Radioamatöörikurssi 2012



Samankaltaiset tiedostot
Radioamatöörikurssi 2016

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

Lähettimet ja vastaanottimet

Radioamatöörikurssi 2017

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

Lasse Latva OH3HZB PRK:n radioamatöörikurssi Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet.

Kapeakaistainen signaali

Laitteita - Yleismittari

Lähetelajit. OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

PRK:n radioamatöörikurssi Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet Radiotekniikan lyhyt

Amplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Pekka Pussinen OH8HBG - oulu.fi

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

Radioamatöörikurssi 2018

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2013

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM)

Tietoliikennesignaalit & spektri

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Infrapunaspektroskopia

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S)

Satelliittipaikannus

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Radioamatöörikurssi 2016

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN sekä EN

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

Jukka Vainio OHJELMISTORADIO

Antennit. Yleisiä tietoja

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

MERENKULUN KANAVATAULUKOT

UUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Spektri- ja signaalianalysaattorit

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

Ilmailuviestiliikennettä varten tarkoitettu kannettava radiopuhelin

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Mekaanisiin antenneihin perustuvat radioyhteydet

12. Luento. Luento 12 Modulaatio. Oppenheim luku 8 soveltuvin osin. Koherentti ja epäkoherentti analoginen modulaatio Digitaalinen modulaatio

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4R)

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Aaltoliike ajan suhteen:

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

Signaaliavaruuden kantoja äärellisessä ajassa a

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 23 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Radioamatöörimääräys

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Antennit Radioaaltojen eteneminen

Radioamatööritoimintaa ja radioyhteyksien pitoa partiolaisille. Janne Strang OH6LSL

LUT CS20A0650 Meluntorjunta 1. Tsunamin synty LUT CS20A0650 Meluntorjunta

Radioamatöörimääräys

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4T)

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

EMC Säteilevä häiriö

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Äänen eteneminen ja heijastuminen

T1-kysymyspankki versio 1,00

Desibeli. OH3TR radioamatöörikurssi 2009 OH3HNY 1. Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia.

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

AALTO-OPAS H-BEND VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Juhana Kankainen j82081 Teemu Lahti l82636 Henrik Tarkkanen l84319

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

Suunta-antennin valinta

ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet

1 db Compression point

Antennit ja. syöttöjohdot. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

Käyttöopas. Sangean PR-D4

Sinin muotoinen signaali

Transkriptio:

Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19

Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä. Liikkuvat varaukset synnyttävät sähkömagneettista säteilyä, esimerkiksi radioantennissa sähkövirran liikuttamat elektronit. (myös lämpöliike liikuttaa varauksia sm. Säteilyä infrapuna-alueella) Smg-säteily on poikittaista aaltoliikettä, aallon muodostavat kulkusuuntaan ja toisiinsa nähden poikittaiset sähkö- ja magneettikentät (kapulaa..) Nopeus tyhjiössä noin 300 000 km/s 6.11.2012 2 / 19

Aallonpituus Aallonpituus on säteilyn kahden peräkkäisen aallon välinen etäisyys (jaksollisen signaalin jakson pituus (esim huipusta huippuun)) Symboli lambda ja mittayksikkö metri (m) Tarvittavien radioantennien koko riippuu radioaaltojen aallonpituudesta 6.11.2012 3 / 19 Schlurcher / CC-BY-3.0 & GDFL 1.2

Taajuus Taajuus kertoo kuinka monta kokonaista aaltoa säteilyssä on sekuntia kohti. Symboli f ja yksikkö hertsi (Hz) 1 Hz:n säteily sykkii siis yhden aallon/jakson sekunnissa, 1 Mhz:n säteily sykkii sekunnin aikana miljoona kertaa. Lambda = 300/f -sääntö 6.11.2012 4 / 19

Spektri Eritaajuuksiset aallot/radiosignaalit voidaan esittää näppärästi taajuuksien mukaan jaoteltuna spektrinä. (taajuustasossa) P 96 MHz 100MHz Taajuus f 6.11.2012 5 / 19

Radiospektristä 6.11.2012 6 / 19

Modulaatio, ja miksi? Modulaatiossa matalataajuisella hyötysignaalilla (kuten puhe tai data) ohjataan korkeataajuista radiosignaalia. Lopputuloksena syntynyt suurtaajuinen moduloitu signaali lähetetään eetteriin. 6.11.2012 7 / 19

Pieni modulaatioesimerkki Matti haluaa radioyhteyden naapurikylään ja alkaa haastamaan mikrofoniin. Jos Matti lähettäisi pelkän äänisignaalin antennista naapuriin, olisi lähetystaajuus äänisignaalin taajuus eli noin 3kHz. aallonpituus = 300/0.003 MHz = 100 km. Puolen aallon korkuisella antennillakin Matin pitäisi rakentaa lähes 45 km korkea antenni ei järkevää eikä mahdollista Jos äänisignaali olisi korkeampitaajuinen, selvittäisiin pienemmällä antennilla siirretään äänisignaali moduloimalla korkeammalle taajuudelle, esimerkiksi 100MHz:iin. nyt signaalin aallonpituus on enää 300/100 = 3 metriä. Eli tarvittava antenni on helppo rakentaa. 6.11.2012 8 / 19

Modulaatio paremmin - Moduloinnilla matalataajuinen signaali saadaan koodattua korkeataajuiseen radiosignaaliin 3 khz:n äänisignaalin aallonpituus 100 km, 100MHz:n radiosignaalin aallonpituus 3 m antennin koko saadaan realistisiin mittoihin - Modulointi mahdollistaa myös usean samankaltaisen lähetteen lähettämisen samanaikaisesti (esim. Perinteiset fm-kanavat) 6.11.2012 9 / 19

Modulaation termejä Moduloiva signaali = matalataajuinen piensignaali, jota halutaan siirtää. Mikrofonilla äänitettävä puhe ja data ovat tällaisia signaaleja Kantoaalto = radiotaajuinen (korkeataajuinen) signaali, johon piensignaalin informaatio koodataan. Yleensä oskillaattorilla tuotettu sinisignaali. Kantoaaltotaajuus = kantoaallon taajuus 6.11.2012 10 / 19

Demodulointi Demodulaattorilla eli ilmaisimella saadaan erotettua alkuperäinen viesti moduloidusta radiosignaalista. (moduloinnin käänteinen toimenpide) Yleisiä demodulaattoreita: - verhokäyräilmaisin eli diodi-ilmaisin (AM) - tuloilmaisin (AM ja SSB) - taajuusdiskriminaattori (FM) - PLL eli vaihelukittu silmukka (FM) - I/Q-ilmaisin Modeemi = modulaattori + demodulaattori 6.11.2012 11 / 19

AM- eli amplitudimodulaatio (A3E) Amplitudimodulaatiossa moduloivalla signaalilla muutetaan korkeataajuisen kantoaallon amplitudia eli voimakkuutta 6.11.2012 12 / 19

AM modulaatio taajuustasossa Taajuustasossa syntyvät kantoaallon ja moduloitavan signaalin erotus- ja summataajuudet kaksi sivukaistaa A kantoaalto Molemmat sivukaistat sisältävät alkuperäisen signaalin informaation, alempi sivukaista on ylemmän peilikuva Alempi sivukaista fc-fm fc ylempi sivukaista fc+fm Taajuus f Puheradiossa moduloitavan signaalin kaista on yleensä 300 3400 Hz ->yhden sivukaistan leveys 3 khz A kantoaalto ->koko lähetteen kaistanleveys 3+3 = 6 khz Alempi sivukaista ylempi sivukaista fc-fm fc fc+fm 6.11.2012 13 / 19

DSB-sc lähete (double sideband suppressed carrier) AM modulaatiossa jäljelle jäänyt kantoaalto ei sisällä informaatiota vaimennetaan se pois ennen lähettämistä, jottei tehoa kulu hukkaan Koska kantoaaltoa ei lähetetä, vastaanottimessa pitää olla apuoskillaattori, joka tuottaa kantoaallon uudestaan demodulaatiota varten A A A AM Alempi sivukaista DSB-sc Alempi sivukaista USB fc-fm fc-fm (upper sideband) fc fc kantoaalto Ylempi sivukaista fc+fm Kantoaalto suodatettu pois Ylempi sivukaista fc+fm Kantoaalto suodatettu pois Alempi sivukaista suodatettu pois Ylempi sivukaista fc-fm 6.11.2012 14 / 19 fc fc+fm

SSB -lähete (J3E) SSB -eli single side band -lähetteessä kantoaallon lisäksi myös toinen sivukaista on vaimennettu - yleisin radioamatöörien käyttämä modulaatiotapa puheyhteyksille - vie vain vähän kaistaa eikä lähetystehoa tuhlata kantoaaltoon tai saman asian lähettämiseen kahteen kertaan A A AM Alempi sivukaista DSB-sc Alempi sivukaista fc-fm fc kantoaalto Ylempi sivukaista fc+fm Kantoaalto suodatettu pois Ylempi sivukaista - USB -lähetteessä lähetetään ylempi sivukaista, LSB:ssä alempi fc-fm fc fc+fm - alle 10 Mhz:n taajuuksilla pääsääntöisesti LSB, ylemmillä USB - demodulaatio tapahtuu tuloilmaisimella fc-fm 6.11.2012 15 / 19 A USB (upper sideband) Alempi sivukaista suodatettu pois fc Kantoaalto suodatettu pois fc+fm Ylempi sivukaista

FM- eli taajuusmodulaatio (F3E) Taajuusmodulaatiossa lähettimen kantoaallon taajuutta poikkeutetaan moduloitavalla signaalilla. Kantoaallon amplitudia pidetään vakiona - parempi häiriösieto kuin AM-lähetteillä, sillä informaatio on koodattu pieninä taajuusmuutoksina eikä suoraan signaalin voimakkuutena - demodulointi tapahtuu taajuusdiskriminaattorilla tai vaihelukitulla silmukalla (PLL) 6.11.2012 16 / 19

Muita yleisiä modulaatioita CW eli sähkötys (A1A), lähetettä katkotaan morsetuksen tahtiin PM vaihemodulaatio, kantoaallon vaihetta ohjataan moduloivalla signaalilla. Yleensä käytetty PSK-eli phase shift keying modulaatiota RTTY radioteletype, kahta lähekkäistä kantoaaltoa käyttävä digitaaliyhteys SSTV slow scan tv, radoamatöörien still-kuvien siirtoon tarkoittama faksinkaltainen modulaatio 6.11.2012 17 / 19

Desibeli Desibeli on tehon mitta, joka käyttää logaritmista asteikkoa - Radiotekniikassa tehot ovat yleensä hyvin suuria tai pieniä. Ääripäitten luvut voidaan ilmaista helposti hahmotettavina luonnollisen oloisina numeroina. Käytännöllisyyden vuoksi radioaaltoihin liittyvissä laskuissa käytetään desibelejä 6.11.2012 18 / 19

Desibeleistä Desibeli vertaa tehoa aina johonkin ennalta sovittuun tehotasoon, kuten milliwattiin. -dbm = teho verrattu yhteen milliwattiin -dbw = teho verrattu yhteen wattiin (1000mW) (Loput desibeleistä Lassen kalvoissa) 6.11.2012 19 / 19