20. (32.20, osa ja 01, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016) S e l v i t y s o s a : Kasvupolitiikan toteuttamiseksi elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Olennaista on varmistaa, että Suomi on vetovoimainen toimintaympäristö kasvua hakeville yrityksille, korkeatasoiselle osaamiselle ja ulkomaisille investoinneille. Toimenpiteillä tuetaan myös yritysten jatkuvaa uudistumista ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla. Nämä yhdessä luovat perustan talouskasvulle, uusien työpaikkojen syntymiselle ja hyvinvoinnille. Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla sekä uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla. Toimenpiteillä edistetään toimialojen uudistumista ja uusien kärkien syntyä. Yrityksiä kannustetaan uudistamiseen hyödyntäen uusia arvonluonnin lähteitä ja digitalisaatiota. Uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Alueiden uudistumista edistetään ennakoivilla rakennemuutoksen toimilla ja kannustamalla niitä erikoistumiseen ja kokeiluihin. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi vahvistetaan elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä parannetaan tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamisen edellytyksiä. Suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla tuetaan auttamalla yrityksiä tunnistamaan globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia, rakentamalla globaaleja verkostoja sekä kannustamalla yrityksiä tuottamaan suomalaisiin vahvuuksiin perustuvia ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin ja kanavoimaan niistä lisäarvoa kotimaahan. Tähän pyritään luomalla kilpailuetua uusista arvonluonnin lähteistä ja edelläkävijämarkkinoista sekä kehittämällä ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin strategisesti merkittävillä kasvualoilla, kuten bio-, digi-, cleantech- ja terveysaloilla. Uutta kasvua haetaan myös arktisen liiketoiminnan mahdollisuuksista. Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on kasvurahoitus ja yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistaminen. Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys, jotta Suomeen saadaan lisää kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Yleinen periaate on markkinaehtoisuus ja yksityisen rahoituksen täydentäminen ja katalysointi. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä vienninrahoituksessa. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimintatapoja ja yhteistyötä uudistetaan hyödyntämällä digitalisaatiota ja kokeiluja. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2017: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
2013 toteutuma 2014 toteutuma 2015 arvio 2016 arvio 2017 tavoite Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä, milj. euroa 135 124 116 > 120 > 120 Ulkomaisessa omistuksessa olevien tytäryhtiöiden henkilöstön määrän kasvu Suomessa, % -2,2 4,1 4 > 4 > 4 Yritykset uudistuvat ja elinkeinorakenne monipuolistuu Yritysten t&k-menojen kehitys, % -2,0-4,2-4 > 0 > 2 Pk-yritysten osuus kaikkien yritysten henkilömäärästä, % 65,9 66,3 > 66 > 67 > 67 Suomalaiset yritykset menestyvät globaaleilla markkinoilla Suomen osuus vientimarkkinoista, vuosimuutos % 0,14-2,51 > 0 > 0 > 0 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Tekes Pääomasijoitus Oy, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä useat valtionapuyhteisöt. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016) Valiokunta on huolissaan Suomen viennin tilasta ja korostaa, että Suomen nykyinen taloustilanne sekä vientituotteiden heikko kysyntä, huono kilpailukyky ja tuottavuuden lasku vaativat entistä tuloksellisempia toimenpiteitä viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Vaikka viennin kehityksessä on nähtävissä positiivisia merkkejä, tilanne ei ole tyydyttävä. Esimerkiksi valtiovarainministeriön syksyllä 2016 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että vientiä harjoittavien pk-yritysten määrä on lisääntynyt selvästi. Saadun selvityksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 21 000 vientiä harjoittavaa pk-yritystä, kun määrä esimerkiksi vuonna 2008 oli 16 000. Pk-yritysten kansainvälistyminen ei kuitenkaan vielä näy vientitilastoissa, sillä valtaosa vientiä harjoittavista pk-yrityksistä tekee vasta pienimuotoista tai satunnaista vientiä. Uudet viejät ovat yhä useammin palvelualan mikroyrityksiä. Uusista pk-viejäyrityksistä arviolta jopa 70 prosenttia edustaa palvelusektoria. Syksyllä 2016 julkaistun selvityksen mukaan kansainvälisistä pk-yrityksistä 57 prosenttia uskoi suhdanteiden parantuvan seuraavan vuoden aikana (vuotta aiemmin 40 prosenttia). Heikompia suhdanteita odotti kahdeksan prosenttia (vuotta aiemmin 13 prosenttia). Myös vientinäkymät ovat kansainvälisissä pk-yrityksissä kohentuneet vuodentakaisesta. Yrityksistä 56 prosenttia uskoi vientinsä lisääntyvän seuraavan vuoden aikana (vuotta aiemmin 46 prosenttia). Viennin heikkenemiseen uskoi vain harva eli 5 prosenttia kansainvälisistä pk-yrityksistä (vuotta aiemmin 10 prosenttia). Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pk-yritykset ovat yritystoiminnan kansainvälistymisen kasvumahdollisuuksien näkökulmasta keskeinen taho, ja pitää tärkeänä tukea entistä tuloksellisemmin pk-yritysten vientiedellytysten parantamista. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että pk-yritysten osuus viennistä on Suomessa selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Valiokunta painottaa yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä julkista rahoitusta saavien palvelujentarjoajien yhteistyön sujuvuutta ja työnjaon selkeyttä sekä yritysten tarvitsemien palveluiden saatavuuden helppoutta. Valiokunta näkee mm. Team Finland -verkoston toiminnassa kehittämismahdollisuuksia. Verkoston toiminta on koettu pirstaleiseksi ja huonosti tunnetuksi. Lisäksi kasvuohjelmien toteutukseen on kohdistunut paljon kritiikkiä ja ohjelmien onnistumisessa on ilmennyt suuria ohjelmakohtaisia eroja. Ohjelmien kehittämiskohteita ovat mm. rahoitus- ja ohjausmallin uudistaminen, resurssien käytön tehostaminen ja yhteistyön lisääminen ohjelmien välillä sekä eri palveluntarjoajien kanssa. Valiokunta pitää hyvänä, että Team Finland -verkoston toiminnan edelleen kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi on nyt ryhdytty toimenpiteisiin. Valiokunta on huolestunut Venäjälle suuntautuvan viennin tilasta. Tällä hetkellä Venäjä on vientimaana viidennellä sijalla Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2008 Venäjä oli Suomen suurin ja vuosina 2009 2014 toiseksi tai kolmanneksi suurin vientimaa. Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan Venäjälle suuntautuvan tavaraviennin arvo laski vuoden 2016 tammi elokuussa 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja sen osuus viennistä oli enää 5,5 prosenttia. Vuosina 2005 2014 vastaava osuus oli yleensä 9 11 prosentin tasolla. Myönteistä on, että elokuussa vienti kasvoi kaksi prosenttia koneiden ja laitteiden, öljyjalosteiden sekä paperin ja pahvin viennin johdosta. Edellisen kerran kuukausittainen viennin arvo kasvoi joulukuussa 2013. Suurimpia syitä Suomen ja Venäjän välisen kaupan pienenemiseen ovat Venäjän taloustilanteen heikentyminen, öljyn hinnan lasku ja ruplan kurssikehitys. EU:n asettamien pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden merkitys on arvioitu elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta pieneksi. Saadun selvityksen mukaan EU:n asettamien sanktioiden alaisten tavaroiden osuus Venäjälle suuntautuvasta tavaraviennistä oli ennen kriisiä noin 0,5 prosenttia. Venäjän asettamien vastapakotteiden alaisten tavaroiden osuus oli noin viisi prosenttia. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus koko ajan arvioi ja kehittää toimiaan, jotta valtio voisi omalta osaltaan luoda parempia edellytyksiä Venäjälle suuntautuvan viennin lisäämiseksi. Viennin sujuvuuden parantamiseksi tarvitaan myös entistä tarkempaa tietoa niistä käytännön ongelmista, joita suomalaisyritykset kokevat Venäjän viennissään. Kyseisiä ongelmia ovat mm. liiketoimintaa häiritsevän viranomaisvalvonnan lisääntyminen, kasvava protektionismi, rahoituksen vaikeudet (mm. pk-yritysten vientikaupan rahoitusvaikeudet ja asiakkaiden rahoitusongelmat) sekä erilaiset vientiä vaikeuttavat maksut ja ennakoimattomat säädösmuutokset. Valiokunta viittaa viennin edistämisen osalta momentin 32.01.40 kohdalla lausuttuun. Momentille 32.01.40 on osoitettu useampia määrärahalisäyksiä mm. viennin edistämiseen. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 557 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa. GTK edistää investointeja ja elinkeinotoimintaa osana kestävän kehityksen taloutta. Uusilla innovaatioilla ja geotiedon hyödynnettävyydellä lisätään kustannustehokkuutta ja vahvistetaan elinkeinopolitiikassa määriteltyjä tavoitteita ja kasvun kärkialueita. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017: Vaikuttavuus Mineraalitalous luo kestävää kasvua: mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämisen ja jatkojalostuksen kautta syntyy ratkaisuja kehittyviin materiaalitarpeisiin Uusia luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistäviä cleantech-ratkaisuja syntyy Geologia yhdyskuntien kestävän rakentamisen tehostajana: geologisen tiedon hyödyntäminen alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä niihin liittyvissä ympäristökysymyksissä parantuvat. Toiminnallinen tuloksellisuus 2015 toteutuma 2016 tavoite 2017 tavoite Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 57,2 57 56 energiahuolto ja ympäristö 22,0 21 22 maankäyttö ja rakentaminen 20,8 22 22 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 55,5 50 50 osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 18,7 18 20 hankkeiden lukumäärä, kpl 98 95 95 Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 8,7 6,5 7,8 ylijäämä, 1 000 euroa 842 455 550 ylijäämä, % tuotoista 9,7 7 7 htv-kertymät 46,3 60 60 Tuotokset ja laadunhallinta Digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt sovelletaan viraston kaikkiin prosesseihin, innovatiivisiin tietopääoman kasvattamisen toimintamalleihin ja asiakasratkaisuihin Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista valmistuu kokonaisarvio ja mineraalivarantojen kartoituksen uudistetut lopputuotteet ovat asiakkaiden käytössä Materiaalitutkimuksen infrastruktuuria ja yhteistoimintamalleja kehitetään aktiivisesti kohti laajempia kansainvälisen tason osaamiskeskittymiä ja osaamista tuotteistetaan vastaamaan kiertotalouden haasteisiin Innovaatiohakuista yhteistyötä tiivistetään Cleantech-teeman alueella: tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa lisätään koskien energiaratkaisuja, materiaalitehokkuutta ja teollisuuden tuotantoympäristöjen hallintaratkaisuja Tiedontuotantoprosessien digitalisointi, yhtenäiset karttatietokantaratkaisut, palvelukonseptointi ja niihin perustuvat käyttäjälähtöiset palvelut parantavat tuottavuutta, kartuttavat tietopääomaa ja lisäävät geologisen tutkimustiedon ja aineistojen monipuolista käyttöä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Yhdyskuntarakentamisen yhteistoiminta- ja tietotuotantomallin (suunnittelua ja rakentamista palvelevat 3D-mallit) määrittely edistyy kohti tavoitetilaksi asetettua yhtenäistä kansallista geomallia. Maankäytön painopistealueilla pohjatutkimustiedon käytettävyys ja kattavuus parantuu merkittävästi. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2015 toteutuma 2016 tavoite 2017 tavoite Henkilötyövuosien kehitys 530 472 430 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,5 3,60 3,65 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2015 toteutuma 2016 varsinainen talousarvio 2017 esitys Bruttomenot 48 410 41 890 42 557 Bruttotulot 12 579 9 000 11 000 Nettomenot 35 831 32 890 31 557 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 553 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 832 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2015 toteutuma 2016 varsinainen talousarvio 2017 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 8 563 6 500 7 800 muut tuotot 95 - - Tuotot yhteensä 8 658 6 500 7 800 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 5 604 4 600 5 550 osuus yhteiskustannuksista 2 212 1 445 1 700 Kustannukset yhteensä 7 816 6 045 7 250 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 842 455 550 Kustannusvastaavuus, % 111 108 108 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kaivosresurssien palkkausmenot (siirto momentille 32.01.01) -40 Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -16 Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -8 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -392 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 20 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Palkkaliukumasäästö -173 Palkkausten tarkistukset 1 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -182 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -785 Säästöpäätös 1 000 Toimintamenojen tuottavuussäästö -168 Toimintamenosäästö (HO 2015) -50 Työajan pidentäminen (Kiky) -256 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -39 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -245 Yhteensä 2017 talousarvio 31 557 000 2016 II lisätalousarvio -225 000 2016 talousarvio 32 890 000 2015 tilinpäätös 36 110 000-1 333 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 557 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 557 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Toiminnallinen tuloksellisuus 2015 toteutuma 2016 tavoite 2017 tavoite Toiminnallinen tehokkuus Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,1 < 7,0 < 6,5 Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1 5) 4,3 > 4,3 > 4,3 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 70 > 70 > 70 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2015 toteutuma 2016 tavoite 2017 tavoite Henkilötyövuosien kehitys 285,3 285 280 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,7 - - Team Finland -kumppanuusorganisaatioiden yhteinen henkilöstökysely (1 5) - Otetaan käyttöön > 3,5 Tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi Tekesin hallinnoimien muiden momenttien (32.20.40, 32.20.43, 32.20.83 ja 32.20.89) sekä momentin 32.20.42 määrärahoja ja valtuuksia. Momenttiensa myöntövaltuuksilla Tekes rahoittaa riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2017 2020. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Hanke- ja ohjelmatoiminta 5 340 000 Toimintamenot 31 217 000 Yhteensä 36 557 000 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2015 toteutuma 2016 varsinainen talousarvio 2017 esitys Bruttomenot 40 818 38 548 36 657 Bruttotulot 531 100 100 Nettomenot 40 287 38 448 36 557 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 18 383 siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 668 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.10.20) 250 Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 32.01.21) 250 EU:n Horisontti 2020 -ohjeman kansallisen koordinoinnin vahvistaminen (siirto momentille 32.01.01) (-1 htv) -70 Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -8 Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -4 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -360 Palkkaliukumasäästö -85 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -168 Toimintamenojen tuottavuussäästö -198 Toimintamenosäästö (HO 2015) -1 000 Työajan pidentäminen (Kiky) -236 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -36 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -226 Yhteensä 2017 talousarvio 36 557 000 2016 II lisätalousarvio -296 000 2016 talousarvio 38 448 000 2015 tilinpäätös 40 572 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 523 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys 6 966 000 euroa talousarvioesityksen 36 557 000 euroon nähden aiheutuu 93 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 32.01.02. 2017 talousarvio 43 523 000 2016 II lisätalousarvio -296 000 2016 talousarvio 38 448 000 2015 tilinpäätös 40 572 000-1 891 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 523 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen. I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017) Momentilta vähennetään 1 370 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 2 000 000 euroa siirtona momentille 32.50.41 Tekesin ja Finpron kansainvälisen ohjelmayhteistyön vahvistamiseksi ja lisäyksenä 630 000 euroa siirtona momentilta 32.01.02 johtuen vuoden 2017 talousarviossa siirrettyjen palkkaus- ja muiden menojen tarkentumisesta. 2017 I lisätalousarvio -1 370 000 2017 talousarvio 43 523 000 2016 tilinpäätös 38 152 000 2015 tilinpäätös 40 572 000 Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017) Momentilta vähennetään 1 370 000 euroa. 28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016) Momentille myönnetään 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan 2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen 3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Määrärahatason alentaminen -100 Yhteensä 2017 talousarvio 400 000 2016 talousarvio 500 000 2015 tilinpäätös 500 000-100 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016) Momentille myönnetään 400 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
Määrärahaa saa käyttää: 1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan 2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen 3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016) Momentille myönnetään 274 500 000 euroa. Valtuus Vuonna 2017 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 240 515 000 euron arvosta. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 20 000 000 eurolla. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin 5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 8) julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 6 :ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin 10) valtionosuuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Audiovisuaalisen tuotannon kannustimella vauhditetaan audiovisuaalisen tuotannon kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä, mukaan lukien ulkomaisten investointien edistäminen, sekä alan ekosysteemien monipuolistumista Suomessa. Tukea myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä työelämän kehittämishankkeisiin audiovisuaalisen tuotannon tekemiseen Suomessa. Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.42, 32.20.43, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99. Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017: Vaikuttavuus 2015 toteutuma 2016 arvio 2017 tavoite 1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Suomeen kehittyy paljon kilpailukykyisiä ja kasvuhakuisia toimijoita kumppaniverkostoineen. Uudet tuotteet ja palvelut pääsevät kansainvälisille markkinoille ja onnistuneet läpimurrot kasvattavat vientiä nopeasti. Alkavat ja pk-yritykset Tekes tukee alkavien yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistumista ja kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla sekä kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille. Pk-yritysten uusi vienti/tekesin rahoitus (paras neljännes ylittää tavoitearvon), kerroin 19,2 > 20 > 22 Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/tekesin rahoitus, kerroin 17,8 > 10 > 10 2. Houkutteleva innovaatioympäristö: Suomalainen huippuosaaminen, kokeilualustat ja verkostot kutsuvat ja innostavat läpimurtoihin. Maailman tuloksellisin palvelukokonaisuus ja toimiva Team Finland -yhteistyö mahdollistavat innovatiivisten yritysten menestymisen Suomessa. Suuret yritykset Tekes kannustaa suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön Suurten yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alihankinnat pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta/tekesin rahoitus, % 83 > 90 > 90 Julkiset tutkimusorganisaatiot Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, % - > 65 > 70 Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 159 650 161 515 alkaville yrityksille 53 000 pk-yrityksille 54 015 suuryrityksille 53 500 Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 98 050 63 800 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut 16 800 16 200 Yhteensä 274 500 240 515 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 2019 2020 2021 Yhteensä vuodesta 2017 lähtien Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 241 640 109 600 37 120 10 750 2 970 402 080 Vuoden 2017 sitoumukset 32 860 107 885 67 950 24 880 7 440 240 515 Menot yhteensä 274 500 217 485 105 070 35 630 10 410 642 595 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.10.20) 500 Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 32.20.88) 500 Maksatusten tarkistukset -11 070 Säästöpäätökset -45 800 Yhteensä -55 870 2017 talousarvio 274 500 000 2016 talousarvio 330 370 000 2015 tilinpäätös 367 194 625 Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016) Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille. S e l v i t y s o s a : Päätösosan kohta 10) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdan 10). 2017 talousarvio 274 500 000 2016 III lisätalousarvio 5 000 000 2016 talousarvio 330 370 000 2015 tilinpäätös 367 194 625 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016) Valiokunta on huolissaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdennetun panostuksen vähenemisestä, mikä voi omalta osaltaan heikentää Suomen tuottavuuskehitystä, viennin jalostusarvon nostamista ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee huomattavasti nykyistä enemmän uusia innovaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä hallituksen tavoitetta kääntää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus jälleen nousuun. Vuonna 2015 tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot olivat 6,1 mrd. euroa. Laskua edellisvuoteen oli 440 milj. euroa. Vuonna 2016 panostus laskee edelleen noin 100 milj. euroa. Huolestuttavaa on, että tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus on laskenut vuodesta 2009 alkaen ja että vuonna 2015 yritysten tuotekehityspanostukset vähenivät 360 milj. euroa (kahdeksan prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion rahoitus tutkimus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
ja kehittämistoimintaan laski vuosina 2011 2015 reaalihinnoin 215 milj. euroa (11 prosenttia). Vuoden 2017 talousarvioesityksessä määräksi esitetään 1 820 milj. euroa eli 25 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Saadun selvityksen mukaan julkisen tuen osuus yritysten t&k-menoista sijoittuu OECD-maiden vertailussa vasta sijalle 24. Kun julkinen rahoitus supistuu, myös yksityisen sektorin panostukset vähenevät. On tutkitusti todettu, että Tekesin yhden euron panostus on tuottanut kaksi euroa yritysten tuotekehitys- ja innovaatiosijoituksia. Määrän lisäksi innovaatiotoiminnan rohkeus on heikentynyt. T&k-panostuksista puolet kohdistuu olemassa olevien tuotteiden paranteluun, mutta enää reilut 10 prosenttia uusiin, rohkeisiin avauksiin. Tämä osuus on huomattavasti alle OECD-keskiarvon. Saadun arvion mukaan tämä johtuu osittain siitä, että suurten yritysten t&k-tukea on viime vuosina oleellisesti vähennetty. Valiokunta pitää perusteltuna, että valtion t&k-rahoituksen myöntämisen perusteita harkitaan uudelleen, jotta julkisella rahoituksella luotaisiin nykyistä parempia edellytyksiä elinkeinorakenteen uudistumiselle ja uusille kasvun kärjille. Kehittämistarpeita valiokunta näkee myös siinä osaamisessa, mikä liittyy uusien tuotteiden markkinointiin ja saamiseen kansainvälisille markkinoille. Valtion rahoituksen perustaksi tarvitaan uutta tutkimustietoa julkisen panostuksen pienenemisen ja kohdentamisen muutosten (esim. Tekesin avustusvaltuuksien leikkaukset) vaikutuksista. Valiokunta pitää tärkeänä, että erilaisten yritystukien myöntämisessä kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota innovaatiotoiminnan tukemiseen. Valiokunta on huolestunut siitä, että saadun selvityksen mukaan yritystuet kohdistuvat pahimmillaan niin, että innovatiivisten yritysten suhteellinen asema jopa vaikeutuu. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yritystukijärjestelmästä on vähitellen kehittynyt laaja ja hajanainen kokonaisuus, ja siihen, että yritystukien vaikuttavuudesta on viime vuosina esitetty useita kriittisiä arvioita. Ongelmallista on, että tukitoimia on usein käynnistetty ilman tarkkaa analyysiä siitä, milloin ja millä edellytyksillä tukitoimista voidaan luopua. Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen tarkoituksena on paneutua yritystukijärjestelmän toimivuuteen sekä lisätä tukien vaikuttavuutta. Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016) Momentille myönnetään 274 500 000 euroa. Valtuus Vuonna 2017 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 240 515 000 euron arvosta. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 20 000 000 eurolla. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 8) julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 6 :ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen 9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin 10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017) Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta. 2017 I lisätalousarvio 10 000 000 2017 talousarvio 274 500 000 2016 tilinpäätös 335 351 786 2015 tilinpäätös 367 194 625 Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017) Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017) Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusvaltuuksista kasvava osuus on sidottu uudenlaisiin rahoitusvälineisiin, joiden rahoitussykli on aiempaa nopeampi. Rahoituksesta maksetaan ennakkona 70 %, kun taas perinteisessä rahoituksessa maksatukset perustuvat toteutuneisiin kustannuksiin. 2017 III lisätalousarvio 40 000 000 2017 I lisätalousarvio 10 000 000 2017 talousarvio 274 500 000 2016 tilinpäätös 335 351 786 2015 tilinpäätös 367 194 625 41. (32.01.41) Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016) Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Strategisesti erityisen tärkeissä pilot- ja tutkimusinfrastruktuuri-investoinneissa valtion tuki on 100 %. Arviomääräraha sisältää korvauksen yhtiölle hankintojen ja arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 Yhteensä vuodesta 2017 lähtien Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 2 500 1 500 4 000 Menot yhteensä 2 500 1 500 4 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Bioruukki -1 000 Yhteensä 2017 talousarvio 2 500 000 2016 II lisätalousarvio 972 000 2016 talousarvio 3 500 000 2015 tilinpäätös 1 102 000-1 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016) Momentille myönnetään 2 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtioneuvoston asetuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) säädetyin perustein Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet 2) muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin 3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla lisätään suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välistä yhteistyötä vetovoimaisten innovaatiokeskittymien aikaansaamiseksi Suomeen sekä luodaan vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, jotka ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita. Yhteistyö näkyy kansallisten linjausten ja paikallisten kehittämisstrategioiden yhdensuuntaisuutena sekä voimavarojen suuntaamisessa valituille temaattisille painopistealueille. Tärkein toimenpide on Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA), johon on valittu viisi kansallisesti tärkeää temaattista painopistettä: Biotalous, Kestävät energiaratkaisut, Kyberturvallisuus, Tulevaisuuden terveys sekä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelman toteuttajiksi on hyväksytty 12 kaupunkiseutua. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti INKA-ohjelma päättyy vuonna 2017. Vähenevien määrärahojen vuoksi ohjelman toimenpiteitä uudelleen suunnataan kaikkein vaikuttavimpiin hankkeisiin. INKA-ohjelmassa määrärahaa käytetään alueen eri toimijoiden yhteistyöhön lisäämiseen, yritysten aktivointiin, laajojen hankekokonaisuuksien valmisteluun sekä yritysten, korkeakoulujen, kuntien, kuntayhtymien sekä yleishyödyllisten yhteisöjen, valtionvirastojen ja laitosten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeilla edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen pilotoinnin uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää kaupunkiseutujen suuret tulevaisuusinvestoinnit innovaatioiden kokeilu- ja demonstraatioympäristöinä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa Kaupunkiympäristöistä luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja liiketoimintaverkostoihin vahvistuvat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen lisäyksen poisto (meriteollisuus) -2 724 Säästöpäätös -2 000 Yhteensä 2017 talousarvio 2 300 000 2016 talousarvio 7 024 000 2015 tilinpäätös 9 800 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016) Momentille myönnetään 4 100 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys 1 800 000 euroa talousarvioesityksen 2 300 000 euroon nähden aiheutuu uudelleenbudjetoinnista ja liittyy hankkeiden toteutumisen viivästymiseen. Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä määrärahasta peruutettiin 1 800 000 euroa vuoden 2016 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ja se budjetoidaan uudelleen vuodelle 2017. 2017 talousarvio 4 100 000 2016 III lisätalousarvio 2016 talousarvio 7 024 000 2015 tilinpäätös 9 800 000-4 724 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016) Momentille myönnetään 4 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtioneuvoston asetuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) säädetyin perustein Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet 2) muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin 3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017) Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtioneuvoston asetuksessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevassa asetuksessa (EY 1407/2013) säädetyin perustein yrityksille ja muille yhteisöille 2) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 3) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 4) muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin 5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä 9 800 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) ei koske ei-taloudellista toimintaa, kuten julkista tutkimusta (kohdat 2 ja 3). Muutokset yhtenäistävät Tekesin käytössä olevien eri rahoituslähteiden rahoitusperiaatteita asiakkaiden suuntaan ja mahdollistavat Innovatiiviset kaupungit -ohjelman tavoitteiden mukaisesti erityyppisten toimijoiden laajojen hankekokonaisuuksien rahoittamisen. Lisämäärärahan tarve aiheutuu uudelleenbudjetoinnista. Määrärahan arvioitua hitaamman käytön syynä on Innovatiiviset kaupungit -ohjelman tavoitteiden mukaisten laajojen hankekokonaisuuksien valmistelun edellyttämä pitkä aika. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa. 2017 I lisätalousarvio 4 000 000 2017 talousarvio 4 100 000 2016 tilinpäätös 7 024 000 2015 tilinpäätös 9 800 000 Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017) Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää: 1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtioneuvoston asetuksessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevassa asetuksessa (EY 1407/2013) säädetyin perustein yrityksille ja muille yhteisöille 2) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 3) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 4) muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19