Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

1993 vp. Sulo Aittoniemi

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1007/2002 vp Autoverotuksen uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle EY-tuomioistuin antoi Suomen autoverotusta koskevan päätöksensä 19.9.2002. Sen mukaan autoverojärjestelmämme oli käytettyinä maahan tuotuja autoja syrjivä. Tuomioistuimen päätöksen vuoksi tulli on laatinut uuden ohjeistuksen siitä, miten autoveron määrä jatkossa lasketaan. Hallitus ei kuitenkaan ole vieläkään antanut edes EY-tuomioistuimen päätöksen edellyttämää autoverolain muutosesitystä eduskunnalle. Perustuslain 81 :n mukaan verosta on säädettävä lailla. Autoverotuksen osalta tilanne on siis tällä hetkellä perustuslain vastainen. EY-tuomioistuimen päätöksestä seuraavien välttämättömien muutosten lisäksi autoverotuksemme kaipaa kiireellisesti myös entistä laajempaa kokonaisuudistusta. Suomen autoverotus sekä uusien että vanhojen autojen osalta tarvitsee suunnitelmallisen uudistamisen. EY-tuomioistuimen päätös ei mitenkään korjaa vanhentuneen ja sekavan autoverojärjestelmämme suurimpia ongelmia. Suomen henkilöautokanta on tällä hetkellä EU-maiden vanhin ja autovero toiseksi korkein. Verojärjestelmä ei ole läpinäkyvä, eikä se läheskään riittävästi ota huomioon ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtia. Myös EU:n tuoreet linjaukset lisäävät painetta uudistuksiin. Suunnitelmallinen autoverotuksen uudistaminen on tarpeen myös autokaupan epävarmuuden poistamiseksi ja alan työpaikkojen säilyttämiseksi. Autokannan uusiutuminen turvaa myös osaltaan verokertymää. Autoverotuksella on edistettävä autokannan uusiutumista. Samalla autoverotuksen on kannustettava nykyistä ympäristöystävällisempien ja turvallisempien autojen hankintaan. Myös verotuksen läpinäkyvyyttä tulee lisätä. Uuden verojärjestelmän on kohdeltava oikeudenmukaisesti sekä uuden että käytetyn auton omistajia. Tavallinen perheauto on Suomessa voitava hankkia kohtuuhintaan. Autoilun verotuksessa on pitkien etäisyyksien ja työmatkojen maassa huolehdittava siitä, että välttämättömän hyötyliikenteen verotus saadaan kohtuulliselle tasolle. Samalla on huolehdittava siitä, että auton käytön kokonaiskustannukset eivät kasva. Autoverotuksen kokonaisuudistus on toteutettava riittävän pitkän siirtymäajan puitteissa, jotta autojen markkinoinnille ei aiheuteta tarpeettomia häiriöitä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Milloin hallitus aikoo antaa eduskunnalle EY-tuomioistuimen päätöksestä seuraavan autoverolain muutosesityksen, jotta nyt vallitseva perustuslain vastainen oikeustila saadaan korjatuksi ja aikooko hallitus samassa yhteydessä käynnistää entistä laajemman autoverotuksen kokonaisuudistuksen, jotta autoverotus saadaan läpinäkyväksi ja entistä ympäristöohjaavammaksi ja jotta ta- Versio 2.0

vallisen perheauton hinta laskee kohtuulliselle tasolle? Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2002 Olavi Ala-Nissilä /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk Hannes Manninen /kesk Markku Laukkanen /kesk Tero Mölsä /kesk Juha Korkeaoja /kesk Anu Vehviläinen /kesk Mauri Salo /kesk Mauri Pekkarinen /kesk Sirkka-Liisa Anttila /kesk Matti Väistö /kesk Maria Kaisa Aula /kesk Johannes Leppänen /kesk Mika Lintilä /kesk Paula Lehtomäki /kesk Katri Komi /kesk Hannu Aho /kesk Antti Rantakangas /kesk Jaana Ylä-Mononen /kesk Jukka Vihriälä /kesk 2

Ministerin vastaus KK 1007/2002 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1007/2002 vp: Milloin hallitus aikoo antaa eduskunnalle EY-tuomioistuimen päätöksestä seuraavan autoverolain muutosesityksen, jotta nyt vallitseva perustuslain vastainen oikeustila saadaan korjatuksi ja aikooko hallitus samassa yhteydessä käynnistää entistä laajemman autoverotuksen kokonaisuudistuksen, jotta autoverotus saadaan läpinäkyväksi ja entistä ympäristöohjaavammaksi ja jotta tavallisen perheauton hinta laskee kohtuulliselle tasolle? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: EY-tuomioistuimen antaman ratkaisun jälkeen tullilaitos on tehnyt käytettynä verotettavalle ajoneuvolle kaksi verolaskelmaa, joista toisen avulla poistetaan tuomioistuimen kielletyksi katsoman kaupan portaan vaikutus käytettynä maahan tuotavien ajoneuvojen verotukseen ja toisen avulla vielä varmistetaan, ettei ajoneuvosta kannettava vero ylitä sitä veron määrää, joka on jäljellä Suomessa käytössä olevassa samanlaisessa ajoneuvossa. Kahden laskelman käyttämisellä varmistetaan toisaalta verovelvollisen oikeudet voimassa olevan autoverolain mukaiseen verokohteluun ja toisaalta se, että verotuksen lopputulos ei ole syrjivä. Verovelvolliselle pannaan maksuun näistä laskelmista saatu alhaisempi veron määrä. Tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät muutokset autoverotukseen ovat valmisteilla. Muutostarpeet koskevat lähinnä käytettynä maahan tuotavien ajoneuvojen verotusta syrjimättömän verokohtelun varmistamiseksi. Lisäksi, vaikkei tuomioistuimen ratkaisu sitä välttämättä edellytä, valmistelussa on yhtenä lähtökohtana pidetty siirtymistä henkilöautojen verotuksessa nykyisestä tuontihintaan perustuvasta veropohjasta maan sisäisiin kuluttajahintoihin perustuvaksi. Tällä pyritään osaltaan parantamaan verotuksen läpinäkyvyyttä. Valmistelussa on otettu huomioon myös kysymyksessä tarkoitetut ympäristönäkökohdat. On selvitetty, miten ajoneuvokannan kehitystä voitaisiin ohjata verotuksen avulla energian käyttöä ja pakokaasupäästöjä pienentävään suuntaan. Tällaisten mallien toteuttaminen autoverotuksessa on kuitenkin ongelmallista etenkin EY-oikeudellisiin näkökohtiin liittyvistä syistä silloin, kun vero kohdistuu käytettynä maahan tuotaviin ajoneuvoihin. Kun tällaista taloudellista ohjausta ei ole kohdistettu Suomessa jo käytössä oleviin ajoneuvoihin, joita on pidettävä käytettynä maahan tuotujen ajoneuvojen kanssa kilpailevina ajoneuvoina, veroa voidaan pitää EY-oikeudessa kielletyn verosyrjinnän vastaisena. Tämä syrjintäkielto oli olennaisena sisältönä myös edellä mainitussa EY-tuomioistuimen antamassa ennakkoratkaisussa. EY-tuomioistuimen annettua ennakkoratkaisunsa ja nyttemmin myös korkeimman hallintooikeuden annettua asiassa päätöksensä hallitus voi antaa autoverolain muuttamista koskevan esityksen. Asiaa käsiteltiin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 17.12.2002, jossa 3

Ministerin vastaus sovittiin samalla sekä uusien että käytettynä maahan tuotavien autojen autoveron tason alentamisesta noin kuudenneksella. Lisäksi hallitus päätti valmistella seuraavia hallitusneuvotteluja varten siirtymistä ympäristötekijöihin perustuvaan auton käyttömaksuun, jolloin henkilöautojen verotuksen painopiste siirtyisi käytön verotuksen suuntaan. Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2002 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 4

Ministerns svar KK 1007/2002 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Olavi Ala-Nissilä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 1007/2002 rd: När ämnar regeringen avlåta den proposition om ändring av bilskattelagen som följer av EG-domstolens beslut, så att den nuvarande situationen som strider mot grundlagen rättas till och ämnar regeringen i samma veva inleda en ännu mera omfattande totalrevidering av bilbeskattningen så att bilbeskattningen blir mera genomskinlig och mera miljöstyrande och så att priset på vanliga familjebilar sjunker till en skälig nivå? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Efter EG-domstolens avgörande har tullverket gjort upp två kalkyler för beskattningen av begagnade bilar. Med hjälp av den ena kalkylen slopas den verkan som olika köpfaser har på beskattningen av importerade begagnade bilar och som domstolen ansåg vara förbjuden. Med den andra kalkylen säkerställs dessutom att den skatt som uppbärs på bilarna inte överstiger det skattebelopp som finns kvar i likadana bilar som används i Finland. Med hjälp av de två kalkylerna säkerställs å ena sidan den skattskyldiges rätt till en beskattning som överensstämmer med gällande bilskattelag och å andra sidan att resultatet av beskattningen inte är diskriminerande. Den skattskyldige åläggs att betala den skatt som enligt dessa kalkyler är lägre. De ändringar av bilbeskattningen som domstolens avgörande förutsätter är under beredning. Behovet av ändring gäller närmast beskattningen av importerade begagnade bilar i syfte att säkerställa en icke diskriminerande beskattning. Dessutom har man vid beredningen, trots att domstolens avgörande inte nödvändigtvis kräver det, också utgått från en övergång från det nuvarande förfarandet, som baserar sig på importpriset, till ett förfarande som baserar sig på konsumentpriserna i Finland. Syftet med detta är också att förbättra beskattningens genomskinlighet. Vid beredningen har man även beaktat de miljösynpunkter som avses i spörsmålet. Man har utrett hur bilbeståndets utveckling med hjälp av beskattningen skall kunna styras i en riktning som leder till minskad energiförbrukning och minskade avgasutsläpp. Det är dock problematiskt att genomföra sådana modeller i bilbeskattningen särskilt med hänsyn till EG-rättsliga synpunkter i fall, då skatten gäller import av begagnade bilar. Då en sådan ekonomisk styrning inte gäller begagnade bilar som redan används i Finland, och som bör anses som bilar som konkurrerar med begagnade bilar som importeras, kan skatten anses strida mot EG-rättens förbud mot skattediskriminering. Detta förbud hade en avgörande betydelse även i det EG-domstolens förhandsavgörande som nämns ovan. Sedan EG-domstolen kommit med sitt förhandsavgörande och Högsta förvaltningsdomstolen nu också avgjort ärendet kan regeringen avlåta en proposition med förslag till ändring av bilskattelagen. Saken behandlades den 17 december 2002 i regeringens finanspolitiska ministerutskott, som fattade beslut om en sänkning av bilskattenivån i fråga om både nya och begagnade bilar som importeras med omkring en sjättedel. 5

Ministerns svar Dessutom beslöt regeringen att för kommande regeringsförhandlingar bereda en övergång till en bruksavgift för bilar som baserar sig på miljöfaktorer, varvid tyngdpunkten i beskattningen av personbilar flyttas i riktning mot beskattning av användningen. Helsingfors den 30 december 2002 Finansminister Sauli Niinistö 6