Pelillisyyden ja leikillisyyden mahdollisuudet aikuissosiaalityössä Erikoissuunnittelijat Pekko Kähkönen & Tytti Sarika Hytti/ Socca, PROSOS-HANKE Socca 1
PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa PKS-osahanke: Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön Socca 2
Valtakunnallinen hanke PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Hankeaika: syksy 2016-2018 Mukana 7 sosiaalialan osaamiskeskusta, 95 kuntaa, Kuntaliitto, Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESR-rahoitus, kokonaisbudjetti 2,4 milj. euroa Valtakunnallista hanketta johtaa SonetBotnia, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Kohderyhmä Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat Socca 3
PRO SOS valtakunnalliset tavoitteet Selkeyttää ja vahvistaa sosiaalityön asemaa soteuudistuksessa Varmistaa vahva asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti ja perustoimeentulotuen Kela-siirron tuomat muutokset huomioon ottaen. 4
Tavoitteena PKS-hankkeessa 1) Kehittää leikillisyyden ja pelillisyyden elementtejä hyödyntävä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli yhteistyössä palvelukäyttäjien kanssa. 2) Tuottaa tietoa ja arviointikriteeristö siitä, minkä tyyppisille asiakkaille uusi palvelumalli on toimiva. 5
Tavoitteena PKS-hankkeessa 3) Tuottaa sosiaalisen kuntoutuksen määrittely pääkaupunkiseudulla 4) Toimeentulotuen Kela siirto: kehittää toimintakäytäntöjä ja ohjausta siitä, kenelle pelillinen sosiaalinen kuntoutus soveltuu ja keitä toimeentulotuen saajia on järkevää tähän perustuen ohjata Kelasta sosiaalipalveluihin. 6
Meidän tapa tehdä - yhdessä Yhteiskehittämistä ja kokeiluja hankekunnissa: Helsinki, Espoo ja Vantaa Rekrytoidaan kokemusasiantuntijoita, esimerkiksi palvelujen käyttäjiä, joilla on kokemusta peleistä ja pelaamisesta. Socca 7
TEHTY ALKUKARTOITUS (syksy 2016) TUTKIMUS- JA KIRJALLISUUS LEIKILLISTYMINEN JA PELILLISEN KULTTUURIN SYNTY-TUTKIMUSHANKE (SUOMEN AKATEMIA) KIRJALLISUUSKATSAUS (leikillisyys ja pelillisyys, sosiaalinen kuntoutus) NUORTEN JA AMMATTILAISTEN AJATUKSIA JA KOKEMUKSIA VAMOS-VIERAILUT (2.11., 14.12., 20.12.) SOSIAALITAIDON SEMINAARI SOSIAALITYÖNTEKIJÖILLE JÄRVENPÄÄSSÄ (12.1.) KÄYTÄNNÖN SOVELLUKSIIN TUTUSTUMINEN KEPELI HANKE (METROPOLIA) (maahanmuuttajat) PELATEN OSALLISEKS- HANKE (JAMK) (nuoret aikuiset mielenterveyskuntoutujat) FAMILY SUPPORT HOUSE (perheet ja murrosikäiset) 8
Lisätietoja www.socca.fi/prosos 9
Miksi pelillisyys ja leikillisyys? 10
Kaikki tykkäävät pelaamisesta? KYLLÄ, AINAKIN SUURIN OSA MEISTÄ Jos huomioidaan kaikki erilaiset pelimuodot ja satunnainenkin pelaaminen, 97,4 % suomalaisista pelaa ainakin jotakin. Aktiivisia, eli vähintään kerran kuukaudessa jotain peliä pelaavia suomalaisia on noin 89 prosenttia. (Pelaajabarometri 2015) 11
Pelaaminen on poikien ja nuorten EI PIDÄ PAIKKAANSA miesten touhua? Pelaajat eivät suinkaan ole pelkästään nuoria miehiä tai poikia, v. 2015 Pelaajabarometrin mukaan: Kaikkien suomalaisten pelaajien keski-ikä on hieman yli 42 vuotta, ja keskimääräinen digitaalinen pelaaja on 38-vuotias. Miesten ja naisten pelaaminen on kaikki pelaamisen tyypit huomioiden samalla tasolla: niin naisista kuin miehistäkin satunnaisesti ainakin jotain kertoo pelaavansa n. 97 % vastaajista. 12
Pelaaminen on poikien ja nuorten HUOM! miesten touhua? Digitaalisen pelaamisen aktiivisuus on kuitenkin miesten ja poikien keskuudessa tyttöjä ja naisia suurempaa (Pelaajabarometri 2015). 13
Tietokonepelaaminen on epäsosiaalista toimintaa? EI VÄLTTÄMÄTTÄ Tapaamiemme Vamos-nuorten mielestä pelaaminen on kivempaa yhdessä kuin yksin kaikki olivat sitä mieltä (Vamos-vierailu 2.11.2016) Pojat tuntuivat tykkäävän enemmän yksin pelaamisesta kuin tytöt. (Vamos-vierailu 20.12.2016) Yhtäältä oltiin sitä mieltä, että pelit auttavat kommunikoinnissa ja yhteyden saamisessa ihmisiin, mutta toisaalta niiden avulla voi myös itsekseen rentoutua ja kääntyä sisäänpäin (Vamos-vierailu 20.12.2016) 14
Tietokonepelaaminen on epäsosiaalista toimintaa? EI VÄLTTÄMÄTTÄ Monessa pelissä on mukana merkittävä sosiaalinen aspekti yhteisöjä yli rajojen! Esimerkiksi sosiaalisilta taidoiltaan heikot tai kiusatut nuoret voivat saada pelien parista itselleen tärkeitä sosiaalisia kontakteja. (Pelikasvattajan käsikirja 2013.) 15
Vaikeita ja ristiriitaisia tilanteita voi KYLLÄ ratkoa leikin avulla? Filosofi Kai Alhasen mukaan leikin hyödyntäminen on erityisesti tarpeen käsiteltäessä seikkoja, joista tiedetään hyvin vähän tai joihin liittyy paljon ristiriitoja osallistujien kesken Leikki siirtää keskustelun lähes huomaamatta tässä ja nyt-hetkeen. 16
Vaikeita ja ristiriitaisia tilanteita voi ratkoa leikin avulla? Leikkiin antautuva ihminen näyttää itsestään usein jotain sellaista, jota hänestä ei muutoin tule esiin. Leikissä jokaiselle tarjoutuu myös hetkeksi mahdollisuus muuttua joksikin toiseksi kuin mitä hän aiemmin on ollut. (Alhanen 2016) 17
KYLLÄ Leikkiminen on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille? Useiden tutkijoiden (mm. Brown, Seligman, Csikszentmihalyi) mukaan leikkiminen on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille Filosofi Lauri Järvilehdon mukaan leikkiminen ja leikillisyys tarjoavat psykologisia tarpeita tyydyttämällä sekä flow ta edistämällä myös erittäin hedelmällisen pohjan luovalle ajattelulle ja tehokkaalle oppimiselle. 18
Leikin vastakohta on työ? EI PIDÄ PAIKKAANSA Leikin tutkija Stuart Brown on todennut, että leikin vastakohta ei ole työ (tai todellisuus) vaan masennus. Parhaimmillaan työllä ja leikillä on paljon yhteistä ja molemmista voi saada elämäänsä iloa ja arvokasta sisältöä. 19
Leikillisyydellä voi edistää vastoinkäymisistä selviytymistä? KYLLÄ Resilienssi on kykyä kestää ja selvitä stressistä sekä traumaattisista tilanteista. Tutkimuksissa on osoitettu esimerkiksi, että säännöllinen leikillisyys edistää resilienssin kasvua. (esim. Chang, Yarnal, & Chick, 2016). Parempi viihtyminen, rentous ja huumori vapauttavat voimavaroja ja auttavat jaksamaan (Mäyrä 2015) 20
Sosiaalityöntekijät eivät tiedä riittävästi tietokonepeleistä ja pelaamisesta? ONKO NÄIN? Vertaa: Pelaten terveeks-hankkeessa todettiin, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pitävät pelaamista usein negatiivisena asiana eikä pelillisyyteen liittyvää potentiaalia näin ollen hyödynnetä riittävästi. 21
Sosiaalityöhön sopii leikillisyys ja ONKO NÄIN? pelillisyys? 22
Pelillisyyden ja leikillisyyden mahdollisuudet aikuissosiaalityössä 23
Pelillisyyden ja leikillisyyden mahdollisuudet sosiaalityössä ELÄMÄN- TILANTEEN KARTOIT- TAMISESSA? KOHTAAMI- SESSA? KYNNYKSEN MADALTAMI- SESSA? ELÄMÄNTARINA- JA IDENTITEETTI- TYÖSKENTELYSSÄ? 24
Pelillisyyden ja leikillisyyden mahdollisuudet sosiaalityössä Yksilöiden kanssa? Ryhmien kanssa? Rakenteellisessa työssä? 25
Pelaaminen ja leikillisyys voivat madaltaa asioimiskynnystä ESIMERKIKSI: Vamoksen ohjaaja kertoi kokemuksesta, kun sossut olivat tulleet mukaan Herttoniemen Vamokseen ja oli tutustuttu yhdessä nuoriin leikkien avulla. Se oli tuntunut hyvältä ja helpottanut asiointia. (Vamos 14.11.) Järjestäkää nuorten ja sossutätien yhteinen tapahtuma, jossa pelataan ulkopelejä, ettei nuoret pelkäisi niitä niin paljon. (Vamos-nuori 20.12.2017) 26
Pelaaminen voi mahdollistaa uudentyyppisen kohtaamisen ESIMERKKI HowZit Bro mobiilipeli: Jyväskyläläisen Family Support Housen kehittämä, murrosikäisille nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnattu peli, joka on ensimmäinen sosiaalialalle kehitetty mobiilipeli. Mobiilipeli mahdollistaa uuden tyyppisen vuorovaikutuksen ja keskustelun sellaisistakin asioista, joista aikuisen ja nuoren välillä ei välttämättä muuten osattaisi oikein keskustella (esim. seurustelu ja seksuaalisuus) Lisätietoa: http://www.talentia-lehti.fi/mobiilipelirohkaisee-puhumaan/ 27
Paljon pelaavan asiakkaan kohtaaminen sosiaalityössä: pelit ongelma vai mahdollisuus? Peleistä voi lähteä keskustelemaan ja tutustua tätä kautta paljon pelaavaan nuoreen (Vamos-nuoret 14.11.) Pelaamista ei tule nähdä pelkästään huonona asiana! Paljon pelaavaa nuorta voisi auttaa,jos hän tietää, että on ok pelata pelejä ja joku voisi kertoa sen hänelle: pelaamisen stigman poistaminen (Vamos-nuoret 14.11.) Pelaamisesta keskustelun kautta voi aueta mahdollisuus päästä kysymään mitä muuta tukea asiakas tarvitsisi arkeen. (Pelaten osalliseks-hanke) 28
HYÖTYPELIEN MAHDOLLISUUDET? Opetus- ja terveysalalla hyödynnetään jo paljon digitaalisia hyötypelejä, mutta sosiaalialalla näitä ei vielä toistaiseksi ole Suomessa HowZit Brota lukuun ottamatta kehitelty. Voisiko sosiaalityössä elämäntilanteen kartoittamisessa hyödyntää erilaisia esimerkiksi talouden hallintaan, työnhakuun tai terveyden edistämiseen liittyviä hyötypelejä? Mutta: toimivatko hyötypelit myös paljon muutenkin pelaavien kanssa? Esim. Vamoksessa oltiin hyötypelien suhteen hieman skeptisiä. Eräs nuori oli mm. kokeillut oman talouden hallintaan suunniteltua sovellusta ja sanoi: hyvä idea pelinä - tajuaa mihin rahaa kuluu - mutta en tiedä kuka pelaisi 29
Pelin kautta voidaan Kokeilla uudenlaisia toimintaja reagointitapoja ongelmallisiin tilanteisiin Käydä läpi uudelleen omaa historiaa ja muokata tulkintaa siitä Tunnistaa itsessä uusia kykyjä ja vahvistaa omia voimavaroja. 30
ESIMERKKEJÄ: ELÄMÄNTARINA JA UNELMAT PELIEN AVULLA Oman elämäntarinan käsitteleminen pelin avulla sai nuorilta hyvän vastaanoton: pelin avulla voi unelmoida. Nuoret mainitsivat yhtenä tällaisena pelimahdollisuutena Simsin, yksi nuori kertoi tehneensä siinä unelmaperheitä. Simsissä myös: oltiin julmia ja poltettiin äiti ja minusta tuli astronautti (Vamos-nuoret 20.12.) Elämänkertaa ja tarinaa voisi myös käsitellä pelimuistojen kautta. Mikä on varhaisin pelimuisto? Niiden avulla voi keskustella myös millaista elämä oli yleisesti silloin? (Katja Raitio/Pelaten osalliseks-hanke) 31
PELILLISYYS JA LEIKILLISYYS- TYÖVÄLINEENÄ VAI MYÖS UUSI TAPA AJATELLA SOSIAALITYÖSSÄ? 32
KIITOS! 33