteella pidetään yllä seuran jäsenrekisteriä. Seuran jäsenmaksu kerätään myös kaikilta urheilukoululaisilta ja valmennusryhmäläisiltä toimintamaksun lisäksi.ajan tasalla olevat jäsenmaksut löytyvät wwwsivuilta. Tarkemmat jäsenyysehdot ja eroamisohjeet sekä erottamisperusteet on kerrottu seuran säännöissä. 12
4 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU JA SEURANTA Seuran toiminnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa hallitus, toiminnanjohtaja ja valmennuspäällikkö. 4.1 Toimintasuunnitelma ja talousarvio Vantaan Salamat ry:n toimintakausi on 1.10.-30.9. Toimintasuunnitelman laatii toiminnanjohtaja eri toimintaryhmien vastuuhenkilöiden esityksen pohjalta. Toimintasuunnitelma sisältää suunnitelman toimintaryhmittäin. Näitä ovat: lasten ja nuorten liikunta- ja valmennustoiminta, kilpailu- ja huoltotoiminta, aikuisten kuntoliikuntatoiminta, viestintä ja yritysyhteistyö sekä taloustoiminta (tulevan kauden talousarvio). 4.2 Toimintakertomus ja tilinpäätös Toimintakertomus sisältää yhteenvedon menneen toimintavuoden tapahtumista ja se sisältää samat osiot toimintaryhmittäin kuin toimintasuunnitelma. Lisäksi toimintakertomuksessa kerrotaan seuran organisaatio sekä sen edustajat muissa järjestöissä. Toimintakertomus sisältää myös tiivistelmän taloudellisista seikoista. Kirjanpidon pohjalta laadittu tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen sekä liitetiedostot. Tilinpäätöksen laatiminen suoritetaan ulkopuolisen tilitoimiston toimesta. Tilintarkastajana toimii KHT-tilintarkastustoimisto ja toiminnantarkastaja. 4.3 Taloudenhoito Taloudenhoidosta vastaa hallitus yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta huolehtivat ammattimaiset tahot; kirjanpito- ja tilintarkastustoimisto. Seuran tilikausi on 1.10.-30.9. Talouden perustan luovat urheilukoulu- ja valmennusmaksut, jäsenmaksut, juoksu- ja maratonkoulut sekä tapahtumajärjestelyt, merkittävimpänä Vantaan Maraton. Myös kaupungilta saatava tuki luo merkittävän lisän talouteen. Lisärahoitusta yritetään hankkia yhteistyökumppaneiden avulla. 4.4 Palkat, palkkiot ja kulukorvaukset Toiminnanjohtajan ja valmennuspäällikön lisäksi palkkaan ovat oikeutettuja ohjaajat sekä valmentajat. Palkan lisäksi toteutuneet kulut korvataan kulukorvauksina, samoin kuin kmkorvaukset. Ajan tasalla oleva km-korvaussumma löytyy www-sivuilta. 4.5 Varainhankinta Seuran suurin vuosittainen tulonlähde on yleisurheilukoulu- ja valmennustoiminta. Myös suurimmat kilpailutapahtumat, etupäässä Vantaan Maraton, toimivat seuran varainhankintakeinona. Varainhankintaa suoritetaan myös hankkimalla yhteistyökumppaneita, myymällä mainostilaa Salama Sanomissa, esitteissä ja www-sivuilla, järjestämällä juoksu- ja maratonkoulutoimintaa. Myös kioskitoiminta omissa kisoissa ja tapahtumissa on seuralle varainhankintakeino. Lisäksi seura voi harkinnan mukaan järjestää muunlaista varainhankintaan liittyvää toimintaa. 13
Varainhankinnassa ja taloudenhoidossa pidetään huolta siitä, että toiminta tapahtuu vastuullisesti ja lakien ja säädösten mukaisesti. 14
5 SEURAN URHEILU- JA LIIKUNTATOIMINTA 5.1 Urheilijan polku Vantaan Salamissa Urheilijan polku Vantaan Salamissa alkaa 4-vuotiaiden toiminnasta ja ulottuu aina aikuisurheiluun asti. Harrastuksen aloittaminen onnistuu talvisin lähikoulujen saleissa järjestettävissä 4-vuotiaiden liikuntaleikkikoulussa ja kesäisin urheilukentällä järjestettävässä 4-vuotiaiden urheilukoulussa. 8- vuotiaille ja sitä vanhemmille on mahdollisuus harrastaa yleisurheilua joko valmennusryhmissä tai urheilukoulussa. Valmennusryhmätoiminta on tarkoitettu erityisesti kilpailemisesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille ja urheilukoulutoiminta vastaavasti tarjoaa mahdollisuuden helppoon harrastamiseen. Ensimmäistä 8-9- vuotiaille tarkoitettua valmennusryhmää nimitetään minivalmennusryhmäksi, 10-11-vuotiaiden valmennusryhmää juniorivalmennusryhmäksi ja yli 12- vuotiaiden valmennusryhmiä nuorisovalmennusryhmiksi. Seurassa pyrimme hyödyntämään urheilijalähtöistä valmennusta ja ohjaamaan urheilijoita tekemään oikeita valintoja ratkaisevissa vaiheissa urheilu-uraa. Tämän vuoksi koulunkäynnin ja urheilun yhdistäminen on yksi tärkeimmistä osista urheilijan polussamme. Erityisesti tavoitteellisesti urheiluun suhtautuvien valmennusryhmäläisten kanssa teemme yhteistä urasuunnittelua oikeiden koulu- ja opiskeluvalintojen tekemiseksi. Yritämme etsiä urheilijoiden kannalta parhaan vaihtoehdon valmentajan ja harjoitusryhmän kannalta. Tarvittaessa pyrimme muodostamaan valmennusryhmiä yhdessä muiden pääkaupungin seudun seurojen kanssa sekä yritämme hyödyntää jo olemassa olevia urheilun verkostoja mahdollisimman hyvin. Seuran rooli muuttuu urheilijan kasvaessa siten, että uran alkuvaiheessa seura tarjoaa lähes kaiken harrastamista varten ja aikuisurheiluvaiheessa seuran rooli muuttuu enemmän yhteisöllisen ja rahallisen tuen muotoon. Kokoajan rinnalla kulkee myös koulujen ja oppilaitosten tarjoama toiminta ja tuki. 15
5.1.1 Yleisurheilukoulut Yleisurheilukoulut on tarkoitettu yli 4-vuotiaille tytöille ja pojille ja ne toimivat ympärivuotisesti. Kesällä, toukokuusta syyskuuhun, urheilukoulut toimivat Myyrmäen yleisurheilukentällä sekä Kivistössä Kanniston koulun kentällä ja talvella, lokakuusta huhtikuuhun, Myyrmäen, Kanniston ja Kartanonkosken alueen kouluilla. Yhden toimintavuoden aikana urheilukoululaisia on toiminnassa mukana n. 400 kpl. Urheilukoulumaksusta päättää vuosittain hallitus. Urheilukoululaiset on jaettu ikäryhmittäin viiteen eri ryhmään; 4-5-vuotiaat, 6-7-vuotiaat, 8-9- vuotiaat, 10-11-vuotiaat ja 12-vuotiaat ja vanhemmat. Liikuntaleikkikoulu 4-5-vuotiaille. Nuorimmat Salamalaiset pääsevät kokemaan liikunnan riemua koulutettujen liikuntaleikkikouluohjaajien avulla kerran viikossa liikuntaleikkikoulussa. 4-5- vuotiaille tarkoitetut ryhmät kokoontuvat kerran viikossa ja kerran kuukaudessa vanhemmat ovat mukana perhetunneilla. Lapset saavat jokaiselta tunnilta hauskan liikunnallisen kotitehtävän, joten iloinen liikunta jatkuu myös kotona yhdessä perheen kanssa. Vanhemmat saavat oman tietopaketin lasten liikunnasta. Starttiurheilukoulu 6-7-vuotiaille. Starttiurheilukoulussa liikkuminen tapahtuu koulutettujen ohjaajien opissa. Ryhmässä harjoitellaan perusliikuntataitoja, yhdessäoloa sekä jokaisella kerralla tutustutaan yhteen yleisurheilulajiin. Jokaiselta tunnilta lapset saavat mukaansa liikunnallisen kotitehtävän kotona harjoiteltavaksi. Harjoitukset järjestetään kerran viikossa. Yleisurheilukoulut 8-17-vuotiaille. Yleisurheilukoulussa opetellaan harjoitteiden, leikkien ja pelien kautta jokaisella kerralla yhtä yleisurheilulajia ja lisäksi eri ominaisuuksia (nopeutta, kimmoisuutta, kestävyyttä). Harjoituksia on vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikkia yli 8-vuotiaita yleisurheilukoululaisia kannustetaan myös kilpailemaan. Soveltava urheilukoulu. Ryhmässä harjoitellaan yleisurheilulajeja sovelletusti ryhmän jäsenten taitotaso huomioiden. Soveltava yleisurheilukoulu on tarkoitettu henkilökohtaisempaa ohjausta tarvitseville yli 8-vuotiaille lapsille. Ryhmä on tarkoitettu tytöille ja pojille, joilla on esim. oppimisvaikeuksia, näkö-, kehitys- tai liikuntavamma. Harjoitukset ovat kerran viikossa. 5.1.2 Valmennusryhmät Vantaan Salamien ympärivuotinen valmennusryhmätoiminta on suunniteltu tukemaan lapsen ja nuoren urheilijaksi kasvamista 8-vuotiaasta aina huippu-urheilijaksi asti. Kaikille valmennusryhmätoiminnasta kiinnostuneille pyritään tarjoamaan paikka oman ikäisten valmennusryhmässä osaavien valmentajien ohjauksessa. Valmennusryhmätoiminnassa korostuvat laadukas, urheilijan kasvuvaiheen huomioiva harjoittelu sekä tiivis ryhmähenki, joka syntyy kun ryhmä pysyy samana vuodesta toiseen. Valmennusryhmäläisille järjestetään vuosittain yhteisiä tapahtumia, jotka tuovat mielekkyyttä ryhmäharjoitteluun sekä nostavat seurahenkeä. Ryhmiin pääsemiseksi tärkeintä on innostus harjoittelua ja kilpailemista kohtaan. Valmennusryhmiin voi tulla mukaan myös ilman aiempaa yleisurheilutaustaa. Valmennusryhmien harjoituksia järjestetään kesäkaudella Myyrmäen yleisurheilukentällä ja sen ympäristössä. Talvikaudella harjoituksia pidetään Myyrmäki-hallissa, kuntosaleilla sekä muissa talviharjoittelupaikoissa, mm. Liikuntamyllyssä. Valmennusryhmäläisille järjestetään yhteisiä tapahtumia (leiri- ja testipäivät) siten, että testipäiviä järjestetään 2-3 kertaa vuodessa ja leiripäiviä liikuntamyllyssä mahdollisuuksien mukaan. Testipäivinä testataan nopeus (50m juoksu tai lentävä 20m, nopeusvoima (kuntopallon heitto tai 5-16
loikka 2 askeleen vauhdilla) ja kestävyys (sukkulajuoksu). Lisäksi valmennusryhmäläisille ja valmennusryhmäläisten vanhemmille järjestetään luentoja esimerkiksi ravitsemuksesta, antidopingista ja elämänhallinnasta. Minivalmennusryhmä 8-9-vuotiaille Minivalmennusryhmä harjoittelee kaksi kertaa viikossa ja harjoitukset kestävät 1,5h urheilukoulun yhden tunnin sijasta. Harjoittelu koostuu yleisurheilun lajitaitojen, yleistaitojen sekä ominaisuuksien harjoittelemisesta lapsen kehitysvaihe huomioiden. Harjoitellakseen ryhmässä ei tarvitse olla erityislahjakkuus, vaan innostunut asenne harjoittelua kohtaan on tärkeintä. Ryhmässä opetellaan myös kilpailuissa käymistä omien valmentajien opastuksella. Minivalmennusryhmästä tulee ryhmäläisten iän kasvaessa juniorivalmennusryhmä. Ohjattuja harjoituksia ryhmällä on 2-3 kertaa viikossa. Juniorivalmennusryhmä 10-11-vuotiaille Juniorivalmennusryhmä harjoittelee valmentajien opastuksella 3-4 kertaa viikossa. Harjoituksissa korostuu monipuolisuus ja harjoituksissa näkyy tekemisen meininki. Harjoittelu on suunniteltu pitkällä tähtäimellä huomioiden kyseisen kasvuvaiheen erityispiirteet. Tärkeintä on innostus harjoittelua ja kilpailemista kohtaan. Juniorivalmennusryhmäläisistä tulee ryhmäläisten iän kasvaessa nuorisovalmennusryhmä. Ohjattuja harjoituksia ryhmällä on 3-4 kertaa viikossa. Nuorisovalmennusryhmät 12-vuotiaille ja vanhemmille Nuorisovalmennusryhmissä harjoitusten määrä ja vaativuus nousee asteittain iän mukana. Tarkoituksena on, että ryhmissä harjoitellaan ja kilpaillaan aktiivisesti ja sitoutuneesti. Valmennusryhmät tarjoavat monipuolista ja tehokasta kilpailuihin tähtäävää harjoittelua yksilölliset vahvuudet ja kehityskohteet huomioiden. Nuorisovalmennusryhmän säännöllisissä harjoituksissa opitaan kokonaisvaltaisesti valmentautumaan kohti kilpayleisurheilijan uraa. 14-vuotiaille ja sitä vanhemmille pyritään muodostamaan lajiryhmäkohtaisia harjoitusryhmiä joko oman seuran sisällä tai yhdessä muiden lähialueen seurojen kanssa. Toisen asteen opiskelijoiden kohdalla valmennus toteutetaan joko yhteistyössä oppilaitoksen valmentajien ja seuravalmentajien kanssa tai kokonaan oppilaitoksen valmentajan kautta. Ohjattuja harjoituksia seuran valmennusryhmillä on 4-5 kertaa viikossa. 5.1.3 Lajikoulut Lajikoulut ovat kerran viikossa järjestettäviä lajitekniikoihin keskittyviä harjoituksia. Lajikoulut ovat tarkoitettu kaikille yli 10-vuotiaille urheilukoululaisille ja valmennusryhmäläisille. Kesällä toimivia lajikouluja ovat juoksu-, heitto- ja seiväskoulut. 5.1.4 Monilajikerho Seura järjestää yhdessä kahden muun paikallisen seuran, Salibandyseura Vantaa ja Vantaan Sampo, kanssa monilajikerhoa. Monilajikerhossa n.6-8 vuotiaat tytöt ja pojat saavat tutustua eri lajeihin yhdellä toimintamaksulla. Kerhon aikana tutustutaan kolmeen lajiin, yleisurheiluun, salibandyyn ja painiin. Jokaiseen lajiin tutustutaan 8 kertaa. Monilajikerhoja käynnistyy vuosittain 1-2. 5.1.5 Aikuisurheiluvaihe Aikuisurheiluvaiheen valmennuksesta vastaavat ensisijaisesti urheilijan asuinpaikkakunnan ammattivalmentajat tai pääkaupunkiseudulla seuran valmentajat, mikäli se on valmentajan 17
osaamisen ja ajankäytön kannalta mahdollista. Tärkeintä on löytää ratkaisu, jossa urheilija pääsee parhaaseen mahdolliseen valmennukseen ja harjoittelemaan parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Seura tarjoaa huipulle tähtäävälle urheilijalle rahallista tukea seuran valmennustukijärjestelmän mukaisesti. Ensisijaisesti huipulle tähtäävää urheilijaa pyritään saamaan urheiluakatemioiden piiriin, jotta urheilemisen tukipalvelut saataisiin mahdollistettua paremmin. Mikäli urheilija kuuluu muiden tukijärjestelmien piiriin (esim. Olympiakomitea ja SUL), niin tällöin seuran tarjoama valmennustuki katsotaan tapauskohtaisesti urheilijan tarpeiden mukaan, niin että kokonaisuus on urheilijan kannalta paras mahdollinen. 5.2. Urheilukoulu- ja valmennusryhmämaksut Urheilukoulu- ja valmennusryhmämaksut koostuvat ohjaus- ja olosuhdekustannuksista. Yleisurheilukoulumaksut sisältävät ohjatut harjoitukset 1-3 kertaa viikossa, yleisurheilulisenssin (kilpailulupa) ja lisenssiin sisältyvän vakuutuksen, osallistumisen seuran omiin ja Helsyn (Junnu- ja pm-) kisoihin ja harjoituspaidan. Lisäksi yli 10-vuotiailla urheilukoululaisilla on mahdollisuus osallistua lisämaksusta kesän aikana lajikouluihin. Valmennusryhmämaksut sisältävät ohjatut harjoitukset 2-5 kertaa viikossa, yleisurheilulisenssin, valmennusryhmien yhteisiä tapahtumia (mm. leiri- ja testipäiviä), harjoituspaidan, osallistumismaksut seuran omiin ja SM- ja pm-kisoihin, bussimatkan SM-viesteihin sekä toimistoja valmennuspäällikköpalvelut. Lisäksi yli 10-vuotiailla valmennusryhmäläisillä on mahdollisuus osallistua kesän aikana lajikouluihin. Ajan tasalla olevat urheilukoulu- ja valmennusmaksut löytyvät www-sivuilta. 5.3 Aikuisurheilumaksu Seuran yli 17-vuotiaat urheilijat, jotka eivät ole mukana seuran urheilukoulu tai valmennusryhmätoiminnassa, mutta edustavat seuraa kilpailuissa maksavat vuosittain aikuisurheilumaksua. Aikuisurheilumaksu sisältää seuran jäsenmaksun, yleisurheilulisenssin (kilpailulupa), aikuisten monilajikerhomaksun, osallistumismaksut SM- (ei koske Aikuisurheiluliiton kisoja), pm- ja seuran omiin kisoihin, bussimatkan SM-viesteihin, mahdollisuuden harjoitella Salamien vuoroilla Myyrmäki-hallissa ja Myyrmäen urheilukentällä sekä toimisto- ja valmennuspäällikköpalvelut. Ajan tasalla olevat aikuisurheilumaksut löytyvät www-sivuilta. 18
5.4 Urheilijan tukipalvelut Seura pyrkii jatkuvasti kehittämään tukipalveluverkoston rakentamista. Tällä hetkellä suurin yhteistyökumppani on Orto-Lääkärit. 5.4.1 Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut hoituvat parhaiten ottamalla yhteyttä Orto-Lääkäreihin ja heidän nimeämään yhteyshenkilöön. Yhteyshenkilö osaa ohjata urheilijan oikeanlaiseen hoitoon vamman sattuessa. Ajan tasalla olevat yhteystiedot löytyvät seuran www-sivuilta. 5.4.2 Urasuunnittelu Urasuunnittelu toteutetaan yhteistyössä urheilijan, vanhempien ja valmennuspäällikön kanssa. Urasuunnittelun tarkoituksena on käydä läpi esimerkiksi kouluvaihtoehdot, joiden avulla paras mahdollinen harjoittelu on mahdollista. Valmennuspäällikkö käy vanhempien kanssa keskustelua yhteisissä vanhempainilloissa sekä myös henkilökohtaisissa keskusteluissa valmennusryhmien urheilijoiden kanssa. Länsi-Vantaan alueen yläkouluista parhaat mahdollisuudet urheilun ja koulun käynnin yhdistämiseen tarjoavat Kilterin koulu ja Hämeenkylän koulu. Molemmissa kouluissa on mahdollista valita yleisvalmennusta, joka toteutetaan yhteistyössä muiden urheiluseurojen kanssa. Toisen asteen oppilaitoksista ensisijainen valinta huipulle tähtäävälle urheilijalle on Mäkelänrinteen urheilulukio. Hyviä vaihtoehtoja Länsi-Vantaalla ovat myös Vaskivuoren lukio ja Martinlaakson lukio, joissa on mahdollista myös valita aamuvalmennus yhdeksi oppiaineeksi. Näissä lukioissa aamuvalmennuksen järjestää seura. Mikäli opiskelupaikassa aamuvalmennuksesta vastaa jokin toinen taho, niin tällöin oman valmentajan tulee kyetä tekemään yhteistyötä oppilaitosvalmentajan kanssa. Korkeakoulujen valinnassa tulee huomioida paitsi opiskelumahdollisuudet paikkakunnittain, myös osaavan valmennuksen sijoittuminen valtakunnallisessa valmennusverkostossa. Parhaita opiskelupaikkoja ovat ns. akatemiapaikkakunnat Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Vaasa. Eri lajeja painotetaan myös eri tavoilla jokaisella paikkakunnalla. Esimerkiksi Helsingin seudun painopistelajit ovat kestävyys-, pika- ja aitajuoksut sekä pituus ja kolmiloikka. Mikäli urheilija päättää lähteä toiselle paikkakunnalle, niin valmentajan vaihto voi olla ajankohtaista. Tällöin valmennuspäällikkö auttaa urheilijaa uuden valmentajan etsinnässä toisella paikkakunnalla. Seuraa urheilijan ei tarvitse vaihtaa, sillä Vantaan Salamat haluaa tukea omia urheilijoitaan, vaikka he asuisivatkin eri paikkakunnalla. 5.4.3 Valmennustukijärjestelmä Seura maksaa valmennustukea menestyville ja potentiaalisille urheilijoille. Valmennustuen saajista ja määristä päättää vuosittain hallitus valmennuspäällikön esityksestä. Valmennustuki on kulukorvauspohjainen eli urheilija jolle tukea on myönnetty, saa nostaa sitä toteutuneita kuluja vastaan. Urheilijat joille tukea myönnetään, tekevät valmennustukisopimuksen. Valmennustuki on tarkoitettu kattamaan valmentautumiseen liittyviä kustannuksia. Tukea voi saada aikaisintaan sinä vuonna kun täyttää 14 vuotta ja vähimmäisvaatimuksena on A-luokan tulos. Tarkemmat valmennustuen saamisen ehdot löytyvät valmennustukiehdoista, joita voi pyytää valmennuspäälliköltä. Valmennustukitaulukko tukisummineen löytyy seuran www-sivujen materiaalipankista. 19
5.5 Valmentajat ja ohjaajat Valmennusryhmien ja yleisurheilukoulujen vetämisestä vastaavat valmentajat ja ohjaajat, jotka yhdessä valmennuspäällikön ja oman ryhmänsä muiden valmentajien ja ohjaajien kanssa suunnittelevat harjoitusten ja kauden sisällön. Yleisurheilukoulujen ohjaajat koulutetaan vähintään liikuntaleikkikoulu- tai lasten yleisurheiluohjaajakurssilla, mutta kaikille halukkaille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua lisää seuraavien tasojen koulutuksilla. Seura maksaa toimintaan sitoutuvien valmentajien kouluttautumisen. Sekä ohjaajien ja valmentajien osaamista ylläpidetään myös sisäisellä koulutuksella. 5.5.1 Koulutusvaatimukset ja korvausperusteet Ohjaajien korvaus perustuu koulutustasoon ja kokemukseen. Alla olevassa taulukossa on nähtävissä eri ryhmien ohjaamiseen vaadittavat koulutustasot sekä sen mukainen ohjeellinen palkkaustaso. Palkka sovitaan jokaisen valmentajan ja ohjaajan kohdalla henkilökohtaisesti. 5.5.2 Sisäinen ja ulkoinen kouluttaminen Sisäistä valmentajakoulutusta pyritään järjestämään säännöllisesti harjoituskauden aikana. Valmentajakoulutuksen teemat valitaan valmentajien toiveiden mukaisesti ja toteutustapa pyritään pitämään mahdollisimman käytännönläheisenä. Ulkoinen kouluttautuminen toteutuu tärkeimpien yhteistyötahojen kuten SUL:n ja ESLU:n kautta. Ulkoisia koulutusmahdollisuuksia mainostetaan sähköpostitse ja jokainen valmentaja voi osallistua koulutuksiin oman halukkuutensa mukaan. 20
5.5.3 Urasuunnittelu Valmentajan uraa rakentaville valmentajille tarjotaan mahdollisuus valmennuspäällikön kanssa tehtävään urasuunnitteluun, jossa yhdessä suunnitellaan kouluttautumispolkua sekä mietitään miten käytännön valmennustyö tukee parhaiten valmennuksellisen osaamisen kehittymistä. Urasuunnittelussa on tarkoitus löytää jokaiselle valmentajalle paras kouluttautumispolku omien tavoitteiden mukaisesti. 5.6 Aikuis- ja veteraaniurheilu Aikuisten monilajikerho kokoontuu kerran viikossa, talvisin koulujen saleissa ja kesällä yleisurheilukentällä. Aikuisten yleisurheilukoulu järjestetään kesäkaudella 8 kerran pakettina. Aikuisten yleisurheilukoulussa tutustutaan eri lajeihin ja koulu on tarkoitettu kaikille lajista harrastusmielessä kiinnostuneille aikuisille. Juoksu- ja maratonkouluja järjestetään vuosittain. Juoksukoulu-klubi on tarkoitettu juoksemisesta kiinnostuneille aikuisharrastajille ja se kokoontuu säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin. Kilpakuntoilijat on vaihtelevan ikäinen harrasteliikunnan aikuisporukka, jonka jäsenet ovat kiinnostuneita kuntoilun lisäksi osallistumaan yleisurheilukilpailuihin. Veteraaniurheilu on tarkoitettu kaikille yli 30-vuotiaille kilpailijoille. Vantaan Salamat kuuluu Suomen Aikuisurheiluliittoon, jonka järjestämiin kisoihin voivat seuran kaikki yli 30-vuotiaat jäsenet osallistua. Sporttiklubi Vipeltäjät sekä Run Sport Original ovat veteraani-ikäisten jäsenten pitkään toimineita klubeja, jotka toimivat omina erillisinä yksiköinään seuran toiminnan alla. 21
6 VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA YRITYSYHTEISTYÖ 6.1 Viestintä ja markkinointi Vantaan Salamat pyrkii olemaan toiminnassaan ja tiedottamisessaan avoin, helposti lähestyttävä seura. Kerromme rehellisesti toiminnastamme ja tavoitteena on luoda myönteinen ja todenmukainen kuva seurasta. Välineinä viestinnässä ja tiedottamisessa toimivat www-sivut, Facebook-sivut, sähköposti, tiedotteet, tekstiviestit sekä kokoukset. 6.1.1 Sisäinen viestintä Sisäisen viestinnän tavoitteena on olla avointa ja selkeää, niin että kaikki jäsenet seurassa tietävät mitä omassa seurassa tapahtuu. Toiminnanjohtaja lähettää ajankohtaisista asioista sisäisen tiedotteen, SalamaTiedote, kerran kuussa sähköpostilla kaikille urheilukoululaisten ja valmennusryhmissä urheilevien vanhemmille, hallituksen jäsenille, valmentajille, ohjaajille sekä muille seuratoimijoille jotka ovat ilmoittaneet haluavansa tiedotteen. SalamaTiedotteen lisäksi eri ryhmille lähetetään myös erillisiä tiedotteita tarpeen mukaan. Tärkeät tiedotettavat asiat lähetetään myös tekstiviestillä sellaisille henkilöille joilla ei ole sähköpostia käytössään. Sisäiseen viestintään käytetään myös seuran www-sivuja sekä Facebook-sivuja (seuran yleiset sivut sekä aikuisliikkujien ryhmäsivut), jonne päivitetään ajankohtaisia asioita. Hallituksen välinen viestintä tapahtuu sähköpostilla, tiedotteilla, tekstiviesteillä sekä kokouksissa. Viestinnän tavoitteena on, että kaikki jäsenet saavat tarpeeksi tietoa seuran toiminnasta. 6.1.2 Ulkoinen viestintä ja markkinointi Ulkoisen viestinnän tavoitteena on tiedottaa toiminnasta myös seuran ulkopuolisille ihmisille. Viestinnän tavoitteena on tehdä seuraa ja sen toimintaa tunnetuksi, saada mukaan lisää urheilijoita, ohjaajia ja valmentajia sekä muita toimijoita. Viestinnällä yritetään tavoittaa nykyisten jäsenten lisäksi uusia lapsia ja heidän vanhempiaan, toiminta-alueen asukkaita, alueen kouluja ja muita toimijoita. Pääasiallinen ulkoisen tiedottamisen ja markkinoinnin väline ovat seuran www-sivut, jotka pidetään aina ajan tasalla. Seura pyrkii näkymään myös paikallislehdessä Vantaan Sanomissa, jonka lukijakuntana ovat seuran toiminta-alueen asukkaat. Seura on Vantaan Sanomien internet-sivujen paikallissivuston kumppani, joka tarkoittaa näkyvyyttä lehden www-sivuilla. Lisäksi toimittajia lähestytään aktiivisesti juttuja tarjoten. Seuran oma lehti, Salama Sanomat, joka ilmestyy keväisin, toimii myös tiedotuskanavana. Lehti jaetaan ilmaisjakeluna kaikkiin Länsi-Vantaan kotitalouksiin, sekä osaan Espoota ja Helsinkiä. Vuosittain painetaan seuran toiminnasta kertova esite, jota jaetaan urheilukoululaisille ja heidän vanhemmilleen. Esitettä jaetaan myös vuosittain Harrastemessuilla, jonne seura osallistuu keväisin. Messuilla alueen urheiluseurat ja muut yhteisöt esittelevät toimintaansa. Esitettä toimitetaan myös alueiden kouluille ja päiväkodeille. Keväällä ja syksyllä urheilukoulujen alkaessa toimintaa mainostetaan ilmoituksilla koulujen ja kauppojen ilmoitustauluilla ja muissa sopivissa paikoissa. Ilmoitukset paikallislehdessä tai koulujen julkaisuissa ovat myös mahdollisia. 22
6.2 Yritysyhteistyö Seura hakee samalla alueella toimivista yrityksistä yhteistyökumppaneita niin, että sekä yritys että seura hyötyvät. Yhteistyösopimuksessa sovitaan näkyvyydestä ja muista toimista yrityksen kanssa. Eniten yritysyhteistyötä tehdään Salama Sanomien ilmoitustilamyynnillä. Yritysyhteistyöstä sopivat hallitus ja toiminnanjohtaja. 23
7 TAPAHTUMAT JA KILPAILUTOIMINTA Vantaan Salamat on järjestää vuosittain omia kilpailuja, mutta on aktiivisesti mukana järjestämässä oman piirinsä alueella kilpailuja myös muiden seurojen kanssa. Omien kilpailujen järjestämisellä halutaan tarjota omille urheilijoille mahdollisuus kilpailukokemuksen kartuttamiseen tutuissa olosuhteissa. Kilpailuja järjestämällä lisätään myös seuran näkyvyyttä omalla alueella sekä urheilijoiden keskuudessa. Isoimmat tapahtumat toimivat myös varainhankintamenetelmänä; Vantaan Maraton hyvänä esimerkkinä. 7.1 Seuran järjestämät kilpailut Seuran järjestämiä vuosittaisia tapahtumia ovat omat mestaruuskisat, Nuorisokansalliset Sinettikisat ja Syysmaastot. Yleisurheilukoululaisille järjestettäviä matalan kynnyksen kisoja ovat Salama Cupkisat ja Silja Line seuracup-kisat. Kenttäurheilijat-58:n kanssa järjestetään vuosittain seuraottelu. Suurimpana tapahtumana järjestelyiltään on Tikkurilassa juostava Vantaan Maraton, jota järjestetään yhdessä Vantaan seurayhtymän (VSY) kanssa. VSY:n muodostavat Vantaan Salamat, Kenttäurheilijat-58 ja Korson Kunto. Omien kilpailujen sekä Vantaan Maratonin lisäksi seura on mukana muiden seurojen kanssa yhdessä järjestelyissä piirimestaruuskisoissa, koululaisten maastokisoissa ja viestikisoissa sekä Vattenfall-seuracupissa. 7.2 Kilpailujen organisointi ja järjestäminen Kilpailuja varten seurassa on nimetty kilpailutoiminnasta vastaava henkilö, jonka tehtäviin kuuluu kilpailujen organisointi ja tapahtuman toimitsijoiden rekrytointi. Yksittäisiin kisoihin nimetään erikseen kilpailun johtaja sekä vastuuhenkilö. Seuran mestaruuskisojen, Silja-Line seuracup- ja Salama Cup-kisojen organisoinnista vastaavat lisäksi valmennuspäällikkö sekä toiminnanjohtaja. Yhteistyössä muiden seurojen kanssa järjestetyissä kisoissa on omat organisaationsa, joihin seuran jäsenistö osallistuu. Yhteistyö seurojen kesken on oleellinen osa tapahtumien onnistumisen suhteen, Vantaan Maraton hyvänä esimerkkinä. 7.3 Turvallisuussuunnitelma Seuran toimintaa koskeva turvallisuus- ja pelastussuunnitelma koskee kaikkea seuran toimintaa. Yleissuunnitelmaa noudatetaan kaikessa seuran toiminnassa, mutta kussakin toimintakokonaisuudessa, yleisurheilukoulu, kilpailut ym. noudatetaan myös tarpeen mukaan omaa siihen tilanteeseen sopivaa turvallisuusohjetta. Eri osa-alueille täytyy laatia kunkin tilan vaatimukset huomioiva suunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa huomioidaan mahdolliset ongelmatilanteet ja pelastussuunnitelma, joten nämä voivat vaihdella toimintapaikasta riippuen. Erilliset turvallisuussuunnitelmat laaditaan myös isoihin tapahtumiin tapahtuman luonne huomioon ottaen. Esimerkiksi Vantaan Maratonilla on oma turvallisuussuunnitelmansa, samoin kuin muissa isommissa tapahtumissa joissa seura on järjestelyissä mukana. 24
8 KANNUSTUS JA PALKITSEMISKÄYTÄNTÖ Seura haluaa muistaa eri kannustein aktiivisia urheilijoita, mutta myös muita toimijoita. 8.1 Urheilijoiden palkitseminen Seura palkitsee kauden päätöstilaisuudessa ansioituneita urheilijoita eri ikäryhmistä, alkaen 8- vuotiaista. Palkitsemiskriteereinä ovat harjoitus- ja kilpailuaktiivisuus, innostus ja esimerkillinen toiminta. Lisäksi ikäryhmittäin palkitaan kilpailumenestyksestään parhaat urheilijat. Vuosittain jaetaan Rehtorin malja kiertopalkinto, joka jaetaan ikäkausiurheilijalle, joka on menestynyt kilpailuissa, mutta ennen kaikkea osoittanut toiminnallaan aktiivisuutta ja esimerkillisyyttä. Kyseistä palkintoa ei voi myöntää samalle henkilölle kahta kertaa. 8.2 Muiden toimijoiden palkitseminen Ohjaajien ja valmentajien keskuudesta valitaan vuosittain Vuoden Juniorivalmentaja sekä Vuoden valmentaja -kiertopokaalin saajat. Vuosittain jaetaan myös kaikkien vapaaehtoistoimijoiden keskuudessa Uurastajan-malja, joka on kiertopalkinto ja se voidaan myöntää vain kerran samalle henkilölle. Edellisten lisäksi voidaan jakaa Pro Nuori Suomi diplomeita ansioituneille henkilöille. Palkitsemiset suoritetaan kauden päätöstilaisuudessa. Seuran pitkäaikaistoimijoille haetaan Suomen Urheiluliiton myöntämiä ansiomerkkejä, etenkin seuran juhlavuosina. Seura pyrkii myös muutoin muistamaan aktiivisia toimijoitaan, esim. merkkija juhlapäivinä, samoin kuin muitakin sidosryhmiä ja niiden merkkihenkilöitä. 25
9 SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Seuran toimintaa arvioidaan erilaisten mittareiden avulla. Mittareita ovat toiminnalliset mittarit, laadulliset mittarit sekä taloudelliset mittarit. Toimintasuunnitelmassa asetetaan mittareille tavoitearvoja ja niiden toteutumista seurataan vuoden mittaan. Toiminnallisia mittareita ovat: - seuran jäsenmäärä (lapset - aikuiset) - yleisurheilulisenssien määrä (lapset - aikuiset) - yleisurheilukouluissa ja valmennusryhmissä urheilevien määrä - seuran järjestämät tapahtumat (tapahtumien määrä-osallistujien määrä) - kilpailumenestys (seuraluokittelupisteet, SM-osallistumiset ja mitalit, Vattenfallpisteet) - koulutettujen ohjaajien ja valmentajien määrä - koulutettujen toimitsijoiden määrä - vuosittain toteutettava jäsenkysely Laadullisia mittareita ovat: - tyytyväisyyskyselyt urheilukoululaisille ja valmennusryhmäläisille - tyytyväisyyskyselyt vanhemmille - tyytyväisyyskyselyt seuratoimijoille Taloudellisia mittareita ovat: - kannattavuus ja taloudellisuus - maksuvalmius - vakavaraisuus Seuran toiminta on yleishyödyllistä toimintaa eli tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa vaan kattaa kulut toiminnan tuloilla ja varainhankinnalla. Maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta mitataan tunnusluvuin tilinpäätöksestä. Taloudenhoito on vastuullista ja tavoitteena on pitää talous terveellä pohjalla niin, että toiminnan pitkäjänteisyys on mahdollista ja tulevaisuus turvattu. Seuran toiminnan arviointi tapahtuu myös vuosittain toimintakertomuksen muodossa, jossa arvioidaan menneen kauden tapahtumia ja saavutettuja tavoitteita. Tavoitteet asetetaan toimintasuunnitelmassa. Toimintakäsikirja tarkastetaan aina vuosikokouksen jälkeen ja katsotaan että se vastaa hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa. 26