Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2013-00871 RO Rönty Osmo 01.11.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntöjen uudistaminen: - Komission asetus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla - Komission asetus asetuksen (EY) N:o 1857/2006 muuttamisesta sen soveltamisen keston osalta - Komission asetus tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 kumoamisesta U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti Eduskunnan suurelle valiokunnalle tiedoksi komission maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntöjen uudistamiseen liittyvät otsikon mukaiset ehdotukset. E-kirjettä täydennetään sen jälkeen, kun komissio on toimittanut jäsenmaille maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivoja 2014-2020 sekä nykyisten suuntaviivojen jatkamista koskevat luonnokset. Neuvotteleva virkamies Osmo Rönty LIITTEET Perusmuistio, de minimis -asetusehdotus suomeksi ja ruotsiksi, nykyisen ryhmäpoikkeusasetuksen jatkamista koskeva asetusehdotus suomeksi ja ruotsiksi, uusi ryhmäpoikkeusasetusehdotus suomeksi ja ruotsiksi
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi valtiontuki, maatalous MMM, TEM ALR, EUE, MAVI, OM, SM, UM, VM, VNK, YM
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2013-00867 RO Rönty Osmo 01.11.2013 Asia Maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntöjen uudistaminen Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: - - Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Eduskunnan informoiminen. Valtiontukiuudistukseen liittyviä asetusluonnoksia on käsitelty komission neuvoa-antavassa valtiontukikomiteassa 15.7. ja 11.10.2013. Seuraavat käsittelyt ovat 18.-19.11.2013 ja keväällä 2014. Komission jakamat luonnosversiot: - Komission asetus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (= uusi maatalouden de minimis tuki) - Komission asetus asetuksen (EY) N:o 1857/2006 muuttamisesta sen soveltamisen keston osalta (= nykyisen maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen jatko) - Komission asetus tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 kumoamisesta (= uusi maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuen ryhmäpoikkeusasetus). Luonnoksia v. 2007-2013 maa- ja metsätalousalan valtiontukien suuntaviivojen jatkosta ja uusista vuosien 2014-2020 suuntaviivoista ei ole vielä jaettu jäsenmaille. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Valtiontukien sääntely kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan. Komissio kuulee jäsenvaltioita neuvoa-antavassa valtiontukikomiteassa.
Käsittelijä(t): 2(5) Suomen kanta/ohje: Pääasiallinen sisältö: MMM/Osmo Rönty, p. 0295-162491 De minimis asetuksen osalta Suomi on kannattanut sitä, että tuensaajakohtaista enimmäismäärää voitaisiin korottaa jonkin verran enemmän kuin komissio ehdottaa, esim. 15 000 euroon kolmessa vuodessa. Suomi on korostanut sääntöjen yksinkertaistamista ja byrokratian ja hallinnollisen taakan vähentämistä. Suomi on ollut epäileväinen de minimis keskusrekisteriä ja siihen liittyvää vuosiraportointia kohtaan. Suomi suhtautuu myönteisesti nykyisen maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen voimassaolon jatkamiseen kuudella kuukaudella. Maaseudun kehittämisasetuksen ja uuden ryhmäpoikkeusasetuksen välistä suhdetta olisi syytä selventää. Erityisesti tulisi tutkia sitä voisiko ryhmäpoikkeusta soveltaa myös sellaisissa tapauksissa, joissa tuki täyttää maaseudun kehittämisasetuksen vaatimukset mutta sitä ei ole sisällytetty maaseudun kehittämisohjelmaan. Ryhmäpoikkeuksen 4 jakson otsikkoa ja siten soveltamisalaa pitäisi muuttaa, mikäli tavoitteena olisi mahdollistaa ryhmäpoikkeuksen soveltaminen myös puhtaasti kansallisesti rahoitettaviin kestävän metsätalouden tukiin, jotka eivät sisälly maaseudun kehittämisohjelmaan. Muilta osin Suomen kannanmuodostus on kesken. Maa- ja metsätalousalan valtiontukien uudistus liittyy meneillään olevaan laajempaan EU:n valtiontukiuudistukseen, jota johtaa komission kilpailupääosasto ja jonka tavoitteena on mm. yksinkertaistaa valtiontukisääntelyä ja parantaa julkisen tuen laatua. Komissio pyrkii soveltamaan valtiontukisääntöjä eri aloilla mahdollisimman johdonmukaisesti. Siksi maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntöjä sopeutetaan sen mukaan mihin keskustelussa yleisten valtiontukisääntöjen uudistuksessa osalta päädytään, ja maa- ja metsätalousalan valtiontukiuudistus seuraa ajallisesti viiveellä yleistä uudistusta. Maa- ja metsätalousalan valtiontukisäännöillä on tiukka kytkös maaseudun kehittämisasetukseen. Siksi valtiontukiuudistuksen aikatauluun vaikuttaa myös yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen viimeistelyn siirtyminen syksyyn 2013 ja toimeenpanosäädösten valmistelu talvella 2014. Maatalouden de minimis tuki Uusi maatalouden de minimis asetus tulee voimaan 1.1.2014. Asetusluonnoksessa maatalouden de minimis tuen enimmäismäärää on korotettu nykyisestä 7500 eurosta 10 000 euroon kolmen verovuoden aikana. Jäsenmaakohtaista enimmäismäärää on korotettu vastaavasti 0,75 %:sta 1,0 %:iin jäsenmaan maatalouden vuosituotannosta. Muut keskeiset muutokset nykyiseen asetukseen verrattuna seuraavat yleisten de minimis sääntöjen muutoksista, jotka on otettu mukaan soveltuvin osin myös tähän asetukseen. Näitä ovat kielto myöntää valtiontukea vaikeuksissa oleville yrityksille, yhden
3(5) yrityksen määritelmä, tuen laskentamenetelmät, velvoite de minimis tuen keskusrekisterin perustamisesta ja velvoite tuen vuosittaisesta raportoinnista komissiolle. Ryhmäpoikkeusasetus Komissio jatkaa nykyisen maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen voimassaoloa 30.6.2014 saakka. Uusi maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus tulee voimaan 1.7.2014. Luonnoksessa ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaa on laajennettu nykyisestä. Se kattaa pk-yritysten tuen paitsi maatalouden alkutuotannossa, myös niiden jalostuksessa ja kaupassa sekä maatalouden ulkopuolisen pk-yritysten tuen sikäli kuin se kuuluu maaseuturahaston osarahoittamaan toimenpiteeseen tai sen kansalliseen lisärahoitukseen. Soveltamisalaan kuuluvat lisäksi tuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen, tuki kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi maatilalla tehtäviin investointeihin sekä metsätalouden tuki, joka kuuluu maaseuturahaston osarahoittamaan toimenpiteeseen tai sen kansalliseen lisärahoitukseen Jäsenmaat voivat valita, haluavatko ne soveltaa maataloustuotteiden kaupan ja jalostuksen, metsätalouden ja maatalouden ulkopuolisten pk-yritysten osalta tätä ryhmäpoikkeusasetusta vai yleistä ryhmäpoikkeusasetusta. Maa- ja metsätalouden osalta asetusluonnos noudattaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa sovittua maaseudun kehittämisasetusta. Ryhmäpoikkeuksen 4 jakson otsikko on Metsätalousalan tuki, jota maaseuturahasto osarahoittaa tai joka myönnetään tällaisiin osarahoitettuihin toimenpiteisiin tarkoitettuna kansallisena lisärahoituksena. Ryhmäpoikkeuksen 4 jakson tuet eivät sovellu sellaisiin metsätalouden tukiin, joita ei ole sisällytetty maaseudun kehittämisohjelmaan ja jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan valtion varoista. Tämä estää ryhmäpoikkeuksen soveltamisen kestävän metsätalouden tukiin, minkä vuoksi kestävän metsätalouden tukijärjestelmät on jatkossakin notifioitava ao. suuntaviivojen mukaisina tukina. Valtiontuen suuntaviivat Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen viivästymisen vuoksi komissio aikoo jatkaa nykyisten valtiontuen suuntaviivojen voimassaoloa 30.6.2014 saakka. Uudet suuntaviivat tulisivat siten voimaan 1.7.2014. Komissio ei ole vielä jakanut luonnosta uusiksi suuntaviivoiksi jäsenmaille. Kansallinen käsittely: EU-18 jaosto 13.3.2013 (komission alustavaan konsultaatioon annettavat vastaukset) Eduskuntakäsittely: - Käsittely Euroopan parlamentissa: -
Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: 4(5) Mikäli komission asetusluonnokset hyväksytään sellaisinaan, aiheuttaa valtiontukisääntöjen uudistaminen muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön ainakin rakennetukien osalta. Taloudelliset vaikutukset: Taloudellisia vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Tuen saajan näkökulmasta komission luonnokset sisältävät muutosehdotuksia mm. tuki-intensiteetteihin ja tukikelpoisten kustannusten luetteloon. Mikäli komission asetusluonnokset hyväksytään sellaisenaan, valtiontukien käsittelyyn liittyvien hallinnollisten tehtävien voidaan arvioida kasvavan. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: -
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi maatalous, valtiontuki MMM, TEM ALR, EUE, MAVI, OM, SM, UM, VM, VNK, YM
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft Luonnos: KOMISSION ASETUS annettu XXX, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla FI FI
Luonnos: KOMISSION ASETUS (EU) N:o /, annettu XXX Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 1, on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen 2, on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä perussopimus, 107 artiklan 1 kohdan perusteet täyttävä valtion rahoitus on valtiontukea, josta on ilmoitettava komissiolle perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan nojalla. Perussopimuksen 109 artiklan mukaisesti neuvosto voi kuitenkin määrittää tukimuodot, joihin ilmoitusvelvollisuutta ei sovelleta. Perussopimuksen 108 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio voi antaa tällaisia valtiontukimuotoja koskevia asetuksia. Neuvosto päätti asetuksen (EY) N:o 994/98 nojalla perussopimuksen 109 mukaisesti, että vähämerkityksinen tuki voisi olla tällainen tukimuoto. Sen perusteella katsotaan, ettei vähämerkityksinen tuki, joka on samalle yritykselle tiettynä aikana myönnettyä tukea, joka ei ylitä tiettyä vahvistettua määrää, täytä kaikkia perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja perusteita, eikä siihen näin ollen sovelleta ilmoitusmenettelyä. (2) Komissio on lukuisissa päätöksissä selventänyt perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen käsitettä. Komissio on myös esittänyt ensin vähämerkityksistä tukea koskevassa tiedonannossaan 3 ja myöhemmin komission asetuksessa (EY) N:o 69/2001 4 ja komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 5 vähämerkityksiseen tukeen sovellettavaa enimmäismäärää, jonka alapuolella perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, koskevan politiikkansa. Koska maatalousalalla sovelletaan erityisiä sääntöjä ja on vaarana, että tällä alalla pienetkin tukimäärät voisivat täyttää perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistetut perusteet, asetusta (EY) N:o 69/2001 ei sovellettu maatalousalaan. Asetuksen (EY) N:o 69/2001 korvaavassa asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 maataloustuotteiden 1 2 3 4 5 EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1. EUVL. EUVL C 68, 6.3.1996, s. 9. EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annettu komission asetus (EY) N:o 69/2001 (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 30). Perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 15 päivänä joulukuuta 2006 annettu komission asetus (EY) N:o 1998/2006 (EUVL L 379, 28.12.2006, s. 5). 2
alkutuotanto jätettiin edelleen sen soveltamisalan ulkopuolelle mutta yleiseen järjestelyyn sisällytettiin maataloustuotteiden jalostaminen ja kaupan pitäminen. (3) Koska vuosien saatossa hankittu kokemus on kuitenkin osoittanut, että maataloustuotteiden alkutuotannon alalla myönnettävät erittäin vähäiset tukimäärät eivät tiettyjen edellytysten vallitessa täytä perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja perusteita, komissio vahvisti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalous- ja kalastusalalla 6 päivänä lokakuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1860/2004 6 aluksi säännöt, jotka mahdollistivat vähämerkityksisen tuen myöntämisen alkutuotantoon. Mainittu asetus kattoi niin maataloustuotteiden alkutuotannon kuin jalostamisen ja kaupan pitämisenkin. (4) Asetus (EY) N:o 1860/2004 kumottiin 1 päivästä tammikuuta 2008 alkaen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla 20 päivänä joulukuuta 2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1535/2007 7. Mainittua asetusta sovellettiin maataloustuotannon alalla toimiville yrityksille myönnettyyn tukeen, ja sen nojalla katsottiin, ettei yhdelle maataloustuotteiden tuotannon alalla toimivalle yritykselle myönnettyjen vähämerkityksisten tukien kokonaismäärä täyttänyt kaikkia EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja perusteita, jos se ei ylittänyt 7 500:ta euroa tuensaajaa kohti kolmen verovuoden aikana, eikä jäsenvaltiolle vahvistettua kokonaismäärää, joka oli 0,75 prosenttia maatalousalan vuosituotannosta. (5) Sovellettaessa perussopimuksen kilpailusääntöjä yrityksellä tarkoitetaan kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta 8. Unionin tuomioistuin on vahvistanut, että kaikki saman yksikön (oikeudellisessa tai tosiasiallisessa) valvonnassa olevat yksiköt olisi katsottava yhdeksi yritykseksi 9. Tässä asetuksessa olisi oikeusvarmuuden vuoksi ja hallinnollisen taakan keventämiseksi vahvistettava tyhjentävä luettelo selkeistä perusteista, joiden perusteella voidaan määritellä, milloin yhtä tai useampaa yksikköä on pidettävä yhtenä yrityksenä. Komissio on valinnut asetuksen (EY) N:o 800/2008 10 pk-yritysten määritelmää koskevassa liitteessä I vahvistetuista sidosyritysten määrittelyssä sovellettavista perusteista ne, jotka ovat tarkoituksenmukaisia tätä asetusta sovellettaessa. Kyseiset perusteet ovat jo viranomaisille tuttuja, ja niitä olisi sovellettava tämän asetuksen soveltamisala huomioon ottaen sekä pk-yrityksiin että suuriin yrityksiin. (6) Komission asetuksen (EY) N:o 1535/2007 soveltamisesta saaman kokemuksen perusteella kolmen vuoden aikana myönnettävän tuen enimmäismäärä voidaan korottaa 10 000 euroon ja yläraja 1 prosenttiin maatalousalan vuosituotannosta ja samalla voidaan edelleen varmistaa, etteivät mitkään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja/tai vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua. (7) Koska maataloustuotteiden ja muiden kuin maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen välillä on yhtäläisyyksiä, maataloustuotteiden jalostaminen ja kaupan 6 7 8 9 10 EUVL L 325, 28.10.2004, s. 4. EUVL L 337, 21.12.2007, s. 35. Asia C-222/04, Ministero dell 'Economia e delle Finanze v. Cassa di Risparmio di Firenze SPA ym., Kok. 2006, s. I-289. Asia C-382/99, Alankomaat v. komissio, Kok. 2002, s. I-5163. Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3). 3
pitäminen sisältyvät perussopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o /2013 11 (vähämerkityksistä tukea koskeva yleisasetus) soveltamisalaan. (8) Euroopan unionin tuomioistuin on todennut 12, että silloin kun unioni on päättänyt tiettyä maatalouden alaa koskevan yhteisen markkinajärjestelyn käyttöönotosta, jäsenvaltioiden on pidätyttävä kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka saattaisivat vaarantaa tämän järjestelyn tai joilla siitä poikettaisiin. Sen vuoksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa tukeen, jonka määrä vahvistetaan ostettujen tai markkinoille saatettujen tuotteiden hinnan tai määrän mukaan. (9) Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa vientitukeen eikä tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Erityisesti sitä ei pitäisi soveltaa tukeen, jolla rahoitetaan jakeluverkon perustamista ja toimintaa muissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa. Tuki messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille, ei yleensä ole vientitukea. (10) Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa vaikeuksissa oleviin yrityksiin, sillä ei ole tarkoituksenmukaista myöntää taloudellista tukea vaikeuksissa oleville yrityksille ilman rakenneuudistussuunnitelmaa. Lisäksi tämäntyyppisille yrityksille myönnettävän tuen bruttoavustusekvivalentin määrittäminen on vaikeaa. Oikeusvarmuuden takaamiseksi on aiheellista vahvistaa selkeät arviointiperusteet, jotka eivät edellytä yrityksen tilanteen kaikkien erityispiirteiden arviointia sen määrittämiseksi, katsotaanko yritys vaikeuksissa olevaksi yritykseksi sovellettaessa tätä asetusta. (11) Tätä asetusta sovellettaessa huomioon otettavaa kolmen vuoden jaksoa olisi tarkasteltava jatkuvasti siten, että aina uuden vähämerkityksisen tuen myöntämisen yhteydessä otetaan huomioon kuluvan verovuoden sekä kahden edeltävän verovuoden aikana myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä. (12) Jos yritykset toimivat maataloustuotannon alalla ja yhdellä tai useammalla asetuksen (EU) N:o /2013 (vähämerkityksistä tukea koskeva yleisasetus) soveltamisalaan kuuluvalla alalla, mainitun asetuksen säännöksiä olisi sovellettava viimeksi mainituilla aloilla myönnettyyn tukeen sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot varmistavat tarkoituksenmukaisin keinoin, kuten eriyttämällä toiminnot tai kustannukset, ettei maataloustuotannon alalla harjoitettavaan toimintaan myönnetä vähämerkityksistä tukea, joka ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä. (13) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava säännöt sen varmistamiseksi, että ei ole mahdollista kiertää erityisissä asetuksissa tai komission päätöksissä säädettyjä tuen enimmäisintensiteettejä. Siinä olisi myös säädettävä selkeistä tuen kasautumista koskevista säännöistä, joita on helppo soveltaa. (14) Tässä asetuksessa ei suljeta pois mahdollisuutta katsoa jonkin muun kuin tässä asetuksessa vahvistetun syyn perusteella, että toimenpide ei ole perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, esimerkiksi siitä syystä, että toimenpide noudattaa markkinataloussijoittajaperiaatetta tai siihen ei sisälly valtion varojen siirtoa. (15) Avoimuuden, tasapuolisen kohtelun ja tehokkaan seurannan varmistamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan vähämerkityksiseen tukeen, jonka osalta on mahdollista laskea etukäteen tarkka bruttoavustusekvivalentti tarvitsematta tehdä 11 12 EUVL L. Asia C-456/00, Ranska v. komissio, tuomio 12.12.2002, Kok., s. I-11949. 4
riskinarviointia, jäljempänä läpinäkyvä tuki. Tällainen tarkka laskelma voidaan tehdä esimerkiksi avustusten, korkotukien ja rajattujen verovapautusten tai muiden sellaisten välineiden osalta, joille on määrätty yläraja, jolla voidaan varmistaa, ettei sovellettavaa enimmäismäärää ylitetä. Ylärajan määrääminen tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin tuen tarkka määrä ei ole tai ei vielä ole tiedossa, jäsenvaltion on oletettava, että tuen määrä vastaa ylärajaa, jotta voidaan varmistaa, että useat tukitoimenpiteet yhdessä eivät ylitä tässä asetuksessa vahvistettua enimmäismäärää, ja soveltaa kasautumista koskevia sääntöjä. (16) Avoimuuden, tasapuolisen kohtelun ja vähämerkityksiselle tuelle asetetun enimmäismäärän asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi sovellettava samaa laskentamenetelmää. Laskemisen helpottamiseksi tukimäärät, jotka eivät ole raha-avustuksia, olisi muunnettava bruttoavustusekvivalentiksi. Muiden kuin avustuksina myönnettävien läpinäkyvien tukien tai useissa erissä maksettavien tukien bruttoavustusekvivalentti on laskettava tuen myöntämishetkellä voimassa olevien markkinakorkojen perusteella. Valtiontukisääntöjen yhdenmukaisen, avoimen ja yksinkertaisen soveltamisen vuoksi tässä asetuksessa tarkoitettuina markkinakorkoina olisi käytettävä viitekorkoja, sellaisina kuin ne on vahvistettu komission tiedonannossa viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta 13. (17) Lainoista koostuvaa tukea olisi pidettävä läpinäkyvänä vähämerkityksisenä tukena, jos bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämishetkellä voimassa olevan markkinakoron perusteella. Jotta voitaisiin yksinkertaistaa lyhytaikaisten pienten lainojen käsittelyä, tähän asetukseen olisi sisällyttävä selkeä sääntö, jota on helppo soveltaa ja jossa otetaan huomioon sekä lainan määrä että sen kesto. Komission kokemuksen perusteella sellaisten lainojen tapauksessa, jotka on suojattu vähintään 50 prosenttia lainasta kattavalla vakuudella ja joiden määrä on enintään 50 000 euroa ja kesto enintään viisi vuotta tai joiden määrä on enintään 25 000 euroa ja kesto enintään kymmenen vuotta, bruttoavustusekvivalentin voidaan katsoa vastaavan vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. (18) Pääomapanoksista koostuva tuki pitäisi katsoa läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi ainoastaan, jos julkisyhteisön panoksen kokonaismäärä on enintään vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä. Sellaista tukea, joka koostuu [uusissa riskirahoitusta koskevissa suuntaviivoissa] tarkoitetuista oman pääoman ehtoisten tai luonteisten sijoitusten muotoisista riskirahoitustoimenpiteistä, ei pitäisi katsoa läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi, ellei kyseisellä toimenpiteellä anneta pääomaa enintään vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä kullekin kohteena olevalle yritykselle. (19) Takauksista koostuva tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, jos bruttoavustusekvivalentti on laskettu komission tiedonannossa kyseisen kaltaisille yrityksille vahvistettujen safe harbour -maksujen perusteella. Esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten tapauksessa komission tiedonannossa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin 14 takauksina määritetään vuosimaksun tasot, joiden yläpuolella valtion takauksia ei katsottaisi tueksi. Jotta voitaisiin yksinkertaistaa sellaisten lyhytaikaisten takausten käsittelyä, joilla taataan enintään 80 prosenttia suhteellisen pienestä lainasta, tähän asetukseen olisi sisällyttävä selkeä sääntö, jota on helppo soveltaa ja jossa otetaan huomioon sekä takauksen kohteena olevan lainan määrä että takauksen kesto. Tätä sääntöä ei pitäisi soveltaa sellaisten liiketoimien 13 14 EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6. EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10. 5
takauksiin, joissa ei ole kyse lainasta, kuten omaan pääomaan kohdistuvien liiketoimien takauksiin. Jos takaus kattaa enintään 80 prosenttia sen kohteena olevasta lainasta, taattu määrä on enintään 75 000 euroa ja takauksen kesto on enintään viisi vuotta, bruttoavustusekvivalentin voidaan katsoa vastaavan vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. Sama pätee silloin, kun takaus kattaa enintään 80 prosenttia sen kohteena olevasta lainasta, taattu määrä on enintään 37 500 euroa ja takauksen kesto on enintään kymmenen vuotta. (20) Kun lainan tai takauksen määrä on pienempi tai kesto on lyhyempi kuin johdanto-osan 17 ja 19 kappaleessa esitetyt määrät ja kestot, bruttoavustusekvivalentti olisi laskettava kertomalla 10 000 eurolla tosiasiallisen määrän ja johdanto-osan 17 ja 19 kappaleessa esitetyn enimmäismäärän suhde kerrottuna tosiasiallisen keston ja viiden vuoden suhteella. Näin ollen esimerkiksi 2,5 vuodeksi otetun 25 000 euron lainan bruttoavustusekvivalentti olisi 2 500 euroa. (21) Komissio voi jäsenvaltion ilmoituksen yhteydessä tarkastella, muodostaako tukitoimenpide, joka ei ole avustus, laina, takaus, pääomapanos tai oman pääoman ehtoisen tai luonteisen sijoituksen muotoinen riskirahoitustoimenpide, bruttoavustusekvivalentin, joka ei ylitä vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää ja joka näin ollen voisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan. (22) Komission velvollisuutena on varmistaa, että valtiontukisääntöjä noudatetaan, ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun yhteistyöperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi edistettävä tämän tehtävän suorittamista ottamalla käyttöön tarvittavat välineet sen varmistamiseksi, ettei yhdelle yritykselle vähämerkityksistä tukea koskevan säännön nojalla myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ylitä sallittua enimmäismäärää. (23) Ennen vähämerkityksisen tuen myöntämistä jäsenvaltioiden olisi tarkistettava oman jäsenvaltionsa osalta, ettei vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä tai kansallinen yläraja ylity uuden vähämerkityksisen tuen myötä ja että muut tämän asetuksen edellytykset täyttyvät. (24) Jotta voidaan taata, että jäsenvaltioilla on tarkat, luotettavat ja täydelliset tiedot sen varmistamiseksi, ettei uuden vähämerkityksisen tuen myöntäminen yritykselle johda kyseiseen yritykseen sovellettavan enimmäismäärän ja kansallisen ylärajan ylittymiseen, on tarpeen edellyttää jäsenvaltioilta, että ne perustavat vähämerkityksisen tuen keskusrekisterin, jossa on tiedot kaikesta minkä tahansa viranomaisen tämän asetuksen mukaisesti myöntämästä vähämerkityksisestä tuesta kyseisessä jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden pitäisi voida suunnitella vapaasti rekisterinsä ja päättää asianmukaisista mekanismeista sen perustamiseksi valtiosääntönsä ja hallintorakenteensa mukaisesti edellyttäen, että ne varmistavat, että rekisteri mahdollistaa sen, että jäsenvaltion kaikki julkiset viranomaiset voivat tarkistaa kunkin yrityksen saaman vähämerkityksisen tuen määrän. Jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi aikaa tällaisen rekisterin perustamiseen. (25) Kunnes jäsenvaltio on perustanut keskusrekisterin, joka kattaa kolmen vuoden ajanjakson, jäsenvaltion olisi ilmoitettava kyseiselle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen määrästä ja sen vähämerkityksisestä luonteesta viittaamalla suoraan tähän asetukseen. Lisäksi jäsenvaltion olisi ennen tällaisen tuen myöntämistä saatava yritykseltä ilmoitus muusta tämän asetuksen tai muiden vähämerkityksisestä tuesta annettujen asetusten soveltamisalaan kuuluvasta asianomaisen verovuoden ja kahden sitä edeltävän verovuoden aikana saadusta vähämerkityksisestä tuesta. (26) Jotta komissio voisi seurata tämän asetuksen soveltamista ja havaita mahdollisen kilpailun vääristymisen, jäsenvaltioita olisi vaadittava antamaan vuosittain perustiedot 6
tämän asetuksen mukaisesti myönnetyistä tukimääristä. Jos jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle, missä kaikki kertomuksissa vaadittavat tiedot ovat julkisesti saatavilla, jäsenvaltiota ei pitäisi vaatia toimittamaan kertomusta komissiolle. (27) Tämän asetuksen soveltamisaikaa olisi rajoitettava ottaen huomioon komission saama kokemus ja erityisesti tarve tarkistaa säännöllisesti valtiontukipolitiikkaa. Jos tämän asetuksen voimassaolo päättyy eikä sitä jatketa, jäsenvaltioilla olisi oltava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluneita vähämerkityksisiä tukia koskeva kuuden kuukauden siirtymäkausi, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Soveltamisala 1. Tätä asetusta sovelletaan maataloustuotannon alalla toimiville yrityksille myönnettävään tukeen, lukuun ottamatta a) tukea, jonka määrä vahvistetaan markkinoille saatettujen tuotteiden hinnan tai määrän mukaan; b) kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin myönnettävää tukea eli tukea, joka liittyy suoraan vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin; c) tukea, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella; d) tukea 2 artiklan e alakohdassa määritellyille vaikeuksissa oleville yrityksille. 2. Tätä asetusta ei sovelleta maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävään tukeen, koska tällainen tuki kuuluu asetuksen (EU) N:o /2013 (vähämerkityksistä tukea koskeva yleisasetus) soveltamisalaan. 3. Jos maataloustuotannon alalla toimiva yritys toimii myös yhdellä tai useammalla asetuksen (EU) N:o /2013 (vähämerkityksistä tukea koskeva yleisasetus) soveltamisalaan kuuluvalla alalla tai harjoittaa yhtä tai useampaa kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, mainitun asetuksen säännöksiä on sovellettava viimeksi mainittujen alojen tai toimintojen osalta myönnettyyn tukeen sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot varmistavat tarkoituksenmukaisin keinoin, kuten eriyttämällä toiminnot tai kustannukset, ettei maataloustuotannon alalla harjoitettavaan toimintaan myönnetä tämän asetuksen mukaista vähämerkityksistä tukea. Tässä asetuksessa tarkoitetaan 2 artikla Määritelmät a) yhdellä yrityksellä yrityksiä, joiden välillä vallitsee ainakin yksi seuraavista suhteista: i) yksiköllä on enemmistö toisen yksikön osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä; ii) yksikkö on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yksikön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön; 7
iii) yksiköllä on oikeus käyttää määräysvaltaa toisessa yksikössä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla; iv) toisen yksikön osakkeenomistajana tai jäsenenä olevan yksikön hallinnassa on toisen yksikön muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla yksin enemmistö kyseisen yksikön osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä. Myös yksiköt, joilla on jokin edellä kuvailluista suhteista yhden tai useamman toisen yksikön kautta, katsotaan yhdeksi yritykseksi; b) maataloustuotteiden tuotannon alalla toimivilla yrityksillä maataloustuotteiden alkutuotannossa toimivia yrityksiä; c) maataloustuotteilla perussopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o /2013 [ei vielä hyväksytty; ks. komission ehdotus KOM(2011) 416] liitteessä I lueteltuja kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteita 15 ; d) maataloustuotteiden jalostamisella maataloustuotteen käsittelyä niin, että myös käsittelyn tuloksena saatava tuote on maataloustuote, lukuun ottamatta maatilatoimintaa, joka on tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten; e) maataloustuotteiden kaupan pitämisellä tavaran pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille alkutuottajan toimesta tai tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten. Alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukäyttäjille katsotaan kaupan pitämiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa; f) vaikeuksissa olevalla yrityksellä yritystä, joka täyttää ainakin yhden seuraavista edellytyksistä: i) kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi; näin on silloin kun kertyneiden tappioiden vähentäminen rahastoista (ja kaikista muista yhtiön omiin varoihin tavallisesti luettavista eristä) johtaa negatiiviseen tulokseen, joka on suurempi kuin puolet merkitystä osakepääomasta; ii) kyse on yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta ei ole rajattu ja joka on menettänyt yli puolet kirjanpidon mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi; iii) yritys on asetettu yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yleistäytäntöönpanomenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä; iv) yrityksen velkaantumisaste on yli 7,5; v) kun yrityksen liiketuloksen (EBIT) suhde nettorahoituskuluihin on kahden edellisvuoden ajan ollut alle 1,0; 15 EUVL L 8
vi) vähintään yksi asetuksen (EY) N:o 1060/2009 16 mukaisesti rekisteröity luottoluokituslaitos on antanut yritykselle luokitukseksi CCC+ ( maksukyky riippuu jatkuvista suotuisista olosuhteista ) tai alemman luokituksen. Sovellettaessa ensimmäisen kohdan f alakohtaa alle kolme vuotta olemassa ollutta pk-yritystä ei pidetä vaikeuksissa olevana yrityksenä, jollei se täytä kyseisen alakohdan iii alakohdassa esitettyä edellytystä. 3 artikla Vähämerkityksinen tuki 1. Tukitoimenpiteiden ei katsota täyttävän kaikkia perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteita eikä niihin näin ollen sovelleta perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuutta, jos ne täyttävät tämän artiklan 2 9 kohdassa ja 4 ja 5 artiklassa vahvistetut edellytykset. 2. Jäsenvaltion 2 artiklan a alakohdassa määritellylle yhdelle yritykselle maataloustuotannon alalla myöntämän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla yli 10 000 euroa minkään kolmen verovuoden pituisen jakson aikana. 3. Jäsenvaltion maataloustuotannon alalla toimiville yrityksille myöntämien vähämerkityksisten tukien kokonaismäärä ei saa ylittää kolmen verovuoden pituisen jakson aikana liitteessä vahvistettua arvoa. 4. Vähämerkityksinen tuki myönnetään sillä hetkellä, kun yritykselle annetaan laillinen oikeus tukeen asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla. 5. Edellä 2 kohdassa säädettyä enimmäismäärää ja 3 kohdassa säädettyä kansallista ylärajaa sovelletaan riippumatta vähämerkityksisen tuen muodosta tai tarkoituksesta sekä siitä, rahoitetaanko jäsenvaltion myöntämä tuki kokonaan tai osittain unionin varoista. Kolmen verovuoden jakso määräytyy yrityksen kyseisessä jäsenvaltiossa soveltamien verovuosien perusteella. 6. Edellä 2 kohdassa säädetty enimmäismäärä ja 3 kohdassa säädetty kansallinen yläraja ilmaistaan raha-avustuksina. Kaikkien käytettävien lukujen on oltava bruttomääriä, toisin sanoen ne on ilmoitettava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Jos tukea annetaan muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä on tuen bruttoavustusekvivalentti. Useassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämisajankohdan mukaiseen arvoon. Diskonttauksessa käytettävä korko on tuen myöntämishetkellä sovellettava diskonttokorko. 7. Jos 2 kohdassa säädetty enimmäismäärä tai 3 kohdassa säädetty kansallinen yläraja ylittyy uuden vähämerkityksisen tuen myöntämisen vuoksi, uuteen tukeen ei saa soveltaa tätä asetusta. 8. Sulautumisten tai yrityskauppojen tapauksessa kaikki aikaisemmin jollekin sulautuvista yrityksistä myönnetty vähämerkityksinen tuki on otettava huomioon määritettäessä, ylittääkö maataloustuotannon alalla toimivalle uudelle yritykselle tai ostajayritykselle myönnettävä uusi vähämerkityksinen tuki enimmäismäärän tai kansallisen ylärajan, ilman että ennen sulautumista tai yrityskauppaa sääntöjenmukaisesti myönnetty vähämerkityksinen tuki kyseenalaistetaan. 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1). 9
9. Jos yksi yritys jaetaan kahdeksi tai useammaksi erilliseksi yritykseksi, ennen jakoa myönnetty vähämerkityksinen tuki on kohdennettava tuesta hyötyneelle yritykselle eli yleensä sille yritykselle, joka ottaa hoitaakseen toiminnot, joihin vähämerkityksinen tuki käytettiin. Jos vähämerkityksistä tukea ei voida kohdentaa tällä tavoin, se on kohdennettava suhteessa uusien yritysten pääoman kirjanpitoarvoon. 4 artikla Bruttoavustusekvivalentin laskeminen 1. Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan tukeen, jonka osalta on mahdollista laskea etukäteen tarkka bruttoavustusekvivalentti tarvitsematta tehdä riskinarviointia, jäljempänä läpinäkyvä tuki. Läpinäkyväksi tueksi katsotaan erityisesti 2 6 kohdassa luetellut tukitoimenpiteet. 2. Lainoista koostuva tuki katsotaan läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi, jos lainan vakuudet kattavat vähintään 50 prosenttia lainasta ja lainan määrä on enintään 50 000 euroa ja kesto enintään viisi vuotta tai lainan määrä on enintään 25 000 euroa ja kesto enintään kymmenen vuotta. Jos lainan määrä on näitä määriä pienempi ja/tai se myönnetään alle viideksi tai kymmeneksi vuodeksi, lainan bruttoavustusekvivalentti lasketaan vastaavana suhteellisena osuutena 3 artiklan 2 kohdassa säädetystä sovellettavasta enimmäismäärästä; tai bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämisen aikaan sovellettavan viitekoron perusteella. 3. Pääomapanoksista koostuva tuki voidaan katsoa läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi ainoastaan, jos julkisyhteisön panoksen kokonaismäärä on enintään vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä. 4. Oman pääoman ehtoisten tai luonteisten sijoitusten muotoisista riskirahoitustoimenpiteistä koostuva tuki voidaan katsoa kohteena olevan yrityksen osalta läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi ainoastaan, jos kyseisellä toimenpiteellä annetaan kullekin kohteena olevalle yritykselle pääomaa enintään vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä. 5. Takauksista koostuva tuki katsotaan läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi, jos a) takaus kattaa enintään 80 prosenttia lainasta ja taattu määrä on enintään 75 000 euroa ja takauksen kesto enintään viisi vuotta tai taattu määrä on enintään 37 500 euroa ja takauksen kesto enintään kymmenen vuotta. Jos taattu määrä on näitä määriä pienempi ja/tai takaus myönnetään alle viideksi tai kymmeneksi vuodeksi, takauksen bruttoavustusekvivalentti lasketaan vastaavana suhteellisena osuutena 3 artiklan 2 kohdassa säädetystä sovellettavasta enimmäismäärästä; tai b) bruttoavustusekvivalentti on laskettu komission tiedonannossa 17 vahvistettujen safe harbour -maksujen perusteella; tai 17 Tällä hetkellä komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10). 10
c) ennen takauksen täytäntöönpanoa sen bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytetty menetelmä on hyväksytty sen jälkeen, kun komissiolle on ilmoitettu menetelmästä tuolloin sovellettavan komission valtiontukiasetuksen mukaisesti, ja hyväksytty menetelmä koskee nimenomaisesti sellaista takaustyyppiä ja sen kohteena olevaa liiketoimityyppiä, johon tätä asetusta sovelletaan. 6. Muista välineistä koostuva tuki katsotaan läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi, jos välineessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa enimmäismäärää ei ylitetä. 5 artikla Tuen kasautuminen 1. Sekä maataloustuotteiden alkutuotannon että yhdellä tai useammalla asetuksen (EU) N:o /2013 (vähämerkityksistä tukea koskeva yleisasetus) soveltamisalaan kuuluvalla alalla toimivien tai yhtä tai useampaa kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa harjoittavien yritysten osalta tämän asetuksen mukaisesti maatalouden alkutuotantoon myönnettävä vähämerkityksinen tuki saa kasautua asetuksen (EU) N:o /2013 (vähämerkityksistä tukea koskeva yleisasetus) soveltamisalaan kuuluville muille aloille tai toiminnoille myönnettävän vähämerkityksisen tuen kanssa mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettuun enimmäismäärään asti sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot varmistavat tarkoituksenmukaisin keinoin, kuten eriyttämällä toiminnot tai kustannukset, ettei alkutuotanto hyödy kyseisen asetuksen mukaisesti myönnettävästä tuesta. 2. Vähämerkityksinen tuki ei saa kasautua samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin tai samaan riskirahoitustoimenpiteeseen myönnettävän valtiontuen kanssa, jos tällainen kasautuminen johtaisi tuki-intensiteettiin, joka ylittää komission antamassa ryhmäpoikkeusasetuksessa tai päätöksessä kunkin tapauksen erityisten olosuhteiden mukaan vahvistetun tuen enimmäisintensiteetin tai enimmäismäärän. 6 artikla Seuranta ja raportointi 1. Jäsenvaltioiden on perustettava vähämerkityksisen tuen keskusrekisteri 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Keskusrekisterin on sisällettävä viranomaisten kyseisessä jäsenvaltiossa tämän asetuksen mukaisesti myöntämän kunkin vähämerkityksisen tukitoimenpiteen osalta tiedot jokaisesta tuensaajasta (mukana lukien tiedot siitä, onko kyseessä pieni, keskisuuri vai suuri yritys, sekä tuensaajan pääasiallisen toiminnan toimiala (NACE-koodi kaksinumerotasolla 18 )), myöntämispäivä ja bruttoavustusekvivalentti. Rekisterin on sisällettävä kaikki tämän asetuksen mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen myönnettävät vähämerkityksiset tukitoimenpiteet. 18 Tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1) 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja liitteen I mukaisesti. 11
2. Siihen asti kun jäsenvaltio on perustanut keskusrekisterin ja rekisteri kattaa kolmen vuoden ajanjakson, sovelletaan 3 kohtaa. 3. Jos jäsenvaltio aikoo myöntää yritykselle vähämerkityksistä tukea tämän asetuksen mukaisesti, sen on ilmoitettava yritykselle kirjallisesti aiotusta tuen määrästä (bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna) ja siitä, että tuki on luonteeltaan vähämerkityksistä. Sen on viitattava suoraan tähän asetukseen ja mainittava sen nimi ja tiedot julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos vähämerkityksistä tukea myönnetään tämän asetuksen mukaisesti eri yrityksille osana tukiohjelmaa ja yrityksille myönnetään ohjelmassa erisuuruisia yksittäisiä tukia, kyseinen jäsenvaltio voi täyttää edellä mainitun velvollisuuden ilmoittamalla yrityksille kiinteän määrän, joka vastaa ohjelmassa myönnettävää tuen enimmäismäärää. Tällaisessa tapauksessa kiinteän määrän perusteella määritetään, onko 3 artiklan 2 kohdassa säädettyä enimmäismäärää ja 3 artiklan 3 kohdassa säädettyä ylärajaa noudatettu. Ennen tuen myöntämistä jäsenvaltion on saatava kyseiseltä yritykseltä kirjallisessa tai sähköisessä muodossa ilmoitus kaikesta muusta sille tämän asetuksen tai muiden vähämerkityksisestä tuesta annettujen asetusten nojalla kahden edeltävän verovuoden ja kuluvan verovuoden aikana myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta. 4. Jäsenvaltio saa myöntää uuden vähämerkityksisen tuen tämän asetuksen mukaisesti vasta varmistuttuaan siitä, ettei tuen myöntäminen nosta kyseiselle yritykselle myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärää yli 3 artiklan 2 kohdassa säädetyn enimmäismäärän ja 3 artiklan 3 kohdassa säädetyn ylärajan ja että kaikkia 1 5 artiklassa säädettyjä edellytyksiä noudatetaan. 5. Jäsenvaltioiden on taltioitava ja koottava kaikki tämän asetuksen soveltamista koskevat tiedot. Näihin tallenteisiin on sisällyttävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että tämän asetuksen edellytyksiä on noudatettu. Yksittäistä vähämerkityksistä tukea koskevat asiakirjat on säilytettävä kymmenen verovuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Vähämerkityksisen tuen ohjelmaa koskevat asiakirjat on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jolloin ohjelmasta myönnetään viimeinen yksittäinen tuki. Asianomaisen jäsenvaltion on kirjallisesta pyynnöstä toimitettava komissiolle 20 työpäivän kuluessa tai pyynnössä mahdollisesti vahvistetun pidemmän ajan kuluessa kaikki tiedot, joita komissio pitää tarpeellisina sen arvioimiseksi, onko tämän asetuksen edellytyksiä noudatettu, erityisesti yksittäisen yrityksen tämän asetuksen ja muiden vähämerkityksisestä tuesta annettujen asetusten mukaisesti saaman vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä. 6. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle vuosittain kertomus tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa on oltava a) kyseisessä jäsenvaltiossa edellisen kalenterivuoden aikana tämän asetuksen mukaisesti myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä eriteltynä tuensaajien toimialan ja koon (pieni, keskisuuri vai suuri yritys) mukaan; b) kyseisessä jäsenvaltiossa edellisen kalenterivuoden aikana tämän asetuksen mukaisesti myönnetyn vähämerkityksisen tuen tuensaajien kokonaismäärä eriteltynä tuensaajien toimialan ja koon (pieni, keskisuuri vai suuri yritys) mukaan; c) muut komission edellyttämät tämän asetuksen soveltamista koskevat tiedot, jotka on täsmennettävä hyvissä ajoin ennen kertomuksen toimittamisen määräaikaa. Ensimmäinen kertomus on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017, ja sen on katettava kalenterivuosi 2016. Jos jäsenvaltio on asettanut julkisesti saataville kaikki kertomuksissa vaadittavat tiedot, jäsenvaltion ei tarvitse toimittaa kertomusta 12
komissiolle. Komissio julkaisee joka vuosi yhteenvedon vuosikertomuksiin sisältyvistä tiedoista, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion tämän asetuksen mukaisesti myöntämän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä. 7 artikla Siirtymäsäännökset 1. Asetuksen (EY) N:o 1860/2005 edellytykset täyttävän yksittäisen vähämerkityksisen tuen, joka on myönnetty 1 päivän tammikuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välisenä aikana, ei katsota täyttävän kaikkia perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteita, minkä vuoksi se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. 2. Asetuksen (EY) N:o 1535/2007 edellytykset täyttävän yksittäisen vähämerkityksisen tuen, joka on myönnetty 1 päivän tammikuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välisenä aikana, ei katsota täyttävän kaikkia perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteita, minkä vuoksi se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. 3. Vähämerkityksistä tukea, joka täyttää tämän asetuksen edellytykset, voidaan panna täytäntöön vielä kuuden kuukauden ajan tämän asetuksen voimassaoloajan päätyttyä. 8 artikla Voimaantulo ja voimassaoloaika Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014, ja sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014 31 päivään joulukuuta 2020. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Komission puolesta Puheenjohtaja 13
LIITE Jäsenvaltion maataloustuotannon alalla toimiville yrityksille myöntämien vähämerkityksisten tukien 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu enimmäismäärä yhteensä Jäsenvaltio Vähämerkityksisen tuen enimmäismäärät (euroa) Belgia 76 070 000 Bulgaria 43 490 000 Tšekki 48 340 000 Tanska 105 750 000 Saksa 522 890 000 Viro 8 110 000 Irlanti 66 280 000 Kreikka 109 260 000 Espanja 413 750 000 Ranska 722 240 000 Kroatia 28 610 000 Italia 475 080 000 Kypros 7 060 000 Latvia 10 780 000 Liettua 25 860 000 Luxemburg 3 520 000 Unkari 77 600 000 Malta 1 290 000 Alankomaat 254 330 000 Itävalta 71 540 000 Puola 225 700 000 Portugali 62 980 000 Romania 180 480 000 Slovenia 12 320 000 Slovakia 22 950 000 Suomi 46 330 000 Ruotsi 57 890 000 Yhdistynyt kuningaskunta 270 170 000
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX Working document KOMISSION ASETUS (EU) N:o /, annettu XXX, asetuksen (EY) N:o 1857/2006 muuttamisesta sen soveltamisen keston osalta FI FI
KOMISSION ASETUS (EU) N:o /, annettu XXX, asetuksen (EY) N:o 1857/2006 muuttamisesta sen soveltamisen keston osalta EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 1, on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen 2, on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1) komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 3 voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013. (2) EU:n valtiontukiuudistuksesta 8 päivänä toukokuuta 2012 antamassaan tiedonannossa 4 komissio käynnisti valtiontukisääntöjen laaja-alaisen tarkistuksen. Sen yhteydessä muutettiin jo asetusta (EY) N:o 994/98 neuvoston asetuksella (EU) N:o 733/2013 5. Useiden muiden maatalousalan valtiontukien arvioinnin kannalta merkityksellisten säädösten tarkistus on edelleen vireillä; tämä koskee erityisesti tulevia maaseudun kehittämiseen sovellettavia sääntöjä, valtiontukeen maatalousalalla sovellettavia uusia suuntaviivoja ja uutta ryhmäpoikkeusasetusta, jolla korvataan komission asetus (EY) N:o 800/2008 6. Kyseisten säädösten hyväksymistä ei voida saattaa päätökseen ennen asetuksen (EY) N:o 1857/2006 voimassaolon päättymistä tai niitä ei voida soveltaa täysimääräisesti 1 päivänä tammikuuta 2014. Jotta varmistettaisiin yhdenmukainen lähestymistapa kaikissa valtiontukisäädöksissä, on sen vuoksi aiheellista jatkaa asetuksen (EY) N:o 1857/2006 soveltamista 30 päivään kesäkuuta 2014. (3) Asetusta (EY) N:o 1857/2006 olisi sen vuoksi muutettava. 1 2 3 4 5 6 EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1. EUVL C 227, 6.8.2013, s. 1. Komission asetus (EY) N:o 1857/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuotannon alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen ja asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta (EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3). Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n valtiontukiuudistuksesta, 8.5.2012, COM (2012) 209 final. Neuvoston asetus (EU) N:o 733/2013, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2013, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin annetun asetuksen (EY) N:o 994/98 muuttamisesta (EUVL L 204, 31.7.2013, s. 11). Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3). FI 2 FI
(4) On tärkeää varmistaa jatkuvuus maaseudun kehittämispolitiikan täytäntöönpanossa ja sujuva siirtyminen yhdeltä ohjelmakaudelta seuraavalle ohjelmakaudelle. On väistämätöntä, että jonkin aikaa sovelletaan yhtä aikaa ohjelmakauden 2007 2013 maaseudun kehittämisohjelmia ja vastaavia säännöksiä sekä seuraavan ohjelmakauden ohjelmia ja vastaavia säännöksiä. Tässä tilanteessa jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin jatkaa sitoumusten tekemistä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 7 mukaisesti ohjelmakauden 2007 2013 päättymisen jälkeen 31 päivään joulukuuta 2015 asti. Sen vuoksi on aiheellista oikeusvarmuuden turvaamiseksi selventää, että silloin, kun asetuksessa (EY) N:o 1857/2006 viitataan asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 säädettyihin perusteisiin, kyseisiä perusteita olisi edelleen sovellettava valtiontuen arviointiin asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti sen jatketun voimassaolon aikana myös sen jälkeen, kun uusi asetus, jolla korvataan asetus (EY) N:o 1698/2005, on tullut voimaan. (5) Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1857/2006 soveltamisen keston jatkaminen eräät jäsenvaltiot haluavat mahdollisesti jatkaa toimenpiteitä, joita koskeva tiivistelmä on toimitettu kyseisen asetuksen 20 artiklan mukaisesti. Hallintotaakan vähentämiseksi on aiheellista säätää, että kyseisten toimenpiteiden jatkamista koskeva tiivistelmä katsotaan toimitetuksi komissiolle, mikäli niiden asiasisältöä ei ole muutettu. (6) Jotta asetuksen (EY) N:o 1857/2006 soveltamisen kestoa voitaisiin jatkaa ennen sen voimassaolon päättymistä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Korvataan asetuksen (EY) N:o 1857/2006 23 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti: Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 30 päivään kesäkuuta 2014. 2 artikla Jos jäsenvaltio haluaa asetuksen (EY) N:o 1857/2006 muuttamisen jälkeen jatkaa toimenpiteitä, joita koskeva tiivistelmä on toimitettu komissiolle kyseisen asetuksen 20 artiklan mukaisesti, kyseisten toimenpiteiden jatkamista koskeva tiivistelmä katsotaan toimitetuksi komissiolle, mikäli niiden asiasisältöä ei ole muutettu. 3 artikla Jos asetuksessa (EY) N:o 1857/2006 viitataan asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 säädettyihin perusteisiin, kyseisiä perusteita olisi edelleen sovellettava valtiontuen arviointiin asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti sen jatketun voimassaolon aikana myös sen jälkeen, kun uusi asetus, jolla korvataan asetus (EY) N:o 1698/2005, on tullut voimaan. 7 Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.) FI 3 FI