Muistio - luonnos 1 (5) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN TALVIKOKOUS 2012 Aika 7.3.2012 10:00-12:30 Paikka Fingrid Oyj toimitilat, Arkadiankatu 23B, Helsinki Läsnä Pentti Kellokumpu pj. Inergia Oy Heikki Hukkanen Tornionlaakson Sähkö Oy Markus Lehtonen Helsingin Energia Arto Pajunen Järvi-Suomen Energia Oy Risto Penttinen Fortum Power and Heat Oy Timo Pylvänen Savon Voima Oyj Mikko Rintamäki Energiakolmio Oy Janne Savelainen Lahti Energia Oy Seppo Tuomisto Kemira Oyj Matti Tähtinen siht. Fingrid Oyj Jukka Ruusunen Fingrid Oyj Poissa Tapani Liuhala LNI Verkko Oy Marko Nylund Pohjolan Voima Oy Pekka Tynkkynen UPM-Kymmene Oyj 1 Avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Tapani Liuhalan ollessa estyneenä valittiin Pentti Kellokumpu kokouksen puheenjohtajaksi. Hän avasi kokouksen, totesi läsnä olevat jäsenet ja toivotti uudet jäsenet tervetulleiksi neuvottelukuntatyöhön. 2 Asialistan hyväksyminen ja kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuus Hyväksyttiin asialista ja todettiin jäsenille aiemmin jaetun kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen 7.12.2011 muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta.
Muistio - luonnos 2 (5) 4 Katsaus yhtiön toimintaan Vuoden 2011 tilinpäätös Konsernin liikevaihto oli noin 20 milj. euroa edellisvuotta alhaisempi. Suurin vaikutus oli vähäisemmällä tasesähkön myynnillä sekä alentuneilla tehoreservituotoilla. Näitä kompensoivat ennätyksellisistä pohjoismaisista pullonkaularajoituksista sekä verkon läpisiirrosta saadut tuotot. Kulupuolella vastaavasti tasesähkön osto oli vähäisempää ja merkittävintä kasvua tapahtui reservihankinnan kustannuksissa. Konsernin liikevoitto oli 57 milj. euroa. Syksyn asiakaskyselyssä Fingridin saama palaute oli sekä arvosanoiltaan että avoimien kommenttien osalta hyvällä tasolla. Aktiivisen vuoropuhelun ja edelleen kehittämisen merkitys on keskeinen. Käyttövarmuuden hallinta Joulunajan myrskyt näkyivät myös kantaverkkotoiminnassa. Yhtiö on käynnistämässä toimenpiteitä asiakaskunnan kanssa erityisesti kantaverkon runkojohtoihin jäykästi kytkettyjen haarajohtojen puuvarmuuden parantamiseksi. Lähes kaikki kantaverkon toimintaan häiriöitä aiheuttaneet viat johtuivat asiakkaiden haarajohtojen puuvioista. Runkojohdon häiriökeskeytykset aiheuttavat keskeytyksen kaikille runkojohtoon kytkeytyneille asiakkaille. Ilman joulumyrskyjä kantaverkon häiriömäärä olisi ollut likimain edellisvuosien tasolla. Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Suomen ja Ruotsin välillä hinta-alueet olivat yhtenäiset vain 68 prosenttia ajasta, kun aiemmin taso on ollut yli 90 prosenttia. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet poikkeuksellisen suuret siirtotarpeet sekä osittain Ruotsin hinta-aluejako. Spot -markkinoiden jakautuminen useampaan hinta-alueeseen on johtanut johdannaismarkkinoiden sirpaloitumiseen, mutta toisaalta fyysisten pullonkaulojen mukaisesti jakaantuneet markkinat ovat osin helpottaneet voimajärjestelmän käytön hallintaa. Siirtokapasiteetin varmistaminen Fingrid jatkaa joustavan ja pitkäjänteisen investointistrategian toteuttamista. Mittavimmat suunnittelun alla olevat hankkeet liittyvät uusien ydinvoimayksiköiden verkkoon liittämiseen ja verkon pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin vahvistamiseen. Yhtiön suurhankkeet etenevät suunnitellusti. Fenno-Skan 2 vihittiin virallisesti käyttöön tammikuussa. Tosin ilmeisesti laivan ankkurista Ruotsin rannikolla vikaannutti uuden merikaapelin helmikuussa ja tämän hetkisen tiedon mukaan yhteys saadaan uudelleen käyttöön loppukeväällä. Suomen ja Viron välisen siirtokapasiteetin lähes kolminkertaistava EstLink 2 etenee aikataulun mukaisesti ja se saadaan käyttöön 2014. Forssan 300 megawatin varavoimalaitoksen rakentaminen on sekin aikataulussaan ja saadaan tukemaan voimajärjestelmän toimintaa kuluvan vuoden syksyllä.
Muistio - luonnos 3 (5) Mittavin meneillään oleva voimajohtohanke on 400 kilovoltin yhteys Yllikkälästä Huutokoskelle. Johdon pituus on yli 150 kilometriä ja se valmistuu vuonna 2013. Rahallisessa määrässä mitaten vuosi 2011 oli investointien suhteen historiallinen. Investointien määrä oli noin 270 milj. euroa. Keskusteltiin pohjoismaisen yhteistyön ja erityisesti verkon kehittämisen näkymistä. On ilmeistä, että sekä Ruotsissa että Norjassa on herätty verkkovahvistuksien välttämättömyyteen kymmenen vuotta myöhässä. Yhtenä syynä nähtiin organisaatiorakenteisiin ja valtion määrärahoihin kytkeytyvä hidas päätöksentekomalli. Hämmästystä aiheutti myös se, että esimerkiksi Ruotsissa ei ole hyödynnetty niin sanottua johtojen sarjakompensointia täydessä mitassa. Suomessa pohjois-eteläsuunta on lähes täyskompensoitu ja siirtokapasiteettia lisättiin viime vuosikymmenellä suuruusluokaltaan 1000 megawattia murto-osalla vaihtoehtoisen 400 kilovoltin johtoyhteyksien vahvistamisen kustannuksiin verrattuna. Fenno-Skan 2 yhteyden korjaamisessa pullonkaulana on kaapelialuksen saaminen käyttöön ja paikalle. Laajamittaisen tuulivoimarakentamisen viivästymisellä ei ole välitöntä vaikutusta yhtiön investointiohjelmaan. Verkon kokonaiskehittämisen ajureina toimivat tuulivoiman ohella sekä ydinvoiman lisärakentaminen että verkon perusparannustarpeet. Viipurin tasasähköyhteyden käytöstä myös vientiin ei ole valmista suunnitelmaa olemassa. Täysimittainen fyysinen vienti Venäjälle edellyttää Viipurin asemalaitteistojen uudistamista. Venäjän tuonnin vaihtelu on markkinaehtoista ja muutos aiempaan johtuu Venäjän sähkömarkkinoilla käyttöön otetusta kapasiteettimaksusta. Kantaverkon johtojen sekä kantaverkkoon liittyvien ja vaikuttavien muiden toimijoiden omistamien 110 kilovoltin johtojen puuvarmuus on keskeinen käyttövarmuuden kannalta. Ilmeisesti 110 kilovoltin verkko-omistuksen jakaantuminen on osaltaan johtanut puuvarmuuden heikentymiseen. Johtojen puuvarmuuden varmistaminen on noussut keskeiseksi myös viranomaisten kannanotoissa. 5 Neuvottelukunnan 2012 toimintaohjelma 6 Muut asiat Käsiteltiin ja hyväksyttiin pienin tarkennuksin edellisessä kokouksessa käsitellyn palautteen pohjalta tehty esitys neuvottelukunnan toimintaohjelmasta. Eurooppalaisen sääntelyn vahvistuessa on olennaista, että eri kehitteillä olevat säännöstöt (koodit) voidaan käsitellä alalla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja kattavasti. Tämä on syytä ottaa huomioon neuvottelukunnan ja muiden Fingridin asiakastoimikuntien ohjelmissa. Muita asioita ei esitetty käsiteltäväksi.
Muistio - luonnos 4 (5) 7 Seuraava kokous Kevätkokous pidetään 9.5.2012 matkakokouksena esitellyn ohjelmaluonnoksen mukaisesti. 8 Käyttövarmuuden hallinnan näkymät Kokouksen päätteeksi pidettiin yhteisosuus Fingridin käyttötoimikunnan kanssa käyttötoiminnan kehitysnäkymiä valaisseen esityksen pohjalta. Toimintaympäristön muuttumiseen liittyvinä asioina nousevat esille lähialueen käyttöyhteistyön kehittäminen ja sen kasvava kansainvälistyminen. Pohjoismainen sähköjärjestelmä muodostaa jatkossakin käyttötoiminnan perustan, mutta yhteistyö eri synkronialueiden välillä lisääntyy. ENTSO-E:n verkkosäännöt edellyttävät käyttötoiminnan harmonisointia ottaen kuitenkin huomioon synkronialueiden eroavaisuudet. Lähialueiden käyttötoiminnassa korostuu yhteistyö markkinatilanteen mukaan suuresti vaihtelevan sähkönsiirron hallinnassa Suomen ja muiden maiden välillä. Esimerkiksi aiemmin suhteellisen vakaa sähköntuonti Venäjältä vaihtelee nyt merkittävästi markkinatilanteen mukaan. Myös muussa toiminnassa yhteistyö lähialueiden kanssa jatkuu tiiviinä. Ruotsin Svenska Kraftnätin kanssa minimoidaan kokonaissiirtohäviöitä ja yhteistyötä Venäjältä ja Virosta hankittavan taajuusohjatun käyttöreservin samoin kuin nopean häiriöreservin osalta ollaan kehittämässä entisestään. Pohjoismaisen sähköjärjestelmän taajuuden laatu on vuosien saatossa heikentynyt ja riski laajan häiriön realisoitumiseen on tämän myötä kasvussa. Taajuuden laadun parantamiseksi on jo otettu käyttöön pörssikaupan ns. ramping- rajoitukset Keski- Euroopan siirtoyhteyksillä ja tavoitteena on ottaa käyttöön 15 minuutin tuotantosuunnitelmat sekä suurten tuotannonmuutosten porrastus tunninvaihteissa ja lisäksi taajuusohjattujen reservien kehittäminen. Viimeksi mainitusta on tulossa koekäyttöön uusi reservilaji eli niin sanottu Load Frequency Control. Myös tuotantorakenteen mittavilla muutoksilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia käyttötoimintaan. Ydinvoima lisää nopean häiriöreservin tarvetta, kun suurin kerralla irtoava teho kasvaa Olkiluoto 3 käyttöönoton myötä 1600 megawattiin. Tehopudotusta redusoidaan järjestelmäsuojalla, joka häiriötilanteessa kytkee verkosta irti 300 megawattia teollisuuskuormaa. Verkkovaikutus ja samalla mitoittava vika jää tällöin 1300 megawattiin. Nopeaa häiriöreserviä tarvitaan mitoittavan vian verran, joten Suomessa sen määrä kasvaa nykyisestä 900 megawatista 1300 megawattiin. Laajamittaisellakaan tuulivoiman kasvulla ei ole vaikutusta mitoittavaan vikaan, mutta se lisää säätösähkön tarvetta. Tuulivoiman vaikutuksia ei voi arvioida kansallisesti, vaan niitä on tarkasteltava pohjoismaisella tasolla. Joulun ajan myrskyt kaatoivat kantaverkon haarajohdoille puita, mikä aiheutti pitkiä häiriökeskeytyksiä myös kantaverkossa. Talvimyrskyistä saatujen oppien perusteella on olennaista parantaa haarajohtojen puuvarmuutta ja tarkastaa häiriönselvitysajan kannalta merkittävien 110 kilovoltin johtojen johtoerottimien tai katkaisijoiden sekä niiden kaukoohjausten sijoitusperiaatteita. Tärkeää on myös lisätä entisestään käytönvalvonta-
Muistio - luonnos 5 (5) järjestelmän viestiyhteyksien kahdentamista sekä varmistaa yhteyksien sähkönsyötön riittävä varakäyntiaika (12 h). Varautumista poikkeustilanteisiin ja kriisiviestinnän toimivuutta on edelleen kehitettävä muun muassa TOUKO 2011 -harjoituksessa saatujen kokemusten pohjalta. Voimajärjestelmän hallinnan toiminnallinen tehokkuus ja varmuus paranevat entisestään vuodenvaihteessa, kun Fingridin nykyisten maantieteellisesti eri paikoissa toimivien voimajärjestelmäkeskuksen ja verkkokeskuksen toiminnat yhdistetään samaan paikkaan. Yhdistetty toiminta kantaverkkokeskuksessa yhtiön uusissa toimitiloissa Helsingin Käpylässä käynnistyy vuoden 2013 alussa. Keskustelussa nousi esiin viestiyhteyksien ja erityisesti puhelinyhteyksien tärkeys. Esitettiin, että energia-alalla pitäisi olla yhteinen äärimmäisen varma järjestelmä käytössä. Kokemusten mukaan uudistettukaan VIRVE -järjestelmä ei takaa pitkää käyttöaikaa, sillä se tukeutuu suurelta osin samaan lyhyen kantaman tukiasemaverkkoon kuin yleinen matkapuhelinliikenne. Käyttöajan tulisi olla vähintään kuusi tuntia, mutta siihen ei järjestelmä nykyisellään kykene. Tukiasemien sähkönsyötön varakäyntiaikojen riittävyydestä ei ole varmuutta. Yhtenä näkökantana nousi esiin satelliittipuhelimien käyttö, mutta ongelmaksi muodostuu riippuvuus kansainvälisistä operaattoreista. Toisaalta laitteiden pitäisi olla jokapäiväisessä käytössä, jotta niiden sujuva käyttö onnistuisi myös poikkeustilanteissa. Kysyttiin myös, olisiko paluuta pitkän kantaman taajuuksille, jolloin selvittäisiin huomattavasti vähäisemmällä tukiasemamäärällä ja myös riittävän varakäyntiajan mahdollistavan sähkönsyötön toteuttaminen onnistuisi. Fingridiltä toivottiin näkyvää roolia asian eteenpäin viemisessä. Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri puheenjohtaja