Lähdetään kyläilemään

Samankaltaiset tiedostot
Lähdetään kyläilemään

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön

AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Pohjois-Savon Kylät ry

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

Osallisuussuunnitelma

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu Sysmä

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Maaseudun kehittämisohjelma

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Kylän kestävyyspolku -hanke. Salo

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

puheenjohtaja /sihteeri Kevätkokous Päätösten vahvistaminen hallitus maalis-huhtikuu 300 yhdistyksen jäsenet

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET

Yhteinen keittiö -hanke

Avustuspäätökset liitteineen

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Hartolan Viihdekuoro ry. Yhdistysten merkitys alueellisena toimijana?

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Asikkalan kunnan strategiakysely Ohjausryhmä II

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Salon kylähankkeet. Tarkastuslautakunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Kuopion maaseutuohjelma

KYLÄPÄÄLLIKKÖKOULUTUSPÄIVÄ. Korttian Monitoimitalolla ASKOLA

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Vastaajan taustatietoa

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Kylään maisemaan -hanke. Loviisa Alueryhmän tapaaminen

Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista

Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Monialainen yhteistyö

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

Toimintakertomus 2012

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Salon kylähankkeet. Lähidemokratiatapaaminen

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto.

Siilinjärven kyläparlamentin TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA 2020-TAVOITTEET

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!!

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Hyvää huomenta ja tervetuloa

YHDISTYS JA JÄRJESTÖFOORUMIT 2011

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Transkriptio:

Lähdetään kyläilemään Asikkalan 4H- Yhdistys ry 11.10.2015

Sisällys 1. Hakija... 2 2. Hankkeen tarve ja tausta... 2 3. Hankkeen tavoitteet... 3 4. Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa... 4 Konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi... 4 Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt... 4 Rahoitus... 5 Riskit ja niihin varautuminen... 5 Kestävän kehityksen periaatteiden huomiointi... 5 5. Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen strategiaan... 5 6. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu... 5 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä... 5 Kohderyhmän valinta ja hankkeesta tiedottaminen... 5 Muut tahot, joille hanke kohdistuu... 5 7. Hankkeessa syntyvää toiminta ja sen jatkaminen hankkeen päättymisen jälkeen... 6 8. Tiedottaminen... 6

LÄHDETÄÄN KYLÄILEMÄÄN Hankkeen julkinen kuvaus Hankkeen tavoitteena on tehdä lapsille ja nuorille tutuksi omaa kylää ja kuntaa, paikallisia elinolosuhteita ja maaseudun mahdollisuuksia. Hankkeen tarkoituksena on luoda 4H-yhdistysen koordinoimana yhteistyötä eri toimijoiden välille lapsi- ja nuorisotyössä sekä kylätoiminnassa. Asikkalassa lapsille ja nuorisolle tarkoitetut toiminnot keskittyvät pääosin Vääksyn alueelle, eivätkä vääksyläiset välttämättä tunne kyliä tai niiden toimintamahdollisuuksia. Nuoret toimivat paikalliskehittäjinä ja siihen heitä aktivoidaan hankkeen aikana kehitettävän toimintamallin avulla. Hankkeen aikana nuoret ja lapset pääsevät kyläilemään sekä tutustumaan Asikkalan kyliin. Teemaretkien avulla tutustutaan kylillä oleviin paikallisiin yrityksiin, kylätoimintaan ja luontokohteisiin. Kylistä etsitään niille ominainen asia, jota esitellään. Hanke toteutetaan yhteistyössä kyläyhdistysten, yritysten, koulun, muiden paikallisyhdistysten ja muiden lapsi- sekä nuorisotyön toimijoiden kanssa. 1. Hakija Hakijana toimii Asikkalan 4H-yhdistys ry. Yhdistys toimii kattojärjestönsä Suomen 4H-liiton alaisuudessa. 4H on kansalaisjärjestö, jonka ydintehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvamista vastuuseen edistämällä; nuorten omatoimisuutta ja arjen taitoja, yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia, yhteistyötaitoja, kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. Asikkalan 4H-yhdistyksen avainasioita ovat kerhotoiminta, ryhmätoiminta, päiväleirit, nuorten työllistäminen, nuorten yritykset ja nuorten koulutukset. 4H-nuorisotyön toiminta-ajatus on tekemällä oppiminen. 4H on yksi Suomen suurimmista nuoriso- ja kansalaisjärjestöistä, jonka toiminnassa on mukana yli 80000 jäsentä. Asikkalan 4Hyhdistyksen jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrä on noin 100 henkilöä. Asikkalan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja hoitaa puoliaikaisesti hankkeen suunnitelman mukaista toteuttamista, koordinoi, ohjaa sekä hoitaa raportoinnin. Lisätyövoimana käytetään vapaaehtoistoimijoita. Toiminnanjohtajalla on pitkä kokemus toiminnan organisoimisesta sekä lasten- ja nuorten kanssa työskentelystä kuin myös yrittäjyydestä. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hanketta puoltavina asioina on yhdistyksen aktiivinen hallitus sekä hyvät ja laajat yhteistyöverkostot. Toiminnanjohtajalla on pitkä kokemus verkostotyöskentelystä. 2. Hankkeen tarve ja tausta Hankkeen taustalla on ajatus siitä, tuntevatko nuoret asuin- ja elinympäristönsä sekä sen tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet? Median voima on suuri ja se saattaa johdatella nuorten intressit pois maaseutuympäristöstä. Median voimaa voimme kuitenkin käyttää positiivisesti hyödyksi kuin myös nykyistä "kotoilu"-trendiä. Oman asuinympäristön ja kotikunnan tuntemus ei siis ole paras mahdollinen ja oman

elinpiirin tulevaisuuden mahdollisuudet jäävät huomaamatta. Paikallisten kylä- ym. yhdistystoimijoiden sekä tapahtumien järjestäjien ja osallistujien ikärakenne on myös erittäin haasteellinen (hyvin vähän nuoria, paljon eläkeikäisiä). Ikäpolvien kuin myös useiden alueiden välillä on suuria yhteistyön ja kohtaamisten välisiä kuiluja. Nuoret eivät koe kylätoimintaa tai siihen osallistumista sen nykymuodossa kiinnostavana. Hankkeen taustalla voidaan käyttää myös valtakunnallista 4H:n nuorten kyläsuunnitelma sapluuna. Asikkalassa eikä myöskään lähikunnissa tätä ole viety käytäntöön ja näin voisi 4H- yhdistys Asikkalassa raivata tietä ja näyttää esimerkkiä alueellisesti. Tässä osiossa tarvittaisi yhteistyötä Päijät-Hämeen kylien sekä kyläasiamiehen kanssa. Asikkalan kunnan nuoriin ja lapsiin kohdistuvaa toimintaa on runsaasti, mutta se on hiukan hajanaista. On aistittavissa selkeä tarve yhteisen, tarpeeseen perustuvaan ja resurssit huomioivaan suunnittelu- ja keskustelukulttuurin luomiseen. Dialogia toimijoiden välillä ja päällekkäisyydet poistavaa yhteistä ennakkosuunnittelua tarvitaan. Sellaisen saisi luoduksi luontevasti tämän hankkeen puitteissa. 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen avulla lapset ja nuoret - tutustuvat omaan kuntaan ja kyliin - tutustuvat yrityksiin ja yhdistystoimijoihin - saavat uusia näkymiä mahdolliselle tulevaisuudelleen omassa kunnassa/maaseudulla - nuorten kyläsuunnittelun avulla lisätään osallistumista ja osallisuutta. Lisäksi hankkeen toiminnalla - luodaan yhteistoimintaa ikäpolvien välille - luodaan yhteistoimintaa kylä- ja kuntakeskuksen toimijoiden välille - motivoidaan, opetetaan ja ohjataan nuoret tuottamaan omaa ikäluokkaansa, kuin myös matkailijoita kiinnostavaa tiedotusmateriaalia (yhteistyö koulujen kieltenopettajien kanssa) - kannustetaan nuoria toimimaan asuinalueensa kehittäjinä ja markkinoijina - parannetaan toimintakulttuuria ja karsitaan päällekkäisyyksiä sekä luodaan verkostoja - Yhteisestä toiminnasta julkaistaan kaikkia tahoja palveleva painettu lehtinen Tavoitteena on avata silmiä maaseudun mahdollisuuksille. Hauskoilla kyläilyretkillä ja tempauksilla pyritään saamaan lapsia ja nuoria kiinnostumaan maaseudusta, kylätoiminnasta sekä mahdollisesti työ- /yrittäjyysmahdollisuuksista omassa kunnassa. Yhteistyö- sekä tiedottamiskulttuurin parantaminen on hankkeen erittäin tärkeä osa. Nuoret tarvitaan osaksi kylien kehittämistä. Heitä kannustetaan tuomaan omat mielipiteensä esille kehittämisestä ja mainonnasta. Nuoria ja lapsia autetaan ymmärtämään omien juuriensa merkitys ja ylpeys niistä, jotta ainakin juurilleen palaaminen tuntuisi hyvältä ajatukselta.

Tuloksien mittaaminen ja hankkeen vaikuttavuuden todentaminen lyhyellä aikavälillä ei ole helppoa, mutta mitattavissa ovat mm. - osallistujamäärät - osallistuvat tahot, yritykset, yhdistystoimijat, oppilaitokset - kirjalliset ja kuvalliset tuotokset painetut ja sähköiset sekä niiden jakomäärä ja seuraajat - kyliin mahdollisesti syntyvä uusi toiminta ja yhdistysten uudet nuoret jäsenet - kehitysehdotukset Hankkeen tarkoitus on luoda pitkällä tähtäimellä toimintamuotoja ja tekijöitä, osallistamalla ja aktivoimalla nuoria sekä yhteistyökumppaneita. 4. Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa Konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi - teemaretkiä Asikkalan kyliin yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa Alustavasti kiinnostavia ja toimijapohjaltaan sopivia kyliä ovat Kalkkinen, Urajärvi, Vesivehmaa, Salo (Salonsaari), Asikkalan kirkonkyllä/pulkkilaharju, Iso-Äiniö, Kurhila, Hillilä, Viitaila. Kylät ja retkien sisällöt määritellään hankkeen alkuvaiheessa hankkeen toteuttajan ja kylien edustajien yhteistyökeskustelussa (työpajamuotoisesti) nuorten panos suunnittelussa erittäin tärkeä - tutustumisia paikallisiin yrityksiin, luontokohteisiin ym. ko. kylälle tunnusomaisiin juttuihin - mahdollinen illanvietto tms. tapahtuma kohdekylässä kylän nuorten/toimijoiden organisoimana - Nuorten kuvallista ja kertomuksellista raportointia retkistä ja kylistä hankkeen tai kylän www-sivuille. Mahdollisesti myös painotuote oppilaitosyhteistyönä. Blogin kirjoittamista. - Nuorten kyläsuunnitelmat tai kyläsuunnitelmien täydennys nuorten osuudella sekä uusien toimintojen- ja mallien luominen. - Keskustelutilaisuuksien järjestäminen vuoropuhelun edistämiseksi. Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt - Kyläasiamies sekä Päijät-Hämeen kylät, kehittämislautakunnan kyläneuvottelukunta ym. tarpeelliseksi katsottavat tahot

kyläkohtainen tarve/suunnittelu ja yhteydet kylätoimijoihin - paikalliset yrittäjät ja yrittäjäyhdistys retkikohteet ja avustus järjestelyissä - Metsänhoitoyhdistys sekä Metsähallituksen luontopalvelut, MTK, ProAgria, vapaaehtoiset luontoharrastajat retkikohteet ja avustus järjestelyissä - Asikkalan kunnan nuorisotoimi, koulut, Asikkalan seurakunta, nuoret ja varhaisnuoret, Volkkaritoiminta yhteistyökeskustelut sekä osallistujien kerääminen Rahoitus Omarahoitusosuus hankitaan talkoina (50 %)sekä 4H:n omana rahoituksena jäsenmaksuista, tempauksien ja kesäkahvilatoiminnan tuotosta (50 %). Riskit ja niihin varautuminen Riskinä voidaan pitää osallistujien hankkimista, motivoitumista ja aktivoitumista tapahtumien ym. ajoitusta. Hankkeen houkuttelevuus tai houkuttelemattomuus on oma riskinsä, jonka vuoksi panostetaan innostuksen luomiseen. Riski on myös oman rahoituksen hankkiminen. Riskien hallinnassa auttaa hyvä ennakkosuunnittelu ja tiedottaminen. Kestävän kehityksen periaatteiden huomiointi Hankkeen toiminta lisää lasten ja nuorten tietoa omasta ympäristöstään, luonnon, maaseudun yrittäjyyden sekä yhteisöllisen toiminnan merkityksestä ihmisille, elinolosuhteille, ympäristön ja kulttuuriarvojen säilymiselle kuin myös hyvinvoinnille. 5. Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen strategiaan Hankkeen tavoitteena on ehdottomasti edistää ihmisten elämisen, asumisen, työnteon/yrittämisen edellytyksiä maaseudulla kuin myös pyritään lisäämään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Toteuttaa omalta osaltaan Päijänne-Leader ry:n stategiaa. 6. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu Toiminta-alue on Asikkalan kunta, kylät sekä keskustaajama, hyödynsaajina lapset, nuoret sekä heidän parissaan toimivat kuin myös kylien yhdistykset ym. toimijat. Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä Asikkalan lapset ja nuoret, kylät ja kylätoimijat. Kohderyhmän valinta ja hankkeesta tiedottaminen Pääasiassa kohteena on hankkeen toteuttajatahon toiminnan kohderyhmää. Tiedottamista ei ole vielä aloitettu kohderyhmän suuntaan, mutta keskusteluja on käyty yhteistyökumppaneiden kanssa.

Muut tahot, joille hanke kohdistuu Kohdassa 4. luetellut toimintaan osallistuvat yhteistyötahot, jotka ovat joka kylällä omanlaisensa. Hanke aloitetaan heti rahoituspäätöksien saamisen jälkeen. Arvioitu kesto tammikuu 2016 joulukuu 2017. - retkien/tapahtumien suunnitteluvaihe tammi-helmikuu 2016 sekä 2017 - kevään retkien/tapahtumien toteutukset maalis-toukokuu 2016 sekä 2017 - kesällä pari retkeä + syksyn yhteistyökuvioiden ja toimintamallin suunnittelu 2016 sekä 2017 - syksyn ja talven retkien/tapahtumien toteutukset elo-joulukuu 2016 - jatkon toiminnasta neuvottelu, toimintamallien kirjaaminen, materiaalien lopputyöstö ja raportointi lokajoulukuu 2017 - nuorten ja lasten kyläsuunnitelmien laadinta maaliskuu 2016 syyskuu 2017 7. Hankkeessa syntyvää toiminta ja sen jatkaminen hankkeen päättymisen jälkeen Hankkeen aikana pyritään kehittämään ja suunnittelemaan - eri toimijoiden välille suunnitteluvaiheen yhteistyökeskustelukulttuuri sekä saada - aloituksia pysyville ja toistuville kylä- sekä luontotapahtumille joiden - jatkuvuus turvataan suunnittelemalla vastuu-/järjestäjätahot sekä selkeä toimintasabluuna Hankkeen aikana luodaan siis perustukset, joiden päälle on helppo rakentaa. 8. Tiedottaminen Hankkeelle perustetaan www-, Facebook- sekä Instragram-sivut, jotka linkitetään sekä hallinnoivan tahon kuin myös yhteistyökumppaneiden sivuille. Yhteisestä toiminnasta toteutetaan painotuote ja mahdollisesti nuorten toteuttama matkailullinen materiaali. Hankevetäjä tekee raportin, jokaisesta toimenpiteestä erikseen sekä loppuraportoinnin. Loppuraportin tuloksia ja toiminnan jatkumisen onnistumista tarkastellaan vuoden päästä hankkeen loppumisesta.