Tutkimusraportti Tapiolan päiväkoti Projekti 307232 9.12.2015 7.12.2015
Tiivistelmä Tämä ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimus tehtiin loka-marraskuussa 2015 Tapiolan päiväkodin tiloissa. Tutkimus koskee päiväkotirakennusta ja erillissiipeä (erityisopetus). Päiväkodin tiloissa on koettu mahdollisesti sisäilmaongelmiin liittyvää oireilua ja ilmanvaihdon heikkoa toimintaa. Tutkimustyön tulokset perustuvat sisäilmaongelmalähtöisesti aistinvaraisiin havaintoihin, ilmavirtamittauksiin ja sisäilman olosuhteiden seurantamittauksiin. Tutkimustulosten analysointi ja toimenpideehdotukset perustuvat rakennusaikaisiin rakentamismääräyksiin ja nykyaikana voimassaoleviin rakentamisen viranomaisohjeisiin. Ilmanvaihtokoneiden suodatinkehikot ja tuloilmasuodattimet ovat tehtyjen tarkastusten perusteella kunnossa, eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Ilmanvaihtokoneita ei ole varustettu lämmöntalteenotolla ja niiden keskimääräinen tekninen käyttöikä tulee loppumaan tarkastelujaksolla (asennettu vuonna 1996). Rakennuksen ilmanvaihtokanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna osin välttävää (vuotokohtia havaittiin yms.). Tuloilman päätelaitteisiin on kertynyt irtolikaa (syrjäyttävän ilmanjaon tilat). Alapohjan alla kulkevien kanavaosuuksien kuntoa tutkittiin sisäpuolisella kuvauksella. Tuloilmakanavissa on likaa ja jätettä (mineraalivillaa, vaneria). Tehtyjen seurantamittausten (sisäilman hiilidioksidipitoisuus) perusteella tilojen ilmanvaihto on riittävällä tasolla. Poistoilman päätelaitteiden sijoittelu ei kuitenkaan ole kaikin osin paras mahdollinen. Muilta osin huomioitavana asiana voidaan pitää, ettei olemassa oleviin suunnitelmiin ole päivitetty asennettujen päätelaitteiden malleja. Tehtyjen ilmavirtamittausten perusteella tuloilmavirrat eivät vastaa suunniteltuja arvoja keittiön ja rakennuksen luoteissivulla pohjoispäädyssä olevien tilojen osalta (palaverihuone, sali). Myös erillissiiven tuloilmavirrat ovat suunnitteluarvoihin verrattuna suuret, kun tuloilmakanavistoon asennettiin puuttunut päätytulppa. Ilmavirrat on suositeltavaa säätää suunnitelmien mukaiseksi. Tämä edellyttää kanavistoihin asennettujen säätöpeltien uusimista ja lisäämistä tarpeen mukaan. Sisälämpötilojen osalta päiväkodin päivittäiset lämpötilan keskiarvot ovat 20 C 23 C, maksimiarvojen ollessa noin 25 C. Mitattu hiilidioksidipitoisuus nousee tilojen käytön aikana välille 900-1200 ppm, tämän yli mitatut arvot ovat yksittäisiä. Edellä mainittujen tulosten perusteella tilat sijoittuvat sisäilmaluokkaan S3. Tilojen paine-erot ulkoilmaan nähden ovat lievästi alipaineisia tai vain hieman ylipaineisia. Rakennusautomaatiojärjestelmä on asennettu tehdyn muutostyön yhteydessä vuonna 1995. Järjestelmä vaikutti toimivalta, mutta järjestelmän laitteilla on tekniseen käyttöikään liittyvää uusimistarvetta. 2/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Sisältö Tiivistelmä... 2 Sisältö... 3 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 5 1.1 Yleistiedot... 5 1.2. Tutkimuksen sisältö ja rajaus... 6 1.3. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet... 7 1.4. Lähtötiedot ja tehdyt peruskorjaukset... 7 2. G3 Ilmanvaihtojärjestelmä... 8 2.1. G31 Ilmanvaihtokoneet... 8 2.2. G33 Ilmanvaihtokanavat varusteineen... 10 2.3. G33 Ilmanvaihtokanavien puhtaustarkastelut ja pölynäytteet... 11 2.4. G34 Päätelaitteet ja ilmanjakotapa... 14 2.5. G34 Ilmavirtamittaukset... 18 2.6. G3 Johtopäätökset... 20 2.8. G3 Toimenpide-ehdotukset... 21 3. Mineraalivillakuidut sisäilmasta... 21 4. Sisäilmaolosuhteet ja seurantamittaukset... 23 4.1. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus... 23 4.2. Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus... 23 4.3. Paine-eron seurantamittaukset... 24 4.4. Johtopäätökset... 25 4.5. Toimenpide-ehdotukset... 25 6. J6 Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet... 26 6.1. J62 Säätö- ja alakeskukset... 26 6.2. J64 Kenttälaitteet... 26 6.3. J6 Ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmat... 26 6.4. J6 Johtopäätökset... 27 6.5. J6 Toimenpide-ehdotukset... 27 7. Muita havaintoja... 27 8. Kootut johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 28 8.1. Yhteenveto ja toimenpidesuositukset... 28 3/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Liitteet LIITE 1. Tutkimuskartta_pölyt & laskeumat & TV-kuvaus LIITE 2. Pölynkoostumusanalyysi, Tapiolan päiväkoti LIITE 3. Tutkimuskartta_ilmamäärät LIITE 4. Mineraalivillalaskenta, Tapiolan päiväkoti LIITE 5. Tutkimuskartta_seurantamittaukset (CO 2, T&RH, p) LIITE 6. Seurantamittaukset_CO 2 pitoisuudet LIITE 7. Seurantamittaukset_sisälämpötila T LIITE 8. Seurantamittaukset_sisäilman suhteellinen kosteus RH LIITE 9. Seurantamittaukset_paine-ero p 4/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1Yleistiedot Tilaaja: Yhteyshenkilö: Tutkimuksen tekijä: Työn vastuuhenkilö: Työn suorittaja: Kiinteistö: Espoon kaupunki Tilakeskus Sisäiset palvelut Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 Espoon kaupunki Sisäilma-asiantuntija Elisa Vene elisa.vene@espoo.fi WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki Ilkka Piittisjärvi 0400 871 181 ilkka.piittisjarvi@wspgroup.fi Tommi Paasivirta projektipäällikkö/ LVI-asiantuntija 0207 864 483 tommi.paasivirta@wspgroup.fi Tapiolan päiväkoti Menninkäisentie 7 02110 Espoo Kiinteistötunnus: 49-12-98-1 Käyttötarkoitus: Lasten päiväkodit Kunnossapitovastuu: Espoon kaupunki/ Espoo kiinteistöpalvelut Rakentamisvuosi: 1953 Kerrosluku: 1+kellari+ullakko (IV-konehuone) Rakennustilavuus: 2018 m 3 Rakennuksen pinta-ala: 548 m 2 Kantavat rakenteet: Tiili Lämmitystapa: Vesikeskuslämmitys Rakentamistapa: Paikalla tehty Polttoaine: Kauko- tai aluelämpö Julkisivu: Tiili 5/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Tutkimuksen kohteena on vuonna 1953 valmistunut päiväkotirakennus, joka sijaitsee Tapiolassa Silkkiniityn itälaidalla. Kiinteistö koostuu kahdesta erillään olevasta osasta, joilla on yhteinen kattorakenne. Rakennus on julkisivujen ja vesikaton osalta suojeltu. Päiväkotitiloja palveleva tulo- ja poistoilmajärjestelmä on vuodelta 1996 (ei lämmöntalteenottoa). Ilmanvaihtojärjestelmiä tai tiloja ei ole varustettu jäähdytyslaitteilla. Kiinteistön vesikatto on uusittu vuonna 2011. Alla paikantamispiirustukset rakennuksesta. 1.2. Tutkimuksen sisältö ja rajaus Tämä tutkimus käsittää tutkimusalueeseen kuuluvien tilojen ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan selvityksen ja tiloihin tehdyt sisäilman olosuhdemittaukset, sekä ilmanvaihdon ja sen toiminnallisuutta ja käyttöä parantavat toimenpide-ehdotukset. Aistinvaraisten havaintojen lisäksi tehtiin seuraavat tutkimukset: ilmanvaihtokoneiden läpikäynti. säätö - ja ohjauslaitteiden toiminnan selvitys. ilmamäärien mittaus ja vertaaminen suunnitteluarvoihin valituista tiloista. pääte-elinten ja kanavien tarkastaminen pistokokein. lämpötilan ja suhteellisen kosteuden, sekä hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaus, 5 tilassa. tilojen paine-eron jatkuvatoiminen seurantamittaus verrattuna ulkoilmaan, 5 tilassa. 6/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
lattiarakenteessa olevien IV-kanavien sisäpuolinen kuvaus. 2 viikon laskeumanäyte mineraalivillakuiduille, 8 tilassa. Kohteen saatavilla olevaan lähtötietoaineistoon perehdyttiin ennen varsinaista tutkimusta. Alkuperäisiä suunnitteluasiakirjoja tarkastelemalla selvitettiin kanavistojen ja päätelaitteiden suunnitellut ilmamäärät ja lämpötilat, ilmanvaihtokoneiden ohjausten toiminta ja varustelu. Tutkimusmenetelmät ja mittaukset on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä ja mittaustavalla voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavista järjestelmistä ja sisäilman tilasta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. 1.3. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Ilmanvaihtoon ja sisäilman olosuhteisiin liittyvät havainnot, sekä mittaukset perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet kalibrointiaikoineen. Mittalaite Käyttötarkoitus Kalibrointi Swema 3000 md Ilman tilavuusvirtamittaukset 9/2014 SwemaFlow 125 D Ilman tilavuusvirtamittaukset 4/2014 Tinytag TGU-4500 Ilman lämpötilan ja RH % mittaukset 12/2014 Tinytag TGE-0010 Hiilidioksidin seurantamittaus 12/2014 DWYER magnesence +Tinytag TPGR-0704 Paine-eron seurantamittaus Mitatessa 1.4. Lähtötiedot ja tehdyt peruskorjaukset Tilaaja toimitti konsultin käyttöön seuraavat suunnitelma-asiakirjat ja lähtötiedot: - LVIA - kuvia vuodelta 1995 - Sisäilmakatselmus, sisäilmamuistio 10.4.2014 - Sisäilmasto-olosuhteet 1.6.2015 kyselylomake vastauksineen - Muita sekalaisia rakennepiirustuksia Saadun tiedon mukaan Ilmanvaihtojärjestelmille ei ole tehty vuoden 1996 muutostöiden lisäksi muita merkittäviä korjaustöitä. 7/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
2. G3 Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Pääosin kaikkiin koneellisen ilmanvaihdon tiloihin on sijoitettu tulo- ja poistoilman päätelaitteet. Ilmanjako on toteutettu osin sekoittavana ja osin syrjäyttävänä. 2.1. G31 Ilmanvaihtokoneet Tuloilmakoneet Päiväkoti rakennusta palveleva erillinen tuloilmanvaihtokone (TK1) on sijoitettu käytävän yläpuolella sijaitsevaan IV-konehuoneeseen. Kone on asennettu vuonna 1996 tehdyn muutostyön yhteydessä. Koneen ulkoilmasäleikkö on sijoitettu rakennuksen koillissivun ulkoseinälle. Säleikön metalliverkon pinnassa on hieman puun lehtiä. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu pussisuodattimella (F7). Tuloilman suodatinasennus vaikuttaa tiiviiltä eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Kone on varustettu lämmityspatterilla (vesi), eikä sitä ole varustettu jäähdytyksellä. Patterin otsapinta ja koneen kammiot vaikuttivat puhtailta. Koneen kammioissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Koneen jälkeen olevaa äänenvaimenninosaa ei pääse tarkastamaan, sillä sen läheisyydessä ei ole tarkastusluukkua. Kuva 1. Säleikössä on hieman puunlehtiä. Kuva 2. Patterin otsapinta on puhdas. Päiväkoti rakennuksen erillissiipeä palveleva erillinen tuloilmanvaihtokone (TK2) on sijoitettu eteistilan katon alaslaskuun. Kone on asennettu vuonna 1996 tehdyn muutostyön yhteydessä. Koneen ulkoilmasäleikkö on sijoitettu rakennuksen luoteissivun ulkoseinälle. Säleikön metalliverkon pinnassa on hieman puun lehtiä. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu pussisuodattimella (F7). Tuloilman suodatinasennus vaikuttaa tiiviiltä eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Kone on varustettu lämmityspatterilla (vesi), eikä sitä ole varustettu jäähdytyksellä. Patterin otsapinta ja koneen kammiot vaikuttivat puhtailta. Koneen kammioissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina, mutta koneen jälkeen olevassa äänenvaimenninosassa saattaa olla mineraalivillaa reikäpellin alla. 8/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Kuva 3. Ulkoilmasäleikössä on puunlehtiä. Kuva 4. Reikäpellin alla voi olla mineraalivillaa. Koneen paineaukkoa on kuristettu ruuvaamalla aukkoon aukon osittain peittävä peltilevy (asiaa on käsitelty kohdassa ilmavirtamittaukset). Tehdyissä tarkastuksissa tuloilmakoneissa ei havaittu normaalista poikkeavia ääniä (kiilahihnoista, laakereista tms.) Poistoilmakoneet Rakennusta palvelevat poistoilmakoneet ovat vesikatoille asennettuja huippuimureita, sekä kellarikerroksen osalta kanavistoon asennettu kanavapuhallin. Huippuimurit on asennettu vuonna 1996 tehdyn muutostyön yhteydessä. tehdyissä tarkastuksissa huippuimureissa ei havaittu normaalista poikkeavia käyntiääniä tms. Poistoilmakoneita ei ole varustettu lämmöntalteenotolla. Kuva 5. Yleisilmanvaihtoa palveleva huippuimuri TK1-PF1. Kuva 6. Kellaritilojen ilmanvaihtoa palveleva kanavapuhallin PK1PF1. 9/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Taulukko 2. Rakennusta palvelevat ilmanvaihtokoneet ja niiden suunnitellut ilmamäärät. Konepositio Palvelualue Valm. vuosi Ilmamäärä l/s TK1 Päiväkoti 1996 +1150 / +580 Sijainti/Huomio IV-konehuone 2 krs. TK1-PF1 Päiväkoti, yleispoisto 1996-650 / -330 Vesikatto, Hi TK1-PF2 Päiväkoti, keittiö 1996-500/ -300 Vesikatto, Hi TK1-PF3 Päiväkoti, wc-tilat 1996-200 / -100 vesikatto, Hi PK1-PF1 Päiväkoti, kellarikerros / putkitunneli - -80 / -40 TK2 Päiväkoti, erillissiipi 1996 +240 kellarikäytävä, kanavapuhallin eteinen katon alaslasku TK2-PF1 Päiväkoti, erillissiipi 1996-170 vesikatto, Hi TK2-PF2 Päiväkoti, erillissiipi 1996-70 vesikatto, Hi 2.2. G33 Ilmanvaihtokanavat varusteineen Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua peltikanavaa ja kanttikanavaa. Kanavat on asennettu tehdyn muutostyön yhteydessä vuonna 1996. Runko- ja haarakanavat on asennettu pääosin kattojen alaslaskuihin, mutta osin myös alapohjan alle betonikuiluihin. Kuva 7. Kanava-asennuksia alaslasketun katon yläpuolella (erillissiipi). Kuva 8. ulkoseinillä olevien päätelaitteiden liitäntäkanavat tulevat lattian alta Kanaviin on asennettu äänenvaimentimia runkokanaviin koneiden yhteyteen, mutta haarakanavien äänenvaimentimista ei tehty havaintoja (/ niitä ei ole merkitty myöskään piirustuksiin). Kanavistoissa on mekaanisesti säädettäviä säätöpeltejä. Tuloilmakanavistossa olevien (TK1, iv- konehuone) säätöpeltien mittausyhteet ovat osin rikki, jolloin niiden ilmavirrat eivät ole mitattavissa. Osin vaikuttaa myös siltä, että säätöpellit on asennettu liian lähelle virtausta häiritsevää lähdettä (käyrä, supistus tms.), jolloin mittaustulos ei ole luotettava. 10/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Kuva 9. Säätöpellin mittaletkut puuttuvat (TK1 IVkonehuone). Kuva 10. Säätöpellit on asennettu lähelle kanttikanavan tasoliitosta. Runko- ja haarakanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna osin välttävää. Etenkin tuloilmakanavien liitoksissa syrjäyttäviin päätelaitteisiin havaittiin huonosti tehtyjä liitoksia ja osin selkeitä vuotokohtia. Kuva 11. Päätelaitteen liitosta kanavistoon on tiivistetty massalla. Kuva 12. Salin tuloilman päätelaitteen liitoskanavaa on tiivistetty teippaamalla (selkeä vuoto teippauskohdassa, vihreä nuoli). 2.3. G33 Ilmanvaihtokanavien puhtaustarkastelut ja pölynäytteet Tässä osiossa tarkastellaan ilmakanavistojen puhtautta ja selvitetään kerättyjen pölynäytteiden koostumusta. Pyyhkäisypölynäytteitä otettiin tutkimuskartan mukaisesti (Liite 1). Pölynäytteet on kerätty 8.10.2015 (1PÖ) ja 14.10.2015 (2PÖ & 3PÖ). Tiedon mukaan ilmanvaihtokanavat on puhdistettu vuonna 2013 ja seuraava puhdistus on ajoitettu vuodelle 2018. Nuohous ja ilmanvaihtolaitteiden huolto Pelastuslaki 29.4.2011/379 (3 luku 13 ) Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että: ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa 11/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Silmämääräisesti arvioituna tutkittujen tilojen tuloilman päätelaitteisiin on kertynyt irtolikaa (syrjäyttävän ilmanjaon tilat). Poistoilmakanavissa on hieman pölykertymää. Kuva 13. Tuloilman päätelaitteessa on irtolikaa (päiväluokka Puuhiset, tila 4). Kuva 14. Poistoilmakanavassa on hieman näkyvää pölykertymää (päiväluokka Puuhiset). Alapohjan alla kulkevien tulo- ja poistoilmakanavien kuntoa tutkittiin sisäpuolisilla kuvauksilla, joiden sijainnit on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Havaintoja sisäpuolisista kuvauksista: Takapihan puoleisella sivulla (koillinen) lattiarakenteessa kulkevissa tulo- ja poistoilmakanavissa on molemmissa niihin kuulumatonta likaa / materiaalia. Poistoilmakanavassa on karkeaa soramaista materiaalia. Tuloilmakanavassa on samankaltaisen soran lisäksi vanerilevyn kappale sekä pala mineraalivillaa. Etupihan puolella lattiarakenteen alapuolella on ainoastaan tuloilmakanava. Kanavaa kuvattiin molemmista päistä eli kahvitilan puhdistusluukusta ja viimeisen päätelaitteen haarassa olevan päätytulpan kautta. Kanavan loppuosalla on karkeaa likaa, päätelaitteen liitoskohdassa epämääräistä pölykertymää. Alkuosalla kanavan yläreunassa on neliömäinen reikä. 12/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Kuva 15. Poistoilmakanavassa karkeaa likaa ja pala peltiä liitoskohdan alapuolella (TV1). Kuva 16. Tuloilmakanavassa villaa ja karkeaa likaa (TV2). Kuva 17. Tuloilmakanavan yläreunassa reikä (TV3). Kuva 18. Tuloilmakanavan ja päätelaitteen liitoksessa kertymää (TV4). Pölyn koostumuksen analysointi Pölynäytteiden tavoitteena on selvittää ilmanvaihtokanavistossa havaitun pölyn koostumus karkealla tasolla. Näytteitä kerättiin yhteensä 3 kpl ja samalla kanaviston pölykertymä todettiin vähäiseksi. Analysointi tehtiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa stereo- ja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Näytteistä tunnistettujen pölyhiukkasten määrä on arvioitu kolmiportaisella asteikolla pääasiassa/jonkin verran/niukasti ja vastaavasti teollisten mineraalikuitujen määrä asteikolla runsaasti/jonkin verran/niukasti. Näytteiden analysoinnissa on käytetty suhteellista arviointia, joten niissä ei oteta erikseen kantaa pölyn määrään. Näytteet kerättiin kahtena päivänä seuraavanlaisesti: - Näyte 1PÖ Tila 9, tuloilman päätelaite 8.10.2015 - Näyte 2PÖ Tila 3, tuloilmakanava Ø250 14.10.2015 - Näyte 3PÖ Tila 7, tuloilmakanava Ø315 14.10.2015 Laboratorioanalyysi tutkimuksista on raportin liitteessä 2. Näytteenottopaikat ovat merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). 13/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Yleisimpien oireita aiheuttavien seikkojen osalta näytteiden keskeisimmät tulokset: - Mineraalivillakuituja havaittiin kaikissa näytteissä 1PÖ, 2PÖ ja 3PÖ. - Rakennuspölyä havaittiin näytteessä 1PÖ ja 2PÖ - Jonkin verran itiöitä / siitepölyä (ei lajimääritystä) näytteissä 1PÖ ja 2PÖ. Mineraalikuituja ei tyypillisesti siirry ulkoilmasta, joten tuloilmalaitteisiin/-kanaviin paikannettuina ne ovat peräisin IV-järjestelmästä tai rakenteista. Tavanomaisia lähteitä ovat vanhemmat äänenvaimentimet, koneiden kammiot ja kanavien epätiiviit liitoskohdat. 2.4. G34 Päätelaitteet ja ilmanjakotapa Päiväkotitilat (sekoittava ilmanjako) Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin. Sekoittavan ilmanvaihdon tiloja ovat päiväkodin erillissiiven tilat ja päiväkotirakennuksessa taukohuone, keittiö, sosiaalitilat, sekä käytävätilat. kuva 19. Sekoittavan ilmanjaon tilat (lisäksi erillissiipi). Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä, jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan (ei jäähdytystä). Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti (1/1- teho ja 1/2-teho). Tilojen tulo- ja poistoilman päätelaitteet ovat asennettu tehtyjen muutostöiden yhteydessä. Tuloilman päätelaitteet ovat seinä- ja kattohajottajia. Poistoilman päätelaitteet ovat kartioventtiilejä (KSO). Päätelaitteiden tyypit eivät vastaa piirustuksissa esitettyjä (tuloilma TLB/TLC, Halton ja poistoilma URH, Halton). 14/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Kuva 20. Tuloilman päätelaite erillissiipi (tila 9 Menninkäiset). Kuva 21. Poistoilmaventtiili KSO (Fläkt) Päätelaitteissa tai liitäntälaatikoissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Havaintojen mukaan tuloilman päätelaitteissa tai liitäntälaatikoissa ei ole merkittävästi näkyvää pölyä / likaa. Tässä tutkimuksessa ei suoritettu ilmanliikkeen savu tai merkkiainekokeita. Visuaalisesti arvioituna kaikissa tutkituissa tiloissa päätelaitteiden sijoittelu ja tyypit vastaavat käyttötarkoitustaan. Päiväkotitilat (syrjäyttävä ilmanjako) Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin. Syrjäyttävän ilmanvaihdon tiloja ovat päiväkotirakennuksen päiväluokat, nukkumahuone, sali, palaverihuone ja toimisto. Kuva 22. Syrjäyttävän ilmanjaon tilat Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä, jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan (ei jäähdytystä). Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti (1/1- teho ja 1/2-teho). Tilojen tulo- ja poistoilman päätelaitteet ovat asennettu tehtyjen muutostöiden yhteydessä. Tuloilman päätelaitteet ovat ikkunaseinille (säleiköiden taakse) asennettuja piennopeuslaitteita. Poistoilman päätelaitteet ovat kartioventtiilejä (KSO), jotka on osin asennettu seinille ja osin ikkunaseinille säleikköjen taakse. Tuloilman päätelaitteiden tyypit eivät vastaa piirustuksissa esitettyjä. 15/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Kuva 23. Piirustuksissa esitetyt päätelaitteet eivät vastaa tehtyjä asennuksia. Olemassa olevat tuloilmalaitteet ovat: T1 = tuloilmalaite DHCc 125 (Stifab Farex), T2 = DIRb 900 (Stifab Farex) Kuva 24. Tuloilmalaite DIRb 900. Kuva 25. Tuloilmalaite DHCc 125 Tuloilman päätelaitteissa tai liitäntälaatikoissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Havaintojen mukaan tuloilman päätelaitteissa on irtolikaa. Päätelaitteet ovat hankalasti puhdistettavissa, koska ne sijaitsevat ulkoseinille asennettujen säleikköjen takana ja osin myös tasojen alla. Kuva 26. Päätelaitteen edessä oleva säleikkö ja päällä oleva taso purettuna. 16/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Tutkimuksessa ei suoritettu ilmanliikkeen savu tai merkkiainekokeita. Visuaalisesti arvioituna osassa tutkituissa tiloissa päätelaitteiden sijoittelu ei ole paras mahdollinen. Erityisen huomioitava tilanne on palaveri-, sekä toimistohuoneen poistoilmaventtiilien osalta, jotka on asennettu säleikköjen taakse lähelle lattianrajaa. Toimistohuoneessa on myös kaappi asennettuna tuloilmalaitteen eteen, joka estää tuloilmavirtaa huuhtelemasta tilaa tehokkaasti. Yleisenä ohjeena todettakoon, ettei ilmanvaihdon päätelaitteiden eteen ole suositeltavaa asentaa esteitä. Kuva 27. Poistoilmaventtiilit ovat säleikköjen takana lähellä lämmityspattereita. Kuva 28. Toimistohuoneessa kaappi on asennettu suoraan tuloilman päätelaitteen eteen. Keittiö ja sosiaalitilat Keittiön tuloilman päätelaitteet ovat kattoon asennettuja piennopeuslaitteita (LVA, Halton) ja poistoilman päätelaitteet huuvien yhteydessä olevia kartioventtiilejä. Tuloilman päätelaitteiden eteen on asennettu suojapellit, jotka kääntävät päätelaitteista tulevan ilmavirran katon suuntaiseksi ja pienentävät raitisilmavirtaa ja siten myös huonetilan huuhtelua. Päätelaitteiden jakolaatikoissa on käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina ja tehtyjen tarkastusten perusteella päätelaitteissa oli irtolikaa ja mm. hyönteisiä. Äänenvaimennusmateriaalina käytetyt mineraalivillalevyt ovat pinnoitettuja, mutta reunat ovat pinnoittamattomia. Kuva 29. Tuloilman päätelaitteiden eteen on asennettu suojapellit. Kuva 30. Tuloilman päätelaitteen liitäntälaatikossa / hajotinlevyn yläpuolella oli runsaasti mm. hyönteisiä. Sosiaalitiloissa tuloilman päätelaitteet ovat kattohajottajia. Tiloissa olevat pukukaapit on liitetty poistoilmakanavistoon ja ne ovat varustettu säätöpelleillä. Kanavaliitoksia pukukaappeihin on tiivistetty teippaamalla, käytetty teippi ei ole kaikin osin asianmukaista (itsestään vulkanoituvaa). 17/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Kuva 31. Tuloilman päätelaitteet sosiaalitiloissa ovat kattohajottajia. Kuva 32. Pukukaappien liitoskanavien tiivistysteippaukset eivät ole kaikin osin asianmukaisia. 2.5. G34 Ilmavirtamittaukset Tiloissa tehtiin käyttäjäpalautteen mukaan kohdennettuja ilmavirtamittauksia, joiden tulokset on esitetty taulukossa 3 ja karttapohjaan lisättynä liitteessä 3. Tilakohtaisia ilmavirtoja mitattiin päätelaitteista ja konekohtaisia ilmavirtoja koneiden yhteydessä olevista mittayhteistä. RakMK D2:ssa määritellään sallitut poikkeamat suunniteltujen ja mitattujen ilmavirtojen suhteen, tilakohtaisesti ± 20 % ja järjestelmäkohtaisesti (± 10 %). Mittausten perusteella tuloilmavirrat eivät vastaa suunniteltuja arvoja keittiön ja rakennuksen luoteissivulla pohjoispäädyssä olevien tilojen osalta (palaverihuone, sali). Myös erillissiiven tuloilmavirrat ovat suunnitteluarvoihin verrattuna suuret, kun kanavistoon asennettiin puuttunut päätytulppa. 18/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Taulukko 3. Suunnitellut ja mitatut ilmavirrat tilakohtaisesti. Tila Palaverihuone nro:2 Sali nro:3 Päiväluokka nro:4 Päiväluokka nro:5 Nukkumahuone nro:6 Päiväluokka nro:9 erillissiipi Päiväluokka nro:10 erillissiipi Päiväluokka nro:9 erillissiipi Päiväluokka nro:10 erillissiipi Keittiö tuloilmalaite 1 Keittiö tuloilmalaite 2 Suunnitteluarvo l/s, IVkone tulo +55, poisto -55, TK1/TK1PF1 tulo +180 poisto -90, TK1/TK1PF1 tulo +130, poisto -65, TK1/TK1PF1 tulo +130, poisto -130, T1K/TK1PF1 tulo +75, poisto -75, TK1/TK1PF1 tulo +50, poisto -50, TK2/TK2PF1 tulo +60, poisto -60, TK2/TK2PF1 Tarkistusmittaus l/s, ero suunnitteluarvoon tulo +199 (+261 %) poisto -50 (-10 %) tulo +500 (+178 %) poisto -87 (-4 %) tulo +118 (-9 %) poisto -64 (-2 %) tulo +136 (+5 %) poisto -129 (-1 %) tulo +68 (-9 %) poisto -69 (-8 %) tulo +39 (-22 %) poisto -54 (+ 8 %) tulo +55 (- 8 %) poisto -52 (-14 %) tulo +50, TK2 tulo +61 (+22 %) tulo +60, TK2 tulo +115 (+92 %) +120, TK1 tulo +59 (-51 %) +120, TK1 tulo - Huomio Tuloilmavirta laskettu:, mitattu paine-ero 18 Pa ja K = 46,8 (DIRb 900) Tuloilmavirta laskettu: mitattu paine-ero 27 Pa / 30 Pa ja K = 46,8 (DIRb 900) Tuloilman runkokanavasta puuttui päätytulppa Tuloilman runkokanavasta puuttui päätytulppa Päätytulppa on asennettu paikalleen Päätytulppa on asennettu paikalleen Päätelaite piirustuksen mukaan LVA 200 mm (Halton). Mitattu paine-ero 1,5 Pa ja K = 48,11 Päätelaite piirustuksen mukaan LVA 200 mm (Halton). Mitattu paine-ero 0 Pa ja K = 48,11. Tehostus oli oletettavasti päällä (tilassa ei ole merkkivaloa tehostus päällä / pois) TK1 konekohtainen kokonaisilmavirta mitattiin paine-eromittauksena koneen mittausyhteistä. Mittaustulos 110 Pa > ilmavirta 1100 l/s. Tuloilmakoneen TK2 kokonaisilmavirtaa on kuristettu asentamalla peltilevy puhaltimen paineaukkoon. 19/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Kuva 33. Peltilevy TK2:n puhaltimen paineaukossa. Muilta osin koneiden kokonaisilmavirrat ovat hankalasti mitattavissa, koska kanavistoon asennetut säätöpellit ovat osin rikki (katso kohta G33 Ilmanvaihtokanavat varusteineen) ja runkokanavissa ei pääsääntöisesti ole häiriöttömiä mittauspaikkoja kanavista tehtäviin mittauksiin. 2.6. G3 Johtopäätökset Tuloilmakoneiden kammioissa tai pattereiden otsapinnoissa ei ole havaittavissa merkittäviä pölykertymiä. Suodatinkehikot ja tuloilmasuodattimet ovat tehtyjen tarkastusten perusteella kunnossa, eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Ilmanvaihtokoneita ei ole varustettu lämmöntalteenotolla ja niiden keskimääräinen tekninen käyttöikä tulee loppumaan tarkastelujaksolla (asennettu vuonna 1996). Rakennuksen ilmanvaihtokanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna osin välttävää (vuotokohtia havaittiin yms.). Tuloilman päätelaitteisiin on kertynyt irtolikaa (syrjäyttävän ilmanjaon tilat). Alapohjan alla kulkevien kanavaosuuksien kuntoa tutkittiin sisäpuolisella kuvauksella. Tuloilmakanavissa on likaa ja jätettä (mineraalivillaa, vaneria). Tuloilmakanavassa havaittiin myös neliömäinen reikä. Poistoilmakanavassa on karkeaa soramaista materiaalia. Tehtyjen tarkastusten perusteella etenkin lattiarakenteessa kulkevat tuloilmakanavat on suositeltavaa puhdistaa. Myös tuloilmakanavassa oleva reikä on suositeltavaa paikallistaa ja tiivistää (katso tutkimuskartta liite 1). Tehtyjen seurantamittausten (sisäilman hiilidioksidipitoisuus) perusteella tilojen ilmanvaihto on riittävällä tasolla. Poistoilman päätelaitteiden sijoittelu ei kuitenkaan ole kaikin osin paras mahdollinen. Ensisijaisina huomiona ovat henkilökunnan kokoustilat ja toimistotila pohjoispäädyssä, joissa poistoilmaventtiilit on asennettu säleikköjen taakse lähelle lattianrajaa. Muilta osin huomioitavana asiana voidaan pitää, ettei olemassa oleviin suunnitelmiin ole päivitetty asennettujen päätelaitteiden malleja. Tehtyjen ilmavirtamittausten perusteella tuloilmavirrat eivät vastaa suunniteltuja arvoja keittiön ja rakennuksen luoteissivulla pohjoispäädyssä olevien tilojen osalta (palaverihuone, sali). Pohjoispäädyn tilojen osalta mittaustulosten luotettavuuteen vaikuttaa oleellisesti päätelaitteiden säätöarvon paikkansapitävyys (päätelaitteessa ilmoitettu K=46,8). Myös erillissiiven tuloilmavirrat ovat suunnitteluarvoihin verrattuna suuret, kun tuloilmakanavistoon asennettiin puuttunut päätytulppa. Ilmavirrat on suositeltavaa säätää suunnitelmien mukaiseksi. Tämä edellyttää kanavistoihin asennettujen säätöpeltien uusimista ja lisäämistä tarpeen mukaan. 20/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
2.8. G3 Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet G31 Tuloilmakoneiden ulkoilmasäleikköjen säännöllinen tarkastamien / puhdistaminen. G33 Kanavien puhdistaminen, erityisesti alapohjan alle asennetut tuloilmakanavat (samassa yhteydessä tuloilmakanavassa havaitun reiän tiivistäminen) G33 Salin tuloilman päätelaitteen liitoskanavan tiivistäminen. G33 Tuloilman päätelaitteiden säännöllinen puhdistus normaalina huoltotyönä (syrjäyttävän ilmanjaon tilat) G34 toimistohuoneessa kaapin siirtäminen pois tuloilman päätelaitteen edestä. G34 Sosiaalitilojen pukukaappien tiivistysteippausten korjaus. G3 Ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen ja säätöpeltien uusiminen / lisääminen tarvittavin osin (TK1 palvelualue). G3 Erillissiiven ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen ja säätöpeltien lisääminen tarvittavin osin (TK2 palvelualue). Suositellut toimenpiteet 1 3 vuoden kuluessa G34 Poistoilman päätelaitteiden uudelleen sijoittelu palaverihuone ja toimisto G3 Keittiön ilmanvaihdon parantamisen suunnittelu (päätelitteiden tyypit, sijoittelu), mahdollisesti eriyttäminen yleisilmanvaihdosta / oma kone). Suositellut toimenpiteet 3 5 vuoden kuluessa G3 Olemassa olevien ilmanvaihtopiirustusten päivittäminen vastaamaan nykytilannetta (päätelaitteiden tyypit) Suositellut toimenpiteet 5 10 vuoden kuluessa G31 Varautuminen ilmanvaihtokoneiden uusimiseen (tekninen käyttöikä / energiataloudellisuus) 3. Mineraalivillakuidut sisäilmasta Rakennuksen tutkittavista tiloista kerättiin yhteensä 8 kpl laskeumanäytteitä mineraalivillakuitupitoisuuden laskentaa varten. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: - Näyte KL1 Tila 1 (Kanslia). - Näyte KL2 Tila 2 (Palaverihuone) - Näyte KL3 Tila 3 (Sali) - Näyte KL4 Tila 4 (Päiväluokka) - Näyte KL5 Tila 5 Päiväluokka) - Näyte KL6 Tila 6 (Nukkumaluokka) - Näyte KL7 Tila 9 (Päiväluokka) - Näyte KL8 Tila 8 (Puheterapia) Laboratorioanalyysit tutkimuksista ovat raportin liitteenä 4, näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Näytteenotto suoritettiin Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan. Keräysajankohta oli 14.10. - 28.10.2015. Näytteenottotaso puhdistettiin pölystä ja alue merkittiin teipillä, jolle pölyä kerättiin 14 vrk. 21/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Näytteenottotasolta kerättiin pölylaskeuma keräysajan jälkeen geeliteippiin, josta mineraalivillakuitujen määrä laskettiin valomikroskooppia käyttäen. Työterveyslaitoksen viitearvo mineraalivillakuitujen määrälle kahden viikon laskeuma-ajalla on <0,2 kpl/cm². Näytteiden tulokset: - Näytteiden KL2, KL3, KL5 ja KL8 kuitupitoisuudet olivat <0,1 kpl/cm². - Näytteen KL7 oli 0,14 kpl/cm². - Näytteiden KL4 ja KL6 olivat 0,21 kpl/cm². - Näytteen KL1 oli 0,3 kpl/cm². Näytteiden perusteella tilassa1 (kanslia), tilassa 4 (päiväluokka) ja tilassa 6 (nukkumaluokka) sisäilman mineraalivillakuitupitoisuudet ylittävät Työterveyslaitoksen viitearvon. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset laskeumanäytteiden perusteella Sisäilmasta kerätyt laskeumanäytteet ylittävät sallitut Työterveyslaitoksen viitearvot tilojen 1, 4 ja 6 osalta. Muissa tiloissa viitearvo alittui. Tämän perusteella osassa tiloja on mineraalivillakuituja sisäilmassa. Ilmanvaihdon kanavien pölynäytteissä havaittiin myös mineraalivillakuituja, joten ensisijainen epäily mineraalivillapölyn lähteeksi on ilmanvaihtokanavisto (etenkin alapohjan alla kulkevat kanavaosuudet). Toimenpiteet: - Kanavien puhdistus - Tämän jälkeen kontrollinäytteet tiloista, joissa ylityksiä tapahtui 22/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
4. Sisäilmaolosuhteet ja seurantamittaukset Saatujen lähtötietojen mukaan tilojen ilmanvaihtoa on pidetty riittämättömänä lähes kaikissa tiloissa. Olemassaoleva tilanne on jatkunut pitkään ja se on luonteeltaan ympärivuotista. Käyttäjiltä saadun tiedon mukaan tiloissa on ollut tapana tuulettaa tuuletusikkunoiden kautta aina kun ulkolämpötila sen vain mahdollistaa. Rakennuksissa suoritettiin jatkuvatoimisia seurantamittauksia lähtötietojen perusteella valituissa tiloissa. Mittauksen kohteena olivat paineolosuhteet, sisäilman hiilidioksidipitoisuus, sekä lämpötila ja suhteellinen kosteus. Kaikkien em. suureiden arvoja mitattiin viidestä tilasta kahden minuutin välein jaksolla 5.10.2015 14.10.2015. Tehtyjen seurantamittausten tulokset ovat jonkin verran riippuvaisia mittausten aikaisista ulkoilmaoloista. Mittausjaksolla Espoossa oli vuodenaikaan nähden kylmä s.e öisin lämpötilat olivat pakkasella (n. -5 C), päivisin ne nousivat suurinpiirtein saman verran nollan yläpuolelle. Sadetta tai merkittäviä tuulenpuuskia ei ollut. Näiden ulkoilmaolosuhteiden vaikutukset suoritettuihin mittauksiin ovat melko vähäisiä. Lämpötilaan ei tule suurta nousua ulkoilmasta, tuulesta saattaa aiheutua satunnaisia piikkejä paine-eroihin. Suhteellinen kosteus sen sijaan voi vaihdella melko paljonkin nimenomaan syysaikaan. Mittauspaikat on esitetty tutkimuskartassa (Liite 5_Tutkimuskartta_seurantamittaukset (CO 2, T&RH, p)). 4.1. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidipitoisuudesta voidaan päätellä ilmanvaihdon riittävyyttä rakennuksen sen hetkiselle käytölle, sillä käytännössä ainoa hiilidioksidin lähde sisätiloissa on ihminen. Hiilidioksidipitoisuuden ylärajana pidetään arvoa 1500 ppm ja tyydyttävänä ( S3 luokka) tasona 1200 ppm. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on nykyisin noin 400 ppm. Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta (CO 2 ) mitattiin kaikkiaan kolmesta luokkatilasta (tilat 5, 8, 9), sekä yhdestä nukkumatilasta (6) ja henkilökunnan palaverihuoneesta (2). Suoritettujen hiilidioksidipitoisuuden seurantamittauksien graafit on esitetty liitteessä 6 (Liite 6. Seurantamittaukset CO 2 - pitoisuudet). Mittaustulosten perusteella päiväkodin käytönaikainen sisäilman hiilidioksidipitoisuus nousee, mutta pysyy kuitenkin tyydyttävällä tasolla. Suuren osan ajasta hiilidioksidipitoisuus on lähellä rajaa 900 ppm, tai sen alle. 4.2. Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Suhteellista kosteutta (RH) ja lämpötilaa (T) mitattiin samoista tiloista ja samaan aikaan kuin sisäilman hiilidioksidipitoisuuttakin. Sisäilmaluokitus 2008 mukaan S3 luokan lämpötilan tavoitearvo lämmityskaudella on 21 C. Hetkellisinä vähimmäislämpötila on 18 C ja enimmäisarvo 25 C. Erityisen lämpimään (kesäaika) aikaan sallitaan myös korkeammat lämpötilat, mutta 32 C ei saisi ylittää missään olosuhteissa. Mitatut sisälämpötilat pysyivät suositelluissa rajoissa kaikissa tutkituissa tiloissa. Sisäilman suhteelliselle kosteudelle ei ole varsinaisia määrättyjä arvoja ja se voidaan tulkita luonteeltaan ominaisuudeksi, joka mahdollistaa suoria terveyshaittoja aiheuttavien tekijöiden synnyn. Asumisterveysohjeessa (2003) annetaan suhteelliselle kosteudelle ohjearvo 20 60 %. Alhainen kosteus on tavanomaista erityisesti talviaikaan. Syysaikaan suhteellisen kosteuden vaihtelut ovat tavanomaisia 23/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
myös sisätiloissa ja tämä havaitaan myös suoritetuissa mittauksissa, joissa arvot nousevat öisin ja laskevat päiväaikaan. Todetut arvot ovat tavanomaisia. Suoritettujen sisäilman lämpötilan mittausten tulokset on esitetty liitteessä 7 (Liite 7. Seurantamittaukset_sisälämpötila T). Suhteelliselle kosteudelle vastaavat tulokset löytyvät liitteestä 8 (Liite 8. Seurantamittaukset_sisäilman suhteellinen kosteus RH). 4.3. Paine-eron seurantamittaukset Paine-ero mittaukset tehtiin sisätilojen ja ulkoilman välillä tuuletusikkunan kautta. Mittauskohdat valittiin eri ilmansuuntiin, kaksi mittaria asennettiin etupihan (lounas) ja toiset kaksi takapihan (koillinen) puolelle. Sisätilojen tulisi olla lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden, jolloin mahdolliset rakenteiden epäpuhtaudet eivät pääse imeytymään huoneilmaan (asumisterveysohjeen tavoitteellinen paine-ero koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmälle on 0-2 Pa). Paine-eromittauksissa sääoloilla on jonkin verran vaikutusta tuloksiin aiheuttaen pääasiassa mittavirhettä, joka vallinneiden sääolojen tapauksessa näkyy yksittäisinä piikkeinä kuvaajissa. Suurin paine-eroihin vaikuttava tekijä on kuitenkin tilojen ilmanvaihto ja tästä syystä koneiden käyntiajoilla on vaikutusta siten, että painesuhteet vaihtelevat ivkoneiden käyntiaikojen mukaan. Suoritettujen paine-eromittausten vuorokausikohtaiset ääri- ja keskiarvoja on esitetty seuraavissa taulukoissa. Koko mittausjakson tiedot löytyvät seuraavasta taulukosta ja käyttöaikojen mukaan lasketut keskiarvot taulukosta 5. Kuvaajat mittauksista löytyvät liitteestä 9 (Liite 9. Seurantamittaukset paineero p). Taulukko 4. Paine-erojen ääri- ja keskiarvot tilakohtaisesti määritettynä vuorokausitasolla. Taulukko 5. Keskimääräiset paine-erot suhteessa ulkoilmaan eri aikoina. Käytävä (5PE) Tila 8 (4PE) Tila 5 (1PE) Tila 6 (2PE) Tila 1 (3PE) Käytönaikainen 1,1 2,3 0,5 2,2 0,5 Ulkopuolella 2,5 4,6 0,2 1,2 1,1 Tilojen painesuhteet olivat tarkastelujaksolla pääosin suositusten mukaiset. Sisätilat ovat alipaineisia tai vain vähän ylipaineisia suhteessa ulkoilmaan. Tilojen välisistä painesuhteista nousee esiin lisärakennuksen mittaukset käytävän ja puheterapialuokan välillä. Siellä ilma virtaa käytävältä luokkaan, eli oletettavasti likaisesta kohti puhtaampaa tilaa. Toisaalta tähän on ollut oletettavasti vaikutusta runkokanavasta puuttuneella tulpalla. Muilta osin tilojen väliset painesuhteet ovat kuten pitääkin, esimerkiksi tila 6 (nukkumahuone) on ylipaineinen suhteessa viereiseen tilaan 5 (päiväluokka). Paine-ero kuvaajissa (liite 8) näkyvät suuremmat alipainepiikit (9.10.2015 ja 14.10.2015) ovat seurausta tuloilmakoneiden kytkemisistä pois päältä. 24/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
4.4. Johtopäätökset Seurantamittausten osalta tilat ovat vaatimusten mukaisessa kunnossa. Sisälämpötilojen osalta päiväkodin päivittäiset lämpötilan keskiarvot ovat 20 C 23 C, maksimiarvojen ollessa noin 25 C. Mitattu hiilidioksidipitoisuus nousee tilojen käytön aikana välille 900-1200 ppm, tämän yli mitatut arvot ovat yksittäisiä. Näiden osalta tilat sijoittuvat sisäilmaluokkaan S3. Tilojen paine-erot ulkoilmaan nähden ovat lievästi alipaineisia tai vain hieman ylipaineisia. Ylipaineisuus aiheuttaa pienen riskin rakenteille, mutta sen voi olettaa olevan erittäin vähäinen. Tilojen väliset painesuhteet ovat mittausten osalta asianmukaiset. Myöskään yleisilmanvaihtoa palvelevien ivkoneiden pysähtyessä ei tapahdu suuria muutoksia paine-eroissa, joiden perusteella voisi olettaa epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. 4.5. Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet ei toimenpiteitä Suositellut toimenpiteet 1 3 vuoden kuluessa ei toimenpiteitä Suositellut toimenpiteet 3 5 vuoden kuluessa ei toimenpiteitä Suositellut toimenpiteet 5 10 vuoden kuluessa ei toimenpiteitä 25/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
6. J6 Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet Rakennuksen ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä. Järjestelmä on Computec Oy:n valmistama ja se on asennettu tehtyjen muutostöiden yhteydessä vuonna 1995. 6.1. J62 Säätö- ja alakeskukset Järjestelmän alakeskus sijaitsee kellarikerroksen lämmönjakohuoneessa. Alakeskuksen asennukset ovat siistejä, mutta keskuskaapin pohjalla on varastoituna ylimääräistä tavaraa. Laiteasennuksia on silmämääräisesti arvioituna osin uusittu (esim. jäätymisvaaratermostaatit). Järjestelmän graafinen käyttöliittymä (valvomo pc) sijaitsee kellarikerroksen valvomo huoneessa. Järjestelmän etäkäyttömahdollisuudesta ei tässä tutkimuksessa saatu tietoa / tehty havaintoja. Kuva 34. Keskuskaapin pohjalla on tavaraa. Kuva 35. Näkymä graafisesta käyttöliittymästä. 6.2. J64 Kenttälaitteet Kenttälaitteet ovat asennettu prosessilaitteiden asennuksien yhteydessä. Kiinteistökierroksella ei havaittu kenttälaitteiden toiminnassa epäkohtia. 6.3. J6 Ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmat Ilmanvaihtokoneet on ajastettu toimimaan täydellä teholla, pois lukien PF2 keittiö, joka käy osatehoa ilman tehostusta. Keittiön ilmanvaihtoa voidaan tehostaa tiloissa olevalla tehostuskytkimellä (TK1- HS2). Ulkolämpötilan laskiessa alle asetusarvon (-12 C) kone TK1 käy osateholla. Tiloissa on lisäaikakytkimiä, joilla koneet voidaan käynnistää normaalien aikaohjelmien ulkopuolella. Taulukko 6. Tutkimusalueita palvelevien ilmanvaihtokoneiden käyntiajat. Konepositio 1/1-teho (100 %) 1/2-teho (50 %) Huom. TK1 Päiväkoti TK2 Erityistilat 6:00 17:00 ma - pe la su seis. 04:30 20:00 ma - pe la su seis 26/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Yleisenä huomiona todettakoon, että ilmanvaihtokoneet olisi hyvä käynnistää täydelle teholle 2 tuntia ennen tilojen käytön alkua ja pitää täydellä teholla n. 1 h käytön jälkeen. Myös rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella tulisi olla tarpeenmukainen perusilmanvaihto. 6.4. J6 Johtopäätökset Rakennusautomaatiojärjestelmä on asennettu tehdyn muutostyön yhteydessä vuonna 1995. Järjestelmä vaikutti toimivalta, mutta järjestelmän laitteilla on tekniseen käyttöikään liittyvää uusimistarvetta. Yksittäisiä laiteuusintoja ja ohjelmistopäivityksiä on tehtävä tarpeen mukaan. 6.5. J6 Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet J6 Yksittäisiä laiteuusintoja ja ohjelmistopäivityksiä tarpeen mukaan. J62 Alakeskuskaapin tyhjentäminen turhasta tavarasta. Suositellut toimenpiteet 1 3 vuoden kuluessa J6 Rakennusautomaatiojärjestelmän uusiminen Suositellut toimenpiteet 3 5 vuoden kuluessa Ei toimenpiteitä Suositellut toimenpiteet 5 10 vuoden kuluessa Ei toimenpiteitä 7. Muita havaintoja Taukotilassa oleva viemärinhaju tulee todennäköisesti tilassa olevasta lattiakaivosta. Kaivo olisi suositeltavaa puhdistaa säännöllisesti ja harkita onko käyttöä (käytöstä poisto). Kuva 36. Taukotilan lattiakaivosta tulee hajua tilaan. 27/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
8. Kootut johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 8.1. Yhteenveto ja toimenpidesuositukset Tuloilmakoneiden kammioissa tai pattereiden otsapinnoissa ei ole havaittavissa merkittäviä pölykertymiä. Suodatinkehikot ja tuloilmasuodattimet ovat tehtyjen tarkastusten perusteella kunnossa, eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Ilmanvaihtokoneita ei ole varustettu lämmöntalteenotolla ja niiden keskimääräinen tekninen käyttöikä tulee loppumaan tarkastelujaksolla (asennettu vuonna 1996). Rakennuksen ilmanvaihtokanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna osin välttävää (vuotokohtia havaittiin yms.). Tuloilman päätelaitteisiin on kertynyt irtolikaa (syrjäyttävän ilmanjaon tilat). Alapohjan alla kulkevien kanavaosuuksien kuntoa tutkittiin sisäpuolisella kuvauksella. Tuloilmakanavissa on likaa ja jätettä (mineraalivillaa, vaneria). Tuloilmakanavassa havaittiin myös neliömäinen reikä. Poistoilmakanavassa on karkeaa soramaista materiaalia. Tehtyjen tarkastusten perusteella etenkin lattiarakenteessa kulkevat tuloilmakanavat on suositeltavaa puhdistaa. Myös tuloilmakanavassa oleva reikä on suositeltavaa paikallistaa ja tiivistää (katso tutkimuskartta liite 1) Tehtyjen seurantamittausten (sisäilman hiilidioksidipitoisuus) perusteella tilojen ilmanvaihto on riittävällä tasolla. Poistoilman päätelaitteiden sijoittelu ei kuitenkaan ole kaikin osin paras mahdollinen. Ensisijaisina huomiona ovat henkilökunnan kokoustilat ja toimistotila pohjoispäädyssä, joissa poistoilmaventtiilit on asennettu säleikköjen taakse lähelle lattianrajaa. Muilta osin huomioitavana asiana voidaan pitää, ettei olemassa oleviin suunnitelmiin ole päivitetty asennettujen päätelaitteiden malleja. Tehtyjen ilmavirtamittausten perusteella tuloilmavirrat eivät vastaa suunniteltuja arvoja keittiön ja rakennuksen luoteissivulla pohjoispäädyssä olevien tilojen osalta (palaverihuone, sali). Pohjoispäädyn tilojen osalta mittaustulosten luotettavuuteen vaikuttaa oleellisesti päätelaitteiden säätöarvon paikkansapitävyys (päätelaitteessa ilmoitettu K=46,8). Myös erillissiiven tuloilmavirrat ovat suunnitteluarvoihin verrattuna suuret, kun tuloilmakanavistoon asennettiin puuttunut päätytulppa. Ilmavirrat on suositeltavaa säätää suunnitelmien mukaiseksi. Tämä edellyttää kanavistoihin asennettujen säätöpeltien uusimista ja lisäämistä tarpeen mukaan. Seurantamittausten osalta tilat ovat vaatimusten mukaisessa kunnossa. Sisälämpötilojen osalta päiväkodin päivittäiset lämpötilan keskiarvot ovat 20 C 23 C, maksimiarvojen ollessa noin 25 C. Mitattu hiilidioksidipitoisuus nousee tilojen käytön aikana välille 900-1200 ppm, tämän yli mitatut arvot ovat yksittäisiä. Näiden osalta tilat sijoittuvat sisäilmaluokkaan S3. Tilojen paine-erot ulkoilmaan nähden ovat lievästi alipaineisia tai vain hieman ylipaineisia. Ylipaineisuus aiheuttaa pienen riskin rakenteille, mutta sen voi olettaa olevan erittäin vähäinen. Tilojen väliset painesuhteet ovat mittausten osalta asianmukaiset. Myöskään yleisilmanvaihtoa palvelevien ivkoneiden pysähtyessä ei tapahdu suuria muutoksia paine-eroissa, joiden perusteella voisi olettaa epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Rakennusautomaatiojärjestelmä on asennettu tehdyn muutostyön yhteydessä vuonna 1995. Järjestelmä vaikutti toimivalta, mutta järjestelmän laitteilla on tekniseen käyttöikään liittyvää uusimistarvetta. Yksittäisiä laiteuusintoja ja ohjelmistopäivityksiä on tehtävä tarpeen mukaan. 28/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet G31 Tuloilmakoneiden ulkoilmasäleikköjen säännöllinen tarkastamien / puhdistaminen. G33 Kanavien puhdistaminen, erityisesti alapohjan alle asennetut tuloilmakanavat (samassa yhteydessä tuloilmakanavassa havaitun reiän tiivistäminen) G33 Salin tuloilman päätelaitteen liitoskanavan tiivistäminen. G33 Tuloilman päätelaitteiden säännöllinen puhdistus normaalina huoltotyönä (erityisesti syrjäyttävän ilmanjaon tilat). G34 Toimistohuoneessa kaapin siirtäminen pois tuloilman päätelaitteen edestä. G34 Sosiaalitilojen pukukaappien tiivistysteippausten korjaus. G3 Ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen ja säätöpeltien uusiminen / lisääminen tarvittavin osin (TK1 palvelualue). G3 Erillissiiven ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen ja säätöpeltien lisääminen tarvittavin osin (TK2 palvelualue). J6 Yksittäisiä laiteuusintoja ja ohjelmistopäivityksiä tarpeen mukaan. J62 Alakeskuskaapin tyhjentäminen turhasta tavarasta. Taukotilassa olevan lattiakaivon poistaminen käytöstä. Suositellut toimenpiteet 1 3 vuoden kuluessa G34 Poistoilman päätelaitteiden uudelleen sijoittelu palaverihuone ja toimisto G3 Keittiön ilmanvaihdon parantamisen suunnittelu (päätelaitteiden tyypit, sijoittelu), mahdollisesti eriyttäminen yleisilmanvaihdosta / oma kone). J6 Rakennusautomaatiojärjestelmän uusiminen Suositellut toimenpiteet 3-5 vuoden kuluessa G3 Olemassa olevien ilmanvaihtopiirustusten päivittäminen vastaamaan nykytilannetta (päätelaitteiden tyypit). Suositellut toimenpiteet 5 10 vuoden kuluessa G31 Varautuminen ilmanvaihtokoneiden uusimiseen (tekninen käyttöikä / energiataloudellisuus) 29/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
Helsingissä 9.12.2015 7.12.2015 WSP Finland Oy Tutkimuksen tekijät: Tommi Paasivirta LVI-asiantuntija, ins. (AMK) WSP Finland Oy Mikko Hasanen LVI-asiantuntija, fm WSP Finland oy Tarkastanut: Ilkka Piittisjärvi Tiimipäällikkö, LVI-tekn. WSP Finland Oy 30/30 9.12.2015 Tapiolan päiväkoti
LIITE 2 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi
LIITE 2 Ø250 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Ø315 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi
LIITE 2 Kuva 1. Pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva näytteen 1PÖ pölystä. Pöly koostuu pääasiassa mineraali-/kiviainespölystä sekä metallipölystä. Mukana on myös teollisia mineraalikuituja (pitkät ja suorat kuidut). Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 2. Pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva näytteen 3PÖ pölystä. Pöly koostuu pääasiassa Fe(-Zn) oksideista. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi
LIITE 4 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi
745655 CO2 Concentration 4co2_tila 16 742715 CO2 Concentration 3trh_toimisto 2 Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaus Tapiolan päiväkoti 742709 CO2 Concentration 5co2_tila16 742712 CO2 Concentration 2co2_nukkuma_14 745660 CO2 Concentration 1co2_maahiset_13 LIITE 6 1500 1400 1300 1200 CO2 Concentration (ppm) 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 6 loka 2015 7 loka 2015 8 loka 2015 9 loka 2015 10 loka 2015 11 loka 2015 12 loka 2015 13 loka 2015 14 loka 2015
736093 Temperature 4trh_tila 16 746678 Temperature 3trh_toimisto 2 Lämpötilan seurantamittaus Tapiolan päiväkoti 737520 Temperature 2trh_nukkuma_14 747798 Temperature 1trh_maahiset_13 736089 Temperature 5trh_tila16 LIITE 7 25.5 25.0 24.5 24.0 23.5 Temperature ( C) 23.0 22.5 22.0 21.5 21.0 20.5 20.0 19.5 19.0 6 loka 2015 7 loka 2015 8 loka 2015 9 loka 2015 10 loka 2015 11 loka 2015 12 loka 2015 13 loka 2015 14 loka 2015
Suhteellinen kosteus seurantamittaus Tapiolan päiväkoti 736093 Humidity 4trh_tila tila 16 8 746678 Humidity 3trh_toimisto 2 737520 Humidity 2trh_nukkuma_14 747798 Humidity 1trh_maahiset_13 LIITE 8 736089 Humidity 5trh_tila16 44 42 40 38 36 Humidity (%RH) 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 6 loka 2015 7 loka 2015 8 loka 2015 9 loka 2015 10 loka 2015 11 loka 2015 12 loka 2015 13 loka 2015 14 loka 2015
Paine-eron seurantamittaus Tapiolan päiväkoti LIITE 9 672215 Paine-ero 4pe_tila 16 707813 Paine-ero 3pr_toimisto 1 707812 Paine-ero 2pe_nukkuma_14 707808 Paine-ero 5pe_käytävä 707807 Paine-ero PE1_maahiset kokopv_13 Paine-ero (Pa) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -10-11 -12-13 -14-15 -16-17 -18 6 loka 2015 7 loka 2015 8 loka 2015 9 loka 2015 10 loka 2015 11 loka 2015 12 loka 2015 13 loka 2015 14 loka 2015