www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008

Samankaltaiset tiedostot
Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

SFS-käsikirja Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

Ohje S (6)

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit IEC (perustandardi) ja IEC (prosessit)

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari SFS, Malminkatu 34, Helsinki

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

ISO uudistuu mikä muuttuu? TERVETULOA!

TOIMINTAKERTOMUS 2008

Teollisuusautomaation standardit Osio 1

Standardit ja niihin vaikuttaminen

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/ SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa > sivu 3.

Ohje S (6)

Miniopas standardeista

Apuvälineiden standardit tutuiksi

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

SFS-opas 9 Eurooppalaisen standardisoinnin perustiedot. Suomen Standardisoimisliitto SFS

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Standardisoinnin edut

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry

Ohje 12/ (7) Dnro 49/ /2015

Standardeilla tuloksia

SESKO-IEC Workshop Standardointiprosessi uudesta aloitteesta valmiiksi standardiksi

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN pääkohdat

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry

Standardisointikatsaus

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM , Tampere

Pirkko Taavitsainen 1(3) PLT Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS

Standardiehdotus SESKO Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI , Hanasaari Antti Karppinen, SFS

CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus

SESKO ry LAUSUNTOPYYNTÖ 7/08 LIITE Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Katri Valli, SFS

Tiemerkintäpäivä Rovaniemi. Tiemerkintöjen tuotestandardit

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Elina Huttunen

Miksi standardointiin osallistuminen on yrityksille tärkeää?

Liikennepolttonesteiden standardisointi

Johansson Björn Sähköasennus-standardit

1/2009 SISÄLTÖ 1/ Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

SESKO ry LAUSUNTOPYYNTÖ 12/08 LIITE Toimisto (7) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

ISO-standardien käsittelyvaiheet. Venetekniikkapäivä Juhani Pappila

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2008 Numero 1/ 2008

SÄHKÖURAKOITSIJAPÄIVÄT

Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys

Johdatus sähköalan standardointiin

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS Pekka Vuorinen

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S )

LAUSUNTOPYYNTÖ 10/10 LIITE. HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Led it be ledejä koskevat tulevat standardit Valolla miellyttävään tulevaisuuteen,

TIEMERKINTÖJEN CE-MERKINTÄ

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä

Korvaa toimintaohjeen TO 3, OSALLISTUMINEN CENELEC-JÄRJESTÖN TOIMINTAAN. SESKOn hallituksen hyväksymä

2/2009 SISÄLTÖ 2/ Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista. Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN

Ohje 19/ (7) Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S )

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

Eurokoodien julkaiseminen , Hanasaari Antti Karppinen, SFS

CE-merkintä

Ajankohtaista sähköalan standardeista RoHS kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä -> s 3 SISÄLTÖ 1/2007 Numero 1 / 2007

Standardisointikatsaus

HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

3/2009 SISÄLTÖ 3/ Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä

TOIMINTAKERTOMUS 2009

Standardointiprosessi - aloitteesta valmiiksi standardiksi

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM

Delegaattivalmennus

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Koneturvallisuuden standardit 2016

Savupiippujen standardisointi CEN/TC Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Komitean (SK) ja seurantaryhmän (SR) rooli, tarkoitus ja työskentely

Transkriptio:

Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 2/ 2008 SISÄLTÖ 2/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Uusia tuulia SESKOssa...2 SESKOn Kevätseminaari Kolme uutta EY-mitalistia...3 SESKO on hyvässä iskussa...4 Osallistumisesta konkreettista hyötyä SESKOn kysely yrityksille...6 Standardointi ja ympäristö...8 Hienosäätöä EN-dokumenttitunnuksiin... 10 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Asennustarvikkeista... 11 Sähköiskulta suojaamisesta... 12 Koneturvallisuuden perusstandardeja... 13. Yleisen jakeluverkon jännitteestä... 13. Keskeiset teknisen dokumentoinnin. standardit kirjasarjana... 14. Hälytysjärjestelmät ja EU-direktiivit... 15 Elektroniikan kokoonpanotekniikan. sanasto... 15. Lääkintälaitteiden ympäristömyötäisestä. suunnittelusta... 16 KOKOUKSIA, TAPAHTUMIA, NIMITYKSIÄ CENELEC BT 132 Wienissä... 17. IEC TC 2; WG 12 ja WG 28 Helsingissä... 17. Nimityksiä... 18. FORUM 2008 lokakuussa... 19 Tutustu SESKOn kotisivuihin... 20 Standardien tilaukset, uudet vahvistetut ja julkaistut standardit... 20 SESKOn toimistoa pakattiin kesäksi remontin alta varastoon opiskelijoiden avulla -> s. 2 www.sesko.fi

Toimitusjohtajalta KEVÄTSEMINAARI 2008 Uusia tuulia SESKOssa Sinikka Hieta-Wilkman SESKO Toimisto tilapäistiloissa Remontti aloitetaan juhannukselta ja uudistetut toimitilat ovat käytössä elokuun puolessa välissä. Tänä aikana SESKOn toimisto on tilapäisissä tiloissa varsinaisten toimitilojen vieressä olevissa kahdessa huoneessa. SESKOn kirjasto ja neuvotteluhuoneet eivät ole näiden kahden kuukauden aikana käytössä. Sisäänkäynti SESKOon tapahtuu C-portaan kautta. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät entisinä.. www.sesko.fi SESKO uudistaa myös verkkosivujaan. Vuoden 2006 asiakaskyselyn palaute osoitti, että vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä SESKOn verkkosivuihin. Saimme kuitenkin jonkin verran kehittämisideoita, joita nyt on hyödynnetty verkkosivuja uudistettaessa. Sivujen yleisilme piristyy ja sivuille tulee myös uutta tietoa. Uudistetut verkkosivut ovat käytössä elokuussa. Erkki Yrjölä -mitalit 2008 SESKOn kevätseminaarissa 27.3.2008 Espoon Hanasaaressa palkittiin Erkki Yrjölä -mitaleilla kolme sähköteknisessä standardointityössä ansioitunutta henkilöä. Kuvassa mitalistit vasemmalta lukien: Seppo Pyyskänen Duocon Oy:stä, Touko Salo Landis & Gyr Enermetistä ja Osmo Väyrynen SGS Fimko Oy:stä. SESKOssa on meneillään monia muutoksia ja uudistuksia. Toimitilat remontoidaan kesän kuluessa, verkkosivut uudistetaan syksyyn mennessä ja laatu-/toimintajärjestelmä muutetaan vastaamaan paremmin nykytilannetta niin, että uusi järjestelmä on käytössä ensi vuonna. SESKO on vuokralla Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n tiloissa. Tilat kalusteineen ovat valtaosin alkuperäisessä, yli 20 vuotta vanhassa kuosissaan. STEK remontoi SESKOn toimiston nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi toimitiloiksi ottaen huomioon SESKOn tarpeet. Ennen kaikkea standardointijärjestön tärkeimmät tilat neuvottelutilat uudistetaan aina valaistusta sekä viestintäyhteyksiä ja audiovisuaalista viestintäjärjestelmää myöten toiminnallisesti nykyaikaisiksi. Myös henkilöstö saa vihdoinkin asianmukaiset taukotilat toimivine keittiöineen. Niin toimitiloihin kuin neuvottelutiloihinkin tehdään energiatehokkaat valaistusratkaisut.. Yleisön käytössä olevalle kirjastolle varataan edelleen oma tilansa. Laatujärjestelmästä toimintajärjestelmään SESKOn tapa toimia on kuvattu jo 1990- luvun alkupuolelta lähtien räätälöidyssä laatujärjestelmässä. Aikoinaan valittu järjestelmä ja esittämistapa ovat palvelleet hyvin SESKOn tarpeita. Aika on kuitenkin muuttunut ja yritysten toimintajärjestelmien kuvaustavat ovat kehittyneet. Myös SESKOn tärkeiden yhteistyökumppaneiden SFS:n, IEC:n ja CENELECin järjestelmät ovat kehittyneet niin, että yksityiskohtaisia toiminnan kuvauksia niiden prosessien osalta ei tarvitse välttämättä kuvata SESKOn järjestelmässä. Nykyisin voi hyvin linkittää eri toimijoiden ohjeistoja. SESKO otti käyttöön sisäiset arvioinnit toimintajärjestelmän työkaluksi vuonna 2005. Myös sisäiset arvioinnit ovat tuoneet esiin kehittämistarpeita. Uusi toimintajärjestelmä on käytössä vuoden 2009 alkupuoliskolla. Kaikki nämä uudistukset tähtäävät siihen, että SESKO voisi palvella komiteoiden ja seurantaryhmien asiakkaita, standardien käyttäjiä ja jäsenistöään entistä paremmin. Seppo Pyyskänen on toiminut ansiokkaasti SESKOn teollisuusprosessien ohjauskomitean. SK 65 sihteerinä vuodesta 1996. Hän on osallistunut Suomen edustajana ja asiantuntijana myös vastaavien kansainvälisten IEC:n ja eurooppalaisten CENELECin työryhmien ja komiteoiden työhön. Myös SESKOn hallituksen jäsenenä Seppo Pyyskänen on osallistunut aktiivisesti suomalaisen sähköteknisen standardoinnin edistämiseen. Touko Salo on ollut aktiivisesti mukana sähköenergian mittaukseen liittyvässä standardoinnissa jo 1980-luvulta lähtien. Hän on hoitanut kymmenen vuoden ajan kansainvälisen yhteyshenkilön tehtäviä maailmanlaajuiseen IEC:hen ja CENELECiin. Lisäksi hän vastaa sähköenergian mittauksia käsittelevän komitean. SK 13 puheenjohtajan tehtävistä. Touko Salo on osallistunut paneutuen myös sähkönmittaustekniikkaa ja viestinsiirtoa pienjänniteverkossa käsittelevien komiteoiden ja seurantaryhmien toimintaan. Osmo Väyrynen palkittiin pitkäaikaisesta, asiantuntevasta ja monipuolisesta standardointityöstä. Osmo Väyrynen on tullut mukaan sähkötekniseen standardointitoimintaan ensin Suomen sähköteknisen standardointijärjestön SESKOn palvelukseen 1980-luvulla. Siirryttyään toisen työnantajan palvelukseen 1990-luvun alkupuolella hän on siitä alkaen toiminut sähkötyökalukomitean. SK 61F puheenjohtajana. Osmo Väyrynen on myös ollut IEC:n ja CENELECin vastinkomiteoiden ja useiden työryhmien jäsen. Kansainvälisenä yhteyshenkilönä hän on huolehtinut kansallisen konsensuksen rakentamisesta ja Suomen yhteisten kannanottojen valmistelusta IEC:n ja CENELECin ehdotuksiin. Kannessa Kesäkuun ensimmäisellä viikolla arkistoa ja kalustoa tilapäisvarastoon pakkaamassa ahkeroineet opiskelijat ryhmäkuvassa vasemmalta lukien: Atte Keltanen, Antti Nurmi, Xiaoyu Chen ja Milja Jokinen. Edessä istuvat Sofia Wilkman ja Elina Miikki. Erkki Yrjölä- mitaleita on myönnetty tähän mennessä 24 kpl tunnustuspalkintoina henkilöille, jotka ovat erityisesti ansioituneet sähköteknisessä standardointitoiminnassa. Ensimmäiset palkinnot on myönnetty vuonna 2000. Palkinto on nimetty SESKOn hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan ja ensimmäisen kunniapuheenjohtajan Erkki Yrjölän mukaan.

KEVÄTSEMINAARI 2008 KEVÄTSEMINAARI 2008 SESKO on hyvässä iskussa Standardien merkitys riskien arvioinnissa oli teemana SESKOn kevätseminaarissa Espoon Hanasaaressa 27. maaliskuuta 2008. Seminaariin osallistui yli sata sähköalan ja muun standardoinnin asiantuntijaa. SESKOn hallituksen puheenjohtaja,. kehitysjohtaja Kimmo Saarinen Evox Rifa Oyj:stä. avasi seminaarin ja kertoi yhdistyksen olevan nyt paremmassa iskussa kuin koskaan aiemmin. Kevätseminaaria edeltänyt yhdistyksen vuosikokous oli sen yksimielisesti voinut todeta. SFS:n TopTen -listalla on neljä SESKOn valmistelemaa julkaisua, yhteistyö alan oppilaitosten ja opettajien kanssa on aktiivista ja yhdistyksen talous erinomaisella tolalla. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman. esitteli graafein ja numeroin vuoden 2007 toimintaa ja merkkitapahtumia sekä kesällä 2007 toteutettua tutkimusta standardointiin osallistumisen motiiveista. Visionsa mukaisesti SESKO on tehokas, suomalaisen osaamisen kokoava ja vaikutusvaltainen standardointiorganisaatio. Onhan sen taustalla 21 merkittävää jäsenyhteisöä, joissa on mukana kymmeniätuhansia jäseniä. Hieta-Wilkman kiitti standardoinnin ydinjoukkoa komiteoiden ja seurantaryhmien suomalaisia asiantuntijoita. Heidän työnsä tulokset näkyvät SESKOn 2007 valmistelemien SFS-standardien ja SFS-käsikirjojen luettelossa joka on lähetetty jokaiselle komiteajäsenelle. Standardit on otettu hyvin vastaan kentällä ja monien uudistettujen standardien painosmäärät ovat olleet suurempia kuin aiemmin. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksen MetStan toimitusjohtaja Hanna Järvenpää tarkasteli esityksessään standardeja osana riskien arviointia. Hän käsitteli aihetta CENin raportin Risk Assessment Implementation of Risk Assessment in European Standardization pohjalta. Esitykseen sisältyi monipuolisia esimerkkejä riskien hallinnasta standardoinnissa. Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiristä kertoi työturvallisuusriskeistä. Hän esitteli työturvallisuuteen liittyviä toimintoja tuotantolaitoksissa sekä teollisuuden työturvallisuuden kehityspiirteitä. Sundqvist esitti huolensa työtapaturmien määrän kasvusta ja muistutti sekä järjestelmien että organisaatioiden verkottumisen voivan tuoda mukanaan uudenlaisia työturvallisuusongelmia. Johtaja Kirsi Sormusen aihe käsitteli ympäristönäkökohtia standardoinnissa. Nokia Oyj:ssä se tarkoittaa vastuullista toimintaa ja riskien hallintaa, jossa materiaalivalinnat, energiatehokkuus ja kierrätys ovat keskeisiä. Haasteita yritysten koko toimitusketjulle on kehittyvässä RoHS-standardoinnissa paljon. Kaikkia lainsäädännön ongelmakohtia ei kuitenkaan voida standardoinnilla korjata, muistutti Sormunen. Toimitusjohtaja Seppo Pyyskänen Duocon Oy:stä esitteli standardihallintaan rakentamansa työkalun, STAKA Standardikartan. Se on käsitekarttamalliin perustuva standarditietopalvelu, jonka esimerkkiversio on automaatiota hallinnoivan IEC:n komitean TC 65:n alueelta. Pitkän työrupeaman komitean SK 65 sihteerinä kuluvaan vuoteen päättävä Pyyskänen vakuutti vuosien kokemuksella standardointityön olevan hemmetin mukavaa ja yllytti mahdollisimman monia siihen osallistumaan. Erikoistutkija Risto Sulonen VTT:ltä esitteli sertifiointijärjestelmää, joka kattaa räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitettujen sähkölaitteiden valmistuksen ja niiden korjauksen. Hän kertoi myös VTT:n pätevyysalueista sertifioinnissa ja totesi,. että periaate: Yhdet standardit, yksi testaus, yksi sertifikaatti kaikkialla takaa turvallisuuden ja laadun. Toimialapäällikkö Vesa Haakana Inspecta Tarkastus Oy:stä valotti turvallisuustason määrittämistä, turvallistamisen periaatteita koneissa ja turvallisuuspohjaa sekä esitteli arviointiperusteita ja arviointivälineitä varmennustarkastuksissa. Esitysten päätyttyä jaettiin Erkki Yrjölä -mitalit (ks s 3) ja siirryttiin lopuksi nauttimaan Hanasaaren keväisen buffetin antimista. Tinni Karakorpi Martti Mattila ja. Martti Tukiainen. Juha Ristilä, Lauri Halme ja Eero Sorri. Tapio Haring Paavo Tammi Ahti Aho ja Leif Peldan.

SESKON KYSELY YRITYKSILLE 2007 SESKON KYSELY YRITYKSILLE 2007 Osallistumisesta konkreettista hyötyä Sähköteknisessä standardoinnissa on Suomessa mukana lähes 500 asiantuntijaa yli 190 yrityksestä ja yhteisöstä. Syksyllä 2007 SESKO tutki kyselyn avulla yritysten motiiveja lähettää asiantuntijoita mukaan standardointiin. Kysyttiin, mitä hyötyjä päättäjät arvioivat standardointiin osallistumisesta olevan yrityksilleen. Selvisi, että tieto-, verkottumis- ja vaikuttamishyödyt ovat ne syyt, jotka saavat yritykset satsaamaan resurssejaan standardointiin. Kysely SESKO lähetti kyselyn 350 päättäjälle yrityksiin, joista on asiantuntijoita mukana SESKOn teknisissä komiteoissa, seurantaryhmissä tai työryhmissä. Näistä 39 henkilöä (11 %) vastasi kyselyyn. Vastaajamäärä oli varsin pieni, joten suorien johtopäätösten tekemisessä ja yleistämisessä on syytä olla varovainen. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia. Ennen kaikkea kirjallisista kommenteista saatiin erinomaista tietoa toimintojen kehittämistä varten. Vastaajan profiili Yrityksen vastaaja-päättäjä edustaa yleisimmin valmistavaa teollisuutta (49 %).. Yrityksen päätoimipaikka on pääkaupunkiseudulla (67 %). Yrityksen palveluksessa on 20 500 työntekijää (66 %) ja yritys on ollut mukana standardoinnissa. yli 10 vuotta (77 %). Osallistumisesta on hyötyä Yritysten päättäjien mielestä standardoinnissa mukana olemisesta on kohtalaisen paljon konkreettista hyötyä yrityksen liiketoiminnalle (89 %). Lähes kaikki (97 %) olivat sitä mieltä, että osallistumalla standardointiin saa arvokasta tietohyötyä. Verkottumishyötyä koki saavansa myös reilu enemmistö (86 %) ja sama määrä oli sitä mieltä, että yrityksen sisäinen osaaminen paranee osallistumisen kautta. 6 % vastaajista arveli, että standardointiin osallistuminen ei auta ollenkaan verkottumisessa. Standardien sisältöön osallistumisen kautta koki voivansa vaikuttaa. 75 % vastaajista ja vain 3 % oli sitä mieltä, että ei voi vaikuttaa lainkaan. Standardointityöhön osallistumisesta on yrityksemme liiketoiminnalle konkreettista hyötyä ei lainkaan vähän jonkin verran paljon yleisesti 0 % 11 % 47 % 42 % tietohyötynä 0 % 3 % 39 % 58 % verkottumishyötynä 6 % 8 % 64 % 22 % vaikuttamishyötynä 3 % 22 % 44 % 31 % sisäisen osaamisen paranemisena 0 % 14 % 53 % 33 % omien tuotteiden tukena 3 % 17 % 47 % 33 % Osallistuminen standardointityöhön tuo yrityksellemme ei lainkaan vähän jonkin verran paljon kilpailuetua 11 % 20 % 60 % 9 % mahdollisuuksia kerätä ja hyödyntää tuoreinta tietoa 3 % 6 % 53 % 39 % mahdollisuuksia pysyä kehityksen kärjessä 6 % 6 % 56 % 33 % mahdollisuuksia tukea omia tuotteita ja palveluita 6 % 9 % 51 % 34 % mahdollisuuksia rakentaa ja hyödyntää uusia verkostoja 3 % 31 % 53 % 14 % mahdollisuuksia päästä uusille markkinoille 17 % 39 % 36 % 8 % mahdollisuuksia kehittää yrityksen sisäistä osaamista 3 % 26 % 40 % 31 % mahdollisuuksia vaikuttaa alan kehitykseen 3 % 11 % 58 % 28 % Käyttö, huolto ja. kunnossapito 7,7 % Opetus ja tutkimus 2,6 % Vastaajat valmistavasta teollisuudesta Muu 17,9 % Valmistava teollisuus 48,7 % Osallistuminen standardointiin mahdollistaa pysymisen kehityksen kärjessä (88 %). Se myös tukee paljon tai kohtalaisesti yrityksen omia tuotteita ja palveluja (86 %). Olemalla mukana standardoinnissa voi vaikuttaa kohtalaisen paljon alan kehitykseen (86 %). Myös yrityksen sisäisen osaamisen kehittäminen koettiin mahdolliseksi, joskin pienemmässä määrin (72 %) kuin koko alan kehittäminen. Yli puolet päättäjistä oli sitä mieltä, että osallistuminen standardointiin ei tuo omalle yritykselle lainkaan tai tuo vain vähän mahdollisuuksia päästä uusille markkinoille (56 %). Yksi syy tällaisten vastausten määrään voi olla se, että vastaajayritykset ovat olleet alalla jo pitkään, jolloin markkina-alue on vakiintunut. Välttämättä ei ole halua eikä tarvettakaan päästä uusille markkinoille. Sinikka Hieta-Wilkman, SESKO Valvonta/tarkastus/testaus 12,8 % Suunnittelu ja rakentaminen 7,7 % Tuotekehitys/hankkeistaminen 2,6 % Edellisessä SESKO-lehdessä 1/2008 on esitelty päättäjille suunnattua kyselyä niissä yrityksissä,. jotka eivät vielä ole mukana standardoinnissa. Seuraavassa SESKO-lehdessä 3/2008 esitellään kyselyn osiota,. joka koskee sähkötekniseen standardointiin osallistuvia asiantuntijoita.

STANDARDOINTI JA YMPÄRISTÖ Haitta-aineiden raportointipalvelu Ympäristöstandardisoinnissa tapahtuu Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristöasioita käsittelevän komitean IEC TC 111 työ on ollut intensiivistä viime vuosina ja kiihtyy entisestään. Komitean laatimista standardeista ensimmäinen on valmistumassa ja muutamia merkittäviä työryhmien ehdotuksia on parhaillaan julkisilla lausuntokierroksilla. RoHS-mittausmenetelmät RoHS-mittausmenetelmiä koskeva ehdotus draft IEC 62321 Electrotechnical Products - Determination of Levels of Six Regulated Substances (lead, mercury, cadmium, hexavalent chromium, polybrominated biphenyls, polybrominated diphenyl ethers) läpäisi CDV-äänestyksen sataprosenttisesti, mutta ehdotukseen tehtyjen eräiden täsmennysten vuoksi vaaditaan vielä FDIS-äänestys ennen kuin standardi voidaan julkaista. FDIS-ehdotus ilmestyy heinäkuussa 2008, joten lopullisen standardin odotetaan ilmestyvän ensi lokakuussa. RoHS-mittausmenetelmästandardiin liittyy kiinteästi näytteen valmistusta koskeva ehdotus 111/107/DC PAS proposal on Sampling procedure for chemical analysis of Restricted Substances in Electrotechnical products. Julkaisu valmistellaan pikaisella aikataululla siten, että se valmistuu samanaikaisesti standardin IEC 62321 kanssa. PASjulkaisussa annetaan käytännön esimerkkejä, miten näyte on valmisteltava, jotta se voidaan analysoida standardin IEC 62321 mukaisesti. Julkaisuun on kerätty näytteistämisen kannalta haastavimmat tuotteet, joita ovat kännykät oheislaitteineen, piirilevyt ja niiden komponentit. Valmisteilla on myös ehdotus teknilliseksi spesifikaatioksi draft IEC 62476 Guidance for assessing conformity of product with respect to substance use restrictions in electric and electronic equipment. Oppaassa kuvataan miten voidaan lopputuotteen osalta arvioida että materiaalirajoitukset tulevat huomioon otetuiksi. Materiaalideklaraatiot Parhaillaan on lausuntokierroksella materiaalivakuutuksia koskeva ehdotus 111/108/ CD draft IEC 62474 Material Declaration for Electrical and Electronic Products. Ehdotuksen tavoitteena on saada aikaan harmonisoitu malli ja formaatti materiaalidatan siirtämiseen tuotteen valmistusprosessissa. Standardiehdotus sisältää: minimivaatimukset toimitettavalle materiaalideklaraatiolle materiaalideklaraation rakenteen siirtomalleja. Standardiehdotukseen liittyen on valmisteilla myös tietokanta raportoitavista aineista.. Ympäristömyötäinen suunnittelu Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristömyötäistä suunnittelua koskeva ehdotus draft IEC 62430 Environmentally Conscious Design for Electrical and Electronic Products on CDV-äänestyskierroksella. Kysymyksessä on horisontaalistandardi, jota soveltaen tuotekomiteat voivat tarvittaessa laatia omaa tuoteryhmäänsä koskevat yksityiskohtaiset standardit siitä, miten laitteet suunnitellaan ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Lääkintälaitteiden (IEC 60601-1-9) ja AV-/IT-laitteiden (IEC 62075) osalta tuoteryhmäkohtaiset suunnitteluohjeet on jo olemassa ja nämä noudattelevat horisontaalistandardin periaatteita. Kierrätys Komiteassa IEC TC 111 ollaan käynnistämässä projektia sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrättämisestä. Käsiteltäviksi asioiksi on ehdotettu toisaalta laitteen kierrätysasteen laskentamenettelyn standardisoimista sekä toisaalta laitevalmistajan kierrätyksestä huolehtivalle yritykselle antaman tiedon standardisoimista. Komponenttien ja materiaalien uudelleenkäyttö sekä hyötykäyttö on tarkoituksella jätetty tässä vaiheessa käsittelyn ulkopuolelle. Eurooppalaisella tasolla CENELECissä on kotitaloussähkölaitteiden valmistajajärjestö (CECED) ehdottanut työn aloittamista ilmastointi- ja kylmäsäilytyslaitteiden keräämistä, kuljetusta, varastointia, käsittelyä ja loppukäsittelyä koskevien vaatimusten standardisoimiseksi. Standardin tarve on ilmeinen kylmälaitteiden sisältämien aineiden sekä kansallisten käytäntöjen ja määräysten erilaisuuden vuoksi. Ympäristöasioiden standardisointiin vaikuttaminen Komitea SK 111 seuraa tiivisti edellä esitettyjen standardisointikohteiden edistymistä ja ottaa kantaa pöydällä oleviin ehdotuksiin vielä tämän kevään aikana. IEC:n työryhmissä toimivien suomalaisten asiantuntijoiden ansiosta standardien vaatimuksiin pystytään myös oikeasti vaikuttamaan. Juha Vesa, SESKO Sähkötuotteiden testaustulosten kansainvälisen vastavuoroisuusjärjestelmän (IECEE, International Electrotechnical Committee for Electrical Equipment) puitteissa on kehitetty ns. IECEE Hazardous Substances Reporting -palvelu, jonka tarkoituksena on tarjota teollisuudelle, viranomaisille ja sertifiointiyrityksille menetelmä arvioida sähkötuotteissa käytettävien komponenttien ja materiaalien haitta-ainepitoisuuksia. Testaus ja sertifiointi perustuvat haittaaineiden testausta koskevaan kansainväliseen IEC 62321 standardiin. Palvelu on tarkoitus tuoda markkinoille vuoden 2008 aikana, kun edellä mainittu standardi hyväksytään ja julkaistaan. Valvottu verkosto Uutta palvelua voivat tarjota kansainväliset kriteerit täyttävät laboratoriot (IECEE HS (Hazardous Substances - CB Testing Laboratory) ja sertifiointielimet (NCB, National Certification Body) esim. SGS Fimko. Laboratoriot toimivat sertifiointiyritysten ohjauksessa ja niiden tulee osallistua mm. vuosittaisiin vertailutesteihin ja keskinäisiin vertaisarviointeihin. Sertifioijien kesken perustetaan haitta-aineiden testausten teknistä toteutusta koskeva yhteistyöelin. Sertifiointiyritykset myöntävät testien pohjalta puolueettomia HS Statement of Test Results -todistuksia Järjestelmän kotisivut ovat osoitteessa www.iecee.org, jossa on tulevaisuudessa mahdollisuus tutustua myös testaustuloksiin. Suomalainen puheenjohtaja Uuden palvelun kehittäneen kansainvälisen työryhmän puheenjohtajana toimii SGS Fimkon liiketoimintajohtaja Jukka Vuorinen. Muut jäsenet ovat Australiasta, Belgiasta, Hollannista, Japanista, Kiinasta, Ranskasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Lisätietoja antaa liiketoimintajohtaja Jukka Vuorinen, puh. 040 500 44 31, jukka.vuorinen@sgs.com.

DOKUMENTTITUNNUKSISTA AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Hienosäätöä EN-standardien valmisteluvaiheen dokumenttitunnuksissa FprEn Uusia standardeja asennustarvikkeista Vuoden 2008 alusta CENELEC on ottanut standardiehdotuksissa käyttöön merkinnän, joka osoittaa ehdotuksen olevan loppuäänestyksessä (Formal Vote tai UAP.) Entiseen tapaan ehdotuksen tunnuksena yleisesti on pren, mutta loppuäänestyksessä olevan ehdotuksen tunnukseen lisätään vielä F, eli saadaan FprEN. Tämä koskee sekä CENELECin omia ehdotuksia (50 000-sarja) että IEC:n FDIS- ja CDV- äänestyksen rinnakkaisäänestyksiä (60 000 sarja). Oikotietä perille Vuoden 2006 lopulla CENELEC muutti käytäntöjään IEC/CLC-rinnakkaisäänestyksissä. IEC:n käytännön mukaisiksi: jos CDV-vaiheen ehdotus hyväksytään äänestyksessä yksimielisesti, se voi mennä suoraan julkaisuun. Silloin loppuäänestys, eli FDIS-vaihe jätetään pois. Tästä aiheutui CENELECissä hankaluuksia, koska rinnakkaiskäsittelyssä IEC:n CDV-vaihetta vastasi CENELECin Enquiry, josta taas ei ollut oikotietä suoraan vahvistamiseen. IEC:n jo julkaistessa standardin CENELECissä jouduttiin vielä järjestämään erillinen loppuäänestys eli Formal Vote. CENELECilläkin on oikopolku, jota käyttäen standardi voidaan saada julkaistua yhdellä äänestyksellä. Tämä on ns. UAP eli Unique Acceptance Procedure. Erona IEC:n. yhden äänestyksen systeemiin on se, että CENELECissä ehdotus viedään teknisen komitean tai BT:n päätöksellä UAP-äänestykseen. IEC:ssä äänestetään CDV:stä normaaliin tapaan ja katsotaan sitten kuinka kävi. Samaan tahtiin yhteisessä marssissa Rinnakkaisäänestysten epätahtiin joutumisen estämiseksi CENELECissä siirryttiin käytäntöön, että IEC:n. CDV-vaihetta vastaava CENELECin äänestys onkin UAP,. jolloin IEC:n CDV:n johtaessa suoraan julkaisuun CENELECissä voidaan edetä vastaavasti BT:n ratifiointiin. Oheinen kaavio on yksinkertaistettu. IEC:llä CD-lausuntokierroksia voi olla useampia peräkkäin tai ehdotus voi päätyä NP-vaiheesta suoraan CDV-äänestykseen. CDV-vaiheesta voidaan päätyä suoraan julkaisuun tai FDIS-äänestykseen. CENELECillä UAP-äänestyksestä edetään normaalisti BT:n ratifiointiin ja edelleen julkaisuun. CENELECin omilla standardeilla voidaan mennä Enquiry-lausuntokierroksen kautta loppuäänestykseen tai suoraan UAP-lausunto/äänestyksen kautta BT:n ratifiointiin. Eero Sorri, SESKO Pistokytkimet Hiljattain ovat ilmestyneet seuraavat. pistokytkimiä koskevat standardit: SFS 5610/A1:2008 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut pistokytkimet. Osa 1: Yleiset vaatimukset, muutos A1, hinta 32,10 SFS 5988:2008 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut pistokytkimet. Laitepistorasiat, hinta 15,50. Ensimmäinen muutososa liittyy standardiin. SFS 5610:2004 ja se on laadittu kansainvälisen standardiin IEC 60884-1 liittyvän muutososan pohjalta. Suomalaiseen versioon on lisätty. 2,5 A, 250 V suojausluokan II laitteille tarkoitetun. pistorasian käyttöä kiinteässä asennuksessa koskevat kansalliset vaatimukset (liite ND).. Tämä korvaa vastaavan, vuodelta 2005 peräisin olevan muutososan A1. Teknisiä muutoksia 2,5 A:n pistorasian vaatimuksiin ei ole tehty. Standardissa SFS 5988 määritellään erityisvaatimukset sähkölaitteisiin sisältyville pistorasioille, joiden mitoitusjännitteet ja virrat ovat enintään. 250 V sekä 16 A. Johtokanavat Sähköasennusten johtokanavajärjestelmien yleisiä vaatimuksia käsittelevän standardin. SFS-EN 50085-1 lisäksi on standardisarjasta ilmestynyt suomenkielisenä standardi: SFS-EN 50085-2-1 Sähköasennusten johtokanavajärjestelmät. Osa 2-1: Seiniin ja kattoihin asennettavat johtokanavajärjestelmät, hinta 37,15. Suomenkielisinä julkaistuja SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS,. puh. 09 149 9331, sähköposti sales@sfs.fi. Lisätietoja sähköasennustarvikkeita käsittelevistä standardeista ja standardisoinnista antaa SESKOssa Juha Vesa, puh. 09 696 3958. Juha Vesa, SESKO IEC-standardin valmistelu. IEC 6x xxx-sarja Työryhmä/komiteavaihe NP - uuden työn aloitus. DC - olemassa olevan standardin päivitys. CD - lausuntokierros (3 kk) CDV - lausuntokierros (5 kk) IEC/CENELEC rinnakkaiskäsittely. EN 6x xxx sarja UAP - lausuntokierros (5kk). FprEN 6x xxx FDIS - äänestys Loppuäänestys. (Formal Vote) FprEN 6x xxx. CENELECin oman standardin valmistelu. EN 5x xxx-sarja Työryhmä/komiteavaihe Secretariet enquiry -lausuntokierros Enquiry - lausunto/äänestys tai. UAP - lausunto/äänestys pren 5x xx Loppuäänestys (Formal Vote) FprEN 5x xxx. Julkaisu BT-ratifiointi, julkaisu BT-ratifiointi, julkaisu Asennusrasiat Asennusrasioita koskevassa standardisarjassa on ilmestynyt rasioiden yleisiä vaatimuksia koskevan standardin SFS-EN 60670-1 lisäksi suomenkielisenä kytkentärasioita koskeva standardi: SFS-EN 60670-22 Kotitalouskäyttöön ja vastaaviin kiinteisiin sähköasennuksiin tarkoitetut asennusrasiat ja kotelot. Osa 22: Kytkentärasioiden ja -koteloiden erityisvaatimukset, hinta 26,90. Standardia sovelletaan haaroitus-, jako- ja liitäntärasioille sekä tarvittaessa kojerasioille. Seuraavaksi sarjassa ilmestyy ripustusrasioita koskeva standardi SFS-EN 60670-21. Asennusrasioiden mitoitusta koskevien kansallisten standardien uusinta on aloitettu ja uudet painokset ilmestyvät vuoden 2009 alkupuolella. IEC:n ja CENELECin standardien valmisteluvaiheet 10 11

AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Muutoksia sähköiskulta suojaamisen perusstandardiin Sähköiskulta suojaamista koskevasta perusjulkaisusta, SFS-EN 61140 Suojaus sähköiskulta. Asennusten ja laitteiden yhteiset ominaisuudet, on nyt julkaistu uusi ajan tasalla oleva versio. Sähköasennuksia ja sähkölaitteita koskevat yleiset perusvaatimukset on esitetty turvallisuuden perusjulkaisuissa (IEC:n basic safety publication). Sähköiskulta suojaamista koskeva perusjulkaisu on IEC 61140. Siinä esitetään sähköiskulta suojaamista koskevat perusvaatimukset, jotka ovat yhteisiä sekä laitteille että asennuksille. Standardin perusversio on suoraan otettu käyttöön eurooppalaisena standardina EN 61140, joka on vuodelta 2001.. Se on julkaistu suomeksi vuonna 2005. CENELEC on julkaissut standardiin vuonna 2006 lisäyksen A1, jossa annetaan mm. vaatimukset erotuslaitteille. Koska se sisältää muutoksia useisiin kohtiin, on Suomessa päätetty julkaista yhdistelmäversio, jossa on sekä perusteksti että CENELECin tekemä muutos. Tämän uuden version tunnus on SFS-EN 61140+A1. Perussuojaus, vikasuojaus, lisäsuojaus, lisätty suojaus... Standardin SFS-EN 61140 perussääntöjen mukaan vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa eivätkä kosketeltavat osat saa tulla jännitteiseksi normaaliolosuhteissa (perussuojaus) tai yhden vian olosuhteissa (vikasuojaus). Suojaus toteutetaan standardissa määritellyillä menetelmillä. Suojaus toteutetaan erikseen perussuojauksella ja vikasuojauksella. On mahdollista käyttää myös ns. lisättyä suojausta, jolla toteutetaan molemmat suojausvaatimukset. Standardissa määritellään lisäsuojaus, joka useimmiten on enintään 30 ma vikavirtasuojan käyttö. Uudessa pienjännitesähköasennuksia koskevassa standardissa SFS 6000-4-41 käytetään perusperiaatteita sähköasennuksiin sovellettuna. Sähköturvallisuudesta kiinnostuneille Sähköiskulta suojausta koskevia asioita on esitetty muissakin standardeissa ja erilaisissa opaskirjoissa. Perusvaatimukset on kuitenkin esitetty tässä SFS-EN 61140:ssä ja muut standardit tehdään sen pohjalta. Vaatimukset on esitetty kootusti ja standardi on varsin hyödyllinen esim. sähköalan opiskelijoille ja muille sähköturvallisuudesta kiinnostuneille. Standardi SFS-EN 61140+A1 Suojaus sähköiskulta. Asennusten ja laitteiden yhteiset ominaisuudet ilmestyy kesällä 2008 ja sitä myy SFS:n asiakaspalvelu puh. 09 1499331, sähköposti sales@sfs.fi. Standardissa on sekä suomen- että englanninkielinen teksti. Lisätietoja standardien sisällöstä saa SESKOsta Tapani Nurmelta puh. 09 6963961,. sähköposti: tapani.nurmi@sesko.fi. Tapani Nurmi, SESKO Päivitettyjä koneturvallisuuden perusstandardeja Standardissarja SFS-EN 61310 Koneturvallisuus. Merkinantaminen, merkitseminen ja vaikuttaminen on päivitetty. Sarjassa on kolme osaa: SFS-EN 61310-1 Osa 1: Näköön, kuuloon ja tuntoon perustuvia signaaleja koskevat vaatimukset. Standardi määrittelee vaatimukset ihminen-kone rajapinnassa näkyville, kuuluville ja tuntoaistiin perustuville turvallisuusinformaation esittämiseen käytettäville merkinantomenetelmille. Standardi on kaksikielinen (suomi-englanti),ja 47-sivuinen. Sen hinta on 52,50 (alv 0 %).. SFS-EN 61310-2 Osa 2: Merkintää koskevat vaatimukset. Standardi määrittelee koneiden merkintöjä koskevia vaatimuksia, kuten yleiset merkintäperiaatteet koneiden tunnistamiseksi. Standardissa on myös esitetty merkintäperiaatteet virheellisistä liitännöistä aiheutuvien vaarojen välttämiseksi. Standardi on kaksikielinen (suomi-englanti) ja 31-sivuinen. Standardin hinta on 43,25 (alv 0 %).. SFS-EN 61310-3 Osa 3: Vaatimukset ohjaimien sijoitukselle ja käytölle. Standardi määrittelee ihminen-kone rajapinnassa käsin tai muulla ihmiskehon osalla ohjattavien ohjaimien turvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Standardissa on yleiset vaatimukset normaalien ohjainten liikesuunnille ja järjestelylle sekä ohjausvaikuttamisen ja lopullisen vaikutuksen väliselle suhteelle. Standardi on kaksikielinen (suomi-englanti) ja 29-sivuinen.. Standardin hinta on 43,25 (alv 0 %). Standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ja niitä voi tilata sähköpostitse osoitteesta. sales@sfs.fi tai puhelimitse 09 149 9331. Lisätietoja antaa SESKOssa Sanna Koivu,. p. 09 6963 960, sähköposti sanna.koivu@sesko.fi. Yleisen jakeluverkon jakeluverkon jakelujännitteen ominaisuudet Jakeluverkon käyttäjille toimitettavalla sähköllä on monia muuttuvia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat verkon käyttäjien sähköstä saamaan hyötyyn. Eurooppalaisessa standardissa SFS-EN 50160 Yleisen jakeluverkon jakelujännitteen ominaisuudet, esitetään jännitteen pääominaisuudet verkon käyttäjän liittämiskohdassa yleisissä pien- ja keskijännitteisissä sähkönjakeluverkoissa normaaleissa käyttöolosuhteissa. Tämä standardi antaa rajat tai arvot, joiden sisällä asiakas voi olettaa liittämiskohdan jännitteen ominaisuuksien pysyvän koko julkisen jakeluverkon alueella. Tämä standardi kuvaa vaihtojännitteeseen liittyviä sähkön ominaisuuksia. Sähkön käytön suhteen olisi toivottavaa, että jännite olisi taajuudeltaan ja tehollisarvoltaan vakio ja sen hetkellisarvo sinimuotoisesti vaihteleva. Käytännössä esiintyy monia tekijöitä, jotka aiheuttavat poikkeamia tästä. Uudistetun standardin rakennetta on muutettu edelliseen painokseen nähden. SFS-standardeja myy SFS-Standardisointi,. p. (09) 149 9331, sähköposti sales@sfs.fi. IEC- ja EN-standardit voi tilata SESKOsta,. p. (09) 606 3970, sähköposti myynti@sesko.fi. Lisätietoja antaa SESKOssa Jari Karjalainen,. p. (09) 696 3959, sähköposti jari.karjalainen@sesko.fi. Jari Karjalainen, SESKO Sanna Koivu, SESKO 12 13