KRIITTISIÄ NÄKÖKULMIA TURVALLISUUDEN POLIITTISUUTEEN SUOMEN TIEDEAKATEMIAN NUORTEN AKATEMIAKLUBI 18.11.2013 Juha A. Vuori VTT, Dosentti Yliopistonlehtori Politiikan tutkimuksen laitos, Turun yliopisto
TURVALLISUUS Arkikäsitys Hyvä ja tavoiteltava asia / uhkattomuus, turva, turvassa oleminen Security / safety Secura (lat.): ilman huolta
TURVALLISUUS Turvallisuus valtiollisessa yhteydessä Nimitys tietylle ongelmatiikalle, tietylle toimintakentälle Valtioiden uhka toisilleen, suvereniteetin haastaminen, vallan käyttö, itsenäisyyden puolustaminen Negatiivinen politiikan muoto / estoja ja pakkokeinoja / äärimmillään kyse sodasta Välttämättömyys / kiireisyys / sulkeutuneisuus Keinoina valvonta, sosiaalinen luokittelu, tekniset välineet Asepalvelus / ydinaseet
KRIITTINEN NÄKÖKULMA Turvallisuus vahva poliittinen taktiikka ja tekniikka Silti kyse poliittisesta/byrokraattisesta valinnasta Keiden turvallisuus? Mitä turvataan, kenelle ja millä keinoin? Mitä seurannaisvaikutuksia turvallisuudella on? Turvallisuus yhdelle voi olla turvattomuutta toiselle Turvallisuusdilemma ja turvallisuusparadoksi Mitä turvallisuus on ja mitä turvallisuus tekee? Vrt. turvallisuustutkimus: miten saadaan aikaan turvallisuutta, esimerkiksi lentokentille
KRIITTINEN NÄKÖKULMA Turvallisuus otollinen politiikan oikeuttaja / turvallisuus usein ymmärretään tärkeimmäksi politiikaksi Turvallisuudesta puhumalla annetaan kuva politiikan tuloksellisuudesta / auttaa vakuuttamaan, että ehdotetut toimenpiteet saavat aikaan turvallisuuden lisääntymistä Turvallisuus antaa varmuuden tunteen / se kuitenkin lupaa enemmän kuin voi antaa (turvattomuuden aporia) Kriittinen turvallisuustutkimus tarjoaa välineitä turvallisuuden politiikan ymmärtämiseen ja sen kyseenalaistamiseen / aktiivinen kansalainen
Turvallisuuden tasot ja sektorit Tasot kansainvälinen alueellinen Sektorit valtio kotimainen ryhmä "Perinteisemmät" lähestymistavat ovat pysyneet kuvion keskiössä, kun taas radikaalimmat lähestymistavat ovat liukuneet sen reunoja kohti. Suurin huoli turvallisuuden käsitteen kattavuuden laajentamisessa on ollut, että kaikesta tulisi turvallisuutta ja siten mikään ei enää olisi turvallisuutta yksilö
PUHEAKTITEORIA Puheetkin ovat tekoja Austin: puhumalla voi lyödä vetoa ja nimetä laivoja Illokutionaarinen voima: mitä puhetapahtumassa tehdään Lauseella: "Saavun illalla" on sisältö Sisällön muuttumatta kyseinen lause voi olla toteamus, lupaus tai uhkaus Illokutionaarinen voima antaa propositiolle sen toiminnon (assertiivi, direktiivi jne.) Searle: F(P) Sisältö voi säilyä, mutta voima (eli käyttö) muuttua; samalla voimalla voi olla eri sisältöjä Puheakteilla luodaan sosiaalista todellisuutta Maailma voi muuttua ihmistenvälisillä sopimuksilla
TURVALLISTAMISTEORIA Turvallistaminen eli jonkin asian muuttaminen turvallisuuskysymykseksi on luonteeltaan puheakti (tarkemmin ottaen joukko puheakteja) Väitetyt uhkat voivat olla oikeita tai kuvitteellisia / onnituessaan turvallistamisen puheaktit antavat turvallisuus-statuksen mukanaan tuomat deonttiset oikeudet Turvallisuusteot ilman oikeutusta mahdollisia, mutta niillä on mahdollisesti korkeampi poliittinen hinta Waever (1995); Buzan et al. (1998)
TURVALLISTAMISTEORIA Kuka voi turvallistaa (toimijat) Mitä kysymyksiä (uhkat) Keille (viitekohteet) Miksi (perlokutionaariset aikomukset) Millaisilla seurauksilla (yksiköiden väliset suhteet) Missä tilanteissa (mikä selittää milloin turvallistaminen helpottuu/vaikeutuu)
Social Position of Authority Securitizing Actor Threat Referent Object a Speech Act, a Certain Rhetorical Structure Effects of Securitization A B C D Functional Actors and Facilitating Conditions Audience Successful Securitization
Turvallistamisella useita poliittisia funktioita (Vuori 2008; 2011)
ESIMERKKI: PRESIDENTTI BUSHIN PUHE 12.9.2001 Turvallistamispuheakti kolmessa vaiheessa: 1) Väite: The deliberate and deadly attacks, which were carried out yesterday against our country, were more than acts of terror. They were acts of war. Todisteet väitystä hyökkäyksestä pyörivät televisiouutisissa Ei ollut ilmeistä, että hyökkäykset olivat enemmän kuin terrori-isku Käy yrityksestä saada hyökkäysten sotatekoluonne edustamaan asioiden oikeaa tilaa
ESIMERKKI: PRESIDENTTI BUSHIN PUHE 12.9.2001 2) Varoitus: Freedom and democracy are under attack. The American people need to know we re facing a different enemy than we have ever faced. Mikäli mitään ei tehtäisi, ydinarvot ovat uhattuna This enemy attacked not just our people but all freedom-loving people everywhere in the world. Tämä edellyttää poikkeuksellisia tekoja This will require our country to unite in steadfast determination and resolve.
ESIMERKKI: PRESIDENTTI BUSHIN PUHE 12.9.2001 Varoituksen sisältö: vapaus ja demokratia ovat hyökkäyksen alaisia ja Amerikan kansan täytyy tietää heidän kohtaavan uudenlaisen vihollisen Amerikkalaisilla on syy uskoa, että vapaus ja demokratia ovat hyökkäyksen alla ja että tämä ei ole heidän etujensa mukaista Ei ole ilmeistä, että hyökkäykset kohdistuivat vapauteen ja demokratiaan Käy yrityksestä saada aikaan vaikutelma, että hyökkäys vapautta ja demokratiaa kohtaan ei ole Amerikan kansan etujen mukaista
ESIMERKKI: PRESIDENTTI BUSHIN PUHE 12.9.2001 3) Pyyntö: tulevat toimenpiteet ovat oikeutettuja The United States of America will use all our resources to conquer this enemy. This battle will take time and resolve, but make no mistake about it, we will win. The federal government and all our agencies are conducting business, but it is not business as usual. We are operating on heightened security alert. America is going forward, and as we do so, we must remain keenly aware of the threats to our country. This morning, I am sending to Congress a request for emergency funding authority so that we are prepared to spend whatever it takes to rescue victims, to help the citizens of New York City and Washington, D. C., respond to this tragedy, and to protect our national security.
ESIMERKKI: PRESIDENTTI BUSHIN PUHE 12.9.2001 Pyynnön sisältö: kansan tulee yhdistyä, viranomaisten toimia korotetussa valppaustilassa uhkien vuoksi, ja kongressin tulee sallia hätärahoitus Kansalaiset, liittovaltio ja kongressi kykenevät tekemään mitä presidentti pyytää Ei ole ilmeistä, että teot tehtäisiin itsestään Käy yrityksestä saada kuulijat kokemaan pyynnön sisältö oikeutettuna Seurauksia: Hyökkäys Afganistaniin, Patriot Act, Guantanamon vankileirit, NSA-valvonta
TURVATTOMUUDEN POLITIIKKA Turvallisuusammattilaiset ja turvallisuuden sosiaaliset kentät Turvallisuuden yleinen kenttä (sisäinen+ulkoinen; poliisi+sotavoimat+rajavalvonta / eurooppalaistunut/irtautunut alueellisuudesta) Yksittäinen poikkeus ja sen oikeutus on vähemmän tärkeää kuin jokapäiväiset rutiinit, viranomaisten käytännöt, teknologiat ja hallinnan muodot Poliisi ja ammattilaiset tuottavat 'vaaroja' oikeuttaakseen oman roolinsa eivät yksilöllisesti vaan kenttävaikutuksena kontrasti poliitikkojen ja tiedotusvälineiden oletuksiin 'uusista uhkista' ja rikollisuuden kansainvälistymisestä ja sodan 'kansallistumisesta' sisäisen/ulkoisen sulautumisen syinä Bigo (1994; 2000)
Uusi hallinnan muoto (governmentality) From reassure and protect to disturb and worry. Yleinen turvattomuuden asenne erityisten uhkien sijaan Valvonta- ja kontrolliteknologioiden ohjaamaa Keskittyminen 'maahanmuuttajaan' ja muihin ideaaleihin em. tekniikoiden kohteisiin
TURVATTOMUUDEN POLITIIKKA Vaaradiskurssit yhdistettynä turvallisuuteen hallinnan tekniikkana (teknologinen ja teknokraattinen) turvattomuuden politiikka (turvallisen ja turvattoman modulointia) Olemassaolon uhkien esittämisen täytyy tukeutua 'turvallisuusrationaliteettiin' ja 'turvattomuuteen' pitkän linjan institutionaalisia ja poliittisia historioita, tuotetaan jokapäiväisessä toiminnassa Turvallisuus poikkeuksena mahdollistaa autoritaariset politiikan muodot liberaalien poliittisten järjestelmien sisällä Huysmans (2006)
TURVALLISUUDEN PURKAMINEN (DESECURITIZATION) Turvallisuuden luonteesta johtuen jokin muu rationaliteetti olisi usein toimivampi ongelmien ratkaisuun (uskonto uskontona, ympäristö ympäristönä, sairaudet sairauksina) Turvattomuus: uhka muttei keinoja sen torjumiseen Turvallisuus: uhka ja keinot sen torjumiseen Uhkattomuus: ei uhkaa ja siten ei tarvetta torjuville keinoille Vapaus/turvallisuus: molemmat tarvitsevat toisiaan, molemmat ovat hallinnan tekniikoita / kuinka paljon turvallisuutta me haluamme (esim. NSA:n verkkovalvonta)? Waever (1995)