YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 26/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/56/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2011 ASIA HAKIJA Evijärven kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Evijärvi Evijärven kunta PL 17 62501 Evijärvi LAITOS JA SEN SIJAINTI Evijärven kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Evijärven kunnan Evijärven kylässä kunnan omistamalla kiinteistöllä Jätevedenpuhdistamo RN:o 7:299 noin 300 metriä kunnan keskustasta itään. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan noin 800 m pitkällä painejohdolla Välijokeen. ASIAN VIREILLETULO Evijärven kunta on 10.7.2007 toimittanut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle Evijärven kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen (dnro LSU-2007-Y-513). Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Asiakirjat on siirretty 1.1.2011 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, joka on jatkanut asian käsittelyä. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Aluehallintovirastoista annetun valtioneuvoston asetuksen (906/2009) mukaan Etelä- Pohjanmaan maakunta kuuluu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (987/2009) mukaan ympäristönsuojelu- ja kalatalousasioissa valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun jätevedenpuhdistamon toimintaan on oltava ympäristölupa ym-
2 päristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan perusteella. Jätevesien johtamista koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 7/1997/2, 27.2.1997, mukaisesti hakijan on tullut jättää 30.4.2007 mennessä päätöksen lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin perusteella ympäristölupaa on haettava koko toiminnalle, jos aikaisemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 13 a) kohdan perusteella puhdistamon, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ Länsi-Suomen vesioikeus on 27.2.1997 antamallaan päätöksellä nro 7/1997/2 myöntänyt Evijärven kunnalle luvan kunnan keskustaajaman jätevesien johtamiseen Välijokeen. Lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15,0 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l. Puhdistustehon on oltava sekä BOD 7ATU -arvon että kokonaisfosforin osalta vähintään 90 %. Puhdistamoa on hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen poistoteho. Hakijan on tullut jättää 30.4.2007 mennessä päätöksen lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt lupahakemuksen jättämiselle jatkoaikaa 30.6.2007 saakka. Puhdistamoalue on Evijärven kirkonseudun osayleiskaavassa merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 300 metriä Evijärven kunnan keskustasta itään. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 200 metriä lounaaseen puhdistamolta. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 300 metrin päässä. Puhdistamon eteläpuolella kulkee kantatie 63. Puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien purkuputken pää on keskellä Välijokea. Välijoen itärannalla on runsaasti venepaikkoja ja kesämökkejä, mutta länsiranta on vähäisessä käytössä. Välijoki laskee Evijärveen, joka sijaitsee lähimmillään noin 400 metriä puhdistamolta koilliseen. Puhdistamolta pohjoiseen noin 100 metriä on Jokisuunlahti ja Valmosanneva -Natura 2000-alue (FI1000016). Puhdistamon läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita.
3 PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Vesistö Kalasto ja kalastus Käsitellyt jätevedet johdetaan Välijokea pitkin Evijärveen ja sieltä Ähtävänjokea pitkin Luodon-Öjanjärveen. Välijoki ja Evijärvi sijaitsevat Ähtävänjoen valuma-alueella, jonka pinta-ala on 2 054 km 2. Välijoen putouskorkeudesta on rakennettu 87 %. Lisäksi Välijoki on lähes kokonaisuudessaan perattu ja pengerretty yläpuolisen Lappajärven säännöstelyn mahdollistamiseksi. Evijärvi on matala läpivirtausjärvi. Sen pinta-ala on 28 km 2, suurin syvyys noin 3 m ja keskisyvyys 1,5 m. Järven syvänteessä vesi on ollut rehevää, esimerkiksi kesällä 2008 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 34 48 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 580 650 µg/l ja klorofylli-a-pitoisuus 12 17 µg/l. Evijärveä säännöstellään. Evijärven luusuassa Ähtävänjoen Kaarenhaarassa vesi on ollut vuonna 2008 lievästi rehevää tai rehevää kokonaisfosforipitoisuuden perusteella (18 33 µg/l). Veden kokonaistyppipitoisuus on ollut 550 790 µg/l. Levätuotannon määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut kohonneella tasolla (9,9 16 µg/l). Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Ähtäväjoen veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on vuosina 2000 2006 ollut 43 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus noin 1 000 µg/l. Ähtävänjokisuun veden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet eivät yhteistarkkailutulosten mukaan ole suuresti muuttuneet vuosien 2002 2006 tarkkailujakson aikana, jolloin veden ravinnepitoisuudet ovat olleet rehevyyttä kuvaavalla tasolla. Ähtävänjoen pituus Evijärven alapuolella on 60 km. Joki on rakennettu pääosiltaan energiantuotantoa varten ja sitä säännöstellään melko voimakkaasti. Maaperän happamuus heikentää vesistön tilaa erittäin voimakkaasti joen alaosalla. Ähtävänjoki on luonnonsuojelullisesti ja kalastollisesti arvokas vesistö. Ähtäväjoen keski- ja alajuoksulla esiintyy jokihelmisimpukoita, minkä takia joki on sisällytetty Natura 2000 -alueisiin. Pietarsaaren vesilaitos ottaa raakavetensä (8 000 m 3 /d) Ähtävänjoesta ja Evijärven kunta käyttää Ähtävänjoen yläosaa varavedenottamona. Ähtäväjoen veden mukana on kulkeutunut Luodonjärveen arviolta noin 18 tn kokonaisfosforia ja 525 tn kokonaistyppeä vuonna 2008. Ainemääristä pistekuormituksen osuus on fosforin osalta 4 % ja typen osalta 6 %. Ainemäärät on arvioitu Ähtävänjoen vedenlaatu- ja virtaamatietojen perusteella ja tiedot on esitetty yhteistarkkailuraportissa. Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen alueilla on vuosina 2003 2007 tehty kalataloudellista tarkkailua yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu koostuu kalastustiedusteluista ja koekalastuksista.
4 ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA TOIMINNAN KUVAUS Kalataloudellisen tarkkailun mukaan on Välijoen jokisuulla todettu särkeä, ahventa ja lahnaa. Evijärven kalasto on tyypillistä matalan ja suhteellisen rehevän järven kalastoa. Evijärvestä on tavattu muun muassa lahnaa, särkeä, säynettä, salakkaa, haukea, muikkua, siikaa, ahventa, kuhaa, kiiskeä ja madetta. Evijärveen on istutettu siikaa, muikkua, harjusta ja järvitaimenta. Ähtävänjoki on kalastollisesti arvokas joki. Sen kalastoon kuuluvat muun muassa hauki, ahven, made, purotaimen, lahna, särki, salakka ja kiiski. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella ja siellä Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma-alueella. Toimenpideohjelman mukaan Evijärven ekologinen tila on tyydyttävä. Ähtävänjoen yläosan (Ytteresse Evijärvi) ekologinen tila on tyydyttävä ja alaosan (Luodonjärvi Ytteresse) välttävä. Sekä Välijoki että Ähtävänjoki ovat voimakkaasti muutettuja vesistöjä. Ähtävänjoessa ja Välijoessa on useita kalojen vaellusesteitä ja muutenkin niiden luonnontilaa on osin muutettu pengertämällä ja ruoppaamalla. Evijärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Toimenpideohjelman mukaan Evijärvi on rehevöitymässä oleva matala läpivirtausjärvi. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan vesienhoidon yhtenä tavoitteena on saada Ähtäväjoen vesistöalueen vesistöjen ravinne- ja kiintoainepitoisuudet 30 40 % nykytasoa alemmiksi. Luodon-Öjanjärven edustan merialueen ja alueen rehevien vesimuodostumien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää, että keskimääräistä ravinnekuormitusta vähennetään vähintään 30 %, mikä on noin 40 % ihmistoiminnan aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Evijärven kunnan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1981 rakennettu aktiivilietemenetelmään perustuva rinnakkaissaostuslaitos. Viemäriverkostoon liittyneiden määrä on 1 042 asukasta. Viemäröinnin piirissä on vuonna 2009 ollut kolme teollisuuslaitosta, kolme autokorjaamoa ja yksi huoltoasema. Ilmastusaltaiden (tilavuus 165 m 3 ) jälkeen on yksi väliselkeytysallas (pintaala 80 m 2, tilavuus 280 m 3 ), jonka pohjalta otetaan palautusliete ilmastusaltaisiin. Väliselkeytyksestä jätevesi ohjataan jälkiselkeytykseen (pinta-ala 16,8 m 2 ja tilavuus 100 m 3 ). Fosforinsaostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään tulevaan jäteveteen ennen ilmastusta.
5 Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametrit Mitoitus Asukasvastineluku, avl 1 470 Q kesk, m 3 /d 567 Q mit, m 3 /h 50 BOD 7ATU, kg/d 132 Kok. P, kg/d 4,4 Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä on vuosina 2007 2009 ollut seuraava: Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 Vesimäärä, m 3 /d 209 212 216 275 190 Vuosina 2008 ja 2009 ei puhdistamon ohituksia ole tehty. Vuonna 2007 ohituksia vesistöön on tehty 1 000 m 3 ja vuonna 2006 5 600 m 3. Puhdistamon ohitukset voidaan ohjata joko laitoksen vierellä oleville lammikoille (entiset saostusaltaat) tai suoraan Välijokeen. Puhdistamolle tuodun sako- ja umpikaivolietteen ja puhdistamolla muodostuneen jätevesilietteen määrä on vuosina 2005 2009 ollut seuraava: Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 Sako- ja umpikaivolietteet, 229 146 148 225 150 m 3 /a Jätevesiliete, m 3 /a 165 154 165 199 168 Hakija on arvioinut, että vuonna 2015 puhdistamon asukasvastineluku on 1 450 avl, puhdistamolle johdettavan jäteveden määrä 510 m 3 /d, BOD 7ATU -tulokuorma 100 kg/d, kokonaisfosforin tulokuorma 2,9 kg/d ja kokonaistypen tulokuorma 18 kg/d. Vuoteen 2035 mennessä käsiteltävän jäteveden määrä kasvaa, mutta kokonaisfosforin, kokonaistypen ja BOD 7ATU -tulokuormat säilyvät samansuuruisena kuin vuonna 2015. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 25 380 m, josta betoniviemäriä on 7 100 m ja loput muoviputkea. Viemäriverkostossa on 325 kaivoa, joista 110 on muovikaivoja ja 215 betonikaivoja. Verkostossa on kahdeksan pumppaamoa. Viemäriverkoston vuotovesikerroin Nv (keskivirtaaman ja pienimmän neljän perättäisen viikon virtaaman osamäärä) on ollut vuonna 2009 1,87 ja vuotovesikerroin Nmax (suurimman kahdeksan perättäisen viikon virtaaman ja pienimmän neljän perättäisen viikon virtaaman osamäärä) 4,20. Vuonna 2008 Nv on ollut 1,62 ja Nmax 2,07.
6 Puhdistamon tulokuormitus Jätevedenpuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus (kg/d) vuosina 2005 2009 on ollut seuraava: Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 BOD 7ATU kg/d 39 44 48 68,5 42,5 Kokonaisfosfori kg/d 1,5 1,7 1,8 2,5 1,7 Kokonaistyppi kg/d 10,0 10,2 10,9 19,0 9,9 Kiintoaine kg/d 62 50 70 126 77,7 Puhdistamon tulokuormitus on vaihdellut mitoitusarvojen puitteissa. Keskimääräisen tulokuormituksen perusteella laskettu asukasvastineluku on vuonna 2009 ollut BOD 7 :n osalta 607 henkeä, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7 -kuormalle on käytetty asukasvastinelukuna 70 g/as. Kemikaalit ja energian käyttö Liikenne Vuosina 2006 2009 puhdistamolla on käytetty ferrosulfaattia 380 400 g/jätevesikuutio. Laitoksella on kalkin syöttömahdollisuus, mutta sitä ei ole viime vuosina käytetty. Myöskään kloorin syöttömahdollisuutta ei ole käytetty. Vuonna 2009 polymeeriä on käytetty selkeyttämön tehostamiseen 20 kg ja lietteen kuivaukseen 136 kg. Vuonna 2008 polymeeriä on käytetty selkeyttämön tehostamiseen 25 kg ja lietteen kuivaukseen 160 kg. Vuonna 2009 sähkön kulutus jätevedenpuhdistamolla on ollut 156 728 kwh/a eli 2,26 kwh/m 3. Liikennöinti on enimmäkseen henkilöautoliikennöintiä. Lietekontti tyhjennetään kuorma-autolla 13 kertaa vuodessa ja välppäjäteastia traktorilla 15 kertaa vuodessa. Ferrosulfaattia toimitetaan puhdistamolle rekalla kolme kertaa vuodessa. Sakokaivolietteitä toimitetaan puhdistamolle 35 kertaa vuodessa traktorilla.
7 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja - päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina 2005 2009 seuraavat: BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N Vuosi mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 2005 9,7 2,0 95 0,29 0,06 96 39 8,2 21 2006 27 5,7 87 0,77 0,160 90 44 9,4 8 2007 10 2,2 95 0,25 0,05 97 39 8,4 24 2008 5,3 1,4 97,9 0,17 0,046 98,1 47,9 13,2 31,1 2009 5,1 1,0 97,7 0,15 0,029 98,3 46,4 8,9 10,3 Typen nitrifiointiaste on vuosina 2007 2009 ollut 11 37 %. Samana ajanjaksona ammoniumtyppipäästö vesistöön on ollut 8,1 12,8 kg/d ja vesistöön menevän jäteveden ammoniumtyppipitoisuus 37 46 mg/l. Kiintoainepäästö vesistöön on vuosina 2007 2009 ollut 2,6 4,5 kg/d, vesistöön menevän veden kiintoainepitoisuus 9,6 16 mg/l ja kiintoaineen poistuma puhdistusprosessissa 94 97,9 %. Puhdistamon puolivuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos on ollut vuosina 2008 ja 2009 seuraava: Vuosi Jakso Parametri BOD 7ATU, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % Fosfori, P Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % 2008 I 4,5 98,1 0,17 98 2008 II 6 97,7 0,17 98,3 2009 I 5,3 97,3 0,15 98,1 2009 II 4,6 98,4 0,16 98,6 COD Cr, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % 44,3 92,8 35 95,9 38,3 93,9 34 95,7 Jäteveden käsittelytulos on vuosina 2008 ja 2009 täyttänyt voimassa olevassa luvassa asetetut käsittelyvaatimukset, jotka ovat seuraavat: Parametri Pitoisuus enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU, O 2 15 90 Fosfori, P 0,5 90 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, joten pohjavesien pilaantumisvaaraa ei ole.
8 Varastointi ja jätteet Saostuskemikaalia, ferrosulfaattia, tuodaan noin 20 tonnia kerrallaan säiliöautolla puhdistamolle. Jätevesiliete, noin 170 m 3 vuodessa, kuivataan lingolla. Kuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuus on vaihdellut 16 20 %:n välillä. Kuivattu liete säilytetään rakennuksen sisällä ja kuljetetaan käsiteltäväksi Kokkolan jätevedenpuhdistamolle 2 3 viikon välein. Puhdistamolietteen lisäksi puhdistamolla syntyy välppäjätettä (noin 3,5 m 3 /a) ja hiekanerotusjätettä (noin 4,5 m 3 /a). Välppäjäte on toimitettu Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle. Hiekanerotusjäte on sijoitettu puhdistamon vanhoihin saostusaltaisiin. Päästöt ilmaan, haju ja melu PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu normaalissa käyttötilanteessa mainittavia päästöjä ilmaan. Prosessien häiriötilanteessa saattaa esiintyä lievää hajuhaittaa. Melupäästöt ovat vähäisiä, eikä niistä aiheudu häiriötä ympäristössä. Liikennöinti tapahtuu enimmäkseen henkilöautoilla. Hakijan on arvioinut, että puhdistamon toiminta vastaa tällä hetkellä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa niin käsittelyprosessin kuin lietteenkäsittelynkin osalta. Puhdistamon toiminta on viime vuosina täyttänyt lupaehdot lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin lupaehdoissa asetetut pitoisuusrajat ovat ylittyneet sekä BOD 7ATU :n että kokonaisfosforin osalta. Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat lähinnä purkuvesistöön ja sen käyttöön. Käsitellyt jätevedet kuormittavat osaltaan Evijärveä ja sen alapuolista vesistöä. Toiminnan melu- ja pölypäästöt ovat vähäisiä. Käsiteltyjen jätevesien aiheuttamat pitoisuuslisäykset Välijoen veden laatuun ovat suurimmillaan alivirtaamakausina. Joen rehevöitymisen syynä on ennen kaikkea sen valuma-alueelta tuleva hajakuormitus. Vuonna 2007 on selvitetty jätevesien purkupaikan kasvillisuutta sekä vesinäytteiden avulla verrattu purkupaikan ylä- ja alapuolisen veden laatueroja. Purkupaikan yläpuolinen havaintopaikka sijaitsee 140 m:n päässä purkupaikasta ja alapuolinen havaintopaikka 170 m:n päässä. Purkupaikan yläpuolisella havaintopaikalla pohja oli kovaa savea ja alapuolisella havaintopaikalla jokisuussa pehmeää mutaa, jonka seassa oli runsaasti kasvillisuusjätettä. Yläpuolisella havaintopaikalla ei vedessä tai joen pohjassa havaittu hajuja, mutta alapuolella pohjassa oli selvä rikkivedyn haju. Kasvillisuus oli runsaampaa alapuolisella havaintopaikalla.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 9 Vuonna 2007 yläpuolisella havaintopisteellä sähkönjohtokyky oli 6,8 ms/m, kokonaisfosforipitoisuus 30 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 7 µg/l. Alapuolisella havaintopaikalla sähkönjohtokyky oli 7,2 ms/m, kokonaisfosforipitoisuus 39 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 5 µg/l. Lämpötila oli sama molemmilla havaintopaikoilla. Havaitut veden laadun erot purkupaikan ala- ja yläpuolisilla havaintopisteillä johtuvat hakemuksen mukaan lähinnä virtaus- ja havaintopaikkaeroista. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu Jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu tehdään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 11.2.2009 hyväksymän Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailuohjelman 2008 2012 periaatteiden mukaisesti. Käyttö- ja kuormitustarkkailu Käyttötarkkailun tavoitteena on puhdistamon hoidon ja käytön ohjaus siten, että jätevesien käsittelyssä saavutettaisiin mahdollisimman hyvä lopputulos. Käyttötarkkailupäiväkirjaan merkitään muun muassa jätevesien määrä, ohijuoksutukset, puhdistamon häiriöt ja kemikaalien kulutus. Kuormitusnäytteet otetaan 24 tunnin kokoomanäytteenä aikaohjatusti. Järjestelmää ollaan muuttamassa siten, että sekä tuleva että lähtevä näyte otetaan lähtevän jäteveden virtaaman ohjaamana. Tulevan veden näytteenotto tehdään välpän yhteydestä ja lähtevän veden näytteenotto jälkiselkeytysaltaasta. Vuonna 2009 näytteitä on otettu kuusi kertaa. Näytteenottokerralla selvitetään virtaamatiedot, ilmastusaltaiden happipitoisuus, viipymä, lietteen laskeutuvuus, kiintoainepitoisuus, lieteindeksi, lietekuorma, tilakuorma sekä selkeytysaltaiden näkösyvyys, happipitoisuus, viipymä, lietetilavuuskuorma ja pintakuorma. Lisäksi selvitetään palautuslietteen laskeutustilavuus, kiintoainepitoisuus, lieteindeksi, palautuslietteen määrä ja palautussuhde. Ylijäämälietteen määrä arvioidaan, jos sitä ei voida mitata. Lieteikä arvioidaan mahdollisuuksien mukaan. Kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä, liukoinen kokonaisfosfori, lämpökestoiset kolibakteerit sekä happipitoisuus ja saostuskemikaalin jäännöspitoisuus. Puhdistamolietteen laatu tutkitaan vähintään kerran vuodessa. Jos lietettä käytetään maanviljelyssä, lietteen laatu tutkitaan useammin. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailuun sisältyy veden laadun tarkkailu ja biologisia selvityksiä. Veden laadun tarkkailua on tehty vuosina 2008 ja 2009, ja muina vuosina vaikutusarvioinnissa on hyödynnetty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-
Kalataloustarkkailu YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen 10 kusten vedenlaatuaineistoja. Veden laadun tarkkailun lisäksi vesistötarkkailuun sisältyy vuosien 2008 2012 aikana kerran tehtävä päällyslevien kartoitus ja pohjaeläinselvitys. Pohjaeläinselvityksen yhteydessä selvitetään purkualueen vesi- ja rantakasvillisuutta. Kalataloustarkkailu on tehty vuosina 2003 2007 Pohjanmaan TEkeskuksen 26.11.2003 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija on esittänyt, että jatkossa kalataloudellinen tarkkailu tehdään Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Puhdistamolla ei säilytetä kemikaaleja suuria määriä kerrallaan, joten niistä ei aiheudu suurta riskiä ympäristölle. Puhdistamon toimintahäiriöissä joudutaan turvautumaan ohituksiin. Ohituksissa jätevedet johdetaan käsittelemättömänä saostusaltaille ja edelleen Välijokeen. Puhdistusprosessin häiriöiltä ei voida kokonaan välttyä esimerkiksi laitevikojen takia. Pumppaamojen jatkuva valvonta suoritetaan robottipuhelimella ja jaksottainen valvonta kiertämällä pumppaamot kahden viikon välein. Hakija on täydentänyt hakemustaan 8.8.2007 ja 18.6.2010. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Evijärven kunnassa 5.7. 31.8.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 7.7.2010 Järviseudun Sanomat - lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Pohjanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä ja Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Luvassa tulee ottaa huomioon yleiset vesiensuojelutavoitteet, joiden mukaan jätevesien aiheuttamaa kuormitusta vesistöön tulisi vähentää. Puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo tulee olla enintään 10 12 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,4 0,5 mg/l. Käsittelytehon tulisi molempien arvojen osalta olla 92 95 %. Kaikki edellä mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina.
11 Vuosina 2000 2009 nitrifiointiaste on ollut 8 37 % ja jäännösarvo 31 46 mg NH 4 -N/l vuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettu kokonaistyppi on ollut käytännössä kokonaan ammoniummuodossa. Puhdistamolle johdettu BOD 7 -kuorma on viimeisellä kymmenvuotisjaksolla ollut vuosikeskiarvona 42 kg O 2 /d. Tilakuormaksi L v saadaan 42 kg O 2 /d/165 m 3 = 0,26 kg BOD 7 /m 3, mikä on varsin hyvä arvo, jos laitosta on tarkoitus ajaa nitrifioivasti. Olettaen, että laitosta ajettaisiin 5 kg:n lietepitoisuudella, lietekuormaksi L MLSS muodostuisi nykyisellä kuormitustasolla 0,06 kg BOD 7 /kg MLSSxd. Selkeytysaltaan lietetilavuuskuormaksi muodostuisi silloin: S MLSS = 0,63x(5+2)x100x10-3 = 0,44. Näyttäisi siltä, että puhdistamoa on mahdollista ajaa 5 kg:n lietepitoisuudella. Tällöin puhdistamo toimisi matalakuormitteisena pitkäilmastuslaitoksena ja selkeytys toimisi edelleen tehokkaan selkeytyksen alueella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arvioinut, että nitrifioiva ajotapa ei suoraan onnistu ilman ainakin seuraavia tehostustoimia: hapetustehokkuutta tulisi kasvattaa asentamalla lisää ilmastussuuttimia, mittaukset, kuten ylijäämä- ja palautuslietteen sekä saostuskemikaalin määrämittaukset tulisi toteuttaa esimerkiksi magneettisilla määrämittauksilla, jolloin lieteikä ja kemikaalin annostelu olisi mahdollista säätää tarkasti. Myös prosessiautomaatio olisi prosessin hallinnan takia tarpeellinen. Jatkuvatoiminen kiintoainepitoisuuden mittaus ilmastusaltaassa voisi olla hyödyllistä. Tulisi varautua alkalointikemikaalin käyttöön. Ammoniumtypen hapetus ei todennäköisesti toimisi hyvin talvella lämpötilan laskemisen takia. Nitrifikaatio todennäköisesti käynnistyisi kesäheinäkuussa ja se olisi mahdollista pitää käynnissä joulu-tammikuulle saakka. Viemäriverkkoa kunnostamalla vuotovedet vähenisivät, jolloin jäteveden lämpötila ei laskisi niin alas kuin nykyään ja siten nitrifikaatio pysyisi käynnissä hieman pitempään. Jätevedenpuhdistamo vaatisi melko perusteellisen kunnostuksen koneistojen, sähkölaitteiden ja rakenteiden osalta, jotta laitoksen olisi mahdollista toimia häiriöttömästi myös tulevaisuudessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on esittänyt, että hakija velvoitetaan toimittamaan puhdistamon kunnostusta ja tehostusta koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle noin 1,5 vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Viemäriverkoston kuntotutkimukseen perustuva kunnostussuunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen tulisi toimittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupamääräysten tarkistamishakemus tulisi toimittaa viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä lupaviranomaiselle.
12 Jos aluehallintovirasto katsoo tarpeelliseksi määrätä puhdistamolle ammoniumtypen hapetusvelvoitteen, tulisi sen astua voimaan aikaisintaan vuonna 2015. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Huomioon ottaen vesienhoidon mukaiset ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet on puhdistamoa kehitettävä ja sen toimintaa hoidettava siten, että jokeen ja järveen kohdistuvaa kuormitusta voitaisiin vähentää nykyisestä. Puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo tulee olla enintään 12,0 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,4 mg/l. Vuotovesien vähentämiseen ja hallintaan on edelleen panostettava. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Evijärvi on merkittävä vapaa-ajan kalastuksen kohdevesistö, jonka kalataloudellista tilaa heikentää rehevöitymisen ohella Ähtävänjoen ja Välijoen rakentuneisuus. Ravinnekuormitus johtaa pohjien liettymiseen, mikä vähentää kalojen kutumahdollisuuksia ja rajoittaa ravun selviytymistä. Varsinkin talviaikaan johtaa rehevöityminen syvänne- ja lahtialueiden happipitoisuuden alenemiseen. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmaluonnoksen mukaan Evijärven ekologinen tila on tyydyttävä. Evijärven tilan parantamiseksi on asetettu tavoitteeksi vähentää yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitusta 0,2 t/a nykyiseltä tasolta 0,8 t/a ja typpikuormitusta 10 t/a nykyiseltä tasolta 48 t/a. Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden osuus joen ja järven kokonaiskuormituksesta on pieni, mutta paikallisesti jätevesien vaikutus voi olla havaittavissa kohonneina ravinnepitoisuuksina. Jätevesien aiheuttama kuormituslisäys on ollut joessa havaittavissa lähinnä vain alivirtaamatilanteissa. Jätevedet vaikuttavat kuitenkin omalla osuudellaan lisäävästi vesistöjen ravinnekuormitukseen. 3) Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Evijärven kunnan ja sen asukkaiden kannalta on tärkeää, että jätevedet puhdistetaan asianmukaisesti siten, että Evijärven kuormitus on mahdollisimman vähäistä. Puhdistamo on toiminut tarkkailutulosten mukaan hyvin viime vuosina. Mahdollisten häiriöiden ja laitehuoltojen aikana puhdistamattomat jätevedet tulisi johtaa vanhaan jätevesialtaaseen. MUISTUTUKSET Hakijan vastine Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle mahdollisuuden jättää vastine lausuntojen johdosta. Hakija ei ole jättänyt vastinetta.
13 Tarkastus Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa 11.8.2010 tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto myöntää Evijärven kunnalle ympäristöluvan Evijärven kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan tilalla Jätevedenpuhdistamo 7:299. Lupa koskee Evijärven kunnan talous- ja teollisuusjätevesien sekä sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyä ja käsitellyn jäteveden johtamista purkuputkella nykyiselle purkupaikalle Välijokeen ja edelleen Evijärveen. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvon on enintään 10 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,4 mg/l. Molempien parametrien poistotehon tulee olla vähintään 93 %. Puhdistustulokset lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava edellä sanottuja käsittelytuloksia vaarantamatta niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetusteho ja kokonaistypen poisto. Puhdistamolla on pyrittävä siihen, että käsitellyn jäteveden ammoniumtyppipitoisuus on 1.1.2015 lähtien enintään 8,0 mg/l ja puhdistusteho 85 %. Puhdistustulokset lasketaan ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja puhdistusteho puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen ja lähtevän jäteveden ammoniumtypen määrien perusteella. Lisäksi vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon on BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforipitoisuuden sekä COD Cr -arvon ja kiintoainepitoisuuden osalta täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät 1 B) -kohdassa tarkoitetut raja-arvot. Jos jätevesissä on liitteen 1 A) mukaisia aineita, toiminnanharjoittajan on osoitettava, että jätevesi sisältää niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. 2. Luvan saajan tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jätevedenpuhdistamon kunnostusta ja tehostusta
14 koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen 31.12.2013 mennessä. Suunnitelman tulee sisältää tarpeelliset toimenpiteet lupamääräyksessä 1 asetetun ammoniumtypen tavoitteellisen poistotehon saavuttamiseksi. Suunnitelman perusteella lupaviranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräystä 1. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 3. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 4. Puhdistamolla on oltava ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkostot ja niiden kunnostus 5. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Luvan saajan tulee toimittaa 31.12.2013 mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisen aikataulusta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely 8. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Kyseiset tiedot on pyydettä-
15 essä toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan, haju ja melu 9. Toiminta on, lietteiden vastaanotto ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pölyja muita ilmapäästöjä aiheutuu mahdollisimman vähän. 10. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 11. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja ettei vaikeuteta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen ongelmajäteastian mahdollisesti rikkoutuessa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen tai käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty jätteen vastaanotto. Kemikaalien varastointi 12. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriötilanteet 13. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Evijärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. 14. Luvan saajan on laadittava jätevedenpuhdistamoa, viemäriverkostoa ja purkuputkea koskeva riskienhallintasuunnitelma ja toimitettava se 31.12.2011 mennessä tarkastettavaksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarkastettu riskienhallintasuunnitelma on toimitettava tiedoksi Evijärven ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten
16 puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. 15. Ohitettava jätevesi on johdettava ensisijassa entisten saostusaltaiden kautta vesistöön. Tarkkailut Käyttö- ja kuormitustarkkailu 16. Toiminnan käyttö- ja kuormitustarkkailu, viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien, on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien sijasta on lähtevästä vedestä vastaisuudessa määritettävä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. 17. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Tarkkailuun sisältyviä vuorokauden kokoomanäytteitä on otettava vähintään 6 kertaa vuodessa tasaisin väliajoin. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. 18. Lupamääräyksien 16 ja 17 edellyttämällä tavalla tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta.
17 Ympäristövaikutusten tarkkailu 19. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla sekä jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito 20. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, - puhdistamolle tuotujen jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 21. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle sen edellyttämällä tavalla sekä Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistö- ja kalataloustarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiyhteenveto viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT 18 Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi muun muassa yhteenvedot jätteistä sekä kemikaalien, veden ja energian käytöstä. 22. Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, on luvan saajan toimitettava suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja tässä päätöksessä määrätyllä tavalla, täyttää toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset toiminnan sijainti- ja vaikutusalueen olosuhteissa. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvausta. Kun otetaan huomioon jätevedenpuhdistamon lähiympäristön ja vaikutusalueen tila ja käyttö, ei jätevedenpuhdistamon toiminnasta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminta on kaavamääräysten mukaista. Evijärven kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelussa Evijärven tila on arvioitu ekologisesti tyydyttäväksi. Vesienhoitoalueella hajakuormitus on selvästi suurin vesistökuormittaja. Evijärven jätevedenpuhdistamon luparajoja on hieman tiukennettu aikaisemmasta, mikä varmistaa, että puhdistamon vesistökuormitus ei tule suurenemaan nykyisestä. Tämän luvan mukaisesti toimittaessa lupamääräysten mukainen toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 50 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erik-
19 seen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat ja Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015 sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön sekä jäteveden käsittelyn tehostamista koskevat lupamääräykset 1 2 Evijärven ekologinen tila on tyydyttävä. Tehokas jäteveden käsittely ja hyvä puhdistustulos ovat tarpeen myös Ähtäväjokeen ja mereen kohdistuvien päästöjen lisääntymisen estämiseksi. Lupamääräyksessä 1 edellytetyt BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforipitoisuuden raja-arvot on tarkkailutulosten perusteella jo nyt saavutettu puhdistamolla, minkä takia raja-arvot tulevat voimaan samanaikaisesti kuin tämä päätös tulee lainvoimaiseksi. Alapuolisen vesistön tila huomioon ottaen puhdistamolla tulee lisäksi pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen hapettamiseen. Asian varmistamiseksi on annettu lupamääräys 2. Päästöraja-arvoja koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n ja valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 perusteella. Lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei aiheudu vesistössä sellaista haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi desinfioitava. Puhdistamon ja viemäriverkostojen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkostojen kunnostamista sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 3 8 Määräykset ovat tarpeen muun muassa ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Päästöjä ilmaan sekä hajua ja melua koskevat lupamääräykset 9 ja 10 Lietteiden käsittelystä ja kuljetuksista voi aiheutua haju- ja pölyhaittaa sekä lähialueen likaantumista. Lupamääräykset on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskeva lupamääräys 11 Määräys on tarpeen ympäristönsuojelulain 45 :n sekä jätelain 6 :n ja 12 :n noudattamiseksi. Varastointia sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 12 15
20 Toimintaan, kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja häiriötilanteissa ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailua koskevat lupamääräykset 16 19 Tarkkailumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään ja ovat tarpeen päästöraja-arvojen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien sijasta on tarkoituksenmukaisempaa määrittää lähtevästä vedestä suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli, joiden määritykseen on kansainväliset standardit ja joiden määritykset sisältyvät myös uimarantojen terveysvalvontaan (SosTMA177/2008 ja 354/2008). Tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien teollisuusjätevesien mahdollisesti sisältämien, ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Kalataloudellinen tarkkailu on edelleen aiheellista päästöjen paikallisten vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 20 ja 21 Määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään sekä jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Puhdistamon toimintaa on tarkkailtava siten, että tarkkailu tuottaa tarvittavan tiedon myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Raportoinnissa on tarpeen antaa tiedot sekä päätöksen että asetuksen mukaisten rajaarvojen noudattamisesta. Puhdistamon lopettamisen jälkeisiä toimia koskeva lupamääräys 22 Ympäristönsuojelulain 90 :ään perustuva lupamääräys on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo 21 Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös VASTAUS LAUSUNTOIHIN Luvan saajan on viimeistään 31.10.2019 jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, lupaviranomainen voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, selvitys jäteveden käsittelyn tehostamistarpeesta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset. Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden lupapäätöksen nro 7/1997/2. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa näkyvillä tavoin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 41 43, 45 47, 50, 55, 56 ja 62 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 19, 30, 36, 36a ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 51 ja 52 Jäteasetus 5 8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista
22 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 190 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan jätevedenpuhdistamon, jonka asukasvastineluku on vähintään 100 ja alle 4 000, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 2 190 euroa. Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hakija Evijärven kunta Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja kuulutetaan Evijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Järviseudun Sanomatlehdessä.