SISÄLTÖ TERRAMARE OY VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN

TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO / KESÄ 24

TERRAMARE OY VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN SISÄLTÖ 03 KANSIKUVA KUOKKARUOPPAAJA ATTILA JA LASTIALUS GEORGE KAPELLSKÄRIN SATAMAN EDUSTALLA TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA KOTIMAAN INFRA KAIPAA ROHKEITA PÄÄTÖKSIÄ 06 04 ASIAKKAAN KUULUMISIA TUKHOLMAN SATAMAN PROJEKTI- PÄÄLLIKKÖ HARALD PERSSON 06 KAPELLSKÄRIN SATAMAN LAAJENNUS TERRAMAREN LAITURIURAKKA VAIHE 2 08 RUOPPAUS ESBJERGIN SATAMASSA LAIVAPAIKAN POHJAVAHVISTUS TUULITURBIINEJA RAHTAAVIEN ASENNUSALUSTEN TUKIJALOILLE 08 10 TERRAMAREN UUDET LASTIALUKSET TERRA 1 JA TERRA2 UUDET ALUKSET KALUSTOKESKUKSEN HUOLTOINSINÖÖRIN MARKUS ALATALON ESITTELYSSÄ 13 14 NETAMAN REPAIR GROUP OÜ KORJAUSTELAKKA TALLINNAN PALJASSAAREESSA UUTISET GÄVLEN VÄYLÄN AVAJAISET 15 15 TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN KERRALLA KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ 16 TAKAKANSI KESÄKUVA: SINISEN HETKEN LAITURI, KASKINEN TERRAMARE TÄNÄÄN NRO KESÄ 24 18. VUOSIKERTA TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, 00440 Helsinki Vaihde: (09) 613 621 Faksi: (09) 6136 2700 www.terramare.fi PÄÄTOIMITTAJA: Henrik Holmberg P. (09) 6136 2622 F. (09) 6136 2700 E-mail: henrik.holmberg@boskalis.com Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.

KOTIMAAN INFRA KAIPAA ROHKEITA PÄÄTÖKSIÄ 03 Infra-alamme näkymät ovat pysyneet synkkinä viime vuoden lopun ennusteista asti, eikä valoa tunnelin päässä ole lähiaikoinakaan näkyvissä. Valtiovallalta ei tässä taloustilanteessa löydy isoa vaihdetta, joka sysäisi merkittäviä uusia kohteita liikkeelle. Niin sanotun mini -hallitusneuvottelujen agenda sisältää alun perin noin 600 miljoonan euron elvytyspaketin, jolla toivotaan olevan positiivinen vaikutus myös infra- ja talonrakentamiseen. Lähipäivät näyttävät kasvaako paketin suuruus, mutta yleisesti on tiedossa, että suureen elvytykseen ei nyt tunnu löytyvän rohkeutta. Uutiset länsinaapuristamme ovat vastaavasti aivan toisen suuntaisia. Tuoreen Pellervon taloustutkimuksen PTT:n mukaan Ruotsi panostaa liikenneverkon kunnossapitoon noin 30 % enemmän kuin Suomi verrattuna kansantuotteeseen ja kuljetussuoritteeseen. Tulevina vuosina Ruotsi investoi infraan yli 2,3 miljardia euroa kun Suomessa taso putoaa alle 400 miljoonaan euroon. Ruotsissa on pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa tukeva päätöksentekojärjestelmä, ja liikennepolitiikan aikajänne on 12 vuotta. Trafikverketin pääjohtaja Gunnar Malm toteaa, että liikenne ja infrastruktuuri nähdään satsauksena tulevaisuuteen, ihmisten hyvinvointiin ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Näihin toteamuksiin on helppo yhtyä tahtotila tuntuu vain meillä puuttuvan tämän suuntaiselle ajattelulle. Kerroin jo joulunumerossamme, että länsinaapurimme kasvaneilla inframarkkinoilla on ollut positiivinen vaikutus myös meidän toimintaamme. Hyvänä jatkunut työkantamme Ruotsissa on viime kuukausien aikana saanut jatkoa vuosiksi eteenpäin. Juhannusta edeltävänä viikolla vietettiin infrastruktuuriministerin johdolla Gävlessä yhden Ruotsin merkittävimmän meriväylän avajaisia. Syksyllä 22 alkaneet ruoppaustyöt saatiin päätökseen kuluvan vuoden kesäkuun alussa. Toukokuussa allekirjoitimme sopimuksen Kapellskärin sataman toisen vaiheen urakasta, joka sisältää yhteensä noin 500 metriä uusien laitureiden rakentamista. Urakka sisältää myös suunnittelun. Työt alkavat kohteessa kesälomakauden jälkeen ja valmistuvat vuoden 25 loppuun mennessä. Kesäkuun alussa oli jälleen syytä juhlia uutta urakkaa Göteborgissa, jolloin allekirjoitettiin urakkasopimus Trafikverketin kanssa Marieholmstunnelnin rakentamisesta Göta-joen alitse. Noin 500 metriä pitkän upotettavan betonitunnelin rakentaminen toteutetaan työyhteenliittymänä yhdessä saksalaisen Züblinin kanssa. Urakka sisältää myös suunnittelun. Työt alkavat kohteessa 25 ja valmistuvat 20. Nämä molemmat suururakat antavat pitkäkestoisuutensa johdosta hyvän perustan tuleville vuosille ja auttavat meitä pääsemään tämän ylimenokauden ohi, toivottavasti kohti paranevia inframarkkinoita myös täällä kotimaassa. Uutena keihäänkärkenä on uutisoitu viime aikoina myös arktisten markkinoiden merkityksestä suomalaisille yrityksille. Tämän johdosta joukko arktisen alan erilaisia osaajia ovat muodostaneet ryhmän nimeltä Team Arctic Finland, jonka perusajatuksena on yhdessä useamman eri alan toimijoiden kanssa saada yhteys avainasiakkaisiin ja luoda samalla yhteys todellisiin päättäjiin. Valtiovalta tukee näitä ponnisteluja myöntämällä rahoitusta erilaisiin arktisiin kehitysohjelmiin ja tutkimuksiin. Team Arctic Finland on myös saanut rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriön kautta projektin valmisteluvaiheeseen. Terramare on mukana Team Arctic Finland -ryhmässä ainoana rakentajana tavoitteena saada jalansijaa tuleville satamarakennusprojekteille arktisessa ympäristössä. Arkisten haasteiden keskellä olemme kuluneen kevään aikana Terramaressa kirkastaneet strategista ajatteluamme käytännön läheiseksi. Samalla olemme kiteyttäneet toimintaperiaatteemme yksinkertaiseksi ja meidän yhtiömme näköiseksi: Tehdään mitä luvataan kerralla kuntoon yhteistyöllä. Lanseeraus käytännön tasolle on hyvässä vauhdissa ja tulee jatkumaan kuluvan vuoden aikana. Tästä aiheesta kerromme enemmän erillisessä artikkelissa tässä lehdessä. Koleista alkukesän sääolosuhteista huolimatta toivotan lehtemme lukijoille hyvää ja rentouttavaa kesää. Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja Terramare Oy

04 ASIAKKAAN KUULUMISIA: TUKHOLMAN SATAMAN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HARALD PERSSON AIKATAULU ON PROJEKTIN TÄRKEIN TYÖKALU TERRAMARE TÄNÄÄN KESÄ 24 TEKSTI JA KUVA: MARKKU SALONEN, ILMAKUVA: TUKHOLMAN SATAMAN KUVA-ARKISTO Tukholman sataman nimiin toimiva projektipäällikkö Harald Persson perehtyy tarkkaavaisesti Kapellskärin sataman laajennusprojektin suunnitelmaan ja aikatauluun. Alkamaisillaan on sataman urakkavaihe 2, jossa satamaan rakennetaan uusi kulmatukimuuri- ja pistolaituri. Pitkällä kokemuksella hän arvioi eri työvaiheiden ja olosuhteiden merkitystä hankkeen toteutumisessa. Pidän aikataulun laadintaa projektin hallinnassa tärkeimpänä työkaluna. Se auttaa hahmottamaan sekä kokonaiskuvan että merkittävät osatekijät prosessin aikajanalla. Laadimme myös yhdistetyn aikataulun, jossa huomioidaan kaikki kokonaisuuteen liittyvät ulkoisetkin projektit ja muut prosessiin mahdollisesti vaikuttavat tekijät, Persson kertoo. Seuraan ja ennakoin projektin etenemistä nk. kriittisen linjan avulla, jossa portaistan tärkeät työvaiheet ja niiden vaikutukset muihin toimenpiteisiin. Käyn aikataulun läpi myös lopusta alkuun, ikään kuin purkaen, jolloin projektin loppuvaiheessa usein kiireitä aiheuttavat kipupisteet paljastuvat parhaiten, Persson lisää. Erilaiset rakennus-, silta- ja tiehankkeet ovat tulleet hänelle vuosien varrella tutuiksi, mutta tällä kertaa Kapellskärin sataman laajennusprojekti tarjoaa uusia haasteita. Kapellskärin sataman laajennusprojekti poikkeaa aikaisemmista toimeksiannoista juuri vesirakentamisen osalta. Vaikka se sisältää paljon tuttuja rakentamiseen liittyviä elementtejä, sen erityispiirteisiin ja teknisiin yksityiskohtiin on ollut todella mieluisaa perehtyä. Pidän nimittäin teknisistä detaljeista erityisen paljon, Persson kertoo. Harald Persson valvoo Kapellskärin sataman laajennusprojektissa laajaa kokonaisuutta yhdessä erillisistä hankkeista vastaavan projektipäällikön kanssa. Harald Perssonin vastuualue käsittää mm. alueen ruoppaukset, laiturirakentamiset, uudet satamakentät ja alueen infrarakentamisen. WWW.TERRAMARE.FI

05 Harald Perssonilla on kokemusta monentyyppisistä rakennushankkeista, mutta tällä kertaa hän kohtaa ensimmäistä kertaa vesirakentamisen haasteet ja erityispiirteet. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. suunnitelman mukainen organisointi, aikataulutus ja budjetin seuranta. Toteutan toimeksiannot aina projektikohtaisesti kerrallaan, jolloin kykenen keskittymään mittavankin hankkeen toteuttamiseen perin pohjin aina alusta loppuun. Siksi, vaikka toimin omalla konsulttiyhtiöllä, toteutan projektit aina asiakkaan nimissä, olipa kyseessä vaikkapa Tukholman kaupunki tai Ruotsin tielaitos. Asiakkaan nimissä toimiminen selkeyttää rooliani myös yhteistyötahoille ja täsmentää asiakaslähtöistä asemaani hankkeessa, Persson kertoo. Haasteelliseen projektikonsultin tehtävään liittyy oleellisesti myös toimivan yhteistyön kehittäminen ja ylläpito. Harald Persson on oppinut urallaan arvostamaan kaikkien ammattilaisten roolia yhteisen hankkeen toteutuksessa. Aikataulun lisäksi kitkaton yhteistyö on sekin onnistuneen hankkeen tae. Sen merkitystä alleviivaten mottoni on Kohtele muita kuten toivot itseäsi kohdeltavan. Sitä voi toki mielellään soveltaa myös yleisenä elämänarvona, Persson vinkkaa. Kapellskärin satamalaajennuksen tuleviin haasteisiin Harald Persson suhtautuu levollisin mielin. tua valmistuu, omistaudun taas seuraavaan ti edessä. Kun se sitten parin vuoden kulut- Vaikka mahdollisimman monet osatekijät on otettu huomioon, laajoissa ja pitkäai- tämä. Haluan kuitenkin kansainvälisistä projektiin, joka on aivan erilainen kuin kaisissa projekteissa piilee aina yllätyksiä. kyselyistä huolimatta keskittyä vain Ruotsissa toteutettaviin hankkeisiin, sillä arvostan Myös niihin on hyvä varautua, jotta aikataulu ja varsinkin budjetti pysyisivät kurissa. Kohtuullista joustavuuttakin toki täytyy poissa kotoa, varsinkin kun siellä odottavat perhe-elämää enkä halua olla pitkiä aikoja löytyä, Persson huomauttaa. 7- ja 9-vuotiaat lapset, Persson hymyilee. Kapellskärin satamalaajennus valmistuu vuoden 26 loppuun mennessä, jolloin Harald Perssonia odottaa jälleen uudet haasteet. > Asiakkaan kotisivut: Tässä on vielä pitkä ja vaiherikas projek- www.stockholmshamnar.se PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HARALD PERSSON vastaa Kapellskärin satamalaajennuksen valvonnasta. Ruoppausvaiheen valmistuttua on aika siirtyä vaiheeseen 2, jossa satamaan rakennetaan 240 metriä pitkä kulmatukimuurilaituri sekä 250 metriä pitkä pistolaituri. TUKHOLMAN SATAMIIN KUULUVA KAPELLSKÄRIN SATAMA sijaitsee Itämeren rannalla Norrtäljen kunnassa noin 90 kilometriä Tukholmasta pohjoiseen. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN KERRALLA KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ

06 TERRAMAREN LAITURIURAKKA VAIHE 2 KAPELLSKÄRIN SATAMAAN KAKSI UUTTAA LAIVAPAIKKAA TERRAMARE TÄNÄÄN KESÄ 24 TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVAT: TUKHOLMAN SATAMA JA TERRAMARE A D D B C A E Monelle Ruotsiin autolautalla matkaavalle tuttu Kapellskärin satama laajenee merkittävästi. Satamaan rakennetaan uutta laiturilinjaa noin 500 metriä käsittäen 240 metriä pitkän rannan myötäisen kulmatukimuurilaiturin sekä 250 metriä pitkän ja 20 metriä leveän pistolaiturin. Laiturihanke kasvattaa vilkkaan sataman laivapaikkoja kahdella. Projektiin sisältyy myös luotsiaseman laituri- ja aallonmurtaja-alueiden uusiminen. Projekti ei häiritse sataman toimintaa, joten hankkeen aikana laivaliikenne toimii normaalisti. Laajennushanke aloitettiin viime vuonna Terramaren toteuttamilla ruoppauksilla sekä vedenalaisilla että maanpäällisillä louhinnoilla. Alustavat työt valmistuivat tämän vuoden keväällä ja vaihe 2, jossa aloitetaan varsinaisten laiturialueiden rakentaminen, aloitetaan heinäkuussa. Terramaren työpäällikkö Marko Saarelmalle hankkeen suunnitelmat näyttävät toimivilta ja tilaajan, Tukholman sataman, positiivinen palaute projektin etenemisestä motivoi uusiin koitoksiin. Laituriurakka käynnistyy heinäkuussa kulmatukimuurilaituriin tarvittavien elementtien paikallavalulla. Myöhemmin syksyllä toteutamme vedenalaiset pohjatyöt. Tasaamme ja sepelöimme rannanmyötäisen laiturilinjan pohjan, jolle laiturielementit HAVAINNEKUVA KAPELLSKÄRIN LAITURIHANKKEESTA A Kulmatukimuurilaituri 240 m B Pistolaituri 250 m C Tihtaali D Ajoneuvorampit E Uudistettava luotsisatama lasketaan. Ennen elementtien taustan louhetäyttöä laiturilinjan suoruus tarkistetaan pysty ja vaakasuunnassa, Saarelma kertoo. WWW.TERRAMARE.FI

07 200 TONNIA PAINAVAT LAITURIELEMENTIT Kulmatukimuurilaituri rakennetaan betonielementeistä, jotka toteutetaan työkohteen ranta-alueella paikallavalulla. Laituria varten valetaan 25 kappaletta jalallisia K-elementtejä ja 23 kappaletta välielementtejä. Noin 200 tonnia painavat K-elementit ja 60 tonnia painavat välielementit asennetaan paikoilleen Terramaren uivalla nosturilla Nosto-Pekalla. Laiturin korkeus pohjasta mitattuna tulee olemaan 13 metriä. Laiturin tausta täytetään louheella ja laiturin etureunaan valetaan reunapalkki. Samalla asennetaan myös tilaajan toimittamat laiturivarusteet kuten fenderit ja pollarit. PISTOLAITURIN TOTEUTUS TYÖLAUTOILTA Kulmatukimuurilaiturin valmistuttua aloitetaan keväällä 25 pistolaiturin rakentaminen. Laiturityö aloitetaan paalutuksella, josta osa on lyötäviä teräsputkipaaluja ja osa porattavia putkipaaluja, jotka porataan rantapuolen peruskallioon. Paalut täytetään lopuksi betonilla. Paikalle tuodaan useita Terramaren työlauttoja, joilta toteutetaan sekä paalutus- että valutyöt. Tasakantiset työlautat yhdistetään rakennettavan pistolaiturin koko pituudelta ponttonisillaksi, jota pitkin mm. nosturit ja betoniautot pääsevät kulkemaan, Saarelma kuvaa erityisratkaisua. Pistolaiturin kansirakenteet toteutetaan paalujen varaan. Paikallavalettujen paaluanturoiden päälle asennetaan esivalmistetut palkit laiturin poikkisuuntaan ja pituussuuntaiset palkit valetaan paikan päällä. Palkiston päälle asennetaan esivalmistetut kuorilaatat, joiden päälle tehdään kansivalu ja pintaan kansilaatta. Kyseisellä tekniikalla saadaan aikaiseksi laadukas ja siisti rakenne. Pistolaiturin kärkeen rakennetaan myös noin 40 metriä pitkä ja 20 metriä leveä tihtaali suurempien alusten kiinnittymistä varten. Urakkaan sisältyy lisäksi laiturin molemmin puolin rakennettavien kahden autorampin perustustyöt. Valmistuttuaan pistolaituri on tyypillinen autolauttaliikenteen laituri, jossa voi asioida tietysti myös muunkin tyyppiset alukset, Saarelma kertoo. Terramaren toteuttaessa laituri- ja vesirakennuskohteita, Kapellskärin sataman muu laajennusrakentaminen etenee maaalueilla. Mittava hanke käsittää mm. uuden terminaalin, parkkialueen, tieverkoston ja tarvittavan nykyaikaisen satamatekniikan. 03 Sataman resurssit kasvavat kehityshankkeen ansiosta noin 50 %. Laajennushanke valmistuu vuoden 26 loppuun mennessä. KUOKKARUOPPAAJA ATTILA JA LASTIALUS GEORGE ahkeroivat Kapellskärin satama-altaassa maaliskuussa 24. Laituriurakkaa edeltäneessä urakassa ruoppausmäärät olivat noin 150 000 kiintokuutiometriä ja louhintamäärät noin 60 000 kiintokuutiometriä. KAPELLSÄRIN LUOTSISATAMAAN rakennetaan urakan yhteydessä uudet aallonmurtajat ja uusi laituri. 03 TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN KERRALLA KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ

08 KOHTEENA ESBJERGIN SATAMA TANSKAN LÄNSIRANNIKOLLA RUOPPAUSVISIITTI TUULIVOIMA- VIENNIN METROPOLISSA TERRAMARE TÄNÄÄN KESÄ 24 TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVA 1: REIJO KULTALAHTI, KUVA 2: ESBJEGIN SATAMA, KUVA 3: A2 SEA A/S Tanskan länsirannikolla sijaitsevan Esbjergin sataman eteläkärjen rahtialuetta hallitsee vaikuttava näkymä. Massiivisen kokoiset ja valkoisina hohtavat tuuliturbiinien komponentit seisovat satamakentällä odottamassa rahtivuoroaan merituulipuistoihin kaikkialle maailmaan. Esbjerg onkin tuulivoiman merkittävimpiä vientisatamia. Sieltä on lähtenyt 75 % Euroopan merille asennetuista tuuliturbiineista Kymmeniä metrejä korkeita tornielementtejä, parhaimmillaan 75 metriä pitkiä roottorilapoja, jykeviä teräsperustuksia, gene- raattoreita ja muuta tekniikkaa lastataan kookkaisiin tuulivoimaloiden asennusaluksiin, joilla ne kuljetetaan, kootaan ja asennetaan paikoilleen offshore -tuulipuistoihin. Nämä uudentyyppiset ja raskaat tuulivoimaloiden rahti- ja asennusalukset tarvitsevat sekä lastaus- että asennusvaiheessa merenpohjaan laskettavia tukijalkoja, joita on neljä. Niinpä sataman laiturialueen edustan pohjaa vahvistetaan kivilouheella niillä alueilla, joissa jalkoja lastauksen aikana käytetään. TÄSMÄRUOPPAUSTA VUOROVESISSÄ Terramare tilattiin pääurakoitsijan Peter Madsen Rederi A/S:n vuokraamana ruoppaamaan yhden aluspaikan tukijalkavahvistusten pohjatyöt. Kohteessa ruopattiin neljä laajaa kuoppaa, jotka pääurakoitsija täytti kivilouheella. Terramaren työmaapäällikkö Reijo Kul- WWW.TERRAMARE.FI

09 Esbjergin satamaan, laiturin edustan pohjaan, tehdään vahvistuksia tuuliturbiineja rahtaavien ja asentavien alusten tukijaloille. talahti oli tyytyväinen lyhyehkön mutta tehokkaan projektin toteutukseen kelvollisissa sääolosuhteissa. Suotuisat kelit varmistivat kohteen nopean ja onnistuneen toteutuksen monella tapaa. Kahmariruoppaaja Kahmari 2:n ja hinattavien proomujen kuljetus Suomesta Gävlen kautta paikan päälle viikossa onnistui sujuvasti ja varsinainen kahden viikon ruoppausprojekti saatiin valmiiksi etuajassa. Töitä tehtiin päivittäin ympäri vuorokauden kahdessa vuorossa, Kultalahti toteaa. Kohteessa ruopattiin laiturin edustaan merenpohjaan neljä 45 x 60 metristä kuoppaa, joille tuli syvyyttä 12,5 16,8 metriä. Kahmari 2 käytti kohteessa 10 kuution kynsikauhaa ja lastausapuna toimi pääurakoitsijan proomu, jonka keulaan oli asennettu kaivinkone. Tiukahkoakin savea sisältänyt ruoppausmassa kuljetettiin hinattavilla proomuilla reilun 20 kilometrin päähän määrätylle läjityspaikalle. Käytössä olivat Terramaren proomut SCG 3 ja 4, joissa kummassakin on lastitilaa 500 kuutiota. Hinaajana ahkeroi R-Towing Oy:n 1338 Kw:n tehoinen Jacob. Kohteen haasteellisin työvaihe oli proomujen läjitysmatkat, joita jouduttiin rytmittämään vilkkaan satamaliikenteen mukaan. Kuuden solmun kuljetusnopeudella yhden proomun matka läjityspaikalle ja takaisin kesti noin 3 3,5 tuntia. Toinen kohtuullinen haaste oli alueella vaikuttanut vuorovesi, jonka vajaan kahden metrin korkeusero vaati ruoppaajan tukijalkojen ajoittaista säätöä. Samoin vuoroveden aiheuttama noin kahden solmun virtaus haastoi tarkkuuteen, kun proomuja vietiin ruoppaajan kylkeen, Kultalahti kertoo. TURVALLISUUTTA JA VIHREÄÄ ENERGIAA Esbjergin satamassa työturvallisuus otetaan vakavasti ja tarkastukset tehdään perusteellisesti. Asianmukaisia pelastautumisharjoituk- sia pidetään Esbjergin satamassa säännöllisesti ja raportoinnit ovat oleellinen osa päivittäistä turvallista työnkuvaa. Vesirakentajalle turvallinen työympäristö on kaikki kaikessa ja alueen järjestelyt turvallisuuden suhteen toimivat kiitettävästi, Kultalahti kehuu. Esbjergin sataman strategiana on kehittää jatkuvasti yhteistyötä tuulivoimateollisuuden, mutta myös muiden vihreää energiaa tuottavien ja toimittavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Merkittävää on 03 myös tuulistaan rikkaan Tanskan tuulivoimaenergian käyttö. Sähköstä yli neljännes tuotetaan tuulella ja tavoitteet lähivuosille ovat korkeat. Kyllähän sataman aktiivisesta toiminnasta näkee, kuinka tuulivoimaan maailmalla panostetaan. Koskahan meillä Suomessa piristytään asialle, Kultalahti pohtii. > Esbjergin sataman kotisivut: www.portesbjerg.dk KAHMARIRUOPPAAJA KAHMARI 2 toteutti kohteen 10 kuution kynsikauhalla. Vierellä hinattava lastialus SCG 3. ESBJERGIN SATAMAN ETELÄOSAN NÄKYMÄÄ HALLITSEVAT kookkaat tuuliturbiinien komponentit sekä massiiviset asennusalukset. NYKYAIKAISET TUULIVOIMALOIDEN ASENNUSALUKSET kuljettavat, kokoavat ja asentavat tuuliturbiinit offshore-kohteisiin. 03 TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN KERRALLA KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ

10 TERRAMAREN UUSIEN YLI 500 BRUTTOREKISTERITONNIN LASTIALUSTEN MUUTOSKORJAUS TERRA 1 & TERRA 2 TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVA 1: MARKUS ALATALO, KUVA2: PORT OF TALLIN, KUVAT 3-5: MARKKU SALONEN Tapasimme kesäkuun alussa Terramaren kalustokeskuksen huoltoinsinöörin Markus Alatalon Tallinnan Paljassaaren satamassa. Tulimme tutustumaan Terramaren alkuvuodesta Saksasta hankkimiin moottoroituihin lastialuksiin Terra 1:een ja Terra 2:een. Markus Alatalo on paikan päällä valvomassa proomujen alusluokitukseen liittyviä muutoskorjauksia, jotka toteutetaan pääosin sataman vieressä sijaitsevalla Netaman Repair Group OÜ:n telakalla. Olemme edenneet täällä ihan kohtuullista vauhtia. Alusten runkojen osalta olemme asentaneet lastitilan lisäkaaret ja pitkittäisjäykistykset. Alusluokituksen mukaiset ra- kenteet, kuten keulapakkojen korotuksetkin ovat lähes valmiit. Parhaillaan toteutetaan lastitilojen pintojen vahvistuksia kaksoispellityksellä, Alatalo kertoo. Sekä Terra 1 että Terra 2 ovat kumpikin yli 500 bruttorekisteritonnin aluksia. Näillä lähes 60-metrisillä lastialuksilla on kummallakin lastikapasiteettia peräti 660 m 3. Muutoskorjausten jälkeen kerralla kuljetettavan lastin painomäärä vastaa noin sadan kuorma-auton lastia. Rakennemuutosten lisäksi aluksiin tehdään myös teknisiä päivityksiä. Aluksiin asennetaan paljon uutta tekniikkaa. Sähköjärjestelmä ja hydrauliikkaa uusitaan, myös hallinta- ja navigointijärjestelmiä päivitetään. Näiden lisäksi aluksiin on asennettu uudet generaattorit ja sähköpäätaulut, Alatalo luettelee. Jämerät lastialukset tarvitsevat raskaassa lastissaan myös hevosvoimia ja luotettavat hallintalaitteet. Kummassakin aluksessa on nyt 400 hevosvoiman pääkoneet ja vetolaitteet sekä Aquamaster -potkuriyksiköt, jotka kääntyvät 360 astetta. Tällaisilla kääntöpotkureilla aluksen hallinta on osaavan käsissä hyvin monipuolista, Alatalo kertoo. MIEHISTÖN TAIDOT AVAINASEMASSA Terra 1 ja Terra 2 kuuluvat proomujen raskaaseen sarjaan, joten niiden hallinta vaa- WWW.TERRAMARE.FI

11 Terramaren kalustokeskuksen huoltoinsinööri Markus Alatalo: Vesirakennuskaluston tulee kestää kovia olosuhteita tii aluksen henkilöstöltä vankkaa taitoa ja kokemusta. Tässä kokoluokassa lastialusten hallinta vaatii kippareilta ja miehistöltä erityistä ammattitaitoa, sillä täydellä lastilla massan vaikutus kulkuun on merkittävä. Sitten taas tyhjänä alukset ovat herkkiä tuulelle ja virralle. Itse asiassa tällainen lastialus on täytenä tai tyhjänä purjehdittaessa kuin kaksi eri alusta, Alatalo kuvailee. Loviisan Valkossa sijaitsevassa Terramaren kalustokeskuksessa panostetaankin huoltoseurannan, korjaustoiminnan ja kehitystyön lisäksi myös alusten henkilöstön koulutukseen. Markus Alatalolla on konemestarikoulutuksen lisäksi myös merikapteenin pätevyys, josta on konkreettista hyötyä henkilöstön turvallisen toiminnan ja alushuollon koulutuksessa. Uudet alukset, laitteistot ja järjestelmät sekä toimintaympäristön muutokset vaativat aina asianmukaisen perehdytyksen ja koulutuksen, Alatalo kertoo. Meillä on erittäin kokenutta ja ammattitaitoista henkilöstöä. Alusten pätevät hallinta- ja huoltotaidot ovat luonnollisesti merkittävässä roolissa, mutta myös ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jossa kartoitetaan ja pyritään välttämään ne riskitekijät, joissa kalusto eri olosuhteissa on vaarassa vaurioitua, Alatalo lisää. MERIOLOSUHTEIDEN HAASTEET Haastavissa sääolosuhteissa vesirakennuskalusto saattaa saada vaurioita varsinkin silloin, kun lasti- ja yhteysalukset kiinnittyvät ruoppaajiin tai työlauttoihin. Voimakkaassa aallokossa alukset ovat alttiita vaurioittaville osumille tai hankautumille. Myös kapeat väylät ja karikot sekä vuorovesialueiden 03 > SAKSASTA HANKITUT LÄHES 60-METRISET LASTIALUKSET ovat muutoskorjattavana Netaman Repair Group OÜ:n telakalla. PALJASSAAREN SATAMA JA NETAMAN REPAIR GROUP sijaitsevat Tallinnan keskustasta noin kuusi kilometriä länteen. 03 HUOLTOINSINÖÖRI MARKUS ALATALO pitää henkilöstön koulutusta ratkaisevana tekijänä kaluston ylläpidossa. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN KERRALLA KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ

12 TERRAMAREN UUSIEN YLI 500 BRUTTOREKISTERITONNIN LASTIALUSTEN MUUTOSKORJAUS 04 > virtaukset tarjoavat omat haasteensa. Kalusto on meriolosuhteissa välillä erittäin kovilla ja korjauksissa terästyöt ovat yleisiä. Kaluston tulee kuitenkin kestää olosuhteita hyvin, jotta projektit voidaan toteuttaa luotettavasti ilman yllättäviä korjaustöitä. Kehitystyömme pääideana onkin pitää kalusto mahdollisimman yksinkertaisena, toimintavarmana ja turvallisena, Alatalo täsmentää. TOIMINTAVARMUUDEN YLLÄPITO Terramaren kalustokeskus seuraa työalusten kuntoa aktiivisesti monin tavoin. Kaluston säännöllisen huoltojärjestelmän ja tarkistusraportoinnin lisäksi alukset tarkistetaan aina ennen ja jälkeen työtehtävien, jolloin erilaisten havaintojen pohjalta voidaan arvioida päivitys-, parannus- ja kehitystarpeita. Kaluston toimintavarmuuden kehittäminen on mielenkiintoinen tehtävä, jossa onnistumiset mitataan vähäisillä vikailmoituksilla. Parannuksilla pyritään pysyviin rat- 05 04 05 KUMMASSAKIN LASTIALUKSESSA on 400 hevosvoiman pääkoneet ja vetolaitteet sekä Aquamaster potkuriyksiköt, jotka kääntyvät 360 astetta. ALUSTEN HALLINTALAITTEISIIN on asennettu paljon uutta ja modernia tekniikkaa, mikä edistää turvallista ja tehokasta toimintaa haastavissa meriolosuhteissa. WWW.TERRAMARE.FI

13 kaisuihin, joilla vahingot voidaan minimoida. Olenkin usein sanonut, että tehtäväni päämäärä on saattaa työni tarpeettomaksi, Alatalo kertoo hymyillen. Kaluston kunnossapitoon liittyy oleellisesti myös varaosalogistiikka. Nopeat ja varmat varaosien hankintaväylät ovat oleellisessa roolissa alusten kunnossapidossa. Tässä tulee mukaan myös jatkuva koulutus uudistuvan tekniikan osalta, jolloin uusien laitteistojen ja järjestelmien sekä niiden varaosien ja huoltoohjeiden myötä tietotaitoa tulee päivittää jatkuvasti, Alatalo painottaa. Nyt kun olemme uusineet modernia tekniikkaa myös Terra 1:een ja Terra 2:een, järjestämme senkin puolesta henkilöstölle laajan perehdyttämis- ja koulutustilaisuuden, Alatalo huomauttaa. Terra 1 ja Terra 2 siirtyvät lastiruumavahvistusten jälkeen Netamanin telakalle jatkotoimenpiteisiin. Siellä ne saavat lopulta myös uudet maalipinnat. Tämä Terra 1:n ja Terra 2:n muutoskorjaushanke on ollut kaiken kaikkiaan kohtuullisen suuri, monipuolinen ja haastava projekti, josta olemme jälleen saaneet paljon kokemusta. On palkitsevaa, kun ne katsastusprosessien jälkeen pääsevät pian tosi toimiin, Alatalo toteaa lopuksi tyytyväisenä. NETAMAN REPAIR GROUP OÜ ALUSKORJAAMISEN MONIOSAAJA > Netaman Repair Group OÜ:n kotisivut: www.netaman.ee ALUSTEN TURVALLISUUSJOHTAMIS- JÄRJESTELMÄ ISM Koska Terra 1 ja Terra 2 ovat yli 500 bruttorekisteritonnin lastialuksia, ne kuuluvat Suomessa pakolliseen ISM turvallisuusjohtamisjärjestelmään, jonka avulla ylläpidetään ja parannetaan turvallista toimintaa aluksilla ja ennaltaehkäistään alusten aiheuttamia ympäristövahinkoja. Terramaren uudet lastialukset Terra 1 ja Terra 2 muutoskorjataan Netaman Repair Group OÜ:n telakalla, joka sijaitsee Tallinnan Paljassaaren sataman vieressä. Yhtiö on toiminut alueella 10 vuotta ja sillä on käytössään kaksi uivaa korjaustelakkaa, joiden kapasiteetit ovat 3000 ja 5000 tonnia. Yhtiön omalla satamakentällä sijaitsevat myös nykyaikaiset konepajat ja leikkaamot. Netaman Repair Group OÜ toimii kansainvälisten laatustandardien mukaisesti. Yritys on panostanut monipuoliseen osaamiseen, jonka myötä telakalla korjataan ja muutetaan monen tyyppisiä kansainvälisiä aluksia, kuten rahtialuksia, tankkereita, matkustaja-aluksia, jäänmurtajia, kalastaja-aluksia ja sota-aluksia. Yhtiön projektijohtaja Vladimir Rjabyshkin on ylpeä yrityksen toimintakulttuurista, jossa omalla ammattihenkilöstöllä on tärkeä roolinsa. Olemme määrätietoisesti kehittäneet palvelukulttuuria, jossa tarkasti kontrolloitu työjärjestelmä, ylläpidettävä ammattitaito ja toimiva tiimihenki takaavat asiakkaillemme laadukkaan ja monipuolisen palvelun. Toimintamme periaatteena on olla myös joustavia, helposti tavoitettavia ja vuorovaikutteisia, jonka myötä päätöksenteko on nopeaa ja asiat pysyvät selkeinä kaikille osapuolille, Rjabyshkin kertoo. Telakalla asioi vuosittain noin 70 80 alusta. Korjausten lisäksi telakalla tehdään aluksiin myös pidennyksiä, lyhennyksiä ja erilaisia rakenteellisia ja teknillisiä muutoksia uudistuvien luokitusten ja määräysten tai uusien käyttötarkoitusten vuoksi.

14 UUTISET GÄVLEN VÄYLÄN AVAJAISET Gävlen väylän virallisia avajaisia vietettiin iloisissa ja merihenkisissä merkeissä 16. kesäkuuta. Ruotsin infrastruktuuriministeri Catharina Elmsäter- Svärd sai ikimuistoisen kokemuksen vihkiessään väylän käyttöön luotsiveneen keulalta. Ministerin läsnäolo ei ollut sattumaa, sillä Ruotsin valtion uudenlaisen kansallisen infralinjauksen mukaisesti sataman väyläruoppaukset rahoitettiin suurelta osin ensimmäistä kertaa Ruotsin historiassa valtion budjetista. Aikanaan vuosia haaveiltu hanke käynnistyi vuonna 22 ja saatiin päätökseen tämän vuoden keväällä. Gävlen matala väylä syvennettiin noin 8 kilometrin matkalta 10,9 metristä 13,5 metriin. Väylän nykyaikaistaminen mahdollistaa nyt suurempien alusten pääsyn Gävlen strategisesti tärkeään satamaan ja lisää samalla laivaliikenteen turvallisuutta. Väylän laajennukset vaativat kaikkiaan 4,2 miljoonan kuutiometrin ruoppaukset. Väylähankeen toteuttivat yhteistyössä Boskalis Sweden AB ja Terramare Oy. Hankkeen tilaajana toimi Ruotsin merenkulkulaitos Sjöfartsverket. INFRASTRUKTUURIMINISTERI Catharina Elmsäter-Svärd virallisti Gävlen väylän käyttöön leikkaamalla avajaisnauhan merellä luotsiveneen keulalta. HANKKEEN TILAAJAN JA URAKOITSIJAN edustajilla oli avajaisissa iloiset tunnelmat. Kuvassa vasemmalta: Jarmo Yletyinen (Terramare Oy), Jarmo Siimos (Terramare Oy), Michael Törnqvist (Boskalis Sweden AB), Eric Kevan (Sjöfartsverket) ja Jaap Verdoorn (Royal Boskalis Westminster N.V.). WWW.TERRAMARE.FI

AJANKOHTAISTA TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET 15 VESIRAKENNUSALAN SUUNNANNÄYTTÄJÄ Terramare käynnisti noin viisi vuotta sitten hankkeen, jonka tuloksena kartoittuivat yhtiön toimintaan oleellisesti ja luonnollisesti liittyvät arvot. Ajan mittaan arvot ovat hiljalleen kiteytyneet yhtiön toimintaperiaatteiksi. Olemme jo pitkään vaalineet ja ylläpitäneet yhtiössämme tiettyjä arvoja, jotka liittyvät luonnollisesti jokapäiväiseen toimintaamme niin ulkoisesti kuin sisäisesti kaikilla tasoilla. Halusimme kuitenkin kiteyttää näistä arvoista ne peruskivet, jotka parhaiten kuvastavat yhtiömme luonteen ydintä ja tahtotilaa, ja jotka samalla alleviivaavat niitä tekijöitä, jotka ovat tehneet Terramaresta luotettavan yhteistyökumppanin ja alansa johtavan vesirakennusurakoitsijan, Terramaren toimitusjohtaja Jarmo Yletyinen kertoo. Liitimme toimintaperiaatteittemme yhteyteen timanttisymbolin, jonka tarkoitus on viestiä ja muistuttaa siitä, että näistä jo olemassa olevista käytännön periaatteistamme pidetään tinkimättömästi kiinni, ja että ne toimivat positiivisena suunnannäyttäjänä myös tulevaisuudessa, Yletyinen korostaa.

Aurinkoista ja turvallista kesää! SINISEN HETKEN LAITURI, KASKINEN VALOKUVA: MARKKU SALONEN www.terramare.fi