KIRJALLINEN KYSYMYS 210/2008 vp Vierasperäisten eliölajien vesistöjen ekosysteemeille muodostaman uhan torjuminen Eduskunnan puhemiehelle Maailmanlaajuisesti noin 84 % rannikkoseuduista on ollut vierasperäisten eliölajien tunkeutumisen kohteena. Näistä lajeista noin 75 % on päätynyt alueelle vahingossa joko laivojen painolastitankeista tai ne ovat päässeet karkuun viljelylaitoksista. Aggressiiviset vieraat eliölajit, joilla ei välttämättä ole lainkan luontaisia vihollisia, ovat uhka paikallisille ekosysteemeille. Esimerkiksi Itämerelle yllättäen ilmestynyt kampamaneetti on hävittänyt lähes kokonaan paikalliset eliölajit Mustaltamereltä. Vilkastunut kauppamerenkulku on lisännyt voimakkaasti vieraiden eliölajien mahdollisuuksia päästä Suomen merialueille. Tärkeimpiä siirtymismekanismeja ovat laivojen pohjaan kiinnittyneiden eliöiden irtoaminen vieraalla alueella ja jossakin muualla täytetyn painolastitankin tyhjentäminen eliöineen Suomen alueella tai lähivesillä. Yhdysvalloissa tämä vierasperäisten eliölajien uhka on tunnistettu, ja maa suunnittelee uutta lainsäädäntöä sen torjumiseksi. Tarkoituksena on määrätä maahan saapuville laivoille pakolliseksi laivojen kylkien ja pohjan säännöllinen puhdistus sekä painolastivedessä olevien eliöiden tuhoaminen ennen painolastin kevennystä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä torjuakseen laivojen kylkiin ja pohjaan kiinnittyneinä sekä painolastiveden mukana saapuvien vierasperäisten eliölajien muodostaman osittain toteutuneen uhan Suosmen vesistöjen ekosysteemille? Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2008 Raija Vahasalo /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 210/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä torjuakseen laivojen kylkiin ja pohjaan kiinnittyneinä sekä painolastiveden mukana saapuvien vierasperäisten eliölajien muodostaman osittain toteutuneen uhan Suomen vesistöjen ekosysteemille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Alusten mukana leviävät vieraslajit on tunnettu ongelma, johon on pyritty löytämään ratkaisuja Kansainvälisessä Merenkulkujärjestössä (IMO). IMO:ssa on helmikuussa 2004 hyväksytty kansainvälinen painolastivesisopimus (International Convention for the Control and Management of Ships Ballast Water and Sediments). Tämän sopimuksen avulla pyritään rajoittamaan ja estämään vieraslajien leviämistä ja sen aiheuttamia uhkia meriympäristölle. Sopimus on kaksivaiheinen. Lopullisena tavoitteena on ottaa käyttöön teknologiaa, jonka avulla painolastivesien sisältämät organismit voidaan matkan aikana tuhota siten, etteivät ne pysty säilymään hengissä tai lisääntymään. Sopimuksessa annetaan määräyksiä teknologian käytöstä ja ominaisuuksista. Vaiheittain vuoteen 2016 mennessä kaikkien uusien alusten olisi täytettävä painolastivesien käsittelyjärjestelmille asetetut vaatimukset. Tarkoitukseen sopivia menetelmiä ei ole viime vuosiin asti ollut käytettävissä, mutta sopimuksen solmimisen jälkeen teknologian kehittäminen on nopeutunut ja menetelmiä on jo saatu markkinoille. Välivaiheen aikana on mahdollista soveltaa niin kutsuttua painolastiveden vaihtoa, jolloin vesi vaihdetaan matkan aikana sellaisissa olosuhteissa, joissa lajien selviäminen olisi mahdollisimman epätodennäköistä. Tämä tarkoittaa aavaa ja syvää merta (200 tai 50 peninkulmaa lähimmästä maasta ja 200 m syvyys), jossa alukseen otetun painolastiveden mukana edellisestä satamasta tulleet lajit eivät selviä. Itämerellä ei ole tarkoitukseen sopivia alueita. Painolastiveden vaihto Itämerellä ei myöskään vähentäisi oleellisesti vieraslajien leviämisen riskiä, koska ne pystyvät luontaisestikin leviämään rannikkoja pitkin. Itämerellä joudutaan odottamaan teknologisten painolastiveden puhdistusmenetelmien saamista käyttöön. Toistaiseksi vain 12 maata on ratifioinut sopimuksen. Sopimus astuu voimaan vuosi sen jälkeen kun 30 maata, jotka edustavat 35 % maailman tonnistosta, on ratifioinut sen. Itämeren suojelusopimuksen (HELCOM) maiden kesken on tehty valmistelevaa työtä sen eteen, että jäsenvaltiot voisivat mahdollisimman pian ratifioida sopimuksen ja että sitä voitaisiin soveltaa Itämerellä. Toimet sisältyvät HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelmaan (Baltic Sea Action Plan), joka hyväksyttiin syksyllä 2007. Toimintaohjelman tavoitteena on ratifioida painolastivesisopimus vuoteen 2010, viimeistään vuoteen 2013 mennessä. Suomi on sitoutunut näihin ta- 2
Ministerin vastaus KK 210/2008 vp Raija Vahasalo /kok voitteisiin. Koillis-Atlantin Suojelusopimuksen (OSPAR) osapuolet ja HELCOM-maat ovat lisäksi sopineet yhdessä vapaaehtoisista painolastiveden vaihtosuosituksista Pohjanmerellä. Painolastivesisopimuksen ratifioinnin valmistelu on aloitettu liikenne- ja viestintäministeriössä, jonka toimialaan sopimus kuuluu. Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2008 Ympäristöministeri Paula Lehtomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 210/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml: Vad avser regeringen göra för att avvärja det delvis realiserade hotet mot ekosystemet som utgörs av främmande arter som förs in i de finska vattendragen som påväxt på fartygsskrov och med barlastvatten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Främmande arter som sprids med fartygen är ett välkänt problem som Internationella Sjöfartsunionen (IMO) försökt finna lösningar på. I februari 2004 antog IMO ett internationellt generalavtal om barlastvatten (International Convention for the Control and Management of Ships Ballast Water and Sediments). Med hjälp av detta avtal försöker man begränsa och förhindra spridningen av främmande arter och dess hot mot havsmiljön. Det är ett avtal med två faser. Det slutliga målet är att ta i användning sådan teknik med hjälp av vilken de organismer som finns i barlastvatten kan förgöras så att de inte överlever eller förökas. I avtalet ges bestämmelser om vilken teknik som ska användas och dess egenskaper. Stegvis fram till 2016 ska alla nya fartyg enligt avtalet uppfylla de krav som ställs på systemen för behandling av barlastvatten. Fram till de senaste åren har det inte funnits lämpliga metoder för ändamålet, men efter det avtalet ingåtts har den tekniska utvecklingen snabbats upp och metoder har redan kommit ut på marknaden. Under mellanperioden har det varit möjligt att tillämpa s.k. byte av barlastvatten, då vattnet byts ut under färden under sådana förhållanden då det är så osannolikt som möjligt att arterna överlever. Detta innebär öppet och djupt hav (200 eller 50 mil från närmaste kust och 200 m:s djup), där de arter som kommit med det barlastvatten som pumpats in i fartyget från föregående hamn inte överlever. I Östersjön finns det inga områden som är lämpliga för ändamålet. Byte av barlastvatten i Östersjön skulle inte någon högre grad minska risken för spridning av främmande arter, eftersom de även naturligt kan sprida sig längs kusterna. I Östersjön blir man tvungen att vänta på att tekniska metoder kan tas i användning för rengöring av barlastvatten. Tillsvidare har bara 12 länder ratificerat avtalet. Avtalet träder i kraft ett år efter det 30 länder som representerar 35 % av världens tonnage har ratificerat det. Förberedande arbete har utförts mellan länderna inom konventionen om skydd av Östersjön (HELCOM) för att de fördragsslutande länderna ska kunna ratificera konventionen så snabbt som möjligt och att det ska kunna tillämpas på Östersjön. Åtgärderna ingår i HELCOM:s handlingsplan för Östersjön (Baltic Sea Action Plan), som antogs hösten 2007. Målet med handlingsplanen är att ratificera generalavtalet om barlastvatten 2010, senast före 2013. Finland har förbundit sig till dessa mål. Parterna i konventionen för skydd av den marina miljön i Nordostatlanten (OSPAR) och HELCOM-länderna har dessutom kommit överens om frivilliga rekom- 4
Ministerns svar KK 210/2008 vp Raija Vahasalo /kok mendationer för byte av barlastvatten på Nordsjön. Förberedelserna för ratificering av generalavtalet om barlastvatten har inletts vid kommunikationsministeriet till vars ansvarsområde avtalet hör. Helsingfors den 17 april 2008 Miljöminister Paula Lehtomäki 5