Vastaanottaja Jykes Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 6.4.2016 Viite 1510025282-001 RISE KAMPUS, JYVÄSKYLÄ MELUSELVITYS
RISE KAMPUS, JYVÄSKYLÄ MELUSELVITYS Päivämäärä 6.4.2016 Laatija Tarkastaja Timo Korkee Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2016 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510025282-001 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTIEDOT 1 2.1 Maastomalli 1 2.2 Liikennelähtötiedot 2 2.2.1 Tie- ja katuliikenne 2 2.2.2 Raideliikenne 2 3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 3 3.1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 3 4. MELULASKENNAT 3 5. MELULASKENTOJEN TULOKSET 4 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5 MELUALUEKARTAT Oleskelupihat: Kuva 1 Melualueet L Aeq7-22 v. 2030 Kuva 2 Melualueet L Aeq22-7 v. 2030 Kuva 3 Melualueet L Aeq7-22 v. 2030 esitetyllä mp + 3,5 m korkealla melusuojauksella Kuva 4 Melualueet L Aeq22-7 v. 2030 esitetyllä mp + 3,5 m korkealla melusuojauksella Melutasot julkisivuilla: Kuva 5 Melutasot julkisivuilla, L Aeq7-22 v. 2030 esitetyllä mp + 3,5 m korkealla melusuojauksella Kuva 6 Melutasot julkisivuilla, L Aeq22-7 v. 2030 esitetyllä mp + 3,5 m korkealla melusuojauksella Kuva 7 Hetkellinen enimmäistaso, L AFmax. 555 m pitkä venäläinen tavarajuna sn-nopeudella 90 km/h. Kuva 8 Hetkellinen enimmäistaso, L AFmax. 555 m pitkä venäläinen tavarajuna nopeudella 50 km/h.
MELUSELVITYS 1 1. JOHDANTO Työssä on laadittu RiSe kampuksen liikennemeluselvitys asemakaavoitusta varten. Työ on tehty Jykes Kiinteistöt Oy:n toimeksiannosta, jossa yhdyshenkilönä on toiminut Kari Sensio. Meluselvityksestä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut FM Jari Hosiokangas. Melumallinnuksen ja raportoinnin on suorittanut ins. AMK Timo Korkee. RiSe kampus Kuva 1. kohteen sijainti 2. LÄHTÖTIEDOT Meluselvitys on laadittu melun laskentamallin avulla. Melulaskennat on tehty 3D-maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.4 ohjelmistolla käyttäen pohjoismaisia tieliikennemelun ja raideliikennemelun laskentamalleja. Työssä käytetty maankäyttösuunnitelma on arkkitehdit MV Oy:n laatima ja päivätty 5.2.2016. 2.1 Maastomalli Alueen maastomalli perustuu Jyväskylän kaupungin numeeriseen pohjakarttaan. Pohjakarttaaineistoa on muokattu ja täydennetty arkkitehdit MV Oy:n maankäyttösuunnitelman mukaisesti.
MELUSELVITYS 2 Maastomallissa on huomioitu Ramoninkadun suunnitelmat 17.2.2010 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Maastomallissa mt 6018 (Vaajakosken moottoritie) on mallinnettu Tourulan kohdalla aluevaraussuunnitelman (27.5.2010, Ramboll Finland Oy) mukaisesti. Maastomallissa tiet, kadut ja paikoitusalue sekä Tourujoen pinta on mallinnettu "akustisesti koviksi" pinnoiksi. 2.2 Liikennelähtötiedot Melulaskennoissa on käytetty vuoden 2030 ennusteliikennemääriä tie-, katu- ja raideliikenteen osalta, koska ennustetilanne suurempine liikennemäärineen muodostuu melussa mitoittavaksi tilanteeksi. 2.2.1 Tie- ja katuliikenne Tie- ja katuliikenteen tiedot perustuvat Tourula Business Park Voimala, asemakaavamuutoksen meluselvityksen (9.3.2011, Ramboll Finland Oy) liikennemääriin. Selvityksen liikennemäärät ovat Jyväskylän kaupungin liikenneinsinöörin kanssa yhdessä sovittu (J. Lipponen, helmikuu 2011). Liikennemäärät on arvioitu vuoden 2030 ennusteliikennemäärinä ja nykyisillä nopeusrajoituksilla. Käytetyt tie- ja katuliikenteen lähtötiedot on esitetty taulukossa 2.2.1.1. Taulukko 2.2.1.1. Tie- ja katuliikennelähtötiedot v. 2030. Päivä- Yöliikenne- Raskasliikenne-% Nopeus Tie/Katu KVL liikenne-% % km/h Heikinkatu 10000 90 10 3 40 Vapaudenkatu 32600 90 10 3 50 Tourulantie 27000 90 10 3 50 Moottoritien pää 10000 90 10 3 60\80* Vt 9 39000 90 10 9 70 Ramppi Vt 4 -> Vt 9 5000 90 10 9 70 V t4 vt 9:n liittymästä pohjoiseen 39000 90 10 9 70 Ramoninkatu 1500 90 10 3 40 Kivääritehtaankatu 1500 90 10 3 40 *suunta Jyväskylä-Vaajakoski 80 km/h ja Vaajakoski- Jyväskylä 60 km/h. 2.2.2 Raideliikenne Raideliikennelähtötiedot perustuvat Tourulan Business Park Voimala, asemakaavamuutoksen meluselvitystä varten VR-Track Oy:ltä tilattuihin liikennemäärätietoihin (M. Peltola, 21.2.2011). Jyväskylä-Äänekoski rataosalla on huomioitu Äänekosken uuden biotuotetehtaan synnyttämä lisäliikenteen määrät hankkeen YVA selvityksen mukaisesti (Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, Sweco Industry Oy). Mallinnuksessa junien ajonopeutena on käytetty Liikenneviraston ohjeistuksen mukaan rataosan suurinta junatyypille sallittua sn-nopeutta käyttäen, mikä voi poiketa merkittävästikin todellisesta ajonopeudesta. Laskennassa käytetyt raideliikennemäärät on esitetty taulukossa 2.2.2.1.
MELUSELVITYS 3 Taulukko 2.2.2.1 Raideliikenteen lähtötiedot v. 2030. Päiväliikenne 7-22 Yöliikenne 22-7 Nopeus Rata Junatyyppi KPL Pituus (m) KPL Pituus (m) km/h Pendolino 5 159 1 159 90 Sr (P ja IC) 7 256 0 256 90 Jyväskylä-Pieksämäki IC2 2 125 0 125 90 T(Fin) 2 391 3 391 90 T(Rus) - - 1 516 90 Jyväskylä-Äänekoski T(Fin) 21 391 12 391 90 T(Rus) - - 1 555 90 3. MELUN OHJEARVOT 3.1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 3.1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Taulukko 3.1. VnP 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot L Aeq, enintään Ulkona Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden 55 db 50/45 db 1) välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet 45 db 40 db 2) taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla asuinalueilla yöohjearvo on 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) 4. MELULASKENNAT Melualuekuvissa 1-6 laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti keskiäänitasoina päiväajalle (klo 7-22) ja yöajalle (klo 22-7). Laskenta on tehty tie-, katu- ja raideliikenteen yhteismeluna. Ulkoalueiden meluvyöhykelaskennoissa käytetty hilapisteverkon tiheys on ollut 5 x 5 m. Näiden laskentojen tulos
MELUSELVITYS 4 kuvaa vakiintuneen tavan mukaisesti keskiäänitasoa maanpinta + 2 m korkeudella (ns. pihamelulaskenta). Julkisivulaskennoissa on laskettu rakennuksen julkisivuun kohdistuva päivä- ja yöajan keskiäänitasot eri julkisivun kerroskorkeuksilla. Laskentapisteiden välinen etäisyys vaakaan on ollut 5 m ja korkeussuunnassa 3 m. Tuloksina esitettyihin melukuviin on poimittu eri kerroskorkeuksista suurin päivä- ja yöajan keskiäänitaso. Laskentakuvassa 7 ja 8 on esitetty melun hetkellinen A-painotettu enimmäistaso L AFmax, kun meluisin juna ohittaa kohteen. Eniten melua aiheuttava juna on venäläisistä vaunuista koostuva tavarajuna sen kulkiessa rataosan suurinta sallittua (sn) nopeutta, mikä rataosalla on VR-Track Oy:n antaman tiedon mukaan 90 km/h. Koska tutkittava alue sijaitsee 500 m päässä Jyväskylän asemasta, on junien käyttämä todellinen nopeus todennäköisesti pienempi kuin sn-nopeus. Tämän takia venäläisen tavarajunan ohiajon melun hetkellinen enimmäistaso on laskettu myös 50 kilometrin tuntinopeudella. Laskentakuvissa melutasot on esitetty 5 db välein vaihtuvin värialuein sekä 2,5 db välikäyrin. Esimerkiksi 55-60 db melualue on kuvissa esitetty oranssilla värillä. 5. MELULASKENTOJEN TULOKSET Oleskelualueet: Melualuekartoilla 1 ja 2 on esitetty päivä- ja yöajan keskiäänitasot oleskelupihalla. Päiväaikaan oleskelupihan keskiäänitaso on 50-58 db. Oleskelualueiden päiväohjearvon 55 db alitetaan osassa oleskelupihaa. Yöajan keskiäänitaso oleskelupihalla on raideliikenteestä johtuen hyvin saman suuruista kuin päiväaikaan, ollen 50-58 db. Vanhojen alueiden yöajan ohjearvo 50 db ylittyy osassa oleskelupihaa ja oleskelupihan suojaamiseksi esitetään mp + 3,5 m korkeaa ja 20,5 m pitkää meluaitaa. Esitetyllä melusuojauksella päiväajan keskiäänitaso oleskelupihalla on alle 55 db ja oleskelupihalta löytyy yöaikaan riittävä alle 50 db alue (kuvat 3 ja 4). Julkisivun ääneneristävyys: Suomessa rakennuksen julkisivulla saavutetaan normaalirakentamisessa käytetyillä rakennusosilla noin 30 db äänitasoero ulko- ja sisämelun välillä. Sisämelun ohjearvot asuin-, potilas- ja majoitustiloissa on päivällä 35 db ja yöllä 30 db. Jotta ohjearvo sisällä ei ylity, saa julkisivuun kohdistuva keskiäänitaso olla päivällä enintään n. 65 db ja yöllä n. 60 db. Tutkittavassa kohteessa asuinyksikön radan puoleiseen julkisivuun kohdistuu päivällä ja yöllä n. 67 db keskiäänitaso. Asuinyksikön radanpuoleiselle julkisivulle esitetään asemakaavamääräyksen nro 132 mukaista 37 db äänitasoerovaadetta ja rakennuksen päätyihin 35 db äänitasoerovaadetta kuvan 5.1 mukaisesti. Merkintä tarkoittaa rakennusalan sivua, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään merkinnän db-arvon suuruinen.
MELUSELVITYS 5 Kuva 5.1. Julkisivulle esitetyt äänitasoerovaatimukset (asemakaavamääräys nro. 132) Enimmäistaso, L AFmax : Melun aiheuttamaa riskiä unihäiriölle arvioidaan suhteessa enimmäistasoille asetettuihin suositusarvoihin (mm. WHO). Yöaikaan asuintiloissa ei saisi ylittyä enimmäistaso (L AFmax ) 45 db. Asuinyksikön julkisivuun suurimman enimmäistason aiheuttaa ohiajava yöaikainen tavarajuna. Enimmäistason suuruus on riippuvainen junan käyttämästä ajonopeudesta. Rataosan suurin sallittu (sn) nopeus tavarajunalle on 90 km/h, mikä aiheuttaa asuinyksikön radan puoleiseen julkisivuun 91 db L AFmax -tason (kuva 7). Tutkittava kohde on n. 500 m päässä Jyväskylän henkilöasemasta ja on todennäköistä, että tavarajunien käyttämä nopeus on huomattavasti alempi kuin sn-nopeus. 50 kilometrin tuntinopeudella kulkeva venäläinen tavarajuna aiheuttaa asuinyksikön radan puoleiseen julkisivuun 82 db L AFmax -tason. Jotta asunnossa sisällä ei 50 km/h kulkevan tavarajunan ohittaessa ylittyisi WHO:n suosituksen mukainen 45 db L AFmax -taso, tulee asemakaavassa määrätä radan puoleiselle julkisivulle ääneneristävyydeksi 37 db (82 db-37db= 45 db) (kuva 8). Määräys on sama kuin keskiäänitasolaskentojen perusteella annettu eristävyysmääräys. 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä selvityksessä on tutkittu Jyväskylän Tourulan kaupungin osaan suunnitellun RiSe kampuksen ympäristömelutasoja asemakaavoitusta varten. Suoritettujen melulaskentojen mukaan asuinyksikön oleskelupihalla alitetaan päivä- ja yöajan ohjearvot, kun oleskelupiha suojataan maanpinta +3,5 m korkealla ja noin 20 m pitkällä meluseinällä. Asuinyksikön julkisivuun kohdistuvan yöajan keskiäänitason johdosta rakennuksen radan puoleiseen julkisivuun esitetään ääneneristävyysmääräys 37 db ja päätyihin 35 db eristävyysmääräykset. Annetuilla ääneneristävyysmääräyksillä alitetaan majoitustiloissa yöllä WHO:n suosituksen mukainen 45 db enimmäistaso, kun meluavimman tavarajunan ohiajonopeus on enintään 50 km/h.
Kuva 1