Khall 21.6.2006 170
2 TYÖRYHMÄ Harjula Irma Rahkonen Pekka Wideroos Raija
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. MITÄ SYRJINTÄ ON? 5 3. YHDENVERTAISUUSLAKI 7 3.1. Lain valvonta 7 3.2. Oikeus hyvitykseen 7 4. TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 8 5. YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 9 5.1. Kehittämistarpeet Teuvan kunnassa 9 5. 2. Sukupuolten tasa-arvo 9 5.3. Etninen alkuperä 10 5.4. Uskonto ja vakaumus 10 5.5. Ikä 10 5.6. Vamma ja vajaakuntoisuus 11 5.7. Seksuaalinen suuntautuminen 11 5.8. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto 12 6. YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 13 7. MENETTELY SYRJINTÄTILANTEESSA 14 8. SEURANTA 15 9. TIEDOTUS 15 10. LAINSÄÄDÄNTÖ 16
4 1. JOHDANTO Suomessa syrjintä on kielletty useissa kansallisissa laeissa ja olemme sitoutuneet moniin yhdenvertaisuutta edistäviin kansainvälisiin sopimuksiin. Silti kymmenet ihmiset kokevat päivittäin syrjintää työssä tai vapaa-aikana. Tilanteeseen haetaan muutosta yhdenvertaisuuslailla, joka tuli voimaa helmikuun alussa 2004. Lain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja toisaalta tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneiden mahdollisuuksia puuttua kohteluunsa. Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy (esim. varallisuus, raskaus, perhesuhteet). Etninen alkuperä viittaa sekä maahanmuuttajiin että Suomen ns. vanhoihin etnisiin vähemmistöihin. Laki koskee siis sekä syntyperäisiä suomalaisia että Suomeen myöhemmin muuttaneita, kaikenikäisiä lapsia, naisia ja miehiä. Yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus on tarjota työyhteisöille keinoja naisten ja miesten, eri kulttuurien edustajien, eri-ikäisten ja ominaisuuksiltaan erilaisten ihmisten välisen tasa-arvon edistämiseen Teuvan kunnassa. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa käsitellään tasa-arvoa inhimillisen tasa-arvon näkökulmasta. Kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma nojautuu perustuslain, tasaarvolain sekä yhdenvertaisuuslain pohjalle Vuonna 2004 voimaan astuneessa yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä kaikilla syrjintäperusteilla ja etnisen alkuperän perusteella erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, ase- ja siviilipalveluksessa sekä elinkeinotoiminnassa. Lain mukaan viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.
5 2. MITÄ SYRJINTÄ ON? Laissa kielletään välitön (suora) syrjintä ja välillinen (epäsuora) syrjintä, häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä jotakuta. Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään, esimerkiksi tunnustavat tiettyä uskontoa tai kuuluvat seksuaalivähemmistöön. Syrjintää voi olla yksittäinen sana tai tilanne tai se voi olla seurausta yhteiskunnan rakenteista. Välitön syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vastaavassa tilanteessa. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi se, jos henkilö ei saa palvelua ravintolassa etnisen alkuperänsä vuoksi. Välillistä syrjintää on se, että henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi ilman, että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä tavoite. Välillistä syrjintää on muun muassa se, jos työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiasiallista loukkaamista kielletyllä syrjintäperusteella siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Laissa kielletään sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, jonka seuraukset ovat loukkaavia. Esimerkiksi loukkaustarkoituksessa esitetyt rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä. Laissa kielletään myös ohje tai käsky syrjiä. Kukaan ei saa määrätä toista toimimaan syrjivästi. Esimerkki syrjivästä käskystä on tilanne, jossa ravintoloitsija kieltää henkilökuntaansa palvelemasta tiettyä etnistä ryhmää. Käsky on syrjintää, vaikka sitä ei ole vielä sovellettukaan. Kaikki eriarvoinen kohtelu ei ole syrjintää. Yhdenvertaisuuslain mukaan sallittua on sellaisten henkilöiden positiivinen erityiskohtelu, joiden katsotaan olevan mm.
6 alkuperänsä, ikänsä, vammaisuutensa tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on oltava yhdenvertaisuus ja sen tulee perustua jo todennetusta syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen tai lievittämiseen. Esimerkiksi tiettyjen työtilaisuuksien varaaminen vain maahanmuuttajille on sallittua positiivista erityiskohtelua silloin, kun sillä pyritään korjaamaan maahanmuuttajien perusteetonta ja merkittävää aliedustusta kyseisellä ammattialalla. Syrjintää ei ole myöskään se, kun toimitaan yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan tai kun työtehtävä edellyttää tiettyjä ominaisuuksia ja taitoja. Esimerkiksi etnistä taidetta esittävän ryhmän jäseneltä voidaan edellyttää ryhmän luonteen mukaista taustaa. Myös ikään perustuva erilainen kohtelu on sallittua silloin, kun se voidaan perustella työllisyyspoliittisella, työmarkkinapoliittisella tai ammatilliseen koulutukseen liittyvällä syyllä tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- ja työkyvyttömyysetuuksien saamiseksi vahvistetuista ikärajoista. Esimerkiksi työvoimatoimistot voivat kohdistaa varoja nuorille nuorisotyöttömyyden karsimiseksi.
7 3. YHDENVERTAISUUSLAKI Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.2.2004. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Yhdenvertaisuuslaissa puututaan erityisen tarkasti syrjintään. Laki kieltää syrjinnän sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa. Yhdenvertaisuuslaki laajentaa viranomaisten velvollisuuksia puuttua syrjintään ja edistää tasavertaista kohtelua. 3.1. Lain valvonta Yhdenvertaisuuslain valvonta työ- ja virkasuhteessa kuuluu työsuojeluviranomaisille, oli syrjintäperuste mikä tahansa laissa mainituista. Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän valvonta työ- ja virkasuhteiden ulkopuolella on vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan tehtävä. Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat myös yleiset tuomioistuimet, joissa syrjintää koskevan asian voi panna vireille ja vaatia hyvityksen määräämistä. 3.2. Oikeus hyvitykseen Rangaistukset syrjintärikoksesta määräytyvät rikoslain mukaan. Lakia rikkonut voidaan tuomita maksamaan hyvitystä loukkauksesta syrjinnän tai vastatoimen kohteeksi joutuneelle. Hyvitystä ei kuitenkaan voi vaatia silloin, jos syrjintäperusteena on kieli tai muu henkilöön liittyvä syy, kuten yhteiskunnallinen asema tai varallisuus. Syrjintälautakunta, vähemmistövaltuutettu tai työsuojeluviranomaiset eivät voi määrätä hyvitystä, vaan syrjintää kokeneen henkilön on vaadittava sitä kanteella kotipaikkansa tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa. Työhönottotilanteessa kanne on kuitenkin nostettava jo vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä.
8 4. TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Teuvan kunnan henkilöstöstrategiaa ohjaavat arvot: AVOIMUUS ARVOSTUS YHTEISTYÖ Visio henkilöstöstrategiassa 2015 Teuvan kunta on ennakkoluuloton, turvallinen, vireä ja perinteitä kunnioittava maaseutupitäjä, jossa toimivat palvelut tuotetaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön avulla laajana yhteistyönä muiden toimijoiden kanssa. Kehittyvässä kunnassa on hyvä elää, asua ja toimia. Arvostettu ja yhteistyökykyinen henkilöstö työskentelee viihtyisässä, kannustavassa, tasapuolisessa ja avoimessa työyhteisössä asukaslähtöisesti.
9 5. YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yhdenvertaisuuslaki laajentaa viranomaisten velvollisuuksia puuttua syrjintään ja edistää tasavertaista kohtelua. Lain mukaan viranomaisten tulee viedä yhdenvertaisuutta eteenpäin suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan. Asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa on vakiinnutettava sellaiset toimintatavat, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja viranomaisten tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät sen toteutumista. 5.1. Kehittämistarpeet Teuvan kunnassa Teuvan kunnan yhdenvertaisuuslinjausten mukaisesti kunta edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäisee kaikkinaista syrjintää sekä sisäisesti (henkilöstöpolitiikassa) että ulkoisesti (toiminnassa) sukupuolen lisäksi etnisen tai kansallisen alkuperän, iän, kielen, uskonnon ja vakaumuksen, vamman ja seksuaalisen suuntautumisen osalta. Rekrytoidessaan työvoimaa Teuvan kunta tiedottaa työpaikoista avoimesti. Teuvan kunta asettaa pätevyysvaatimukset ja muut valintakriteerit siten, etteivät ne suosi tai syrji ketään sukupuolen tai muun yhdenvertaisuuslinjauksissa mainitun syyn perusteella. Rekrytoinnissa kohdellaan eri sukupuolia ja kieli- tai kulttuuritaustoja edustavia hakijoita tasapuolisesti. Työolosuhteita mukautetaan niin, ettei vamma olisi este tehtävien hoitamiselle Teuvan kunnassa otetaan huomioon yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen strategiatyössä, lainsäädännön ja asioiden valmistelussa yleensä, resurssien kohdentamisessa ja tiedottamisessa. Teuvan kunta edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kohdentamalla positiivista erityiskohtelua ja muita tukitoimia asiakasryhmille ja työntekijöille, joiden lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat muita huonommat. Palveluiden ja prosessien uudistamisessa otetaan huomioon tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja esteettömyys. 5. 2. Sukupuolten tasa-arvo Teuvan kunta tarjoaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokoulutusta ja siihen osallistumismahdollisuutta kaikille henkilöstöryhmille.
10 Yhdenvertaisuuskysymyksiä sisällytetään myös muuhun kunnassa järjestettävään koulutukseen. Kunnan henkilöstöpolitiikassa otetaan huomioon sukupuolivähemmistöt. 5.3. Etninen alkuperä Teuvan kunta ottaa huomioon rekrytoinnissaan, työtehtävien luonteesta riippuen, vahvuuksina eri kieli- ja kulttuureihin liittyvää osaamista. Teuvan kunta turvaa toimenpiteillään maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien asiakkaidensa yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kaikkiin kunnan palveluihin. Teuvan kunta edistää maahanmuuttajien kotoutumista paikkakunnalle erillisen suunnitelman mukaisesti. 5.4. Uskonto ja vakaumus Teuvan kunnan henkilöstö on moniarvoista vakaumukseltaan ja mielipiteiltään ja kunnassa suhtaudutaan eri elämänkatsomuksiin yhdenvertaisesti. 5.5. Ikä Teuvan kunnan henkilöstöpolitiikassa noudatetaan ikätasa-arvoa ja ehkäistään ikään liittyvien ennakkoasenteiden syntymistä. Ikäsyrjinnän ehkäisemiseksi eriikäisten osaamista arvostetaan tasapuolisesti ja henkilöstön ammatillista kehittymistä tuetaan työuran alusta sen loppuun asti. Tarvittaessa kokeneempien työntekijöiden työnkuvaa kehitetään niin, että heille jää aikaa välittää osaamistaan uusille työntekijöille. Ikätasa-arvo kytketään osaksi henkilöstösuunnittelua, esimiehet koulutetaan ikätasa-arvoasioiden käsittelyyn, ikätasa-arvo sisällytetään esimiesvalmennukseen. Osa-aikaeläkkeelle siirtyvän työt suhteutetaan työaikaan. Henkilöstön ikääntymisestä johtuvat toimenpiteet otetaan jatkossakin huomioon työsuojelun toimintaohjelmassa ja henkilöstöstrategiassa. Teuvan kunta varmistaa, ettei ikä muodostu esteeksi työllistymistä edistävien toimien tai ammatillisen kehittymisen tukitoimien, saatavuudelle oli kyseessä ikääntyvät tai nuoret työntekijät. Ikääntymisestä johtuvat tarpeet otetaan huomi-
11 oon erityispalveluiden suunnittelussa. Ikätasa-arvo merkitsee myös nuorten työntekijöiden tasapuolista kohtelua muun muassa tehtävien jaossa ja työsuhteen ehdoissa. Nuorten yhdenvertaisuus työhön pääsyssä huomioidaan. 5.6. Vamma ja vajaakuntoisuus Teuvan kunta huomioi tilojensa ja tuottamiensa palveluiden esteettömyyden. Esteettömyyden lisäämisessä vanhusten ja vammaisten ihmisten asemaa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia tarkastellaan sekä henkilöstöpolitiikan, että toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Teuvan kunta huolehtii henkilöstönsä työkyvyn ylläpitämisestä ja kuntoutuksesta. Yleisölle suunnatut tilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti tiloissa, joihin on esteetön pääsy ja henkilöstöä ohjataan varaamaan tällaisia tiloja. Kunnan kokoushuoneiden varausjärjestelmään liitetään merkinnät siitä, onko tila esteetön vai esteellinen. 5.7. Seksuaalinen suuntautuminen Teuvan kunnassa suhtaudutaan yhdenvertaisesti työntekijöihin riippumatta siitä ovatko he esimerkiksi hetero-, homo- tai biseksuaaleja. Osa seksuaalisesta moninaisuudesta on työyhteisön tiedossa ja osa näkymätöntä. Teuvan kunta kohtelee työnantajana rekisteröityjä pareja yhdenvertaisesti avioparien kanssa ja rekisteröimättömiä pareja yhdenvertaisesti avoparien kanssa. Parisuhteen rekisteröimispäivä on verrannollinen avioliiton solmimispäivään ja siis palkallinen vapaapäivä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen suhtaudutaan joustavasti ja rohkaisevasti riippumatta perhemuodosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Tämä koskee myös oikeutta isyysrahakautta vastaavaan vapaaseen rekisteröidyn puolison synnyttämän lapsen johdosta ja palkatonta hoitovapaata elämänkumppanin juridisen lapsen hoitamiseksi. Mikäli syrjintäepäilyjä tai työpaikkakiusaamista esiintyy, tulee esimiesten kantaa erityistä vastuuta niiden selvittämisestä.
12 5.8. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Teuvan kunta ohjaa ja kehittää turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa niin, että syrjinnän vaarassa oleviin ryhmiin kuuluville hakijoille tarjotaan positiivista erityiskohtelua yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi.
13 6. YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEET TOIMENPITEET Syrjinnän estäminen. Syrjintään sukupuolen, iän, etnisen taustan, uskonnon ja vakaumuksen, vammaisuuden ja vajaakuntoisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella puututaan välittömästi. o palkan yhdenmukaisuus o koulutuksen yhdenmukaisuus o tasapuolinen kohtelu o ikäjohtaminen o ikäsyrjinnän estäminen o työkyvyn ylläpitoa edistävä toiminta o mahdollistetaan joustavat työ-ajat o huomioidaan ja hyväksytään erilaiset elämänkatsomukset o yleisten tilojen esteettömyys o kehitetään tasa-arvoista ikä- ja sukupuoli-rakennetta o monikulttuurisen väestön huomioiminen (mm. kotouttamisohjelmat) o edistetään erilaisuuden hyväksymistä esim. työhönottotilanteessa o syrjinnän ja syrjäytymisen vaarassa olevien henkilöiden erityispalvelu
14 7. MENETTELY SYRJINTÄTILANTEESSA Jos sinua on syrjitty työssä, oppilaitoksessa, palveluja tai sosiaalietuuksia hankkiessasi tai muissa vastaavissa laissa mainituissa tilanteissa, eikä keskustelu syrjivästi käyttäytyvän henkilön kanssa muuta tilannetta, älä jää yksin: ota yhteys lähimpään esimieheesi, työsuojeluviranomaisiin, vähemmistövaltuutettuun tai syrjintälautakuntaan ja viime kädessä vie asia tuomioistuimen päätettäväksi. Seuraavassa on esitetty vielä tiivistetysti esimerkkejä yhdenvertaisuuslailla säädellystä syrjintäasioiden käsittelyprosessista, valitusreiteistä ja aikataulusta. tiivistelmä löytyy netistä osoitteesta: [12.5.2006] http://www.join.fi/seis/pdf/yvlakiesite.pdf Miten seksuaalivähemmistöön kuuluva työntekijä voi vaikuttaa tilanteeseen, kun hän uskoo luvatun ylennyksen kaatuneen työnantajan ennakkoluuloihin? 1. Keskustelu henkilöstön edustajan ja mahdollisesti lähimmän esimiehen kanssa tilanteen ratkaisemiseksi. 2. Tarvittaessa yhteys työsuojeluviranomaisiin: ohjaus, neuvonta, asian yksityiskohtien selvittäminen. 3. Hyvitystä koskeva syrjintäkanne käräjäoikeuteen kahden vuoden kuluessa syrjintätapauksesta. Miten vammaisen työnhakijan tulee toimia, kun hän jäi ilman työtä, vaikka oli tehtävään koulutuksellisesti ja ammatillisesti todistettavasti pätevin? 1. Tieto (syrjivästä) valintapäätöksestä. 2. Yhteys työsuojeluviranomaisiin: ohjaus, neuvonta, yksityiskohtien selvittäminen. 3. Hyvitystä koskeva syrjintäkanne käräjäoikeuteen vuoden kuluessa valintapäätöstä koskevan tiedon saamisesta. Mitä asunnonhakija voi tehdä, kun hän arvelee tulleensa syrjäytetyksi kaupungin vuokra-asuntojonossa etnisen taustansa vuoksi? 1. Syrjityn (asunnonhakija) ja syrjijän (asunnonvälitys) välinen yhteydenpito asian ratkaisemiseksi. 2. Yhteys vähemmistövaltuutettuun: ohjeet, neuvot, suositukset, muut toimenpiteet sovinnon aikaansaamiseksi, esimerkiksi neuvottelut. 3. Asia syrjintälautakuntaan: lausunto, sovinnon vahvistaminen, syrjinnän jatkamisen kielto, uhkasakko. 4. Hyvitystä koskeva syrjintäkanne käräjäoikeuteen kahden vuoden kuluessa syrjintähetkestä http://www.join.fi/seis/pdf/yvlakiesite.pdf
15 8. SEURANTA Jokainen on vastuussa omalta osaltaan yhdenvertaisuuslain noudattamisesta omassa työssään ja työyhteisössään. Vastuu tässä suunnitelmassa esitettyjen yhteisten periaatteiden noudattamisesta ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta sekä seurannasta on kunkin työyksikön johdolla. Esiin nousevissa yhdenvertaisuusasioissa kukin voi aina kääntyä oman esimiehensä, luottamusmiesten tai työsuojeluvaltuutettujen puoleen. Yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista seurataan mm. Teuvan kunnan yhteistoiminta- ja työsuojeluryhmässä (YTR) ja tarvittaessa suunnitelmaa tarkistetaan. 9. TIEDOTUS Yhdenvertaisuussuunnitelma on hyväksymisen jälkeen kaikkien nähtävillä Teuvan kunnan sivuilla www.teuva.fi sekä saatavilla kunnan neuvonnasta.
16 10. LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen perustuslaki 6 Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, ammatillisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työsopimuslaki 17 3 mom. Työntekijöitä ei saa asettaa perusteettomasti toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) Laissa kielletään syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen perusteella. Laki vähemmistövaltuutetusta Lain tavoite etnisen syrjinnän ehkäisy, hyvien etnisten suhteiden edistäminen, etnisten vähemmistöjen sekä ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaaminen samoin kuin etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvonta. Rikoslaki 47 luvun 3 työsyrjintä Kansainväliset sopimukset ja EU Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset Euroopan neuvoston sosiaalinen peruskirja ja siihen liittyvä lisäpöytäkirja Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen asettamat vaatimukset T:\SÄÄNNÖT\YHDENVER.DOC 21.6.2006