KK 22112000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 22112000 vp Polttonesteiden verotuksen keventäminen Eduskunnan puhemiehelle Raakaöljyn hinnankorotuksen ja kotimaisten polttonesteiden rajun verotuksen vuoksi auton käyttökustannukset ovat nousseet sietämättömiksi. Suomi on harvaan asuttu maa, ja varsinkin maaseutualueella oman auton käyttö on pakon sanelema tosiasia työssäkäynnin ja päivittäisten palvelujen hankkimisen kannalta. Auton hankintahinta on Suomessa kansainvälisesti arvioiden lähes maailman korkein. Lisäksi auton omistavat joutuvat maksamaan veroluonteisena maksuna auton käyttömaksun. Välttämättömästi autoa tarvitsevat tuntevat täysin kohtuuttamiksi nykyiset polttonesteiden hinnat, jotka ovat kohonneet parissa vuodessa yli 50 prosenttia. Yleisesti käytetty 95-oktaaninen bensiini maksaa nykyisin yli 7 markkaa litralta. Samaa polttoainetta sai vuonna 1998 noin 4 markan litrahinnalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka korkeaksi polttonesteiden hinnan on noustava, jotta hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nykyisen polttonesteiden verotuskäytännön muuttamiseksi? Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000 Lauri Oinonen /kesk Sulo Aittaniemi /alk Jaana Ylä-Mononen /kesk Versio 2.0
KK 22112000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym. Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 22112000 vp: Kuinka korkeaksi polttonesteiden hinnan on noustava, jotta hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nykyisen polttonesteiden verotuskäytännön muuttamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Polttoaineen kuluttajahinta muodostuu useista eri tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat raaka-aineen maailmanmarkkinahinta, jalostus- ja jakeluketjun erilaiset kustannukset ja katteet tuotteesta sekä erilaiset verot. Suomessa on viimeksi korotettu moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteveroa syykuun alusta vuonna 1998. Tämänjälkeen tapahtuneet polttoaineen hinnan muutokset ovat johtuneet muista tekijöistä kuin verotason nostamisesta. Näistä tärkein hintaan vaikuttanut tekijä on ollut raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, joka on kolminkertaistunut viime ja kuluvan vuoden aikana. Yhdellä valtiolla, kuten Suomella, ei ole todellisia mahdollisuuksia puuttua maailmanmarkkinoiden toimintaan ja tasata verotuksenisin keinoin hintojen muutoksia. Tarkasteltaessa kysymystä kokonaisuutena pidemmällä aikavälillä on vaikea väistää öljyn maailmanmarkkinahintojen kohoamista, koska öljyvarat ovat rajalliset. Ei ole myöskään mahdollista määrittää mitään yksiselitteistä polttoaineen hintarajaa, johon val- tion pitäisi reagoida verotasoa muuttamalla, eikä valtion tehtävänä ole muutoinkaan puuttua vapaastija tehokkaasti toimivien markkinoiden toimintaan. Kysymyksessä on todettu, että bensiiniä olisi vuonna 1998 voinut hankkia noin neljän markan litrahinnalla. Ainakin Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton tilastojen mukaan 95-oktaanisen bensiinin kuluttajahinta oli vuonna 1998 alimmillaan 5,16 ja korkeimmillaan 5,73 markkaa litralta. Kysymyksessä on myös viitattu autosta kannettavaan niin sanottuun käyttömaksuun ja auton korkeaan hankintahintaan Suomessa verrattaessa sitä toisiin maihin. Kuitenkin verrattaessa tieliikenteen verotusta suhteutettuna bruttokansantuotteeseen Suomessa kannettavien tieliikenteen erityisverojen tuotto on ED-maiden keskitasoa. Eräänä hallitusohjelman tavoitteena on työn verotuksen keventäminen tuloverotusta alentamalla. Se, samoin kuin matkakulujen vähennysten korottaminen, kohdistuu myös autonkäyttäjiin ja harvaan asuttujen seutujen asukkaisiin. Polttoaineiden, erityisesti moottoribensiinin, verotasoon vaikuttavat fiskaaliset tarpeet. Tämän lisäksi verotuksen tarkoituksena on korkean hinta- ja verotason avulla pyrkiä supistamaan polttoaineiden kulutusta ja samalla myös vähentämään haitallisia päästöjä. Verotason alentamiseen öljytuotteiden hintojen alentamiseksi tai vakauttamiseksi ei ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. Polttoaineiden verojen alentaminen olisi myös poissa tuloverojen alentamiselta eikä se näin vastaisi hallitusohjelman tavoitteita eikä se olisi myöskään polttoaineverotuksen ympäristötavoitteiden mukaista. 2
Ministerin vastaus KK 221/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym. Hallitus ei suunnittele toimenpiteitä polttoaineiden hinnanmuodostukseen vaikuttamiseksi polttoaineveroa alentamalla. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 3
KK 221/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym. Ministerns svar Tili riksdagens talman 1 det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, tili behörig medlem av statsrådet översänt följande skriftliga spörsmål SS 22112000 rd av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent. m.fl.: Hur högt får priset på flytande bränslen stiga för att regeringen skall vidta åtgärder i syfte att ändra nuvarande praxis för beskattning av flytande bränslen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Konsumentpriset på bränsle är beroende av många olika faktorer, av vilka de viktigaste är världsmarknadspriset på råvaran, olika kostnader i raffinerings- och distributionskedjan och täckningsbidraget för produkten samt olika acciser. 1 Finland höjdes accisen på motorbensin och dieselolja senast vid ingången av september 1998. De förändringar som därefter har skett i bränslepriset har berott på andra omständigheter än höjning av skattenivån. Den viktigaste av dessa faktorer som inverkar på priset är världsmarknadspriset på råolja, som har tredubblats under detsenaste året och i år. En enskild stat, som t.ex. Finland, har inga reelia möjligheter att påverka verksamheten på världsmarknaden och med skattetekniska mede1jämna ut förändringar i priserna. Om frågan betraktas som en helhet på längre sikt, är det svårt att undvika att världsmarknadspriserna på olja höjs eftersom oljetillgångarna är begränsade. Det är inte helier möj1igt att faststälia någon entydig gräns för bränslepriset på viiken staten borde reagera genom att ändra på skattenivån. Det är inte helieri övrigt statens uppgift att ingripa i verksamheten på en marknad som fungerar fritt och effektivt. 1 spörsmålet sägs att man kunde köpa bensin till ett pris av ca fyra mark per liter 1998. Åtminstone en1igt Olje- och Gasbranschens Centra1förbunds statistik var konsumentpriset på bensin med oktantalet 95 däremot som lägst 5,16 och som högst 5,73 mk per liter 1998. 1 spörsmålet hänvisas också tili den s.k. bruksavgiften för bilar och det höga anskaffningspriset för en bil i Finland jämfört med andra länder. Om man emeliertid betraktar beskattningen av vägtrafiken i relation tili bruttonationalprodukten, motsvarar intäkterna av de specialskatter som uppbärs för vägtrafiken i Finland den genomsnittliga nivån i EU-länderna. Ett må1 i regeringsprogrammet är lätta på beskattningen av arbete genom att göra inkomstbeskattningen lindrigare. Detta liksom även höjningen av avdragen för resekostnader berör också människor som använder bil och invånarna i glesbygder. Det är fiska1a behov som inverkar på skattenivån för bränslen, särskilt motorbensin. Utöver detta syftar beskattningen dessutom till att minska bränslekonsumtionen med hjälp av en hög pris- och skattenivå och samtidigt också till att minska på de skadliga utsläppen. Det finns inga statsekonomiska möjligheter att sänka skattenivån för att priserna på oljeprodukter skali kunna sänkas elier stabiliseras. En sänkning av bräns1eaccisen skulie också gå ut över en minskning av inkomstskatterna och således inte motsvara må1en i regeringsprogrammet, vi1ket inte helier skulie stämma överens med de miljömässiga må1en för bränslebeskattningen. 4
Ministerns svar KK 22112000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym. Regeringen planerar inga åtgärder för att påverka prisbildningen vad gäller bränslen genom en sänkning av bränsleaccisen. Helsingfors den 30 mars 2000 Finansminister Sauli Niinistö 5