Suomen kirjainstituutin säätiö TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Suomen kirjainstituutin säätiön hallitus 6.3.2014 ja 12.4.2014. Hurjaa menoa! Kiljusen herrasväen vallaton maailma. Hulvaton perhe merihädässä Rautavedellä. Kuva alkukesältä 2013.
Suomen kirjainstituutin säätiö Tasekirja tilikaudelta 1.1.2013 31.12.2013 Yhteisön perustiedot Y-tunnus 1913023-5 Kirjanpitovelvollisen nimi Suomen kirjainstituutin säätiö Osoite Marttilankatu 12 38200 Sastamala Kotipaikka Sastamala Tilikausi 1.1.2013 31.12.2013 Tilikauden pituus (kk) 12 Rahayksikkö Euro Tasekirja (KPL 3:8.1 ) on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10.1 ) ja tilikauden tositeaineisto vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta jonka aikana tilikausi on päättynyt (KPL 2:10.2 ), ellei kirjanpitolain 2 luvun 10 :n 4 momentin säännöksestä muuta johdu. Tilintarkastuksen toteutti Scantilit Oy auktorisoitu tilitoimisto Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2 Tase 3 Tilinpäätöksen liitetiedot 4 Kirjanpitoasetuksen 2 luvun mukaiset liitetiedot 4 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 4 Vakuudet ja vastuusitoumukset 4 Liitetiedot henkilöstö ja toimielinten jäsenistä 5 Luettelo käytetyistä kirjapitokirjoista 5 Tositelajit, säilyttäminen ja säilytystapa 5 Käytetyt tositelajit 5 Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 6 Toimintakertomus 7 35 1
T U L O S L A S K E L M A 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 94 294,91 162 561,68 Henkilöstökulut -397 289,38-305 947,01 Muut kulut -194 422,64-191 536,76 Kulut yhteensä -591 712,02-497 483,77 Tuotto-/Kulujäämä -497 417,11-334 922,09 VARAINHANKINTA Tuotot 6 000,00 0,00 Tuotto-/Kulujäämä -491 417,11-334 922,09 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 0,11 114,13 Kulut -872,66-6 728,48 Tuotto-/Kulujäämä -492 289,66-341 536,44 Omatoiminen tuotto-/kulujäämä -492 289,66-341 536,44 YLEISAVUSTUKSET 418 900,83 388 572,56 TILIKAUDEN TULOS -73 388,83 47 036,12 Tuloverot -1 091,26 0,00 Muut välittömät verot -915,03-1 181,16 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -75 395,12 45 854,96 2
TASE V A S T A A V A A 31.12.2013 31.12.2012 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat 46 775,69 48 382,37 Vaihto-omaisuus yhteensä 46 775,69 48 382,37 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 699,05 736,51 Muut saamiset 1 119,42 1 246,00 Siirtosaamiset 3 611,84 53 240,06 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 7 430,31 55 222,57 Saamiset yhteensä 7 430,31 55 222,57 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 45 114,09 45 114,09 Rahoitusarvopaperit yhteensä 45 114,09 45 114,09 Rahat ja pankkisaamiset 4 076,43 67 493,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 103 396,52 216 212,57 V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä 103 396,52 216 212,57 V A S T A T T A V A A 31.12.2013 31.12.2012 OMA PÄÄOMA Toimintapääoma 39 800,00 39 800,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 70 748,41 24 893,45 Tilikauden voitto (tappio) -75 395,12 45 854,96 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 35 153,29 110 548,41 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 13 188,30 0,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä 13 188,30 0,00 Lyhytaikainen Muut velat 16 052,68 15 822,95 Siirtovelat 39 002,25 89 841,21 Lyhytaikaiset velat yhteensä 55 054,93 105 664,16 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 68 243,23 105 664,16 V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä 103 396,52 216 212,57 3
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KIRJANPITOASETUKSEN 2 LUVUN MUKAISET LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät (KPA 2:2.1,1 ja KPA 2:3.1,3) Vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa noudattaen FIFO -periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta. Saamisiin merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoonsa tai tätä alempaan todennäköiseen luovutushintaansa. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä korkeampaan vertailuperusteen mukaiseen arvoon. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Oman pääoman erittely Peruspääoma 39 800,00 39 800,00 Ed. tilikausien voitto/tappio, tilikauden alussa 24 893,45-17 965,00 Ed.tilikauden voitto/tappio 45 854,96-52 141,55 Ed. tilikausien voitto/tappio, tilikauden lopussa 70 748,41-70 106,55 Ed. tilikausien oikaisut 0,00 95 000,00 Ed.tilikausien voitto/tappio, tilikauden lopussa 70 748,41 24 893,45 Tilikauden voitto/tappio -75 395,12 45 854,96 Oma pääoma yhteensä 35 153,29 110 548,41 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Vastuut 31.12.2013 31.12.2012 Muutos Shekkitililimiitti 50 000,00 50 000,00 4
LIITETIEDOT HENKILÖSTÖSTÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENISTÄ Henkilöstön lukumäärä ja ryhmät (KPA 2:8.1,1) 31.12.2013 31.12.2012 Muutos Toiminnanjohtaja 1,00 1,00 0,00 Vakituiset kk-toimihenkilöt 7,00 7,00 0,00 Muut osa-aikaiset ja määräaikaiset 8,00 5,00 3,00 Tilikauden aikana maksetut palkat 31.12.2013 31.12.2012 Muutos Kk-palkat 267 198,03 Tuntipalkat 58 924,42 Projektipalkat 9 184,90 Palkat yhteensä 335 307,35 267 950,45 67 356,90 Luontoisedut 200,00 240,00-40,00 Eläkekulut 56 429,18 52 813,74 3 615,44 Muut sivukulut 10 468,53 9 222,23 1 246,30 Yhteensä 402 405,06 330 226,42 72 178,64 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tasekirja Tililuettelo Päiväkirja Pääkirja Tilikohtainen tulos ja tase Tase-erittelyt sidottuna tase-erittelyn liitteenä ATK-tuloste paperisena ATK-tuloste paperisena tase-erittelyn liitteenä erikseen sidottuna TOSITELAJIT, SÄILYTTÄMINEN JA SÄILYTYSTAPA Tositteiden säilytyspaikka Tositteet säilytetään kirjanpitovelvollisen tiloissa Sillankorvankatu 1, 38210 Sastamala. Tositteiden säilytystapa Kaikki tositelajit säilytetään paperitositteina. Käytetyt tositelajit AL Alv 1-17 MU Muistiot 1-41 OL Ostolaskut 1-386 OM Ostomaksut 1-24 PA Palkat 2-14 PT Pankkitositteet 1-103 TP Tilinpäätös 1-1 5
6
Toimintakertomus 1. PERUSTIEDOT 8 2. HALLINTO 9 2.1. Hallituksen kokoonpano ja kokoukset 2.2. Kirjanpito ja tilintarkastajat 2.3. Vakuutusturva 2.4. Sääntömuutos 2.5. Muutos Sastamalan kaupungin ja säätiön väliseen yhteistyösopimukseen 3. TALOUDEN YHTEENVETO 10 3.1. Yhteenveto kustannuksista 3.2. Yhteenveto tuloista 3.3. Yhteenveto taloudesta 4. HENKILÖSTÖ, HENKILÖTYÖVUODET JA TOIMITILAT 14 5. TOIMINTA, PAINOPISTEET JA TULOKSET 5.1. Painopisteet 15 5.1. Kävijämäärät ja aukiolo 15 5.3. Yleisötyö 16 5.3.1. Yleisötyön tapahtumakerrat ja osallistujamäärät 5.3.2. Näyttelyopastukset 5.3.3. Työpajat 5.3.4. Luokkaretkipaketit 5.3.5. Muita yleisötapahtumia 5.3.6. Yhteystyötahojen Pukstaavissa järjestämiä yleisötapahtumia 5.3.7. Erityisryhmiä varten tuotettu aineisto 5.4. Näyttelytoiminta 21 5.4.1. Päänäyttelyt 5.4.2. Vaihtuvat näyttelyt 5.5. Kokoelmatoiminta 25 5.6. Yhteistyö ja verkostoituminen 28 5.7. Markkinointi ja tiedotus 32 6. HANKKEET 33 7. YHTEENVETO JA JATKONÄKYMÄT 34 LIITE HTV-laskelma, henkilöstö, nimikkeet, työsuhteet 35 7
1. PERUSTIEDOT Säätiön nimi on Suomen kirjainstituutin säätiö, Stiftelsen för Finlands bokinstitut. Perustamisesta on päätetty 10.10.2002. Perustamislupa on saatu 26.2.2004. Säätiörekisteriin säätiö on merkitty 10.9.2004. - Perustajajäseninä olivat Grafia ry., Kirjakauppaliitto ry., Suomen Kirjailijaliitto ry., Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kustannusyhdistys ry., Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry., Tampereen yliopiston tukisäätiö, Tieteellisten seurain valtuuskunta, Kustannus Oy Aamulehti, Tyrvään Kirjakauppa Oy ja Tyrvään Sanomat Oy ja Vammalan evankelisluterilainen seurakunta sekä Huittinen, Hämeenkyrö, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Orivesi, Suodenniemi, Tampere Urjala, Vammala ja Äetsä. Säännöt on vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 26.2.2004. Uudet säännöt, päiväyksellä 15.2.2012, on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.1.2013. Yritys- ja yhteisötunnus on 1913023-5. Kotipaikka on Sastamala. Toimintamuoto on yleishyödyllinen yhteisö. Säätiön tehtävänä on - ylläpitää ja vahvistaa suuren yleisön ymmärrystä kirjan ja kirjallisuuden ilmentämästä kulttuuriperinnöstä, kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, - edistää ja vaalia suomalaista kirjakulttuuria ja kirjallisuutta, - olla yhteiskunnallisesti aktiivinen, osallistava ja vuorovaikutteinen toimija, - koordinoida ja kehittää kirjakulttuuriyksiköiden yhteistyötä ja verkostoitumista, - edistää lukemista, - harjoittaa valtakunnallisen Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin erikoisalaan liittyvää tallennus-, tutkimus-, tiedonvälitys-, näyttely-, julkaisu-, tapahtuma- ja koulutustoimintaa, - harjoittaa Sastamalan seudun museon erikoisalaan liittyvää tallennus-, tutkimus-, tiedonvälitys-, näyttely-, julkaisu-, tapahtuma- ja koulutustoimintaa. Suomen kirjainstituutin säätiö hallinnoi kolmea yksikköä Suomen Kirjainstituutti - Kirjallisuuskentän valtakunnallinen toimija, toiminta käynnistynyt vuonna 2004. - Edistää lukemista, kirjallisuutta, kirjakulttuuria, kirjallisuuden alan tuntemusta, tutkimusta, koulutusta ja harrastamista. Kokoaa ja välittää tietoa. - Avaa kirjan ja kirjallisuuden historian ja nykypäivän ilmiöitä sekä tieteen ja taiteen tuoreimpia saavutuksia hauskasti ja älykkäästi. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi - Museokentän valtakunnallinen toimija, toiminta käynnistynyt 1.7.2011. - Suomalaisen kirjan kulttuurihistorian erikoismuseo. - Vahvistaa ymmärrystä sekä lisää tietoisuutta kirjan kulttuurihistoriasta ja kirjallisuuden historiasta sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä eri aikoina. - Harjoittaa tallennusta, tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. - Edistää ja ohjaa museotoimintaa erikoisalallaan ja koordinoi ja kehittää kirja-alan yksiköiden ja toimijoiden keskinäistä yhteistyötä, myös kansainvälisesti. Sastamalan seudun museo - Museokentän paikallinen toimija, siirtyi säätiön hallintaan 1.1.2012. - Vuonna 1932 perustettu kulttuurihistoriallinen museo ylläpitää ja vahvistaa ymmärrystä seudun kulttuurihistoriasta. - Harjoittaa tallennusta, tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. - Toiminta painottuu Sastamalan kaupungin ja entisen Suoniemen kunnan paikallishistorian tallentamiseen. 8
2. HALLINTO 2.1. Hallituksen kokoonpano ja kokoukset Vuonna 2013 Suomen kirjainstituutin säätiön hallitus toimi seuraavassa kokoonpanossa: Eero Niinikoski, hallituksen puheenjohtaja, kulttuurineuvos ja UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja, hallituksen kutsumana jäsenenä (toimikaudet 2009 2013), Eveliina Asikainen, tutkija, biologi, edusti Sastamalan kaupunkia (toimikausi 2012 2013), Toimi Jaatinen, valittiin Tuula Haaviston tilalle kauden 2012 2013 jatkavaksi jäseneksi Tampereen kaupungin edustajana, Maria Härkki-Santala, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi, edusti Hämeenkyrön kuntaa (toimikausi 2013 2014) Kaisa Kirkko-Jaakkola, hallituksen varapuheenjohtaja, FM, edusti Suomen Kulttuurirahastoa ja Tieteellisten seurain valtuuskuntaa (toimikausi 2012 2013), Hannu Nikkilä, hallintojohtaja, edusti Sastamalan kaupunkia (toimikaudet 2004 2014), Matti Posio, päätoimittaja, Lapin Kansa, edusti Kustannus Oy Aamulehteä (toimikausi 2012 2013), Arto Seppälä, kirjailija, edusti Suomen Kirjailijaliitto ry:tä ja Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry:tä (toimikausi 2013 2014), Veikko Sonninen, kirjaporvari, edusti Suomen Kustannusyhdistys ry:tä (toimikaudet 2009 2014). Hallitus kokoontui 5 kertaa: 6.3. Tampereella, 16.4 kevätkokous internet-kokouksena, 27.6. ja syyskokous 10.10 Sastamalassa, syyskokousta jatkettiin 20.11. internet-kokouksena. Suomen kirjainstituutin säätiön 10-vuotistaivalta juhlistettiin järjestämällä kutsuvierastilaisuus perustamispäivänä 10.10. säätiön hallitustyöskentelyyn osallistuneille ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Sastamalan seudun museon neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa, 25.4. ja 7.4.2013. - Paikallismuseon toiminnan suunnittelua ja kehittämistä varten perustetun neuvottelukunnan jäseninä toimivat Sastamalan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nimeäminä lautakunnan puheenjohtaja, kunnallisneuvos Mauri Tuominen ja kotiseutuneuvos Birgit P. Jaakola, Tyrvään seudun kotiseutuyhdistyksen nimeäminä yhdistyksen puheenjohtaja Esko Pietilä ja Veijo Mäkelä sekä säätiön edustajina tutkija Eveliina Asikainen ja museoamanuenssi Maria Pietilä. - Neuvottelukunta kartoitti Sastamalan seudun museon kokoelmatilaongelman ja edisti uusien, korvaavien tilojen saamista. 2.2. Kirjanpito ja tilintarkastajat Kirjapidon, palkanmaksun, viranomaisilmoitukset ja muun rahaliikenteen on hoitanut Tilitoimisto Scantilit Oy, Tampere. Vuoden 2013 tilintarkastajayhteisönä toimi PricewaterhouseCoopers Oy, PWC, päävastuullisena KHT-tilintarkastaja Markku Launis, varamiehenä KHT Janne Rajalahti. 2.3. Vakuutusturva Lakisääteinen tapaturmavakuutus, työntekijäin ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus olivat Vakuutusyhtiö Pohjolassa ja TyEL-vakuutussopimus Ilmarisessa. Sopimus hallinnon ja säätiön vastuuvakuutuksesta on tehty Vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa. Sastamalan kaupunki vastaa omaisuutensa vakuutuksista koskien kiinteistöjä ja kokoelmia. 2.4. Sääntömuutos Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyi Suomen kirjainstituutin säätiön uudistetut säännöt 10.1.2013. Vuoden 2012 aikana käydyn sääntömuutosprosessin tarkoituksena oli uudistaa säännöt vastamaan säätiön laajentunutta toimintaa. 9
2.5. Muutos Sastamalan kaupungin ja säätiön väliseen yhteistyösopimukseen Yhteistyösopimukset Sastamalan kaupungin ja Suomen kirjainstituutin säätiön kesken laadittiin vuonna 2012. Pääsopimus määrittää kaupungin ja säätiön välisen yhteistyön lähtökohdat, työnjaon ja vastuut yleisellä tasolla. Sopimus Sastamalan seudun museon palvelujen tuottamisesta määrittää Sastamalan seudun museo hoidon, säätiö tuottaa museopalveluita sopimuksen liitteessä mainittujen periaatteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Pääsopimuksen tulkintaohjetta muutettiin vuonna 2013. Säätiö jätti huhtikuussa Sastamalan kaupunginhallitukselle kirjelmän Suomen kirjainstituutin säätiön kirjelmä työsopimuslain noudattamisesta. Sastamalan kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.5.2013 38, että Sastamalan kaupungin asettama pääsopimuksen tulkintaohje 18.6.2012 poistettiin lakiin perustumattomana sekä, että kaupunki ei myönnä säätiölle lisäavustusta työntekijöiden vakinaistamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin. 3. TALOUDEN YHTEENVETO 3.1. Yhteenveto kustannuksista Vuoden 2013 kulut olivat yhteensä 594 590,86. Henkilöstökustannukset 397 289,38 Vakinaisen päätoimisen henkilökunnan palkat sivukuluineen olivat 275 125,00. Muut palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 122 164,00. Summat sisältävät lomapalkkavaraukset. Hallituksen jäsenille ei maksettu palkkioita. Kiinteistökustannukset 260 536,07 Summassa on mukana tilakustannukset, jotka eivät sisälly tilinpäätöstietoihin, koska Sastamalan kaupungin Tilakeskus ja Elämänlaatu-osaprosessin välillä on laadittu (kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 15.6.2011 57) vuokrasopimus, jolla käytössä olevat kiinteistöt on luovutettu Säätiön käyttöön. Museotilojen tilakustannukset 2013 olivat yhteensä 246 399,96. Sastamalan seudun museonrakennuksen ja varastotilojen tilakustannukset olivat 73 599,96. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin rakennuksen tilakustannukset olivat 172 800,00. Tilinpäätöksen kiinteistömenot 14 250,93 muodostuvat siivouskustannuksista. Kokoelmatoimintakustannukset 2 705,94 Näyttelytoimintakustannukset 79 412,81 Markkinointi- ja viestintäkustannukset 21 867,45 Muut kustannukset 79 064,35 Muut kustannukset muodostuvat muun muassa yleisötyön kuluista 4 375,56, taloushallinnosta 8 262,42, koulutuksista 2 634,99, atk-kustannuksista 16 876,03, kaupan hankinnoista ja kassajärjestelmästä 8 964,72, toimistokuluista 8 522,10 ja matkakuluista 10 325,13. 10
3.2. Yhteenveto tuloista Vuoden 2013 tulot olivat 518 968,31. Valtionosuus oli 110 697,00 Valtionosuus määritellään Museolaissa 729/1992 ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa 1705/2009. Valtionosuus on laskennallinen ja säätiön saama valtionosuus sisältää neljä henkilötyövuotta. Säätiöllä hallinnoi kahta museota ja valtionosuuden saajan hallinnollisena nimenä on Suomen kirjainstituutin säätiön museot. Valtionavustukset olivat yhteensä 121 488,56 Säätiön hallinnoiman Suomen Kirjainstituutin toimintaan saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta kirjallisuuden, kirjakulttuurin ja lukemisharrastuksen edistämiseksi 100 000. Tätä avustusta ei käytetty museotoimintaan. Hanke Virkeyttä saduista ja tarinoista vanhuksille, jolle Museovirasto myönsi (DNRO 054/12) 20 000, käynnistettiin vuonna 2012. Hanke jatkui 31.5.2013 saakka, ja vuodelle 2013 siirretyn avustuksen osan suuruus 11 588,56. Hankkeesta on laadittu erillinen raportti. Hanke Saavutettavuus, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi (DNRO 170/622/2012) vuonna 2012 erityisavustuksen 6000, toteutettiin vuonna 2013. Hanke päättyi 30.6.2013, ja siitä on laadittu erillinen raportti. Hanke Paikallismuseon kokoelmat verkkoon, jolle saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä (DNRO 108/621/2012) vuonna 2012 Myytti-avustusta avustusta 3 900. Hanke toteutettiin 1.6. 31.8.2013 ja siitä on laadittu erillinen selvitys. Sastamalan kaupungin avustukset olivat yhteensä 454 603,79 Kaupungin yleisavustukset olivat yhteensä 208 203,83 e, säätiön yleistoimintaan 110 550,01 ja Sastamalan seudun museon ylläpitämiseen 97 653,82. Säätiön hallitus saa päättää näiden yleisavustusten käytöstä. Kaupungin yleisavustukset perustuvat vuonna 2012 Sastamalan kaupungin ja Suomen kirjainstituutin säätiön kesken laadittuihin Yhteistoimintasopimuksiin. Sopimukset määrittävät kaupungin ja säätiön välisen yhteistyön lähtökohdat, työnjaon ja vastuut yleisellä tasolla. Pääsopimus Sastamalan kaupungin ja Suomen kirjainstituutin säätiön yhteistoiminnasta, jonka tarkoitus on määrittää kaupungin ja säätiön välisen yhteistyön lähtökohdat, työnjaon ja vastuut yleisellä tasolla. Sopimuksella Sastamalan seudun museon palvelujen tuottamisesta kaupunki ja säätiö sopivat Sastamalan seudun museo hoidosta. Säätiö tuottaa museopalveluita sopimuksen liitteessä mainittujen periaatteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi kaupunki vastasi tilakustannuksista yhteensä 246 399,96. Sastamalan seudun museonrakennuksen ja varastotilojen tilakustannukset olivat 73 599,96. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin rakennuksen tilakustannukset olivat 172 800,00. Tilakeskus ja Elämänlaatu-osaprosessi ovat laatineet (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 15.6.2011 57) vuokrasopimuksen, jolla toiminnassa tarvittavat kiinteistöt on luovutettu Säätiön käyttöön. Tilinpäätöksessä ei ole mukana sisäisinä maksuina suoritetut tilakustannukset. Muut toiminta-avustukset olivat yhteensä 6 000 Muita toiminta-avustuksia ovat saadut lahjoitukset, jotka on saatu säätiön sääntöjen 4 ja tuloverolain 57 1. momentin kohdan 2 mukaiseen toimintaan: UKI Arkkitehdit Oy, Oulu (Y17241652) 2000, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy, Tampere ( Y05307976) 3000, Insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy, Tampere (Y02059989) 1000. 11
Kirjan ystävät -varainhankintakampanja, joka suunnattiin yrityksille ja yhteisöille, käynnistettiin aivan loppuvuonna 2013. Kirjan ystävät lahjoitukset ovat sääntöjen 4 mahdollistamaa normaalia lahjoitustoimintaa eikä lahjoituksille tarvitse nimetä erillistä nimikkorahastoa. Lahjoitusten käyttö kohdistetaan säätiön hallituksen päätösten mukaisesti. Säätiön säännöt 4 määrittelee: Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muillakin tavoin. Säätiö voi hankkia omistukseensa tai hallintaansa kiinteistöjä, rakennuksia, irtainta omaisuutta, erilaisia kokoelmia ja yksittäisiä esineitä. Säätiö voi myös ottaa vastaan lahjoituksia erityisiksi nimikkokokoelmiksi ja -rahastoiksi, joiden tarkoitus on sopusoinnussa säätiön oman tarkoituksen kanssa. Säätiö voi siirtää saamiaan lahjoitus- ja avustusvaroja samoin kuin toiminnasta mahdollisesti kertyviä ylijäämiä erilliseen käyttörahastoon, jota voidaan käyttää säätiön hallituksen harkinnan mukaan toiminnan ylläpitämiseen ja tukemiseen sekä mahdollisten tappioiden kattamiseen. Säätiön toimintaa ei harjoiteta tai museoita ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Säätiöllä voi olla säätiölain sallimaa omatoimista varainhankintaa, joka käytetään säätiön tarkoituksen mukaisen toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Verohallitus on nimennyt säätiön vuosiksi 2009 2013 sellaiseksi tuloverolain 57 :n 1 mom 2 kohdassa tarkoitetuksi säätiöksi, jolle tehdyn vähintään 850 ja enintään 50 000 suuruisen rahalahjoituksen toinen yhteisö saa vähentää tulostaan verotuksessa päätöksessä määritellyin ehdoin (päätös 25.11.2008 Nro 1305/347/2008). Muut hankeavustukset olivat yhteensä 30 000 Jenny ja Antti Wihurin rahastolta vuonna 2012 saatu 20 000 käytettiin kokonaisuudessaan hankkeen Rudolf Koivu 125 vuotta / Näyttely- ja tapahtumakokonaisuus valmisteluun. Jalmari Finnen säätiön vuonna 2013 myöntämä avustus 10 000 käytettiin vuonna 2013 kokonaisuudessaan Jalmari Finnen elämäntyötä ja Kiljusen herraväkeä käsittelevän näyttelyja toimintakokonaisuuden toteuttamiseen. Oman varainhankinnan tulot olivat yhteensä 42 806,35. Suomen kirjainstituutin säätiön hallinnoimien kolmen yksikön, Suomen Kirjainstituutin ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin ja Sastamalan seudun museon, toiminta on pääosin avointa ja ilmaista. Pukstaavin tuotteita on myynnissä myös Tiedekirjakaupassa. 12
Pääsymaksutulot olivat 16 195,80. Alv 0%. Pukstaavin pääsylippujen hinnat olivat aikuisille 6, eläkeläisille, opiskelijoille, varusmiehille ja työttömille 4. Vähintään 10-hengen ryhmille liput maksoivat 5 / hlö. Vuosikortin hinta oli 18, joka mahdollisti jatkuvan vapaan pääsyn. Alle 18-vuotiaat ovat ilmaisia. Sastamalan seudun museoon oli vapaa sisäänpääsy. Palvelutulot olivat 4 240,00. Alv 0%. Palvelutuotteina olivat ryhmäopastukset. Opastuksen hinta oli 60 ja koululaisopastus 35. Opastuskielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Oman henkilöstön toteuttamien opastusten lisäksi on opastuksia ostettu ostopalveluna koulutetuilta oppailta. Tuotemyyntitulot olivat yhteensä 19 270,56. Tuotemyyntituloista kirjamyynti oli 11 543,00. Alv 9%, lahjatavaramyynti 7 499,83. Alv 24% ja Tiedekirjassa myynnissä olleet tuotteet 227,43. Kaupan hankintoja ja kassajärjestelmän ylläpitoa ei ole vähennetty summasta. Pukstaavin museokaupan tuotteet liittyvät Pukstaavin näyttelyn sisältöihin, Bäckmanin taloon tai kirjakulttuuriin. Kaupassa on myynnissä omia tuotteita ja myyntitilituotteita, esimerkiksi käsin sidottuja muistikirjoja, kirja-aiheisia koruja, kirjoja, kuten kirjahistoriallisia teoksia ja aapisia. Vuonna 2013 tuotettiin uusia tuotteita, esimerkiksi postikortteja. Muut tulot olivat yhteensä 3 099,99, alv 24% Muut tulot koostuvat tilavuokrista. Tilavuokraukseen on hyödynnetty yleisöpalvelu- ja tapahtumatiloja, joita ovat modernein av-laittein varustettu sali noin 50 hengelle, siihen liittyvät kaksi noin 10 hengen pienryhmätilaa sekä vaate- ja saniteettitilat. Tilavuokrausasiakkaina ovat olleet yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Tapahtumasalissa on järjestetty niin kokouksia, koulutuksia, syntymäpäivä- ja ylioppilasjuhlia, häitä ja sukukokouksia. Museon aukioloaikoina tilan vuokra oli 18 / alkava tunti ja muina aikoina 25 / alkava tunti, ja 1.9. alkaen vastaavat hinnat olivat 22 ja 45. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 3.3. Yhteenveto taloudesta Säätiön rahaliikenne on keskitetty Vammalan Seudun Osuuspankkiin. Säätiön peruspääoma 39 800 oli 31.12.2013 suuruudeltaan 35 153,29 euroa. Arvonlisävelvolliseksi Säätiö on merkitty 1.6.2011 alkaen. Savo-Karjalan yritysverotoimiston ennakkoratkaisun 11E119 päivämäärällä 15.6.2011 mukaisesti museokaupan myynti on katsottu korttien ja kirjanmerkkien myyntiä lukuun ottamatta elinkeinotoiminnaksi, josta on maksettava tuloveroa. Säätiön toiminta on yleishyödyllistä, ja se täytyisi katsoa kokonaisuudessaan tuloverovapaaksi, mutta asian valmistelu on vielä kesken. Säätiön tilikauden 2013 tulos oli -75 395,12, joka kirjataan voitto ja tappio tappiotilille. Negatiivisen tuloksen keskeisin syy oli näyttelyn Hurjaa menoa! Kiljusen herrasväen vallaton maailma toteuttaminen, johon ei saatu haettuja avustuksia. Henkilöstökulut nousivat edellisestä vuodesta tuntuvasti. Tornihuvilan näyttely edellytti yhden henkilön jatkuvaa paikallaoloa. Lisäksi tiedottajan ja asiakaspalveluvastaavan tehtäviä hoidettiin siirtovaiheen aikana päällekkäisellä henkilöstöllä. 13
4. HENKILÖSTÖ, HENKILÖTYÖVUODET JA TOIMITILAT Henkilötyövuodet, henkilöstö, nimikkeet, työsuhteet Vuoden 2013 henkilötyövuosien määrä on 11,7 kun mukana on myös ostopalvelujen työtunnit. Valtionosuutta saatiin 4 henkilötyövuodelle. Kun vielä valtionavustuksen turvin toteutettujen hankkeiden henkilötyö vähennetään, jää valtionosuuteen oikeuttavista henkilötyövuosista puuttumaan 5,7. Liitteenä tämän toimintakertomuksen lopussa on henkilötyövuosilaskelma, josta ilmenee henkilöstö, nimikkeet, koulutus ja työsuhteen luonne ja pituus. Ks LIITE / kesken. Henkilöstön kouluttautuminen on ollut aktiivista. Henkilökunta on osallistunut koulutustilaisuuksiin yhteensä 57 työpäivän verran. Koulutuksista mainittakoon Pukstaavissa toteutettu henkilöstölle suunnattu museopalveluiden 2-päiväinen tuotteistamiskoulutus, johon liittyi yksiköllisiä ja ryhmävälitöitä. Kouluttajana toimii Marja Toivonen, tutkimusprofessori, VTT. Tavoitteena oli muun muassa määritellä museon omat erityspiirteet ja tavat kertoa niistä, löytää tarpeet, joihin voidaan tarjota ratkaisuja sekä tuotteistaa palvelut myyntikuntoon. Henkilökunnan viikkopalavereita järjestettiin yhteensä 31 kertaa. Lisäksi eri kokonaisuuksia työstävät tiimit kokoontuivat tarvittaessa. Kehityskeskustelut toteutettiin maalikuussa. Koko päivän kestäviä suunnittelupäiviä pidettiin kaksi kertaa ja virkistyspäiviä kaksi kertaa. Työterveyshuolto tilattiin Akaasia Liikelaitokselta (Y0144411-3), joka sisältää lakisääteisen, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon, yleisen tason mukaisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon. Vuonna 2013 tehtiin työhyvinvointikysely, jonka pohjalta käynnistettiin työilmapiirin kehittäminen. Henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus ottaa influenssarokote, testauttaa kuntonsa ja lisäksi osallistua juoksutestiin ja jokaisen työpisteet käytiin läpi työergonomian näkökulmasta. Toimitilat Kaikki kiinteistöt ovat Sastamalan kaupungin omistuksessa. Kaupunki vastaa omaisuutensa ylläpidosta ja on sitoutunut kehittämään ja uudistamaan kiinteistöjä. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa sijaitsee osoitteessa Marttilankatu 12, 38200 Sastamala. Sastamalan seudun museon näyttely- ja toimistotilat sijaitsevat osoitteessa Jaatsinkatu 2, 38210 Sastamala. Vuonna 2013 oli käytössä kolme erillistä varastoa. Säätiön käsikirjasto- ja työtilaa on väliaikaisesti Sastamalan kaupunginkirjaston yhteydessä osoitteessa Sillankorvankatu 1, 38210 Sastamala. Tornihuvila, joka sijaitsee Pukstaavin pihapiirissä, toimi vaihtuvien näyttelyiden tilana. Nikkarityylinen asuinrakennus on peräisin 1890- luvulta. Tornihuvilan ulkoasu remontoitiin alkuvuodesta Sastamalan kaupungin saaman Euroopan aluekehitysrahaston tuen turvin. 14
5. TOIMINTA, PAINOPISTEET JA TULOKSET 5.1. PAINOPISTEET Suomen kirjainstituutin säätiön toiminnan painopistealueina olivat kolmen yksikön toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen. Suomen Kirjainstituutin painopisteenä oli lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin yleisö- ja näyttelytyö ja Sastamalan seudun museon näyttelyn uudistustyö ja kokoelmien digitointi. Säätiön tarkoitusta toteutettiin myös Pukstaavin pihapiirissä sijaitsevassa Tornihuvilassa, joka valjastettiin elämykselliseksi kirjakulttuuriseksi toimintapisteeksi näkökulmana Jalmari Finnen tuotanto ja erityisesti Kiljusten herraväen touhukas elämä. Lisäksi vuonna 2013 oli käynnissä viisi hanketta, joista tarkemmin kappaleessa 6. 5.2. KÄVIJÄMÄÄRÄT JA AUKIOLO Kävijämäärät Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin museokävijöiden kokonaismäärä oli 16 827 henkeä, josta maksaneita oli 3 159, päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien kävijöitä 3 144 ja Tornihuvilassa vierailleita 6 395. Sastamalan seudun museon kokonaiskävijämäärä oli 167 henkeä. Ilmaiskävijöihin, 13 835 henkeä, kuuluvat alle 18-vuotiaat, median edustajat, OAJ-kortilla opettajat, päiväkotiopettajat, muiden museoiden henkilöstö, oppaat, ryhmämatkailijoiden ryhmänjohtajat ja autonkuljettajat sekä liikuntarajoitteisten avustajat sekä Sastamalan seudun museon kävijät. Lisäksi ilmaiskävijöitä vierailee vapaalipuilla, joita usein luovutetaan esimerkiksi palkintoina. Muita kävijöitä oli yhteensä 2 288. Muihin kävijöihin lasketaan ulkopuolisten museon tiloissa järjestämiin tapahtumiin osallistuneet 2 240 henkeä ja asiantuntijapalvelukäynnit 48 kpl. Asiantuntijakäynnit liittyvät kokoelmien ja arkistoaineistojen käyttöön, joita oli 41 kpl ja hankerahoitukseen, museopedagogiikkaan ja näyttelytoteutuksiin tietoa, neuvoja tai mallia hakeneisiin, joita oli 7 käyntiä. Lisäksi Pukstaavin muita kävijöitä, jotka eivät sisälly edellisiin, olivat kahvilan asiakkaat, joille loppuvuodesta oli tarjolla myös valokuvanäyttely Bäckmanin perhealbumista. Pukstaavin kahvilayrittäjänä toiminut Harri Niinivuo jäi eläkkeelle huhtikuussa. Pukstaavin kahvilapalvelut tuotti 1.5.2013 alkaen Huittisten Wanha Pappila, jota emännöi Hanna Koivuniemi. Aukiolo Aukiolopäiviä oli yhteensä 546 päivää ja tunteja yhteensä oli 3 606 tuntia. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi oli avoinna 324 päivää / 2144 tuntia, Tornihuvila oli avoinna 221 päivää / 1456 tuntia, ja Sastamalan seudun museo yhden päivän / 6 tuntia. Kesäkuukausina Pukstaavi oli avoinna kaikkina päivinä maanantaista perjantaihin kello 10 18 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10 17. Talvikaudella Pukstaavi oli avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11 17. Lisäksi Pukstaavi oli avoinna tilauksesta. Tornihuvila avattiin 4.5.2013 väliaikaisena vaihtuvien näyttelyiden tilana. Se oli avoinna kesäkuukausina maanantaista perjantaihin kello 10 18 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10 17. Talvikaudella Tornihuvila oli avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11 17. Lisäksi Tornihuvila oli avoinna tilauksesta. 15
5.3. YLEISÖTYÖ 5.3.1. Yleisötyö, tapahtumakerrat ja osallistujamäärät Suomen kirjainstituutin säätiö toteutti aktiivista yleisötyötä Suomen Kirjainstituutissa, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa ja Tornihuvilassa. Vuonna 2013 panostettiin erityisesti museopedagogiseen toimintaan ja lukemisen edistämiseen. Yleisötyön tapahtumakertoja oli yhteensä 308 kpl, joista lapsille ja nuorille suunnattuja oli 187 kpl, ikääntyneille suunnattuja 24 kpl ja muuta yleisötyötä 96 kpl. Yleisötyötapahtumiin osallistui yhteensä 5954 henkeä, joista lapsia ja nuoria oli 3180 ja palvelukotien ja vastaavien toimipisteiden senioreita 233. Yleisötyö jaotellaan näyttelyopastuksiin, työpajoihin, luokkaretkipaketteihin ja muihin yleisötapahtumiin. Näiden lisäksi on Pukstaavissa ja Sastamalan seudun museossa ollut yhteistyötahojen toteuttamia tapahtumia, joiden luku- ja osallistujamäärä eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin. 5.3.2. Näyttelyopastukset Näyttelyopastuksia toteutettiin yhteensä 87 kpl, joista päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaopastusten lukumäärä oli 40. Näyttelyopastuksiin osallistui yhteensä 2135 henkeä, joista 720 lasta, nuorta ja opiskelijaa. Esimerkkeinä mainittakoon Kiljus-näyttelyyn liittyneet rooliopastukset. Rooleissa toimi muun muassa Kiljusten poikien opettaja, Kiljus-sanomien toimittaja ja Kiljusten palvelijatar. (27kpl, 260/240). Rupatteluopastuksia toteutettiin yhteensä 9, joihin osallistui noin 100 aikuista. Lukuintopedagogisia opastuksia toteutettiin 3 kpl, näihin osallistui 45 aikuista. 5.3.3 Työpajoja Työpajoja järjestettiin yhteensä 61 kpl ja niihin osallistui yhteensä 1398 henkeä. Näistä päiväkotilaisille, koululaisille ja opiskelijoille suunnattuja oli 57, ja niihin osallistui 1250 lasta ja nuorta. Kuvitusnäyttelyyn Metka matka liittyneet Agenttityöpajat esikoululaisille ja Sinisen kärpäsen sirkus päiväkoti-ikäisille (7kpl, 100/25). Kuvissa Koiramäen päiväkodin lapsia Sinisen kärpäsen sirkus -työpajassa. Satuseikkailu-työpajoja toteutettiin kaksi. Lukuinto-työpajoja toteutettiin 22 museolla ja kouluilla. Näistä 8 oli animaatio-työpajoja. Museoiden yö-tapahtumassa toteutettiin 6 työpajaa, aiheina jonglööraus, keppihevosten teko, sarjakuvat ja pinssit sekä kirjaltaja Raimo Rajalan vetämät kirjapainotyöpajat. Lasten lystit -tapahtumassa järjestettiin 3 työpajaa. 16
Kiljus-näyttelyyn liittyviä työpajoista, joita toteutettiin yhteensä 17 kpl, esimerkkeinä mainittakoon Kummitus-työpajat ja Kiljusten joulu-työpajat liittyen tonttulakin tuunaamiseen, joulukoristeiden askarteluun ja Kiljusten joulukuusen rakentamiseen. Kuusi Kiljus-aiheista työpajaa toteutettiin kahdessa turkulaisessa alakoulussa. Kuvissa Muistolan koulun vierailemassa Kiljusissa 23.5.2013. Koululaiset osallistuivat työpajoihin Outi Lähteenlahden opastuksella opiskellen muun muassa Kiljus-aakkosia. 17
5.3.4. Luokkaretkipaketit Luokkaretkipaketteja oli yhteensä 16 kpl. Yxi kelwollinen keksintö liittyi kirjapainotaidon historiaan. Kiljus-näyttelyyn liittyvien luokkaretkipakettien työpajoissa hyödynnettiin sanomalehti-muodossa tehtyä näyttelyesitettä, Kiljus-Sanomia. Lehteä käytettiin pedagogisena oppimateriaalina näyttelyyn tutustumisessa. Lehti lähetettiin luokkaretkikävijöille etukäteen. Kuva luokkaretkeläisestä sanomalehtityöpajassa. 5.3.5. Muita yleisötapahtumia Muita yleisötapahtumia, jotka järjestettiin museon omissa tiloissa tai omien tilojen ulkopuolella, toteutettiin yhteensä 149 kpl, joista lapsille ja nuorille suunnattuja oli 74. Osallistujia oli yhteensä 3018, joista lapsia ja nuoria 920. Kirjailijakahveilla Pukstaavissa tavattiin kuusi suomalaista eturivin kirjailijaa. Suosituissa tapahtumissa kirjailijantiestään tarinoivat Pirjo Tuominen 27.1., Eeva-Kaarina Aronen 24.2., Matti Rönkä 24.3., Hannu Mäkelä 29.9., Claes Andersson 27.10. ja Leena Lehtolainen 24.11. (300) Lukupiiri, joka kokoontui Pukstaavissa 8 kertaa, keskittyi uuteen suomalaiseen kirjallisuuteen ja keskusteluaiheilla oli vaihtuvat teemat. Novellituokioita toteutettiin kuusikertaa yhteistyössä pääkirjaston kanssa kirjastossa. Pyysalon novelleja ääneen luki 17.9. luki kiikkalainen rap-artisti Juju. Juha Seppälän novelleja luki 1.10. Tyrvään Sanomien päätoimittaja Hannu Virtanen. Sinikka Nopolan novelleja luki 15.10. Päivi Mäki-Kerttula Sastamalan kirjastolta. Maritta Lintusen novelleja luki 29.10. toimittaja Paula Lehdistö. Maria Jotunin novelleja luki 12.11. Sanna Asikainen Pukstaavista. Juhani Ahon novelleja luki 26.11. Veli-Pekka Bäckman. Bäckmanin talon muistelupiiri tapasi Pukstaavissa 7 kertaa. Kuvassa Bäckmanin talon muistelupiiriläiset tarkastelevat taloon historiaan liittyviä valokuvia tammikuussa 2013. 18
Ikäihmisten muistelupiirejä ja lukunurkkia toteutettiin 17 kpl muun muassa Suodenniemen, Mouhijärven, Äetsän, Karkun ja Punkalaitumen ikäpisteissä, Hopun vanhainkodissa ja sen päivätoimintakeskuksessa sekä Luhatuulen hoitokodista. Ääneenlukutuokioita järjestettiin Hopun vanhainkodin eri osastoilla 4 kertaa. Museolehtori Sanna Asikainen luki ääneen Sarkiaa, Ahon lastuja ja Kiljusten ravustusreissun. Satutunnit kevätkaudella liittyivät Pukstaavin satujunan satukirjahahmoihin. 15 päiväkoti- ja kouluryhmää tarttui mahdollisuuteen osallistua satutuokioon. Satutunteja kesä- ja syksykaudella oli yhteensä 38 kertaa liittyen Kiljusen herrasväen seikkailuihin. Satutunnit pidettiin Kiljusten herrasväen asuttamassa Tornihuvilassa. Lukijana toimi muassa tyrvään murteen taituri Armi Hohko, joka esiintyi Kiljusten poikien kummitäti Hilja Hiljanderina. Satupäivää vietettiin lokakuussa Täti Taikakynän johdolla kaksi kertaa. Museoiden yö-tapahtuma toteutettiin toukokuussa yhteistyössä Sastamalan nuorisovaltuuston ja Sastamalan oppaiden kanssa. Kaikenikäisille suunnatussa tapahtumassa oli Täti Taikakynä, Armi Hohkon ja Matti Kankaanniemen leikkisä Murremittelö, jossa käännettiin kuuluja kirjallisuussitaatteja tyrvääksi, työpajoja, opastettuja kierroksia Kiljus-näyttelyyn ja pihaleikkejä, Nuorisovaltuuston keskustelutilaisuus sekä musiikkiopiston järjestämää musisointia. ( Lasten lystit-tapahtuma järjestettiin 11.8. Jalmari Finnen syntymäpäivänä. Tarjolla oli teatteria, työpajoja ja opastuksia. Kiljusten joulu-tapahtuman 30.11. kaikki 150 osallistujaa osallistuivat myös työpajoihin. Renessanssin 4 Ässää -konsertti toteutettiin yhteistyössä Sastamala Gregorianan kanssa. Koko perheen klovnikonsertti houkutti paikalle runsaasti osallistujia. Sastamalalaisen kirjallisuuden historia -luentosarjaa veti dosentti Mikko Lahtinen. Yhteistyössä Sastamalan opiston kanssa luentoja toteutettiin kevätkaudella 6 kerta. Kurssin teemoja olivat: Mitä kirjallisuus on? ja Sastamalalaisia kirjailijoita, joista läpi käytiin Johan Paulinus, Anders Wanochius, Anders Lizelius, Tuomas Ragvaldinpoika, Antero Warelius ja Theodolinda Hahnsson. Lasten kulttuuripolku hankkeen luentoja oli yhteensä 8 kertaa. Suomen viime sodat ja kamppailu itsenäisyydestä on Sastamalan seudun museon ja Sastamalan Opiston yhteistyössä toteuttama luentosarja. Erkki Aaltosen 8.4. luennon aiheena oli Tarvitsiko Suomi sodissaan apua, entä Neuvostoliitto? ja 28.10. Auto sodassa. IhmeFilmi-elokuvakasvatushankeen kautta Pukstaavissa syksyllä esitettiin nuorille suunnattuja elokuvia. Lukuinto-tapahtumia, joita oli 7 kpl, osallistujat olivat oppilaita, opettajia, vanhempia, yliopistonlehtoreita ja pilottityöryhmä. Pukstaavi 2 vuotta syntymäpäiväpiknik jouduttiin sateen sattuessa järjestämään sisällä. Esiintymässä oli Kiikan torvisoittokunta ja jonglööri Jani Suihkonen Jean Fontaine. Tarjolla kaksi Kiljus-opastusta. Vanhan kirjallisuuden päivät -tapahtumaan osallistuttiin tuottamalla erikoisohjelmaa Pukstaavissa ja oman esittelypisteen kautta Sylvään koululla. Lisäksi Kiljusten pojat Mökö ja Luru markkinoivat Kiljusnäyttelyä jakaen Kiljus-sanomia. Pukstaavin päänäyttelyyn johdatettiin draamahahmojen kautta. F.E. Sillanpään kunniaksi toteutettiin Pukstaavissa pienoisnäyttely ja Myllykolun kesäteatteri esitti katkelman näytelmästä Ihmiselon ihanuus ja kurjuus. Sastamalan seudun museo 80 vuotta vietettiin 6.6. avoimien ovien päivänä. Tarjolla oli pullakahvit, perinneleikkityöpajoja, valokuvien tunnistusta sekä mielimuseon suunnittelutehtävä laputuskampanja. 19