23.11.2009 KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6/2009 Aika: 17. marraskuuta 2009 klo 15-17 Paikka: Aulakabinetti, Valkea talo (Ilkantie 4, Helsinki) Läsnä: Jukka Pekkala, Suomen Liikunta ja Urheilu (pj) Riitta Särkelä, STKL (vpj) Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu Saara Fraktman, Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry Marja Granlund, VM Virpi Häyrinen, SULASOL ry Jyrki Jauhiainen, OM Heikki Kukkonen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kansalaisjärjestöteemaryhmä Jukka Lehtonen, EK Hilkka Nousiainen, Kuurojen palvelusäätiö Okko-Pekka Salmimies, UM Markus Seppelin, STM Jukka Tahvanainen, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Mirja Virtala, OPM Aaro Harju, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry Seppo Kalliokoski, Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry Sari Aalto-Matturi, oikeusministeriö (pääsihteeri) Maija Karjalainen, oikeusministeriö (sihteeri) Erkki Perälä, oikeusministeriö (sihteeri) 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15.15. Ylimääräinen kokous oli kutsuttu koolle hallituksen iltakouluun tulevien asioiden valmistelua varten. Iltakoulua ei pidetä 9.12. kuten aiemmin oletettiin, vaan KANE:n asioita käsitellään joko marraskuun 2009 tai tammikuun 2010 iltakoulussa. Kokouksen alussa Hilkka Nousiainen esitteli kokouspaikkana toiminutta Valkeaa Taloa ja sen toimintaa. Talo on rakennettu 22 vuotta sitten RAY:n avustuksella ja nykyään tiloissa on kuulovammajärjestöjen hallintoa sekä varsinaista toimintaa. Kuurojen palvelusäätiö on 113 vuotta vanha järjestö, jonka tehtävänä on kuurojen ja kuurosokeiden arkielämän avustaminen erityispalveluiden kautta. Järjestö työllistää vakituisesti noin 260 työntekijää.
Tuija Salonen Kuurojen palvelusäätiöstä esitteli omaa toimenkuvaansa. Viittomakielisestä perheestä tuleva Salonen työskentelee palvelukeskus Ainolassa, jossa järjestetään muun muassa viittomakielistä palveluasumista kehitysvammaisille sekä mielenterveyskuntoutujille. Kuurojen palvelusäätiön eri toimipisteissä on tarjolla myös päivätoimintaa. Nousiainen kuvaili lopuksi järjestön toimintaa perinteiseksi kansalaistoiminnaksi, jossa lähtökohtana on tukeminen ja auttaminen. Sen ohella järjestö tuottaa myös maksullisia sosiaali- ja terveyspalveluita, joita kunnat voivat ostaa. Asialistan hyväksyminen Kuurojen palvelusäätiön esittely siirrettiin esityslistan kohdasta kolme kokouksen alkuun. Järjestöjen verotuksen yhteyteen lisättiin käsiteltäväksi komission rikkomusmenettely alv-asiassa ja muihin asioihin lisättiin yhdistysten rekisteröitymismaksut. Hyväksyttiin asialista ja edellisen kokouksen pöytäkirja. 2. Muutokset KANE:n kokoonpanossa Kokoonpanossa ei ollut muutoksia. 3. Järjestöjen verotus Sari Aalto-Matturi esitteli KANE:n verojaoston lausuntoluonnosta VM:n verotyöryhmän raportista jaoston puheenjohtaja Mutasen ollessa estynyt. Verojaoston työssä oli havaittu, että raporttia lukemalla analyysin tekeminen on vaikeaa, joten lausunnossa ei ole menty yksityiskohtiin. Lausunnossa on nostettu esille EU-lainsäädännön reunaehdot, mutta pääasiallisesti painotetaan tarvetta jatkotyölle, jossa näkökulmana on järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen ja raportin vaikutusten arviointi. Lausunnossa esitetään, että jatkotyö etenee selvityksen tai selvitysmiehen muodossa ja KANE:lla tulee olla suuri rooli siinä. Verojaoston jäsenet olivat kommentoineet lausuntoluonnosta ennen KANE:n kokousta. Eräissä kommenteissa kritisoitiin lahjoitusten verovähennysoikeuden esille nostamista. KANE on kuitenkin linjannut aiemmin, että tämä asia pidetään esillä lausunnossa. Keskusteltiin KANE:n lausunnosta. Muutamilta KANE:ssa edustettuina olevilta järjestöiltä oli pyydetty lausuntoa samaa raporttiin. Niiden lausunnoissa korostetaan tarvetta linjanvedolle ja selkiyttämiselle. Keskustelua käytiin sekä raportin järjestöjen kannalta myönteisistä että kielteisistä näkökulmista. Esimerkiksi kirjaus tuloverolain 23 pykälän sanamuodonmukaisesta tulkinnasta sekä lakisääteistä koulutusta koskeva linjaus nähtiin myönteisinä. Esitettiin, että KANE vaatii lausunnossa selkeämmin poliittisen tahtotilan muodostamista järjestöjen verotuksesta. KANE:n lausunnossa toivottiin myös korostettavan, että epäselvät tilanteet tulkitaan lähtökohtaisesti järjestöjen eduksi. Myös koulutustoiminta yhtenä vaikuttamisen muotona nähtiin tärkeäksi nostaa esille. Tämä oli otettu esille verotyöryhmän muistiossa, mutta näkökulman ei nähty toteutuvan työryhmän työssä. KANE:n toivottiin esittävän, että verohallinnon on välittömästi
ruvettava soveltamaan niitä työryhmän käytäntöjä, jotka selkeästi ovat järjestöjen kannalta myönteisiä. Pohdittiin myös sitä, miksi kilpailuneutraliteetin arvioijana toimii verohallinto, vaikka samaan aikaan Suomessa on myös kilpailuvirasto. Tämä näkökulma haluttiin sisällyttää KANE:n lausuntoon. Lausuntoon toivottiin myös esitysteknisiä korjauksia kuten tummennuksia ja nostoja. Keskusteltiin myös yleisemmin hallituksen iltakoulun verotuslinjauksista. Poliittisen tahtotilan saavuttaminen järjestöjen verotuksesta nähtiin yleisesti tärkeänä. Esitettiin, että linjapaperissa siteerataan ensin hallitusohjelman kirjausta ja periaatepäätöstä 2007, joihin KANE:n vaatimukset sitten perustetaan. Toivottiin, että linjapaperin verotusosion ehdotuksissa käytetään muotoilua valtioneuvosto linjaa kuten yleishyödylliset palvelut -osiossakin. Pohdittiin myös, millä tasolla verouudistusten tulisi tapahtua. Todettiin, että verohallinnon ohjeistuksen muuttaminen on VM:n tehtävä, ja jos valtioneuvosto niin linjaa, ohjeet todennäköisesti muuttuvat. Lain muuttaminen sen sijaan on aikaisemmin nähty riskinä järjestöille. Esitettiin, että iltakoulussa kaikki kolme asiakokonaisuutta kytketään saman järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen -otsikon alle, mutta painotetaan samalla tarvetta linjausten toimeenpanolle. Pohdittiin myös sitä, voiko valtioneuvosto linjata turvaavansa yksinomaan järjestöjen rooli palveluntuottajina, vai pitäisikö vaatia yksityisen ja kolmannen sektorin roolien turvaamista. Todettiin kuitenkin, että KANE on kansalaisjärjestöjen neuvottelukunta ja järjestöjen aseman turvaaminen on mainittu hallitusohjelmassa, joten on perusteltua linjata nimenomaan järjestöjen roolin säilyttämisestä. Tuotiin myös esille karitatiivisten järjestöjen rooli Isossa-Britanniassa. Komission rikkomusmenettely yleishyödyllisten toimintojen alv-kohtelusta Komissio on pyytänyt Suomea muuttamaan lainsäädäntöään arvonlisädirektiivin mukaisten verovapauksien osalta. Pyyntö on perustellun lausunnon muodossa, eli komissio voi viedä asian EY-tuomioistuimeen, ellei Suomi muuta lainsäädäntöään direktiivin mukaiseksi. Loppuvuoden 2009 aikana muodostetaan Suomen näkemys siitä, miten lausuntoon vastataan. Rikkomusmenettelyn aikaisemmassa vaiheessa Suomi on kiistänyt lainsäädännön olevan ristiriidassa arvonlisädirektiivin kanssa. Järjestökentällä ei ole selkeää kantaa mahdollisen lakimuutoksen vaikutuksista järjestöille. Sovittiin, että KANE:n jäsenet voivat lähettää pääsihteerille näkemyksiään vaikutuksista omassa järjestöverkostossaan. Tuotiin myös esille, että VM on perustanut viikolla 46 työryhmän pohtimaan SGEIpalvelujen määrittelyä. Hanke on nimeltään Kunnat ja kilpailuneutraliteetti ja työryhmän tehtävänä on selvittää ja esittää, millä perusteella kunta voi antaa julkisen palvelun velvoitteen. Hanke päättyy toukokuun lopussa 2010. Työryhmässä ovat mukana VM, TEM, Kilpailuvirasto, Kuntaliitto, EK ja yrittäjien edustus. Keskustelussa todettiin, että järjestöjen kannalta on tärkeää, että SGEI-määrittelyä tehdään myös substanssiministeriöiden näkökulmasta, järjestöjen toimintaedellytykset huomioiden.
4. Järjestöt yleishyödyllisten palvelujen tuottajina Riitta Särkelä esitteli yleishyödylliset palvelut -työryhmän iltakoulua varten valmistelemia esityksiä. Työryhmä kävi läpi OTT Marjo Ojalan raporttia ja muotoili sen pohjalta kolme tiivistettyä ehdotusta. Ensimmäisessä toivotaan periaatteellista linjausta palveluiden saatavuuden turvaamisesta. Toisessa esitetään SGEI-määrittelyn käyttöönottoa sopivilla aloilla ja kolmannessa eritetään selvitystyötä määrittelyyn liittyen. Keskusteltiin linjauksista. Todettiin, että aihealue on vaikea, koska toimijoiden ja sektoreiden väliset rajat ovat epäselviä. OPM ja STM olivat todenneet, ettei niiden aloilla ole kyseeseen tulevaa palveluntuotantoa. Todettiin kuitenkin, että vetovastuun tulisi olla tahoilla, joilla on substanssi-intressi ja osaaminen SGEI-palveluihin liittyen. Todettiin myös, että torstaina 3.12. järjestetään KANE:n ja STKL:n seminaari yleishyödyllisistä palveluista Säätytalolla klo 9-12. Seminaarissa puheenvuorot käyttävät Ojala, TEM, STM sekä STKL. 5. Avustukset ja taloudelliset toimintaedellytykset Keskusteltiin iltakoulun linjapaperin kolmannesta osiosta. Avustukset ja taloudelliset toimintaedellytykset -työryhmän raporttia oli käsitelty jo KANE:n edellisessä kokouksessa. Työryhmän raportista on nostettu linjapaperiin esitys selvitysmiehestä. Selvitystyön rahoittajiksi esitetään neljää ministeriötä (OPM, STM, UM, OM). Keskustelussa korostettiin tarvetta ministeriöiden väliselle tapaamiselle selvitystyöhön liittyen. Pohdittiin myös, pitäisikö selvitystyön kohtia nostaa esille linjapaperissa ranskalaisin viivoin. Johdantoon toivottiin muotoilua siitä, että linjapaperissa esille nostetut asiat ovat KANE:n toiminnan ydinasioita juuri tällä hetkellä. Keskustelun perusteella arvioitiin, että KANE:n näkökulmasta olisi toivottavaa, että iltakoulukeskustelu KANE:n valmistelemasta kokonaisuudesta käytäisiin tammikuussa. 6. Muut asiat Todettiin, että PLM, SPR ja KANE järjestävät keskiviikkona 9.12. Kansalaisjärjestöt ja yhteiskunnan varautuminen -seminaarin Diana-auditoriossa klo 9-13. Jyrki Jauhiainen esitteli TEM.n suunnitelmaa yhdistysten rekisteröintimaksujen korottamisesta. Muutoksen taustalla on mm. PRH taloudellinen tilanne sekä rekisteröintijärjestelmän muuttaminen.
Keskustelussa toivottiin selvitystä siitä, millaisia käytäntöjä on niissä maissa, joissa yhdistysrekisteriä ei ole. Yhdistysrekisterin eduksi nähtiin, että sen avulla pystytään määrittelemään oikeushenkilöt. Kiinnostavana esimerkkinä tuotiin myös esille, että joissain uusissa EU:n jäsenmaissa on päädytty ylläpitämään yhdistysrekisteriä suoraan budjetista eli järjestöille ilmaiseksi. KANE:n tulevaisuuden keskusteluihin toivottiin liitettävän myös PRH:n tarjoamien palveluiden ja tietopohjan arviointi. Nähtiin tarpeelliseksi, että KANE:n työvaliokunta on tulevaisuudessa yhteydessä PRH:n johtokuntaan. 7. Seuraava kokous KANE:n seuraava kokous pidetään keskiviikkona 16.12. klo 10-13 Lasipalatsissa jouluisen lounaan merkeissä. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.56.