RSISMIVIS KUV: EEV NUNDI / EI RSISMILLE! -HNKE
1. VSTUS Ihmisarvon alentamista Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän tai yksittäisen ihmisen arvottamista oletetun etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisarvon alentamista. Käsitteen merkitys on muuttunut ja tulee varmasti muuttumaan tulevaisuudessakin. Keskeinen muutos viime vuosikymmenten aikana on ollut se, että vanhan biologisen rasismin sijasta on alettu puhumaan kulttuurirasismista. Kulttuuriin perustuvassa rasismissa ihminen arvotetaan ja rodullistetaan esimerkiksi kulttuuriin, kieleen, uskontoon tai tapoihin perustuen. Rasismiin kuuluu usein se, että omaa ryhmää, sen alkuperää, tapoja ja kulttuuria pidetään parempana kuin toisten ryhmiä. Rasismi ilmenee ja saa vahvistuksensa ihmisten arkisessa toiminnassa, instituutioiden käytännöissä, yhteiskuntaa ohjaavissa laeissa, säännöissä ja kulttuurisissa käytännöissä. Rasismi aiheuttaa epäarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Suomen perustuslain perusoikeudet sekä yhdenvertaisuuslaki kieltävät suoran ja epäsuoran rasismin ja muun syrjinnän. Rodullistaminen = ajattelu, jossa ihmiset käsittävät itsensä eri rotuihin kuuluviksi yksiköiksi. Tämä uskomus tuottaa ja ylläpitää eri rotujen tai etnisten ryhmien hierarkiaa yhteiskunnassa ja sitä vahvistavia rakenteita sekä toimintoja.
1. KYSYMYS Mitä rasismi tarkoittaa? C D Ihmisarvon alentamista Suuruudenhulluutta Erakkoluonnetta Suurta itserakkautta
2. VSTUS D Ei ole yhtä määritelmää Rasisti ja rasismi ovat voimakkaita käsitteitä, joita saatetaan väärinkäyttää. Keskustelun osapuolet saattavat käsittää termin eri tavalla, mikä johtaa siihen, että yhteisymmärrystä tai vuoropuhelua on vaikea rakentaa. Ei ole yksiselitteistä vastausta kysymykseen, kuka on rasisti. Harva identifioituu rasistiksi tai edes tunnistaa tekonsa tai sanojensa rasistisuuden. Rikosoikeudellisesti teko on rasistinen jos tekijällä on rasistinen motiivi. Rasistista motiivia on kuitenkin vaikea todentaa ja toisaalta pelkkä rikosoikeudellinen näkökulma jättää rasismin määritelmän kapeaksi. Pahimmassa tapauksessa rasismi määritellään niin kapeasti, että oikeastaan juuri ketään ei voida todeta rasistiksi tai mitään rasismiksi. Tekijä ei usein ole tietoinen toimintansa ja sen vaikutusten rasistisuudesta. Olisikin tärkeämpää arvioida ja huomioida miksi jokin toiminta tai menettelytapa on syrjivä kuin kinastella siitä, onko joku rasisti vai ei. Enemmistöön kuuluvan henkilön voi toisinaan olla vaikea ymmärtää, että pienet eleet ja ilmeet, vitsit ja ryhmästä ulossulkemiset voivat olla rasismia. Rasismia kohdanneilta tulisikin kysyä minkä he kokevat olevan rasistista. On tärkeämpää arvioida miksi jokin toiminta tai menettelytapa on syrjivä kuin kinastella siitä, onko joku rasisti vai ei.
2. KYSYMYS Rasisti on C D Poliittinen leima Rikollinen Ideologian seuraaja Ei ole yhtä määritelmää
3. VSTUS C D Menet herjauksen kohteen luo ja pahoittelet tapahtunutta Esität herjaajalle vastalauseen Ilmoitat poliisille Huomattava osa Suomessa koetusta rasismista on ns. suoraa/välitöntä ja se tapahtuu julkisissa tiloissa. Julkisissa tiloissa tapahtuvalle suoralle rasismille ovat alttiimpia etniset vähemmistöt ja ulkonäöltään enemmistöstä erottuvat henkilöt. Puuttuminen suoraan ja näkyvään rasismiin on tärkeää uhrin kannalta tapahtuneen ohella yhtä traumaattista voi olla se, ettei kukaan puutu ja ikään kuin hiljaisesti hyväksyy tapahtuneen. Rasismiin puuttumista kannattaa pohtia ja harjoitella etukäteen, jotta itse tilanteessa on helpompi toimia. Puuttuminen ei vaadi sankaruutta, vaan se voi ilmetä tuen osoittamisena uhrille esimerkiksi keskustelemalla hänen kanssaan tai menemällä seisomaan hänen viereensä. On kuitenkin tärkeää pitää huolta omasta turvallisuudesta jos tilanne on uhkaava. Suora/välitön rasismi = jotakuta kohdellaan huonommin kuin jotain toista, perusteena todellinen tai oletettu etninen alkuperä Epäsuora/välillinen rasismi = näennäisesti puolueeton säädös, peruste tai käytäntö saattaa etniseen vähemmistöön kuuluvan henkilön epäarvoisempaan asemaan verrattuna etniseen enemmistöön kuuluvaan henkilöön.
3. KYSYMYS Kuljet kadulla. Kuulet ohikulkijan herjaavan toista henkilöä rasistisesti. Miten toimit? C D Kävelet ohi Menet herjauksen kohteen luo ja pahoittelet tapahtunutta Esität herjaajalle vastalauseen Ilmoitat poliisille
4. VSTUS Syrjivä lainsäädäntö Yhteiskunnan toiminnoissa, käytännöissä ja rakenteissa voi olla ominaisuuksia, jotka asettavat yksittäiset ihmiset tai kokonaisen väestönryhmän eriarvoiseen asemaan vaikka varsinaista rasistista motiivia ei käytäntöjen taustalla olisikaan. Tämänkaltaista rasismia voi olla vaikea havaita varsinkin etuoikeutetusta asemasta käsin. Rakenteellinen rasismi liittyy esimerkiksi siihen kenellä on valta ja puheoikeus yhteiskunnassa. Kenen ääni ja kokemus kuuluu mediassa? Konkreettinen esimerkki rakenteellisesta rasismista on tilanne, jossa työnhakijalta vaaditaan täydellistä suomen tai ruotsin kielen taitoa, vaikka itse työn tekemisen kannalta se ei ole oleellista. Valtasuhteisiin ja rakenteelliseen rasismiin liittyy myös joidenkin oikeus määritellä oma itsensä ja taustansa haluamallaan tavalla kun taas toisten identiteetin oletetaan olevan tietynlainen. Rakenteellista rasismia on vaikea havaita etuoikeus- tai valta-asemasta käsin. Kenen etuja yhteiskunnan näennäisesti tasa-arvoiset käytännöt ja säädökset palvelevat? Miten etnisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä esitetään mediassa?
4. KYSYMYS Mikä näistä on rakenteellista rasismia? C D Pahan puhuminen Syrjivä lainsäädäntö Natsismi Islaminvastaisuus
5. VSTUS D Ei mitään näistä Suomessa ei ole mitään sellaista lakia tai säädöstä, jonka perusteella maassa asuvat tai oleskelevat henkilöt joutuisivat kuljettamaan henkilöllisyystodistusta mukanaan. Perustuslain mukaisesti ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän perusteella. Etninen profilointi on kielletty viranomaistoiminnassa. Kuka on ulkomaalaisen näköinen? Kuka on suomalaisen näköinen? Meillä on paljon ennakkoluuloja liittyen ulkonäköön, mutta todellisuudessa pelkän ulkokuoren perusteella ihmisestä ei voi päätellä yhtään mitään. Suomen suurimmat ulkomaan kansalaisryhmät ovat virolaiset ja venäläiset, jotka muistuttavat ulkonäöltään etnisiä suomalaisia. Henkilöllisyyspapereiden kysyminen ulkonäön perusteella rikkoo yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa. Ulkonäön perusteella ihmisestä ei voi päätellä yhtään mitään. Miltä näyttää suomalainen? Miltä näyttää ulkomaalainen? Ulkonäköön perustuvat mielleyhtymät ovat stereotypioita.
5. KYSYMYS Mitä ulkomaalaisen näköisen henkilön tulee kuljettaa Suomessa aina mukanaan? C D Passi Oleskelulupa Henkilökortti Ei mitään näistä
6. VSTUS Ei Suomeen muuttaneet henkilöt tai naiset eivät ole synnynnäisesti hoivaajia, tai mitään muutakaan. Mielikuva maahan muuttaneiden naisten hoivavietistä elää kuitenkin sitkeästi. Esimerkiksi Suomeen muuttaneille suunnatun valmentavan koulutuksen käyneitä naisia ohjataan helposti lähihoitajakoulutukseen. frikasta tulleiden naisten nähdään edustavan yhteisöllisiä kulttuureita, joissa on luonnollista että naiset hoitavat lapsia ja sairaita. Tällaiset käsitykset ja vahva uraohjaaminen perustuvat ennakkoluuloihin eivätkä tue yksilön yhdenvertaista oikeutta hakeutua haluamalleen alalle. Jokainen ihminen tulisi nähdä yksilönä omine vahvuuksineen, heikkouksineen ja tulevaisuuden suunnitelmineen. Se, että on joku on nainen tai Suomeen muuttanut ei automaattisesti tarkoita mitään. Jokaisella tulee olla yhdenvertainen oikeus määritellä oman identiteettinsä ja valita uransa.
6. KYSYMYS Suomeen muuttaneet naiset sopivat hyvin lähihoitajiksi, sillä heillä on vahva hoivavietti. Kyllä / Ei
7. VSTUS C Jäät keskustelemaan ovimiehen kanssa asiasta Teet asiasta rikosilmoituksen Vaadit päästä puhumaan ovimiehen esimiehen kanssa Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki ulottuu sekä viranomaisten, elinkeinoharjoittajien että työnantajien toimintaan. Kansallis- tai perinnepuku ei ole peruste olla antamatta palveluita siihen pukeutuneelle. Rasistisiin tilanteisiin reagoidessa on hyvä muistaa, että elinkeinotoiminnassa, julkisia palveluita annettaessa sekä työelämässä tapahtuva syrjintä katsotaan rikokseksi. Tällaisesta syrjinnästä kannattaa tehdä rikosilmoitus poliisilaitoksella tai vähimmillään tilanteeseen tulisi puuttua jollain muulla tavoin. Rikosilmoituksen tekoa helpottaa kun on kirjoittanut muistiin tapahtuman kulku, aika ja paikka, kuka tekijä oli sekä oliko teolle silminnäkijöitä.
7. KYSYMYS 7. Jonotat yökerhoon puettuna perinteiseen romanipukuun. Ovimies vaatii sinulta henkilöllisyystodistuksen. Nähtyään henkilökorttisi hän ei päästä sinua sisään. Miten toimit? C D Jäät keskustelemaan ovimiehen kanssa asiasta Teet asiasta rikosilmoituksen Vaadit päästä puhumaan ovimiehen esimiehen kanssa Kävelet pois
8. VSTUS C Ystävälle tai lähimmälle aikuiselle Opettajalle Poliisille Rasistinen rikos (kuten esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää kohtaan, rasistinen väkivalta ja pilkkaaminen) on rangaistava teko ja siitä tulee ilmoittaa poliisille. Todellisuudessa vain pieni osa rasismista tulee poliisin tietoon. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että ainoastaan rasistisen toiminnan äärimmäisistä muodoista, kuten väkivallasta, tehdään ilmoitus poliisille. Rasismista tulisi aina kertoa jollekin, myös sen hienovaraisemmista ilmenemismuodoista. Rasismin kaikkiin muotoihin tulee aina puuttua. Puuttuminen on viime kädessä aikuisten vastuulla. Rasismia kokeneiden ei tulisi jäädä yksin asian kanssa eikä heidän pitäisi tuntea, että siihen puuttuminen on ainoastaan heidän vastuullaan. Huomattava osa rasismista ei tule koskaan tietoon. Meistä kaikki voivat olla mukana rakentamassa ilmapiiriä, jossa rasismin ja muun syrjinnän kokemuksista on turvallista puhua. Puuttumatta jättäminen antaa pahimmassa tapauksessa mielikuvan, että rasistinen toiminta hyväksytään. Tällainen puhumattomuuden ja puuttumista välttelevä kulttuuri luo kasvualustaa rasismille.
8. KYSYMYS Kenelle rasistisesta toiminnasta tulee ilmoittaa? C D Ystävälle tai lähimmälle aikuiselle Opettajalle Poliisille Ei kenellekään, vaan asia on pidettävä salassa
9. VSTUS Rasismi Viharikos on henkilöä tai ryhmää kohtaan tehty rikos, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Vuonna 2012 viharikoksista noin 87 % sisälsi rasistisia piirteitä. Seuraavaksi yleisin motiivi oli uskonto tai elämänkatsomus (noin 6 %). Vuonna 2012 rasistisia piirteitä sisältäviä päärikoksia oli 957 kappaletta. Suurin osa viharikoksista tapahtuu jossain muualla kuin netissä. Viharikoksista vain pieni osa tapahtuu netissä. Eniten viharikoksia tavataan julkisissa paikoissa kuten kaduilla ja toreilla, ravintoloissa ja baareissa sekä uhrin asuintalossa tai porraskäytävissä. Internetin osalta tapahtumapaikkana oli useimmiten Facebook. Internetissä tapahtuvasta viharikoksesta tulisi ensisijaisesti ilmoittaa sivun ylläpitäjälle. Mikäli häirintä jatkuu, olisi hyvä olla yhteydessä nettipoliisiin www.poliisi.fi/nettipoliisi
9. KYSYMYS Mikä oli yleisin motiivi viharikokselle vuonna 2012? C D Rasismi Uskonto Seksuaalinen suuntautuminen Vammaisuus
10. VSTUS Ei Rasismia on vaikea vastustaa, jos sitä ei osata tunnistaa ja nimetä. Julkisessa keskustelussa tulisi keskittyä siihen, onko jokin toiminta tai keskustelu epäkunnioittavaa ja ihmisarvoa loukkaavaa ja mikä vaikutus sillä on yksilöihin. Rasismista puhuminen antaa tilaa rasismin kokemusten käsittelyyn. Puheeksi ottaminen viestittää että rasismiin puututaan, eikä sen vastustaminen ja siitä selviytyminen ole yksin rasismia kokeneen tehtävä. Rasismin ilmenemistä ei tule hyssytellä, sillä se ei poistu itsestään. Rasismia on vaikeaa vastustaa, jos sitä ei osaa tunnistaa ja nimetä. Tunnistaminen edellyttää avointa keskustelua rasismista. Keskustelu ja puheeksi ottaminen viestit-tää, että rasismia ei hyväksytä.
10. KYSYMYS Väittämä: Rasismi lisääntyy kun siitä puhutaan Kyllä / Ei
www.eirasismille.fi/asennetalkoot Lisätietoa: www.eirasismille.fi Kanninen, Satu & Markkula, Heli (2011). R-sana: Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta (Pelastakaa Lapset ry) Puuronen, V. (2011). Rasistinen Suomi. Helsinki: Gaudeamus www.yhdenvertaisuus.fi www.keks.fi www.poliisi.fi