Verkko-opetuksen opetuksen laatu VirtuaaliAMK:ssa VirtuaaliAMK-seminaari Verkko-oppimisen oppimisen visiot ja käytk ytäntö 9.11.2005 Leena Vainio leena.vainio@hamk.fi Irja Leppisaari irja.leppisaari@cop.fi 1
VERKKO-OPETUS & PEDAGOGINEN LAATU & VIRTUAALIAMK - Verkko-opetuksella tarkoitamme opetusta, jossa hyödynnetään verkkopohjaisia vuorovaikutusvälineitä ja avoimia oppimisympäristöjä. Opiskelu voi olla ohjattua verkko-opiskelua tai itsenäistä opiskelua - Verkkopedagogiikka ja tutkimus -projektin eräs keskeinen tehtävä on tuotantorengastyöskentelyn konsultointi verkkopedagogisesta näkökulmasta ja laajemminkin pedagogisen laadun kehittämistyöhön osallistuminen 2
MIKSI VERKKO-OPETUKSEN LAATUA? Verkko-opetus on yksi vakiintuva opetuksen muoto opetuksen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja taustalla olevia pedagogisia näkemyksiä ja malleja on pohdittava Verkko-opetus ei ole välttämättä halvempi vaihtoehto, odotetaan entistä parempaa opetuksen ja oppimisin tulosta ja laatua EU:n yhteiset laatujärjestelmät koskevat myös verkko-opetusta 3
KENEN NÄKÖKULMASTA LAATU MÄÄRITELLÄÄN? ammattikorkeakoulujen sisäisinä asiakkaina opiskelijat ja opettajat työmarkkinat, yhteiskunta verkko-opetuksen laatua tarkasteltava ensisijaisesti sen mukaan millaisia mahdollisuuksia tarjoaa opiskelijoille oppimiseen opettajille opetukseen miten vastaa yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeisiin 4
AMK-VERKKOPEDAGOGIIKKA Kokonaisvaltainen verkko-opetuksen tutkimus ja kehittäminen L etodologia Etiikka Ammatillinen asiantuntijuus Opettajuus Työelämä A Tietoyhteiskunta toimintaympäristönä VERKKO- A Sisällöntuotanto - Opetus/Ohjaus/Mentorointi - Johtaminen PEDAGOGIIKKAT Suunnittelu Toteutus Arviointi U 5
LAADUN LÄHIKONTEKSTIT VirtuaaliAMKissa SISÄL- LÖNTUO- TANTO VERKKO- OPETUS Verkko-opetuksen johtaminen VERKKO- OHJAUS VERKKO- MENTO- ROINTI O p e t u s ARVIOINTI verkko-oppimisympäristöt 6
LAADUN ERI NÄKÖKULMAT 1. poikkeuksellinen ja erinomainen laatu 2. tasaisuus ja virheetön 3. tarkoituksenmukainen 4. kustannustehokas 5. muutokseen johtavaa, transformatiivinen (Harvey & Knight 1996, ks. myös Reid 2003) 7
VIRTUAALIAMKin LAATUTYÖN LÄHTÖKOHDAT 1. Tarkoituksenmukaisuuden näkökulma - vastaa asiakkaiden tarpeita ja toiveita - laadukas verkko-opetus vastaa opiskelijoiden ja opettajien tarpeita ja odotuksia (vrt. mielekkään oppimisen ja ohjauksen kriteerit, Jonassen 1995, Nevgi & Tirri 2003, Leppisaari & Helenius 2005a) - opiskeltavat sisällöt ja asiat ovat relevantteja opiskelijoiden muiden opintojen tai työhön sijoittumisen kannalta - laatu suhteutetaan tarkoitukseen ja tavoitteisiin ja ongelmana on, kuka määrittää tarkoituksen ja miten tarkoitusta arvioidaan (Harvey & Knight 1996, ks. myös Nevgi, Löfström & Evälä 2005) 8
VIRTUAALIAMKin LAATUTYÖN LÄHTÖKOHDAT 2. Muutokseen johtava - verkko-opetuksella tuetaan opiskelijan valtauttamista ja oman alan asiantuntijuuden kehittymistä - verkko-opetuksen laatu syntyy opettajan ja opiskelijan ja opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen tuloksena - verkko-opetuksen sisältöjen laatu syntyy tuotantoprosessissa vuorovaikutuksessa ja tukiprosesseissa ja arviointiprosesseissa - laatu on kognitiivisen tason muutosta - laatu muutoksena ilmenee esim. kun opiskelijat muokkaavat omalta osaltaan kurssin sisältöjä (ks. Harvey & Knight 1996; Nevgi, Löfström, Evälä 2005, ks. myös Stacey & Rice 2002; Cashion & Palmieri 2002.) 9
MENETELMIÄ PROSESSIN LAADUN PARANTAMISEKSI 1. Sisällöntuotannon tuki 2. Pedagoginen tuki tuotantorenkaille 3. Tutkimustoiminnan käynnistäminen 10
Yhteissuunnittelu sisällöllinen, pedagoginen ja tekninen) TUOTANTORENKAAN ORGANISOINTI Aihioiden tekijät Koordinaattori - tiiminvetäjä Pedagoginen tuki Arvioijat Tekninen tuki Graafinen viimeistelijä Alakoordinaattori kki muihin ja ensimmäisen vaiheen renkaisiin Tutkimus Testaajat Informaatikko P r o j e k t i s u u n n i t e l m a Nykytila Tarve Tavoite Toimenpiteet Aikataulu jne 11
SISÄLLÖNTUOTANNON PEDAGOGINEN TUKI PEDAGOGISEN LAADUN VARMISTAMISEKSI Lähtökohtana oppimisprosessin rakentaminen - ohjeistukset tuottamiseen - yhteistyö - mentorointi - oppimisaihioiden arviointi - opintojaksojen arviointi - oppimisprosessin arviointi 12
OPPIMISAIHIOTUOTANNON ORGANISOINTIA Tuotantotapa: Rengas suunnittelee opetuksen tavoitteiden ja sisältöalueiden perusteella oppimistavoitteita Oppimistavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellaan oppimisprosessi, joka kuvataan oppimisnuolena Oppimisnuoleen liitetään oppimisen ituja, aihioita, jotka ohjaavat prosessia. Jokaisesta oppimisaihiosta laaditaan tuotekuvauslomake. Sen laatii 3 5 hengen tiimi. Tuottajatiimi rakennetaan tapauskohtaisesti tarvittavan asiantuntemuksen mukaan. Tuotteet tallennetaan portaalin materiaalipankkiin Tuotantokustannusten arviointia varten tehdään suuntaa antava hinnasto. 13
PEDAGOGINEN TUKI (1) - Opetushenkilöstölle järjestetään tukea verkko-opetuksen kehittämiseksi (ks. esim. McGhee 2003) - Pedagoginen tuki rakentuu osaajaverkostosta ja aihealueesta kootusta tietotuesta eli parhaista käytänteistä sekä aihealueen teoreettisesta tiedosta. - Asiantuntijuuden jakaminen ja kehittäminen: asiantuntijuus kehittyy parhaiten tietämykseltään eritasoisten asiantuntijoiden muodostamassa ryhmässä yhteisöissä, joissa on sekä noviiseja että kokeneita asiantuntijoita, yhteisön jäsenet pyrkivät yhdessä ratkaisemaan ongelmia ja rakentamaan tietoa sekä kehittämään vastavuoroisesti toistensa ajattelua (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004; Hakkarainen, Palonen, Paavola & Lehtinen 2005) 14
PEDAGOGINEN TUKI (2) Verkkopedagogisella tuella tarkoitetaan tässä projektissa aktiivisen ja monipuolisen verkon käytön tukemista oppimisprosessissa, erilaisten käytäntöjen ja mahdollisuuksien esiinnostamista. Tämä merkitsee VirtuaaliAMK:n sisällöntuotannossa ja yhteistoiminnassa esiin nousevien pedagogisten kysymysten, ilmiöiden, havaintojen yhteistä analysointia, jonka tavoitteena on syventää toimijoiden verkkopedagogista ja oppimisaihioajattelua. 15
VERKKOMENTOROINTI - Mentorointi on yksi kehittämisen ja kehittymisen menetelmä, menetelmä vuoropuheluun ja parhaiden ratkaisujen löytämiseen. - Mentoroinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä vuorovaikutuksellista ohjausta ja tukea, jota osaava ja kokenut työntekijä antaa työuran taitekohdassa, sisällöntuottamisen ja verkko-opettajuuden kehittämisprosessissa oleville työntekijöille. - Mentori on keskustelukumppanina erityisesti oppimisaihioiden pedagogiseen laatuun liittyvien kysymysten ja haasteiden tunnistamisessa ja ratkaisemisessa. Hän antaa osaamisensa ja aikaansa sisällöntuotantoryhmän käyttöön, jakaa pääosin virtuaaliympäristössä tapahtuvassa vuorovaikutusprosessissa asiantuntijatietoa ja kokemusta. Näin yhdessä etsitään oppimista tukevia ratkaisuja (sisällöntuotannon) verkkopedagogisissa kysymyksissä. (Ks. esim. Miller 2004; Lillia 2000; Helenius & Leppisaari 2004; Leppisaari & Vainio 2005) 16
OPPIMISAIHIOIDEN PEDAGOGINEN ARVIOINTI (1) Oppijan prosessien autenttisuus: Onko ongelman asettelu autenttinen? Ovatko oppijan ajatteluprosessit, toiminta ja tehtävät autenttisia (aidon ilmiön/asian/toiminnan mukaisia) oppimistilanteessa? Ovatko menetelmät/työkalut/sisällöt autenttisia? Onko oppimisaihiossa yhteys asiantuntijakulttuuriin ja amk-kontekstiin? (Silander & Vainio 2005) 17
OPPIMISAIHIOIDEN PEDAGOGINEN ARVIOINTI (2) Oppijan toiminnan tavoitteellisuus (intentionaalisuus) ja tietoisuus: Toimiiko oppija tietoisesti ja tavoitteellisesti käyttäessään oppimateriaalia/oppimisaihiota? Tuleeko oppijan oma toiminta ja ajattelu näkyväksi oppimateriaalia käytettäessä? Miten oppijan ajattelu- ja ongelmanratkaisuprosessi tulee näkyväksi ja miten sitä tuetaan? (Silander & Vainio 2005) 18
OPPIMISAIHIOIDEN PEDAGOGINEN ARVIOINTI (3) Tiedonrakentelu: Millaista oppijan omaa tiedonrakentelua oppimateriaalia/oppimisaihion käyttö mahdollistaa? Miten oppimisaihio tukee tiedonrakentelua? (Silander & Vainio 2005) 19
AUTENTTISUUS TUKEMASSA AMMATILLISEKSI ASIANTUNTIJAKSI KASVUA AMK:N VERKKO- OPETUKSEN LAADUN KOETINKIVI - Millaisin uusin menetelmin ja millaisissa uusissa oppimisympäristöissä työelämä voidaan kohdata? - Työelämäasiantuntijayhteydet sekä sisällöntuotannossa että opetuksessa - Oppimistehtävien autenttisuus, todellisen työelämän ongelmien reflektiivinen käsittely - Teorian käytännöllistäminen ja käytännön teoretisoiminen vuoropuheluun - Vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen verkko-opiskelu edistää mielekästä oppimista (ks. esim. Tynjälä, Kekäle & Heikkilä 2005; Leppisaaari & Helenius 2005a; Leppisaari & Helenius 2005b.) 20
Opintojakson tavoitteet Kurssin suorittaminen Oppimisprosess senäinen opiskelu Vuorovaikutu Elämyksellisyy Oppimisaihiot Opiskelijan oppiminen 21
PEDAGOGISTA LAATUTYÖTÄ JATKETAAN VIRTUAALIAMKissa - Verkkopedagogiikka ja tutkimus -projektissa on tuotettu pedagogiset laatukriteerit oppimisaihioille ja jatkotyöskentelyssä pedagogiset laatukriteerit tuotetaan myös opintojaksojen arviointiin sekä mentorointitoiminnalle. AVERKOn mielekkään verkkoohjauksen laatukriteereiden tutkimus- ja kehitystyötä sekä mentorointitutkimusta hyödynnetään. - VirtuaaliAMK:ssa pyritään edistämään kokonaisvaltaista ajattelua verkko-opetuksen laadun edistämisessä unohtamatta opiskelijan yksilöllisesti kokeman laadun näkökulman keskeistä haastetta (ks. esim. Ehlers 2004; Silius ym. 2005) - Laatukriteerien tuottaminen perustuu yhteiseen keskusteluun, toimintatutkimukselliseen kehittämistyöhön ja olemassaolevien tutkimustulosten soveltamiseen. 22
LÄHTEET (1) - Cashion, J. & Palmieri, P. 2002. The secret is the teacher. Australian Flexible Learning Framework. Australian National Training Authority. NCVER. Saatavilla: http://www.cver.edu.au/research/proj/nr0f03.pdf. - Harvey, L. & Knight, P. T. 1996. Quality standars in elearning: a Matrix of Analysis. International Rewiew of Research in Open and Disatance Learning. - Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tuntee tja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: Wsoy. - Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S. & Lehtinen, E. 2004. Communities of Networked Expertise. Professional and Educational Perspectives. Earli. Oxford: Elsevier. - Helenius, R. & Leppisaari, I. 2004. Online Mentoring to Enrich the Learning Process. In J. Nall & R. Robson (Eds.) Proceedings of E-Learn 2004 conference, Vol. 2. November 1-5, 2004. Washington, USA. 1244-1249. - Jonassen, D. 1995. Supporting Communities of Learners with Technology: a Vision for Integrating Technology with Learning in Schools. Educational Technology 35 (4), 60-63. - Leppisaari, I. & Helenius, R. 2005. Etsimässä mielekästä verkko-ohjausta. Teoksessa I. Luoto & I. Leppisaari (toim.) Kasvamassa verkko-opettajuuteen. Saarijärvi: Gummerus, 164-180. 23
LÄHTEET (2) - Leppisaari, I. & Helenius, R. 2005a. Online mentoring to enhance authentic learning. Poster presented in Earli-conference Nicosia, Cyprus 23-27.8.2005. - Leppisaari, I. & Helenius.R. 2005b. Online mentoring toward a new teachership. In Proceedings of RWL4, 4th International Conference on Researching Work and Learning, December 11-14, 2005, The University of Technology, Sydney, Australia. - Leppisaari, I. & Vainio, L. 2005. Online mentoring to Developing Teachers Online Pedagogy Expertise in Content Producing Teams. Research paper proposal. - Lillia, T. 2000. Mentoroinnin teoriaa. Teoksessa T. Juusela, T. Lillia & J.Rinne (toim.) Mentoroinnin monet kasvot. Jyväskylä: Gummerus. 9-52. - McGhee, P. 2003. The Academic Quality Handbook. Enchancing Higher Education in Universities and Further Education Golleges. London: Kogan Page. - Miller, A. 2002. Mentoring students & young people. A Handbook of effective practice. London and New York: RoutledgeFalmer. - Nevgi, A. & Tirri. K. 2003. Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Oppimista edistävät ja estävät tekijät verkko-oppimisympäristöissä opiskelijoiden kokemukset ja opettajien arviot. Kasvatusalan tutkimuksia 15. Helsinki: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. 24
LÄHTEET (3) - - Nevgi, A.. Löfström, E. & Evälä, A. 2005. Laadukkaasti verkossa. Yliopistolllisen verkko-opetuksen ulottuvuudet. Kasvatustieteen laitoksen julkaisuja. Helsinki : Yliopistopaino. - Reid, I. C. 2003. Qualitys goes online new challenges for Distance Education. In G. Davies and E. Stacey (Ed.) Quality Education @ a Distance. Working conference: proceeding. Massachusetts, Boston: Kluwer Academic Publishers, 249-256. - Silander, P. & Vainio,. L. 2005. Virtuaaliamkin oppimisaihioiden laatukriteerit. www.amk.fi/oppimisaihiot/ - Silius, K., Tervakari, a-m., Kalliomaki, E. & Kaunismaa, K. 2005. Verkkoopetuksen laatu. Teoksessa A.Kasvio, T.Inkinen & H. Liikala (toim.) Tietoyhetiskunta. Myytit ja todellisuus. Tampere: Tampere University Press, 255-276. - Stacey, E. & Rice, M. 2002. Evaluating an online learning environment. Australian Journal of Educational Technology 18 (3), 323-340. - Tynjälä, P., Kekäle, T. & Heikkilä, J. 2004. Työelämälähtöisyys koulutuksessa. Teoksessa E. Okkonen (toim.) Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto toteutuksia ja kokemuksia. Julkaisu 2. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna, 6-15. 25