KIRJALLINEN KYSYMYS 146/2003 vp Tietokone vammaisen apuvälineenä Eduskunnan puhemiehelle Tietokone on nykyisin lähes välttämätön jokapäiväinen kulutustavara ja työväline. Lainsäädäntö ei kuitenkaan riittävän hyvin tunnusta esimerkiksi vammaisten oikeutta tietokoneeseen, vaikka siitä voisi olla heille erityistä apua. Viittaan erään lappilaisen perheen tapaukseen. Perheessä on kehitysvammainen poika, joka tarvitsee apua jokapäiväisissä toiminnoissaan ja fysioterapiaa koko ikänsä. Puheterapeutin suosituksen mukaan poika hyötyisi lukuja kirjoitustaidon oppimisessa merkittävästi tietokoneohjelmien käytöstä. Eläkkeellä olevalla yksinhuoltajaäidillä ei ole kuitenkaan rahaa tietokoneen hankkimiseen. Kunnan sosiaalivirasto teki kielteisen päätöksen, kun tämä anoi tukea tietokoneen hankkimiseen vammaispalvelulakiin vedoten. Päätöksen perusteluissa sanotaan mm.: "Tietokone on yleishyödyllinen laite, sen hankinnasta aiheutuvia kustannuksia ei voida pitää vammasta johtuvina ylimääräisinä kustannuksina." Tällainen päätös johtaa outoon tilanteeseen. Perheellä ei ole varaa "yleishyödyllisen" laitteen hankkimiseen, eikä perheelle myönnetä tukea, vaikka tässä tapauksessa laitteen hankkiminen olisi suositeltavaa nimenomaan vammaisuuden perusteella. Mielestäni myös pienituloisille perheille, vammaisille ja muille heikossa asemassa oleville ryhmille olisi taattava mahdollisuus tietokoneen käyttöön ja tarvittaessa yhteiskunnan olisi sitä tuettava toimeentulotuen, vammaistukien ja muiden tukimuotojen kautta. Viittaan lakialoitteeseeni LA 138/2002 vp, jossa esitän, että tietokoneen ja tietoliikenneyhteyksien hankkimiseen voitaisiin harkinnanvaraisesti myöntää toimeentulotukea. Tämänsuuntaisesti pitäisi mielestäni kehittää myös vammaistukea ja vammaispalveluja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että pienituloiset, vammaiset ja muut heikossa asemassa olevat ryhmät saavat tarvittaessa tukea tietokoneen hankkimiseen mm. silloin, kun tietokoneesta on apua vammaisen opiskelussa? Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2003 Esko-Juhani Tennilä /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 146/2003 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että pienituloiset, vammaiset ja muut heikossa asemassa olevat ryhmät saavat tarvittaessa tukea tietokoneen hankkimiseen mm. silloin, kun tietokoneesta on apua vammaisen opiskelussa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Tietokoneen hankintaa on mahdollista tukea eri tilanteissa eri tavoin. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987), jäljempänä vammaispalvelulaki, 9 :n mukaisesti voidaan korvata päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Asetuksen (759/1987) mukaan korvausta hankintakuluihin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajantoiminnassa. Korvauksen määrä on puolet vammaiselle henkilölle aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vammaispalvelulaki on toissijainen laki eli erityislain piiriin kuuluvat palvelut ja tukitoimet tulevat kysymykseen, jos vammaisen henkilön tarpeisiin ei voida vastata ensisijaisen lainsäädännön ja yleisten palvelujen kautta. Päivittäisen toiminnan tueksi tarvittavien laitteiden hankintakulujen korvaamisessa kunnan taloudellinen harkintavalta on suurempi kuin ns. subjektiivisten oikeuksien piiriin kuuluvissa vaikeavammaisten henkilöiden palveluissa. Vammaisen henkilön on mahdollista saada tietokone tietyin edellytyksin terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Stakesin vuosina 1997 ja 2001 tekemien selvitysten mukaan tietoteknisten apuvälineiden myöntämiseen suhtaudutaan myönteisesti, mutta luovutusperusteet vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Ensisijaisesti tietotekninen apuväline on myönnetty kommunikoinnin apuvälineeksi. Muina myöntämisperusteina ovat olleet ympäristönhallinta ja itsenäinen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista. Kunnan koulutoimi kustantaa perusopetuksessa ja sen tukena käytettävän tietotekniikan hankinnat niitä tarvitsevien oppilaiden käyttöön kouluympäristössä. Mikäli tietokone tarvitaan myös kotona, vammaisten oppilaiden tietokone hankitaan joko terveydenhuollon lääkinnällisenä kuntoutuksena tai vammaispalvelulain tukitoimena. Kansaneläkelaitos järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaikeavammaisten henkilöiden tarvitsemat kalliit ja vaativat apuvälineet, silloin kun ne ovat tarpeen opiskelusta tai työstä selviytymiseksi. Kelan tukiessa opiskelua kuntoutuksena, voidaan myös tietokoneen ja sen lisälaitteiden hankintakuluihin myöntää avustusta opiskeluvälineenä peruskoulun seitsemänneltä luokalta alkaen. Vastaavasti työeläkelakien mukaisena kuntoutuksena on mahdollisuus saada tukea tietokoneen hankintaan. Pienituloisten henkilöiden osalta tietokoneen hankintaa on mahdollista tukea myös toimeentulotukilain mukaisesti. Toimeentulotuen perusosaan sisältyvät informaatiomenot eivät kata tietokoneen hankinnasta tai käytöstä aiheutuneita 2
Ministerin vastaus KK 146/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas menoja. Toimeentulotuen lisäosassa voidaan kuitenkin ottaa harkinnallisesti huomioon henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja. Asetuksen mukaan henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä tarpeita. Tällaisina voidaan pitää muun muassa opinnoista aiheutuvia menoja silloin, kun opiskelua ei tueta muuta kautta ja menot katsotaan tarpeellisiksi esimerkiksi henkilön itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Lisäksi kunnalla on mahdollisuus myöntää ehkäisevää toimeentulotukea päättämiensä perusteiden mukaisesti. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää toimeentulotukilain 13 :n mukaan muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin tai muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevästä toimeentulotuesta tehdyn selvityksen mukaan ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty muun muassa vammaiselle henkilölle silloin, kun hän ei ole oikeutettu tukeen vammaispalvelulain nojalla, mutta ehkäisevä tuki on auttanut vammaista itsenäisessä selviytymisessä. Tietokoneen hankkimiseen on mahdollista saada tukea eri lakien perusteella ja eri toimijoiden toimesta. Kuntien sosiaali-, terveys- ja koulutoimi sekä Kansaneläkelaitos harkitsevat kunkin hakijan kohdalla tietokoneen mahdollisuudet päivittäisen elämän tai koulunkäynnin tukemisessa ja tekevät ratkaisut sovittamalla yhteen havaitut yksilölliset tarpeet ja tarkoitukseen varatut määrärahat. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2003 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 146/2003 rd: Vad ämnar regeringen göra för att låginkomsttagare, handikappade och andra svaga grupper vid behov skall få stöd för anskaffningen av en dator, t.ex. när datorn är till hjälp i en handikappads studier? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Anskaffningen av en dator kan stödas på olika sätt i olika situationer. Enligt 9 lagen om service och stöd på grund av handikapp (380/1987), nedan handikappservicelagen, kan kostnaderna för anskaffning av redskap, maskiner och anordningar som den handikappade behöver för att klara sina dagliga funktioner ersättas. Enligt förordning 759/1987 betalas ersättning för anskaffningskostnader till en handikappad som på grund av sitt handikapp eller sin sjukdom behöver dessa hjälpmedel för att kunna förflytta sig, kommunicera eller klara sig hemma eller i sin fritidsverksamhet. Ersättningen uppgår till hälften av den handikappades faktiska kostnader. Handikappservicelagen är en subsidiär lag, dvs. det blir aktuellt med tjänster och stöd enligt denna speciallag om man inte kan svara på en handikappads behov genom den primära lagstiftningen och med hjälp av allmän service. När det gäller att ersätta kostnaderna för anskaffning av anordningar som behövs till stöd för de dagliga funktionerna har kommunerna större ekonomisk prövningsrätt än i fråga om sådan service till gravt handikappade som hör till de s.k. subjektiva rättigheterna. En handikappad kan under vissa förutsättningar få en dator som hjälpmedel för medicinsk rehabilitering inom hälso- och sjukvården. Enligt Stakes utredningar från 1997 och 2001 är inställningen till att bevilja datatekniska hjälpmedel positiv, men de grunder på vilka hjälpmedel ges varierar från sjukvårdsdistrikt till sjukvårdsdistrikt. I första hand har datateknisk utrustning beviljats som hjälpmedel för kommunikation. Andra grunder för beviljandet har varit att den handikappade skall kunna sköta sin omgivningskontroll samt klara sina dagliga funktioner på egen hand. Kommunens skolväsende bekostar anskaffningen av datateknik för den grundläggande undervisningen och till stöd för den så att elever som är i behov av sådan teknik kan använda den i skolan. Behöver en handikappad elev en dator också hemma, skaffas den antingen som medicinsk rehabilitering inom hälso- och sjukvården eller som stödinsats enligt handikappservicelagen. Folkpensionsanstalten tillhandahåller dyra och krävande hjälpmedel som yrkesinriktad rehabiliteringför gravt handikappade, om hjälpmedlen behövs för att den handikappade skall klara av sina studier eller sitt arbete. Stöder Folkpensionsanstalten studierna som rehabilitering, kan också stöd för kostnaderna för anskaffningen av en dator och tilläggsutrustning till den som studieredskap beviljas från och med grundskolans sjunde klass. På motsvarande sätt går det att få stöd för anskaffningen av en dator som rehabilitering enligt arbetspensionslagarna. När det gäller låginkomsttagare kan stöd för datoranskaffning beviljas också enligt lagen om utkomststöd. De utgifter för information som ingår i utkomstskyddets grunddel omfattar inte utgifterna för anskaffning eller användning av en dator. Däremot är det möjligt att i utkomststö- 4
Ministerns svar KK 146/2003 vp Esko-Juhani Tennilä /vas dets tilläggsdel enligt prövning beakta utgifter som beror på en persons särskilda behov eller förhållanden. Enligt förordningen om utkomststöd kan som en persons eller familjs särskilda behov eller förhållande beaktas till exempel erhållande av utkomststöd under en längre tid, en långvarig eller svår sjukdom samt särskilda behov i anslutning till barnens fritidsintressen. Hit kan bl.a. räknas utgifter för studier, om dessa inte stöds via andra kanaler och utgifterna anses nödvändiga t.ex. för främjandet av en persons förmåga att klara sig på egen hand. Dessutom kan en kommun bevilja förebyggande utkomststöd enligt grunder som den fastställer. Förebyggande utkomststöd kan enligt 13 lagen om utkomststöd beviljas bland annat för åtgärder som vidtas för att aktivera stödtagaren samt för andra syften som främjar stödtagarens förmåga att klara sig på egen hand. Enligt en utredning om förebyggande utkomststöd har förebyggande utkomststöd bl.a. beviljats en handikappad då han eller hon inte har haft rätt till stöd enligt handikappservicelagen men det förebyggande stödet har hjälpt den handikappade att klara sig på egen hand. Det går att få stöd för anskaffning av en dator utifrån olika lagar och genom olika aktörers försorg. Kommunernas social-, hälsovårds- och skolväsende samt Folkpensionsanstalten prövar från fall till fall hur en dator kan vara till stöd i det dagliga livet eller i skolgången och träffar sina avgöranden genom att sammanjämka noterade individuella behov med de anslag som finns reserverade för ändamålet. Helsingfors den 18 juni 2003 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5