PÖYTÄKIRJA 6/2017 SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS Aika: keskiviikkona 20.9.2017 klo 9.00 11.55 Paikka: Kärsämäki, kunnantalo 2.krs kokoushuone, Pomojentie 2 Jäsenet (alleviivatut paikalla) Juha Uusivirta Mauri Tenkula Esa Jussila, pj. Esko Ristinen Päivi Karikumpu Jarmo Vuolteenaho Henrik Kiviniemi Jukka Tikanmäki Raija Potila, varapj Teuvo Nyman varajäsenet Teija Myllylä, Haapajärveltä Maritta Niska, Haapajärveltä Pekka Anttila, Kärsämäeltä Mika Autio, Kärsämäeltä Esko Kangas, Nivalasta Leena Vähäsöyrinki, Nivalasta Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä Asko Kauranen, Pyhäjärveltä Jyrki Halonen, Reisjärveltä Markus Muuttola, Reisjärveltä muut läsnäolijat: Jyrki Halonen, seutuvaltuuston puheenjohtaja Taimi Piippo, seutuvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Eero Erkkilä, seutuvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Väinö Wassholm, seutuvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Eija-Riitta Niinikoski, Pohjois-Pohjanmaan liiton hallituksen jäsen Jari Nahkanen, Pohjois-Pohjanmaan liiton hallituksen varajäsen Toni Krankkala, toimitusjohtaja Sami Kaarto, tiedottaja Mirja Jaakola, pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset: Esa Jussila puheenjohtaja Mirja Jaakola sihteeri
Käsiteltävät asiat: käsiteltävä asia 61 Kokouksen avaus 62 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 63 Kokouspöytäkirjan vahvistaminen 64 Hankerahoituksen määrärahat toimintalinjoittain 65 Littera-hanke 66 Pro Studio -hanke 67 DIGINAVI -Digitalisuuden askelmerkit mikroyrityksissä 68 Talotekniikka -hanke 69 Hanhikiven yrityskehittämishanke 70 Yrityskiihdyttämö hanke 71 Legend -hanke 72 Osallistamishanke 73 Biostudio -toimintaympäristöhanke 74 Biopolttoainetuotannon liiketoimintasuunnittelun hankesuunnitelman laatiminen 75 Rajaton -hanke 76 Meripohjolan uudistuva metalli- konepajateollisuus -hanke 77 Lausuntopyyntö Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksesta vuosille 2018-2020 78 Maakuntauudistuksen tilannekatsaus/päivi Karikumpu 79 Maakuntahallituksen terveiset /Eija-Riitta Niinikoski 80 Muut esille tulevat asiat 81 Tiedoksiantoasiat 82 Kokouksen päättäminen
61. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 62. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksytään lähetetty esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 63. Kokouspöytäkirjan vahvistaminen Edellinen seutuhallituksen kokous pidettiin 27.6.2017 Reisjärvellä. Hyväksytään ja vahvistetaan edellisen hallituksen kokouksen pöytäkirja, liite nro 1.
64. Hankerahoituksen määrärahat toimintalinjoittain A. Elinkeinojen kehittäminen (ta. 112.000 ), sitomatta 10.294,17 Budjetti 112 000, vuodelta 2016 siirtyy -3 496,83, aikaisemmin sidottu yhteensä 82 209. Sitomatta vuodelle 2017 jää 10.294,17 (20.9.2017). B. Maaseudun kehittäminen (ta. 25.500 ), sitomatta 4.143,90. Budjetti 25 500, vuodelta 2016 siirtyy -4 716,10, aikaisemmin sidottu yhteensä 16 640. Sitomatta vuodelle 2017 jää 4 143,90 (20.9.2017). C. Osaamisen tason nostaminen (ta. 78.775 ), sitomatta 82.862,54. Budjetti 78 775, vuodelta 2016 siirtyy 37 960,54, aikaisemmin sidottu yhteensä 33 873. Sitomatta vuodelle 2017 jää 82 862,54 (20.9.2017). D. Kuntapalvelujen kehittäminen (ta. 10.000 ), sitomatta 6.908,84. Budjetti 10 000, vuodelta 2016 siirtyy 6 871,84, aikaisemmin sidottu yhteensä 9 963. Sitomatta vuodelle 2016 jää 6 908,84 (20.9.2017). E. Alueen vetovoimaisuuden lisääminen (ta. 47.500 ), sitomatta -73.407,57. Budjetti 47 500, vuodelta 2016 siirtyy -28 599,57, aikaisemmin sidottu yhteensä 87 508. Sitomatta vuodelle 2017 jää -68.607,57 (20.9.2017). Yhteensä tällä hetkellä on sitomatta hankemäärärahoja 35.601,88. Merkitään määrärahatilanne tietoon saaduksi.
65. Littera -hanke Hankkeessa pilotoidaan yritysten kehittämistarpeisiin kohdennettua yrityspalvelusetelitoimintamallia. Tarkoituksena on madaltaa yritysten kynnystä käyttää ulkopuolisia erikoisasiantuntijapalveluja merkittävien kehittämisaskelien ottamiseen, tarjoamalla palvelukategorisesti luokiteltuja ja eri kokoisia palveluseteleitä. Kehittämistarpeiden tunnistamisesta huolimatta yrityksissä oleva osaaminen, käytettävissä oleva aika ja muut resurssit eivät aina riitä tarvittavien toimenpiteiden tekemiseen ja siten välttämättömätkin kehittämistoimet saattavat jäädä pitkäksi aikaa hautumaan ja odottamaan hetkeä, jolloin niiden toteuttamiseen on pakko ryhtyä. Tällöin riski asiakkuuksien ja potentiaalisten markkinamahdollisuuksien menetykselle on jo saattanut konkretisoitua. Yrityspalvelusetelien avulla yrityksillä on mahdollisuus hankkia nopeasti ja joustavasti ulkopuolista erikoisosaamista omiin kehittämistarpeisiinsa. Ulkopuolista asiantuntija-apua voi hankkia mm. tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen, toimintojen digitalisoimiseen, palvelukokemuksen kehittämiseen, vaatimusmäärittelyjen ja muiden asiantuntijaselvitysten tekemiseen, yritysjärjestelyjen toteuttamiseen, pienten investointien tekemiseen ja ideoiden suojaamiseen sekä muihin normaalista yritystoiminnasta poikkeaviin kehittämistoimiin. Toteutusalueella on hyvin monipuolinen toimialarakenne ja yrityskanta, jonka vuoksi yritysten kehittämistarpeetkin ovat toisistaan poikkeavia ja siten yrityspalvelusetelillä hankittavien palvelujen tarjonnasta pyritään muodostamaan mahdollisimman kattava, mutta samalla joustava. Palvelusetelien tarjoaminen on suunniteltu toteuttaa teknisesti hyödyntämällä Kuntien Tiera Oy:n rakentamaa palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmää (PSOP), joka tarjoaa valmiin keskitetyn tietojärjestelmän palvelusetelien ja ostopalvelutilausten hallinnointiin, luomiseen, käyttämiseen ja annetuista palveluista tehtävään tilitykseen yksityisille palveluntuottajille. Hanketta on valmisteltu Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johdolla. Kukin seutukunta itsenäisenä palvelusetelihankkeen toteuttajana olisi liian pieni, joten on järkevämpää toteuttaa hanke ja sitä varten tehtävät järjestelmähankinnat laajemman yhteishankkeen muodossa. Hanke on 2-vuotinen ja sen kokonaisbudjetti on 882.546,44. Tästä NIHAKin osuus on v 2018 26.000 ja v 2019 24.000, yht. 50.000.
Sitoudutaan hankerahoitukseen suunnitelman mukaisesti. 50.000 2 vuoden ajalle. Merkitään, että Jari Nahkanen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 9.10. 66. Pro Studio -hanke Hanke kehittää uuden starttistudio palvelun alueen yrityksille. Yritystoimintaa suunnittelevien ja uusia yrityksiä perustavien asiakkaiden määrä on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut voimakkaasti, Tästä johtuen myös merkittävä määrä uusia työpaikkoja on syntynyt näihin uusiin startup- ja mikroyrityksiin. Rajoittavana tekijänä ideoiden eteenpäin viemiselle ovat kuitenkin useassa tapauksessa tilojen puute yhdessä liikeidean edistämisen kanssa. Myös työttömien työnhakijoiden mahdollisuudet aloittaa yritystoiminta kaatuvat juuri suunnittelu/alkuvaiheen tilanpuutteeseen. Useassa tapauksessa yritystoimintaa suunnitteleva henkilö miettii yritystoimintaa kotinsa yhteydessä oleviin tiloihin. Tämä ei ole kuitenkaan yrityksen uskottavuuden, asiakastapaamisten, toiminnan kehittämisen ja tulevan kasvun kannalta paras mahdollinen vaihtoehto. Näistä lähtökohdista on syntynyt tarve kehittää uusi tuote/palvelu näille yritystoiminnan asiakkaille. Pro Studion avoin, moderni toimintaympäristö parantaa yrityksen menestymismahdollisuuksia sekä tukee vertais- ja mallioppimista, joita yrittäjäkandidaatit saavat toisiltaan. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Nivala-Haapajärven seudun alueella uusi palvelu: starttistudio ympäristö yritystoimintaa suunnitteleville henkilöille. Starttistudiot perustetaan jokaiseen Nivala-Haapajärven seudun kuntaan. Tavoitteena on saada suuri osa Nihak:n toiminta-alueen yritystoimintaa suunnittelevista henkilöistä "sparraamaan" liikeideansa tässä pro studiossa. Tavoitteena on, että yrittäjäkandidaattien on mahdollista käyttää tiloja tarpeen mukaan 24/7 periaatteella. Hankkeeseen osallistuu n. 30-40 uutta yritystoimintaa perustavaa/kehittävää henkilöä.
NIHAK hakee Keskipiste Leaderilta rahoitusta. Hanke on 2-vuotinen ajalla 1.9.2017 31.8.2019 ja sen kustannusarvio on 35.200. (Leader osuus on 28.160 ja yrittäjien osuus on 7.040 ). Sitoudutaan hankerahoitukseen hakemuksen mukaisesti. 67. DIGINAVI -Digitalisuuden askelmerkit mikroyrityksissä Hanke auttaa yrityksiä hyödyntämään digitalisaation mahdollistamia työkaluja ja niiden tuomaa lisäarvoa liiketoimintaan. Hanke kohdistuu pääasiassa mikroyrityksiin. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa 60 yritystapausta (CASE). Tapaukset toteutetaan seuraavissa seutukunnissa: Ylivieska, Nivala-Haapajärvi, Haapavesi-Siikalatva ja Raahe. Yrityksen tullaan valitsemaan tiiviissä yhteistyössä seutukuntien yrityskehittäjien kanssa. Taustana hankkeelle ovat Centrian ja KSI:n aiemmat yhteistyöhankkeet mikroyritysten ja pienten yritysten parissa, joissa on tullut esille mikroyritysten henkilöstön tarve ja tahtotila saada digitaalisuuden hyötyjä myös heidän käyttöönsä ja toisaalta tiedon puute: mistä löytyvät tarvittavat työkalut, mitkä ovat sopivimmat työkalut yrityksen tilanteeseensa nähden ja mitkä tahot voivat tarjota työkaluja ja palveluita. Toisaalta sekä Centria että KSI ovat aiemmissa hankkeissaan kasvattaneet osaamistaan ja lisänneet kehitysympäristöjään digitaalisuudessa. Näissä hankkeissa on opittu maailmanlaajuisesti parhaita digitaalisuuden lisäarvoideoita ja otettu haltuun uusia työkaluja, joilla myös mikroyritykset ja pienyritykset voivat saada itselleen kilpailuetua. Hankkeen toteuttajana on Centria ammattikorkeakoulu, hankkeen toteutusaika on 1.1.2018 31.8.2020, kokonaiskustannukset 600.460. PPL rahoitus 70%: 420 322 Centria + KSI kumpikin omasta toteutuneesta kustannusosuudestaan 10% = 60 138. Yritykset: 10% = 60 000 (60 mikroyritystä ja 10 toimittajayritystä) Seutukuntien rahoitusosuus vuositasolla yht. 20 000, koko hankkeessa 60 000 (10%), jotka jakautuvat seutukuntien kesken seuraavasti: - Ylivieskan seutukunta 7200/vuosi - Nivala-Haapajärven seutu 4800/vuosi
- Raahen seutukunta 5600/vuosi - Haapavesi-Siikalatvan seutukunta 2400/vuosi Sitoudutaan hankerahoitukseen anomuksen mukaisesti. 68. Talotekniikka-hanke - liiketoimintaa älykkäällä energian käytöllä Säästötoimenpiteiden kartoitus ja ehdotusten tekeminen. Kartoitetaan projektialueen kuntien kiinteistöjä, joiden energia- ja ylläpitokustannukset ovat korkeat. Kohteille esitetään talotekniikkaan liittyviä alhaisen kynnyksen (eli pienillä investoinneilla saatavia) toimenpiteitä, joilla on mahdollista saavuttaa energia- ja kustannussäästöjä kuntien kiinteistökohteisiin. Valaistus led-tekniikkaan Ilmanvaihto, lämmöntalteenotto Lämmitysjärjestelmät: hybridiratkaisuina lämpöpumput, aurinko- ja pientuulivoima Sähkölämmitteisiin kohteisiin älykkyyttä (kulutuksen ohjaus) Jokaisessa hankkeessa mukana olevassa kunnassa/yrityksessä käydään kartoittamassa ja sopimassa ne kohteet, jotka otetaan selvityksen piiriin. Selvityksen teolle sovitaan aikataulu ja ne konkreettiset toimenpiteet mitä kohteelle tehdään. Tyypillisesti selvitys pitää sisällään: korvaavan energiaratkaisun jos kohteessa on öljy tai sähkölämmitys sekä muutoksen säästöillä saavutettava takaisinmaksuaika -arvio selvitys kohteen merkittävimmistä energian kulutus kohteista ja ehdotukset niiden säästöpotentiaalista. Suomen Ympäristökeskus ja Iin Micropolis hakevat EAKR-rahoitusta Talotekniikka -hankkeelle. Osallistujina hankkeessa ovat: Oulun Energia, Vapo, Stora Enson Nuottasaaren tehdas sekä kunnallisista toimijoista Utajärvi, Simo, Pudasjärvi ja Ii. Muita osallistujia ovat Businessoulu ja Iin Seurakunta. Hankkeen kesto 3 vuotta ajalla 1.1.2018 31.12.2020). Kokonaisbudjetti 546 000,, EAKR rahoitus on 70 %. NIHAKin rahoitusosuudeksi on esitetty 50.000.
Kunnat osallistuvat halutessaan itse suoraan hankkeeseen. 69. Hanhikiven yrityskehityshanke Hankkeen tavoitteena on varmistaa kattava tiedon välitys Hanhikivityömaalla syntyvien tarpeiden ja alueella olevien yritysten välillä. Pyhäjoelle rakennettavan Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisvaihe on siirtymässä varsinaisen laitosrakentamisen vaiheeseen vuoden 2018 aikana rakentamisluvan myötä. Tässä vaiheessa avautuu myös paljon uusia urakoita Titan-2 -yhtiön toimituslaajuuteen liittyen. On todennäköistä, että alueelle tulee etabloitumaan useita uusia ulkomaisia sekä kotimaisia yrityksiä, vähintään rakennustöiden ajaksi. Nämä alueelle saapuvat yritykset tulevat tarvitsemaan myös alihankkijoita urakoiden toteuttamiseen. Mikäli alueen tarjontaa ei saada hyvissä ajoin ja riittävästi urakkakilpailujen voittajayritysten tietoisuuteen, on mahdollista, että yhä suurempi osa myös aliurakoista päätyy ulkomaisten toimijoiden toteutettavaksi. Alueen yritysten urakkaketjuihin mukaan pääsemistä ja siten myös koko työmaan kotimaisuusasteen nostamista varten tarvitaan yritysten tueksi hankkeen resursseja. Alueelle saapuvat toimijat tarvitsevat monenlaista apua sujuvan alueelle sijoittumisen ja alueella toimimisen mahdollistamiseksi. Tämä voi tarkoittaa esim. aliurakoitsijoiden tai toimitilojen löytämistä tai henkilökunnan majoitukseen tai vapaa-ajan palveluihin liittyviä palveluja. Hankkeen tuella mahdollistetaan alueen yritysten tarjonnan sekä Hanhikivi-työmaalle saapuvien uusien yritysten tarpeiden kohtaaminen. Yhtenä hankkeen tehtävänä on myös yrityskulttuurien kohtaamiseen liittyvät asiat. Käytännön yhteistyössä on monia asioita, joiden hoitamisessa paikallisten yritysten ja pääurakoitsijan yhteistyössä on todettu tarvittavan yhteyshenkilöä, joka ymmärtää molempien osapuolten toimintakulttuureja. Lisäksi on todettu haastavana, että pääurakoitsijan edustajat ovat vaihtuneet työmaalla useaan otteeseen, eikä alueen yrityksillä ole mahdollisuutta olla jatkuvasti etsimässä uutta yhdyshenkilöä ja aloittaa yhteistyöneuvotteluja alusta. Tähän työhön tarvitaan myös hankkeen resurssia, jonka on jatkuvasti yhteydessä pääurakoitsijaan ja siten myös tietoinen kaikista yritysyhteistyöhön vaikuttavista muutoksista työmaalla.
Hanke välittää tietoa alueen yritysten tarjonnasta Hanhikivi-työmaalla toimivien toimijoiden käyttöön. Vastaavasti tiedot uusien etabloituvien toimijoiden tila-, henkilöstö- ja palvelu yms. tarpeista välitetään alueen yrityksille. Tavoitteena on myös saada koottua avautuvista urakoista ennakkotietoa pääurakoitsijalta, jotta sitä voidaan välittää esim. sähköisessä muodossa (uutiskirjeessä) alueen yritysten käyttöön. Yhteistyössä kunnallisten elinkeinotoimijoiden sekä Hanhikivi-työmaalla operoivien päätoimijoiden kanssa kehitetään toimintamalli tiedonvaihdolle molempiin suuntiin. Hankkeen toteuttajana on Raahen seutukunnan kehittämiskeskus/raahen seudun yrityspalvelut, hankeaika on 1.7.2018 31.12.2020. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 651.480, josta NIHAKin osuus on yhteensä 18.241 (3369 + 7226 + 7646 ) Sitoudutaan hankerahoitukseen. Päätettiin yksimielisesti, että alustavassa hankehakemuksessa esitetystä rahoitusosuudesta poiketen, hanketta rahoitetaan 10.000 koko hankeaikana (3 333 /vuodessa). Rahoitus myönnetään ehdollisena. Edellytetään hankehakemuksen täydentämistä siten, että se sisältää tarkemman kuvauksen hankkeen aikana toteutettavista käytännön toimenpiteistä Nivala-Haapajärvi seudun alueella.
70. Yrityskiihdyttämö Ratkaisumylly-hanke Ratkaisu seuturajat ylittävän yritysneuvonnon käynnistämiseen. Hankkeessa luodaan työkalut seutukuntien yhteisten yrityspalveluiden tarjoamiselle ja nostetaan toiminta käytännön tasolle. Tämän hankkeen jälkeen potentiaalisimmat kasvuyritykset hoidetaan seutukuntien yhteisasiakkuuksina. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisen Ratkaisumyllykiihdyttämön perustamista sekä siihen luotavia työkaluja, joilla alueen yrityspalveluhenkilöstö hoitaa asiakkuudet yhtenä tiiminä. Ratkaisumylly sisältää sähköisen tiedottamisympäristön, jonka piiriin rekrytoidaan mahdollisimman suuri joukko yrityksiä ja yritystoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Tiedottamisympäristössä ilmoitetaan valmennuksista, uusista hankkeista, rahoitusmahdollisuuksista yms. Hankkeessa luodaan toimintamalli webinaareina toteutettavien erikoisasiantuntijaluentojen järjestämiseksi. Kiihdyttämön aktiivinen työkalu. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas esittelee ideansa/ongelmansa sparraustiimille. Sparraustiimissä on edustaja kustakin seutukunnasta. Tiimien kokoonpano voi vaihdella asiakaskohtaisesti. Ratkaisumylly kokoontuu pääsääntöisesti verkossa. Ratkaisumylly on työkalu, jossa kaikki asiakkuudet hoidetaan seutukuntarajat ylittävänä yhteistyönä. Ratkaisumylly ei korvaa paikallisia yrityspalveluita vaan sen tehtävänä on tarjota paras mahdollinen valmennus kasvuhakuisille yrityksille. Lisäksi Ratkaisumyllly järjestää erikoisvalmennuksia, verkostoi yrityksiä keskenään ja tiedottaa rahoitusmahdollisuuksista sekä kehittämismahdollisuuksista (esim. hankkeet). Tiedottamisympäristön ansiosta alueemme yritykset saavat tietoa esimerkiksi maakunnallisista kehittämishankkeista, joiden ulottuvuus alueellemme tällä hetkellä on valitettavan heikko. Ratkaisumylly on tarkoitettu kasvuhakuisille asiakkaille, ei perusneuvontaa tarvitseville asiakkaille. Hanke toteutetaan 1.7.2018-30.6.2020. Hanketta hallinnoi Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä. Osatoteuttajia ovat Ylivieskan seutukuntayhdistys, Raahen seutukunnan kehittämiskeskus, Nivala- Haapajärven seutu NIHAK.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 373.984, josta NIHAKin osuus on 15 475,20 Sitoudutaan hankerahoitukseen. Keskustelun kuluessa Jarmo Vuolteenaho esitti, että asia jätetään pöydälle jatkovalmistelua varten. Mauri Tenkula kannatti esitystä. Päätettiin yksimielisesti siirtää asia jatkovalmisteluun. 71. LEGEND-hanke Suunnittelu LEGEND-kokeen sijoittumisesta Pyhäsalmen kaivokseen. Hanke koostuu kolmesta osasta: 1) LEGEND-kokeen vaatimien tilojen, hallien ja infrastruktuurin suunnittelu ja niiden rakentamisen kustannusarvion määrittäminen. 2) Kokonaismyonivuon (myonivuo on yksi tärkeimmistä sijaintipaikan valintakriteereistä) tarkempi mittaus: koelaitteen rakentaminen 1430-tason laboratorioon ja noin vuoden kestävä mittaus. 3) Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen liittyminen LEGEND-kollaboraatioon muutaman henkilön voimin. Lisäksi hankkeessa toteutetaan tiedotustoimintaa ja valmistaudutaan rahoituksen hankkimiseen LEGEND-kokeen vaatiman infrastruktuurin rakentamista varten. Laboratorion sijaintisyvyys on keskeinen tekijä, kun kokeen sijoituspaikkaa valitaan. LEGEND-kollaboraatio koostuu suurimmaksi osaksi eurooppalaisista ja amerikkalaisista tutkijoista ja tutkimusorganisaatioista. Sen takia on ilmeistä, että kokeen sijoituspaikka on joko Euroopassa tai Pohjois- Amerikassa, joissa parhaimpia vaihtoehtoja ovat Pyhäsalmen ja Homestaken kaivokset. LEGEND-koe olisi suurin yksittäinen Suomessa toteutettu tiedeinvestointi ja tieteellisesti niin merkittävä koelaitteisto, että Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen fysiikan tutkimustoimintaan olisi hyvät mahdollisuudet saada kansallisen laboratorion status ja paikka infrastruktuurien tiekartalla (Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion tapaan).
Hankkeen kesto 2 vuotta ja kokonaisrahoitus 410 000 (210 k - 2018 ja 200k - 2019). Pohjois-Pohjanmaan Liitolta haetaan 70 % tukiosuutta. Omarahoituksen kattamiseen osallistuisivat Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos (joka myös toimii hankkeen hallinnoijana) 22 000 euroa (2018) ja 20 000 euroa (2019), Pyhäjärven kaupunki 22 000 (2018) ja 22 000 (2019), Pyhäsalmen kaivos 8 000 (2018) ja 7 000 (2019) ja Nivala-Haapajärven seutukunta 11 000 (2018) ja 11 000 (2019). Sitoudutaan hankerahoitukseen anomuksen mukaisesti 22.000 kahdelle vuodelle.
72. Osallistamishanke Hanke keskittyy henkilöstön osallistamiseen yrityksen kilpailukyvyn nostamiseen. Erilaisia osallistamismenetelmiä testataan yrityksissä uusien, innovatiivisten työtapojen, työmenetelmien, tuotteiden, palvelujen yms. ideoinnissa ja kehittämisessä. Hyviä osallistamiskeinoja levitetään yritykseltä toiselle hankkeen aikana. Hankkeessa työntekijöiden osallistamisen kautta syntyneet parhaat, uudet työmenetelmät, palvelut, tuotteet tms. innovaatiot palkitaan. Osallistamisen kautta tapahtuu jatkuvaa kilpailukyvyn parantamista. Osallistaminen ja johtaminen tukevat toisiaan: Hanke tuo yritysjohdolle ja esimiehille osallistavan toimintatavan, jota käytetään hankkeen jälkeen muussakin kehitystoiminnassa. Osallistamisen ja siinä syntyneiden työkalujen avulla aktivoidaan työntekijät kehittämään omaa ja koko työyhteisön työtä ja ehdottamaan parannuksia. Ylivieskan seutukunnan hallinnoima, 3 vuotta, kokonaisbudjetti 696 500, NIHAK:in osuus (30% resurssi) 6 992 /v varten. Keskustellaan hankerahoituksesta. Hallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä 73. Biostudio toimintaympäristöhanke Biostudio -toimintaympäristön kehittäminen Hankkeessa kartoitetaan Biostudion toimintaympäristön tarpeet, kehitetään biostudion tarjoamia palveluja yritysten tarpeiden mukaisesti ja luodaan selkeä toimintamalli. Tuloksena kehittyvä toimintaympäristö, jossa mukana useita yritystoimijoita. Lisäksi aikaisempaa tutkimuskentän tietämystä syvennetään, jotta voidaan tarjota yrityksille ja muille toimijoille olemassa olevaa biotalousalan tutkimustietoa mahdollisimman kattavasti. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Haapajärven ammattiopiston yhteydessä on toteutettu useita kehittämishankkeita biokaasu- ja puukaasuteknologiaan ja niiden yhdistelmään perustuvissa osioissa. Hankkeissa on selvitetty mm. maatilojen mahdollisuuksia käyttää uusiutuvia energiamuotoja, jotka ovat
peräisin maatilalta itseltään. Toimintaa on harjoitettu Bioenergiastudio - nimikkeen alla. Nykyisen Bioenergiastudion toiminnan, kehittämiskohteiden ja yhteistyöverkoston laajentaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen yritysvaikutusten lisäämiseksi edellyttää toiminnan sisällön laajentamista. Biostudion toimintaympäristöä kehitetään hankkeella siten, että bio- ja kiertotalouden sekä puhtaan teknologian (clean tech) yritysten on mahdollisimman helppo hyödyntää testiympäristöä ja kehittää alueen bio- ja kiertotalouden osaamista sekä tuottaa uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä. Biostudion toiminnalla lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja tunnettavuutta. Tavoitteena myös oppimisympäristön edelleen kehittäminen luoden uusilla toimintatavoilla kontakteja yritysten ja oppilaitosten välille. Hankkeessa selvitetään myös kiertotalouden periaatteiden mukaisesti energiatuotannon ketjua: raaka-aineesta tuotetun energian jälkeen jääneen rejektin käyttöä esimerkiksi lannoitteena. Energiaomavaraiset maatilat, joiden energiantuotannossa jäljelle jääneet tuotteet jalostetaan edelleen lannoitteeksi, ovat kiertotalouden malliesimerkkejä. Toimintaympäristössä on mukana tiivis yrityskenttä sekä monimuotoinen opetusympäristö. Alueelle syntyy bio- ja kiertotalouden sekä puhtaan teknologian (clean tech) yritysten yhteistyöverkosto. Hankkeen tuloksena on myös entistä toimivampi yhteistyö maatalousoppilaitosten, ammattikorkeakoulujen sekä muiden koulutusorganisaatioiden välillä. Myös yritystoimintaa kehittävien keskittymien ja organisaatioiden kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä bio- ja kiertotalouden aloilla toimivien yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Biostudiossa on myös toimintavalmis biokaasureaktorin syötteiden ja rejektien käsittely- ja testausympäristö analysointimahdollisuuksineen ja tiloineen. Hankkeessa selvitetään myös Biostudion fyysisen toimintaympäristön tulevaa rakentamista toimialan yritysten erityistarpeet huomioiden. Samassa toimitilassa toimivat myös Biostudion tutkimus- ja kehittämishenkilöstö yhdessä alan yritysten kanssa. Hankkeen hallinnoija on Haapajärven Yrityspalvelut Oy ja toteutusaika on 1.1.2018 31.12.2020. Sen kokonaiskustannukset ovat 616.760. Rahoitus jakautuu seuraavasti: Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 431 732,00 Kuntien rahoitus/haapajärven Yrityspalvelut Oy 61 676,00 Kuntien rahoitus/koulutusky Jedu 61 676,00 Kuntien rahoitus/nihak 61 676,00 ( 20.559 v. 2018, 20.558 v. 2019 ja 20.558 v. 2020). Yhteensä 616 760,00 Sitoudutaan hankerahoitukseen anomuksen mukaisesti.
74. Biopolttoainetuotannon liiketoimintasuunnittelun hankesuunnitelman laatiminen Haapajärvelle sijoittuvasta biotuotetehtaasta on aiemmin tehty selvityksiä, joissa tehtaan toimintaedellytyksiä on kartoitettu. Tehdyissä selvityksissä on käynyt ilmi, että suunnitellun tehdastyypin vesitalouteen liittyy merkittäviä haasteita. Aiemmissa selvityksissä on alustavasti kuvattu myös biopolttoainetuotannon mahdollisuuksia. Jatkohankkeelle on tarkoitus hakea rahoitusta. Hankkeessa on tarkoitus tehdä tarkempi liiketoimintasuunnitelma edellisessä selvityksessä esille tulleen vaihtoehdon nro 3 mukaiselle laitos-konseptille (biopolttoainetuotanto - bioöljy, bioetanoli tai biohiili). Ramboll tarjoaa rahoitushakemukseen tarvittavan hankesuunnitelman laatimista, jossa muun muassa perusteltaisiin, miksi hanke hyödyttää maakuntaa ja seutua. Lähtötietoina tässä käytettäisiin biotuotetehdasta koskevassa selvityksessä esille tulleita tietoja ja seudullisia vahvuuksia, joita ovat mm. raaka-aineen riittävyys, hyvä logistinen sijainti, riittävät maaalueet hankittuna sekä alueen toimijoiden vahva tuki hankkeelle. Liiketoimintasuunnitelman teon hankesuunnitelma on tarkoitus jättää rahoitushakemuksen yhteydessä rahoittajalle syyskuussa 2017. Kustannus toteutuneen työmäärä mukaan, maksimiveloituksen ollessa 3850. Hinnoitteluperusteena on arvioitu henkilötyömäärä. Oletamme kokoukset pidettävän puhelimitse/videopalavereina, jolloin matkakustannuksia ei synny. Haapajärven kaupungin osuus 50% ja NIHAK:in 50% kustannuksista, eli max. 1925. Keskustellaan hankerahoituksesta. Sitoudutaan hankkeen rahoitukseen anomuksen mukaisesti, eli max. 1925.
75. Rajaton -hanke Hallituksen kokouksessa 23.3.2015 (28. Nivala-Haapajärven seudun hankerahoitukset tilannekatsaus) on päätetty Rajaton -hankkeen rahoituksesta. Hankkeelle ollaan hakemassa jatkoaikaa. Esitämme, että hankkeessa jatketaan mukana osatoteuttajana alla olevien muutosten mukaisesti. RAJATON hankkeen alkuperäinen hyväksytty rahoitusesitys RAJATON -sisältönä klinikat ja niihin liittyvät asiantuntijapalvelut, kasvu ja hautomopalvelut. Projektiaika on 1.1.2015-31.12.2017. Hankkeen päätoteuttaja on Ylivieskan seutukuntayhdistys ry ja sen kokonaiskustannukset ovat 1.857.144. Osatoteuttajia ovat Kalajoen kaupunki, Ylivieskan Teknologiakylä YTEK oy, Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja NIHAK ry. Rahoituspäätös on vielä käsiteltävänä Pohjois- Pohjanmaan liitossa. NIHAK ry:n nettokustannukset projektissa ovat 335.858 ja projektiosuuden rahoitus koostuu seuraavalla tavalla: EAKR ja valtio 235.102 NIHAK ry (kunnat) 63.140 yksityinen rahoitus 37.616. Muutosesitys Aika 1.1.2015-30.6.2018 (+ 6kk) EAKR ja valtio 263.102 (+ 28.000 ) NIHAK ry (kunnat) 70.660 (+ 7520 ) yksityinen rahoitus 42.096 (+ 4480 ) Nihakille siirretään Palkkoihin + 24.200 Flatrate 24 % + 5.800 Ostopalveluihin + 10.000 Lisäajalla ja -rahoituksella jatketaan kehitysklinikoiden ja työpajojen järjestämisiä aiemman toiminnan mukaisesti. Sitoudutaan hankkeen jatkorahoitukseen esityksen mukaisesti.
76. Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus -hanke Hallituksen kokouksessa 23.3.2015 (28. Nivala-Haapajärven seudun hankerahoitukset tilannekatsaus) on päätetty Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus hankkeen rahoituksesta. Hankkeelle ollaan hakemassa jatkoaikaa. Esitämme, että hankkeessa jatketaan mukana osatoteuttajana alla olevien muutosten mukaisesti. Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus hankkeen alkuperäinen hyväksytty rahoitusesitys Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus toimijoina ovat Ylivieskan seutukuntayhdistys ry, Oulun kaupunki/businessoulu, Nivala- Haapajärven seutu NIHAK ry, Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Centria ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun yliopisto. Projektissa tehdään metalliteollisuuden kehittämistä laajassa verkostossa. Hankkeen päätoteuttaja on Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Rahoituspäätös on valmisteltavana Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Sen toteutusaika on 1.1.2015-31.2.2017 ja sen kokonaiskustannukset ovat 1.880.000, josta NIHAK ry:n nettokustannukset ovat 81.840. NIHAK ry:n projektiosuuden rahoitus, jota ei ole aiemmin käsitelty seutuhallituksessa, koostuu seuraavalla tavalla: EAKR ja valtio 57.288 NIHAK ry (kunnat) 24.552 Muutosesitys Aika 1.1.2015-31.8.2018 (+ 8kk) EAKR ja valtio 72.478 (+ 15.190 ) NIHAK ry (kunnat) 31.062 (+ 6.510 ) Nihakille siirretään Palkkoihin + 17.500 Flatrate 24 % + 4.200 Lisäajalla ja -rahoituksella tuetaan yritysryhmien kansainvälistymis- ja vientiosaamista. Sitoudutaan hankkeen jatkorahoitukseen esityksen mukaisesti.
77. Lausuntopyyntö Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksesta vuosille 2018 2020 Pohjois-Pohjanmaan liitto pyytää lausuntoa liiton talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksesta vuosille 2018 2020. Liiton toiminnan strategisissa tavoitteissa korostuvat rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen; alueellinen kasvu, kansainvälistyminen ja vetovoima; koulutuksen kehittäminen koko maakunnassa sekä alueidenkäyttö ja saavutettavuus kilpailukyvyn edellytyksenä. PPL pyytää näkemyksiä asetetuista strategisista tavoitteista, toiminnalle asetetuista tavoitteista sekä talous- ja toimintasuunnitelman muusta sisällöstä. Lausunto tulee toimittaa 10.10.2017 mennessä. Liitteenä nro 2 talous- ja toimintasuunnitelmaluonnos Annetaan lausunto liitolle. Kunnat antavat omat lausuntonsa ja näistä lausunnoista poimitaan seudulliset asiat esille. Seudun lausunnossa korostetaan mm. seuraavia asioita: - Ylivieska-Iisalmi radan sähköistämistä - Maakunnan liikenneyhteyksien kehittämisessä korostuu niin lento-, maa-, rautatie- kuin meriliikenne. Odotettavissa oleva kaivosteollisuuden (Reisjärvi, Haapajärvi, Nivala ja Pyhäjärvi) ja bioenergian tuotannon kasvu tulevat vaatimaan rautatie- ja meriliikenteen, erityisesti satamien ja alemman asteen tieverkoston osalta paljon. - Seinäjoen ja Oulun välisen Pohjanmaan radan peruskorjaus ja Iisalmi- Ylivieska radan sähköistys turvaavat sekä elinkeinoelämän että henkilöliikenteen kasvavia tarpeita. Vanhojen rataosuuksien kunnostusohjelma on tarpeellinen niin puutavara- kuin bioenergiakuljetuksiin liittyen. Toni Krankkala tekee lausunnon, joka esitellään kaupunginjohtajille mahdollista kommenttia varten. Hyväksytty lausunto lähetetään sen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan liittoon.
78. Maakuntauudistuksen tilannekatsaus/ Päivi Karikumpu Seutuhallituksen edustaja Päivi Karikumpu kertoo maakuntauudistuksen tilannekatsauksen. Merkitään tiedoksi. Päivi Karikumpu kertoi maakuntauudistuksen tilannekatsauksen. Asia merkittiin tiedoksi. 79. Maakuntahallituksen terveiset/eija-riitta Niinikoski Maakunta- ja sote uudistuksen ja maakuntahallituksen uutiset. Eija-Riitta Niinikoski ei päässyt kokoukseen, mutta hän lähetti sähköisesti tietoja. 80. Muut esille tulevat asiat/ Sähköiseen jakeluun siirtyminen Seutuhallituksen esityslistat liitteineen toimitetaan sekä sähköpostilla että postissa paperiversiona. Keskustellaan kokousmateriaalin sähköiseen jakeluun siirtymisestä. Siirrytään sähköiseen jakeluun seutuhallituksen kokousten osalta. Ne hallituksen jäsenet, jotka haluavat paperiversion, ilmoittavat siitä sihteerille.
81. Tiedoksiantoasiat NIHAK ry:n uudet nettisivut on julkaistu. Tutustuttiin pikaisesti sivuihin. Seutuhallituksen jäsenille ja yrittäjille suunnattu Fact Finding matka Unkariin 23. 28.11.2017. Seutuvaltuuston kokous on sovittu pidettäväksi 27.11.2017. Tuolle ajalle on suunniteltu Unkariin matkaa, joten siirretään seutuvaltuuston kokous pidettäväksi keskiviikkona 29.11.2017 klo 10.00 Reisjärvellä. NIHAK kutsuu alueen kansanedustajia vierailulle Nivalaan aiheella Pienten yritysten kasvun pullonkaulojen aukaiseminen. 82. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.55.