summa 2 2015 MCI AU K TO R I S O I D U N T I L I TO I M I S TO N A S I A K A S L E H T I Näin syntyy VEROTUSPÄÄTÖS 3 Kesätyön säännöt 6 Tehoa taloushallintoon
SISÄLTÖ 2/2015 6 Vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa on useita muutoksia. TIESITKÖ? Kesäloma on annettava ajalla 2.5.-30.9. Julkaisija Taloushallintoliiton Julkaisut Oy yhteistyössä Suomen Taloushallintoliitto ry:n kanssa Päätoimittaja Juha Ahvenniemi Toimitus MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki Painosmäärä 5 000 kpl Paino Libris Oy ISSN 1795-4800 4 Hae työterveyshuollon kuluista korvausta Taloushallintoon tehokkuutta 8Näin syntyy verotuspäätös PÄÄKIRJOITUS Juha Ahvenniemi päätoimittaja Sähköinen taloushallinto mitä muuta TILITOIMISTOPALVELUT elävät sähköistymisen aikaa. Uusia mahdollisuuksia on tarjolla ja tilitoimistot joutuvat arvioimaan asiakkaiden kanssa, mitkä palvelut parhaiten sopivat kenellekin. Pienyrityksen tarpeet taloushallinnossa ovat usein hyvin erilaiset verrattuna isompiin yrityksiin, mutta molempien kohdalla tavoitteena on tehostaa prosesseja ja tarjota entistä laadukkaampaa palvelua. Vaikka taloushallinnon perusrutiineihin tuodaan uusia sähköisiä ratkaisuja, mikään kone ei korvaa ammattiosaamista, joka liittyy kirjanpitäjän ja tämän tilitoimiston talousosaamiseen. Hyvä kirjanpitäjä hallitsee kirjanpidon, tilinpäätösten, veroasioiden, palkka-asioiden ja eri yhteiskunnallisten velvoitteiden takana olevat monimutkaiset säännökset ja osaa soveltaa niitä oikein. Kun mietit sähköisiä ratkaisuja talousasioidesi hoitoon, on oikein kysyä neuvoa omalta tilitoimistoltasi. Tilitoimiston intressi on asiakkaiden tarpeiden kokonaisvaltainen tunnistaminen ja hyvä asiakaspalvelu. Haetaan siis yhdessä parhaita ratkaisuja. s Juha Ahvenniemi on Taloushallintoliiton toimitusjohtaja. Taloushallintoliitto on auktorisoitujen tilitoimistojen ja taloushallinnon palveluja tarjoavien konsulttiyritysten valtakunnallinen toimialajärjestö. 2 SUMMA 2/2015
LYHYESTI Markku Ojala, Taloushallintoliiton asiantuntija 15 vuotta täyttänyt voi allekirjoittaa oman työsopimuksensa. Nuori töihin kesäksi? Muistathan nämä säännöt KESÄ ON KOHTA, ja nuoret osallistuvat jälleen työelämään. Nuoriin työntekijöihin sovelletaan osin omia työsuhde- ja työsuojelusääntöjä. Lainsäädännössä nuorena työntekijänä pidetään alle 18-vuotiasta työntekijää. 15 vuotta täyttänyt saa tehdä itse työsopimuksen ja hänet voi ottaa myös vakinaiseen työsuhteeseen, jos hän suorittanut oppivelvollisuuden. Alle 15-vuotiaan työsopimuksen allekirjoittavat hänen huoltajansa (yleensä isä tai äiti). 14 vuotta täyttänyt tai kalenterivuoden aikana täyttävä saa olla kevyessä työssä enintään puolet koulun loma-ajasta. Tätä nuorempi voi olla töissä vain aluehallintoviraston luvalla tilapäisenä esiintyjänä tai avustajana taide- ja kulttuuriesityksissä. 15 vuotta täyttäneen työaika on sama kuin täysi-ikäisten, myös ylitöiden teettäminen on sallitua tietyin rajauksin. Alle 15-vuotiaan työpäivä saa olla enintään 7 tuntia. Ylitöitä ei saa teettää, töiden tekemistä iltaisin on rajoitettu ja yötyö on kielletty. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut esimerkkiluettelon nuorille vaarallisista töistä. Niitä ei saa teettää lainkaan alle 16-vuotiailla ja heitä vanhemmilla vain tietyin edellytyksin. s SANOTTUA 61 prosenttia uusista kansanedustajista on sitä mieltä, että yrityksen pitäisi voida maksaa alv vasta, kun on saanut myymistään tuotteista tai palveluista rahat. NÄIN SUOMEN YRITTÄJÄT KERTOO VERKKOSIVUILLAAN VAALIKONEESEEN ANNETTUISTA VASTAUSKSISTA. KIINTEISTÖVERON QR-KOODI EI TOIMI VUODEN 2015 kiinteistöveron tilisiirrossa oleva QR-koodi on virheellinen, eikä veron maksaminen mobiililaitteella onnistu koodin avulla. Verohallinto tiedotti virheestä maaliskuun loppupuolella. Kiinteistöveron eräpäivät ovat 7.9. ja 2.11.2015. Veron voi maksaa muilla kiinteistöveropäätöksessä kerrotuilla maksutavoilla. LASKUILLE MAKSUAIKAKATTO 1.5.2015 alkaen yritysten välisissä uusissa sopimuksissa maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Kyse on niin sanotusta maksuehtolakiin tehdystä muutoksesta. Selvitysten mukaan 44 prosenttia pk-yrityksistä on joutunut sopimaan yli 30 päivän maksu ajoista. 7.5. TAI 13.5. ovat yksityishenkilöiden ja vähäistä liike- ja ammattitoimintaa sekä vähäistä maataloustoimintaa harjoittavien henkilöiden veroilmoitusten palautuspäivät vuodelta 2014. Oikea palautuspäivä on merkitty esitäytettyyn veroilmoitukseen. pk-yrityksistä 40% pitää työllistämisen esteenä kysynnän riittämättömyyttä tai epävakaisuutta kevään 2015 pk-yritysbarometrin mukaan. SUMMA 2/2015 3
LYHYESTI Mutta onhan se maailman tehottomin tulonsiirto, koska suurituloiset käyttävät enemmän rahaa ruokaan ja näin saavat rahallisesti suuremman hyödyn. NÄIN VM:N ALIVALTIOSIHTEERI TIMO VIHERKENTTÄ RUOAN ARVONLISÄVERON ALENTAMISKESKUSTELUUN TILISANOMISSA 2/2015. Hae työterveyshuollon kuluja kesäkuun loppuun mennessä TYÖNANTAJA saa Kelalta korvausta tilikauden aikana syntyneistä työterveyshuollon kustannuksista. Hakuaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä. Suurimmalla osalla suomalaisista yrityksistä tilikausi on kalenterivuosi, joten hakemus viime vuodelta pitää jättää Kelaan käytönnössä kesäkuun loppuun mennessä. Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöille minimissään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut, joihin sisältyvät muun muassa terveystarkastukset työsuhteen alussa ja määräajoin. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi niin halutessaan järjestää työntekijöilleen kattavamman yleislääkäritasoisen sairaanhoidon osaksi työterveyshuoltoa. Työterveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus ei ole riippuvainen työsuhteen pituudesta tai muodosta. Työnantajan kuuluu järjestää työterveyspalvelut, jos yrityksessä on yksikin työsuhteessa oleva työntekijä. Työterveyspalvelut on tarkoitettu myös yrittäjille, mutta yrittäjän työterveyshuolto on vapaaehtoista. Kela korvaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista noin 60 prosenttia ja sairaanhoidosta noin puolet. Korvausten saamisen edellytyksenä on, että yrityksellä on kirjallinen työterveyshuoltosopimus ja niin sanottu työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jonka työantaja ja palveluntuottaja laativat yhdessä. s ILMIANNA VEROVILPPI VEROHALLINTO avasi tammikuun loppupuolella 2015 vero.fi-sivustolla verkkolomakkeen verovilppivihjeitä varten. Se toivoo lomakkeesta ensisijaista ilmoittamistapaa. Verohallinnon mukaan se saa yksityishenkilöiltä vuosittain noin 3 000 erilaista vihjetietoa. Saaduista vihjeistä noin 40 50 prosenttia johtaa johonkin selvittelytoimeen, ja verotarkastus käynnistyy noin 15 20 prosentissa tapauksista. Verohallinto perusti vuosi sitten helmikuussa erityisen impulssiryhmän vihjetietojen vastaan ottoa ja käsittelyä varten. ARVONLISÄVEROLLISEN toiminnan alaraja nousee 8 500 eurosta 10 000 euroon ensi vuoden alusta. Alarajaan liittyvä veronhuojennus nousee puolestaan 22 500 eurosta 30 000 euroon. 10 v ON NYT JATKAJALLA AIKAA maksaa maa tilan ja yrityksen sukupolven vaihdoksessa määrätty huojennettu lahja- ja perintövero. Aiemmin aika oli 5 vuotta. 4 SUMMA 2/2015
TIESITKÖ tämän? vuosilomasta? 1. Työntekijälle on annettava kesäloma lomakautena 2.5. 30.9. 2. Talviloma on annettava 1.10. 30.4. välisenä aikana. 3. 18 arkipäivää ylittävä osa lomasta voidaan sopia pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. ALV-RATKAISU JÄI TEKEMÄTTÄ HALLITUS ei tehnyt odotettua ehdotusta niin sanottuun maksu perusteiseen arvonlisäverotukseen siirtymisestä pienyritysten verotuksessa. Lakiehdotuksen antaminen eduskunnalle jää näin uuden hallituksen varaan. Kaavaillussa maksuperusteisessa arvonlisäveromallissa yritys olisi voinut kohdentaa myyntien veron ja ostojen vähennettävän veron laskun päiväyksen sijaan sille kuukaudelle, jona yritys saa tai tekee maksun. Palkkaratkaisuista sovitaan kesäkuussa TYÖMARKKINOIDEN keskusjärjestöt kokoontuvat kesäkuussa 2015 keskustelemaan palkkaratkaisusta työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannelle vuodelle. Työllisyys- ja kasvusopimus on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 25.10.2013 allekirjoittama sopimus, jonka piirissä on yli 90 prosenttia palkansaajista. Sopimuksen mukaisesti laaditut eri alojen uudet työehtosopimukset astuivat voimaan omaan tahtiin sen jälkeen, kun aiemmat sopimukset päättyivät. Työllisyys- ja kasvusopimus on kolmivuotinen, ja palkankorotuksista sovittiin kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Kolmannen vuoden korotuksista päätettiin, että siitä sovitaan työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kesken kesäkuun 2015 puoliväliin mennessä. Mikäli sopua ei synny, alakohtaiset työehtosopimukset voidaan irtisanoa päättymään kahden ensimmäisen vuoden jälkeen. Tehtävät sopimukset päättyvät alakohtaisesti marraskuun 2016 ja tammikuun 2017 välillä. Keskitetyn palkkaratkaisun lisäksi työllisyys- ja kasvusopimukseen sisältyi työmarkkinoiden keskusjärjestöjen käymät neuvottelut eläkeuudistuksesta. Myös työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamisesta oli tarkoitus päästä sopuun. Tavoitteena oli tarkastella muun muassa työehtosopimusten velvoittavuutta ja noudattamista, rikkomisesta seuraavia sanktioita ja erimielisyyksien ratkaisumenetelmiä. Neuvottelujärjestelmän uudistaminen ajautui umpikujaan alkuvuodesta 2015. Sopuun ei siis päästy tässä asiassa s NELJÄNNES pk-yrityksistä arvioi rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen vuoden aikana melko tai erittäin paljon. Lähde: TEM TILAAJAN on selvitettävä sopimuskumppanilta kohta myös lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen. Eduskunta on jo hyväksynyt lain ja se tullee voimaan ensi syksynä. SUMMA 2/2015 5
Teksti: Riikka Hirsimäki Kuva: istockphoto Näin tehostat TALOUSHALLINTOA Yritysten taloushallinnossa aikaa tuhlaantuu paljon turhaan manuaaliseen työhön. Yritysten taloushallinnossa aikaa tuhlaantuu paljon turhaan manuaaliseen työhön. Esimerkkejä tuhlatusta työajasta ovat esimerkiksi laskujen tulostus, postitus, saapuneiden paperisten laskujen pyöritys ja mapittaminen sekä tietojen käsin syöttäminen eri järjestelmiin. Tietojen käsin syöttämisessä on myös suuri näppäilyvirheiden riski, joka saattaa pahimmassa tapauksessa tulla yritykselle todella kalliiksi. Sähköiset järjestelmät tehostavat taloushallintoa ja säästävät useita työtunteja kuukaudessa. Säästöäkin tärkeämpää on se, että sähköisten järjestelmien avulla olet jatkuvasti ajan tasalla ja pystyt reaaliaikaisesti seuraamaan saatavien, velkojen ja pankkitilin tilannetta, kertoo Taloushallintoliiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen. Sähköinen taloushallinto vähentää myös virheitä, kun esimerkiksi laskun sisältö luetaan suoraan tietojärjestelmään, eikä tietoja tarvitse näppäillä käsin. Sähköisesti saapunut lasku voidaan maksaan suoraan pankkiohjelmalla, jolloin sekä lasku että maksu ovat valmista kirjanpitoaineistoa, Mäkinen jatkaa. Sähköisestä laskutuksesta ja kirjanpidosta saat lisätietoa omalta tilitoimistoltasi. Suurin osa tilitoimistoista käyttää sähköisiä järjestelmiä. Lue lisäksi nämä Vuokko Mäkisen laatimat viisi vinkkiä taloushallinnon sähköistykseen. s Sähköinen taloushallinto vähentää virheitä. 6 SUMMA 2/2015
1. Laskuta sähköisesti Tee myyntilaskut sähköisinä ja lähetä verkkolaskuja. Työaikaa ei kulu enää tulostamiseen, laskujen kuorittamiseen ja postitukseen. Tämä toimintatapa nopeuttaa myös rahaliikennettä. Löydät sopivan ohjelman laskuttamiseen tilitoimistosi kautta tai etsimällä esimerkiksi pilvipalveluratkaisuja internetistä. 2. Vaadi muilta sähköisiä laskuja Jos vaadit muilta sähköisiä laskuja, sinun aikasi ei mene enää paperilaskujen pyörittämiseen, lajitteluun, mapittamiseen tai skannaamiseen. Laskut tulevat suoraan laskujen hyväksymisjärjestelmään tarkastettavaksesi. Laskun hyväksymisen jälkeen se voidaan maksaa suoraan pankkiohjelmalla, jonka jälkeen sekä lasku että maksu ovat valmista kirjanpitoaineistoa. 3. Vaadi tilitoimistolta sähköistä palvelua Suurin osa yrityksen raportoinnista perustuu kirjanpitotiedon hyödyntämiseen. Jos tieto on sähköisessä järjestelmässä, raportointi tehostuu. Suuri osa tilitoimistoista käyttääkin jo sähköisiä järjestelmiä. Vaadi tilitoimistoltasi sähköisiä toimintatapoja. 4. Sähköinen arkisto helpottaa arkea Sähköinen taloushallinto luo sähköistä arkistoa, joka luonnollisesti vie paperista arkistointia vähemmän tilaa toimistolla. Sähköinen arkisto on lisäksi helpompi pitää järjestyksessä. Kirjanpitoaineiston tulee olla saatavilla vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisestä ja tilinpäätöstiedot kymmenen vuotta. Sähköinen arkisto vie siis paljon vähemmän hyllytilaa. 5. Raportointi helpottuu Yrityksiltä vaaditaan monenlaisia viranomaisraportteja. Esimerkiksi rakentamispalveluita käyttävät yritykset joutuvat raportoimaan Verohallinnolle alihankintasopimuksiin kirjatut urakkahinnat ja toteutuneen urakkalaskutuksen. Kun nämä tiedot ovat saatavilla helposti sähköisestä kirjanpitoaineistosta, raportointi helpottuu ja aikaa tietojen etsimiseen kuluu vähemmän. SUMMA 2/2015 7
Näin syntyy verotuspäätös Verotuspäätös on verotuksen lopputulos, joka erittelee verotuksen perusteena käytetyt tulot ja niistä tehdyt vähennykset. 8 SUMMA 2/2015
L I S Ä A RVOA Teksti: Laura Lähdevuori Kuvat: istockphoto Esitäytetyn veroilmoituksen mukana tuleva verotuspäätös on alustava laskelma verotettavasta tulostasi. Se on laskettu niiden tietojen perusteella, joita Verohallinto on saanut tuloistasi ja vähennyksestäsi. Jos tietoja on tarve täydentää tai korjata, syksyllä saa uuden verotuspäätöksen. Uuden verotuspäätöksen voi saada silloinkin, kun Verohallinto on saanut korjattuja tietoja muualta. Verohallinnossa veroilmoitukset aiheuttavat aina kyselyitä, myös osakeyhtiöiden osakkaiden verotuksessa. Usein tarkistetaan, miten tiedot pitää ilmoittaa, ja varmistetaan että sähköisestikin voi ilmoittaa. Toki sitäkin kysytään, miten laskelmat ovat syntyneet, sanoo ylitarkastaja Jenni Heikkilä Verohallinnosta. Parhaiten tietoa löytyy esitäytetyn veroilmoituksen erittelyosasta, missä jokaisesta tulotiedosta on erittely. Esimerkiksi osingot näkyvät per osinko eriteltynä: kuka on jakanut, mikä on osingon määrä, monelleko osakkeelle sekä jako ansio- ja pääomatuloon. Verotuspäätöksellä näkyy vain yhteissummat osinkojen veronalaisista osuuksista. Osingot askarruttavat Useimmat yrittäjäosakkaiden kysymykset liittyvät osinkotuloihin ja jonkin verran osakaslainaan. Osinkotuloissa askarruttaa, miten niitä verotetaan ja miten jako ansio- ja pääomatuloon on tehty. Lisäksi joskus voi olla vieraampaakin se, että osinko voi olla ansiotuloa. Verohallinto saa tiedot osingoista niitä jakavalta yhtiöltä. Osakkeen matemaattinen arvo näkyy osinkojen erittelytiedoissa. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtiön nettovarallisuus ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Ansio- vai pääomatuloa? Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan verovapaaseen tuloon, pääomatuloon ja ansiotuloon. Jos osingonsaaja on omistajayrittäjä, hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta vähennetään ennen jakoa osakaslaina eli rahalaina, jonka osakas tai hänen perheenjäsenensä on saanut yhtiöstä. Jos osingonsaaja on yrittäjäosakas, vähennetään hänen osakkeiden matemaattisesta arvosta myös yhtiön varoihin kuuluvan asunnon arvo, jos asunto on osakkaan omassa tai perheen käytössä. Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus riippuu siitä, jakaako yhtiö osinkona enemmän vai vähemmän kuin 8 prosenttia laskettuna osakkeen matemaattisesta arvosta. Jos yhtiö jakaa osinkona enintään 8 prosenttia, osingosta on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa. Silloin kun osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia. Osingonjaon ollessa suurempi kuin 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta laskettuna, 8 prosentin ylittävästä osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Osinkotuloissa askarruttaa jako pääoma- ja ansiotuloon. Vuoden 2014 alusta ennakonpidätys on toimitettava myös muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön luonnolliselle henkilölle maksamista osingoista. Osinkoihin rinnastetaan myös osinkoina verotettava varojenjako vapaasta omasta pääomasta. Ennakonpidätys on 7,5 prosenttia 150 000 euron rajaan asti. Rajan ylittävästä osasta ennakonpidätys on 27 prosenttia. Osinkoa jakava yhtiö seuraa samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä. Pääomatulon veroprosentti on 30 prosenttia ja pääomatulojen 40 000 euroa ylittävältä osalta 32 prosenttia verovuonna 2014. YEL on vähennys YEL-vakuutusmaksut määritetään arvioidun työtulon mukaan. Työtulolla hinnoitellaan yrittäjän työpanos, eli arvioitu työtulo ei ole sama kuin yrityksestä saadut voitot. YEL-maksut voi vähentää kokonaan verotuksessa. Osingonjakajan on vuosi-ilmoituksella maksetuista osingoista ilmoitettava, jos osingonsaaja on YEL:n mukaan vakuutettu osinkoa jakavan yhtiön toiminnasta. SUMMA 2/2015 9
MCI Esimerkki osingonjaosta YEL-maksut voi vähentää verotuksessa kokonaan. Osakas oli tilikauden 2013 päättyessä velkaa yhtiölle 20 000 euroa. Hän omisti tilikauden päätöshetkellä 15 prosenttia yhtiön osakkeista. Osakas saa yhtiöstä vuonna 2014 osinkoa 10 000 euroa. Osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 50 000 euroa. Ennen kuin lasketaan, mikä osuus osingosta on verovapaata tuloa, pääomatuloa tai ansiotuloa, osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakaslaina: Osakkeiden matemaattinen arvo 50 000 e osakaslaina 20 000 e Jäännös = 30 000 e Ilmoitus tarvitaan, jotta sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu voidaan määrittää oikein perustein, sillä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun perusteena käytetään YEL:n mukaista vuoden työtuloa niiltä osin kun se korvaa ansiotulot. Omistajayrittäjä on henkilö, joka omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Työntekijäin eläkelain mukaan yrittäjäosakkaana pidetään osakasta, joka on yhtiössä johtavassa asemassa ja jolla on yksin enemmän kuin 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai äänivallasta. Yrittäjäosakkaana pidetään myös johtavassa asemassa työskentelevää osakasta joka yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa yli 50 prosenttia osakkeista, vaikka oma omistusosuus olisi enintään 30 prosenttia. s 8 % x 30 000 e = 2 400 e, josta on veronalaista pääoma - tuloa on 25 % ja loput 75 % kokonaan verovapaata tuloa. Ylimenevästä osingon osasta, 7 600 eurosta: veronalaista ansiotuloa on 75 % x 7 600 e = 5 700 e ja loput verovapaata tuloa 25 % x 7 600 e = 1 900 e. Ansiotuloja verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaan, eli ansiotulojen veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. Osakas maksaa veroa ansiotulo-osingosta, 5 700 eurosta, oman veroprosenttinsa mukaan, esimerkiksi 37 % x 5 700 e = 2 109,00 e. Lisää tietoa: vero.fi/unohdapaperi veronmaksajat.fi Anna palautetta lehdestä ja voita iphone 6 Plus! summa 2 2015 AUKTORISOIDUN TILITOIMISTON ASIAKASLEHTI Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi /summa Näin syntyy VEROTUSPÄÄTÖS 3 Kesätyön säännöt 6 Tehoa taloushallintoon Vastaaminen on helppoa. 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/summa. 2. Merkitse numerosarja 2715 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua! Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iphone 6 Plus -puhelin. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. 10 SUMMA 2/2015
KOLUMNI Pauli Vahtera Viron veromalli toimii Suomessakin Yrityksen toiminnan paras rahoitusmuoto on oma tulo rahoitus. Yhteiskunta rajoittaa tulorahoituksen käyttöä investointeihin ja myöhempien tappioiden kattamiseen verotuksella. Osakeyhtiössä nirhaistaan tuloksesta 20 prosenttia. Henkilöyhtiöissä ja toiminimissä verojen osuus tulorahoituksesta on tätäkin suurempi. Progression takia investointeihin tarvittavasta rahasta voi lähes puolet mennä verottajalle. Todellisuudessa tilanne on paljon huonompi. Yritykset joutuvat sitomaan varoja vaihto-omaisuuteen, myyntisaamisiin ja ennakkomaksuihin. Niitä ei saa vähentää verotuksessa lainkaan. Käyttöomaisuuden menot saa vähentää poistoina vuosikymmenten kuluessa. Investoinnit on kuitenkin maksettava heti. Verottamalla kassavirtatulosta verot maksettaisiin vasta kun investointien ja käyttöpääomarahoituksen jälkeen jää rahaa kassaan. Kassavirtaverotus vastaisi palkansaajien verotusta. Olen kirjoittanut kassavirtaverotuksen puolesta yli 20 vuotta. Yrittäjät sen ovat ymmärtäneet, mutta eivät muut, eivät edes verotuksen asiantuntijat. Siksi olen siirtynyt kannattamaan Viron yritysverotusta Suomeen. Virossa yhtiö ei maksa tuloksesta veroa. Yhtiö maksaa nostetun osingon veron 21 prosenttia. Tämän ansiosta pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen kaikki verot jäävät Viroon. Suomessa voitaisiin helposti siirtyä samanlaiseen verotukseen. Kun osakas ottaa tulonsa palkkana, maksetaan siitä normaali ansiotulon vero. Kun osakas ottaa tulonsa osinkoina, yhtiö maksaa osingoista yhteisöveron 20 prosenttia. Osakas maksaa saamastaan netto-osingosta pääomatuloveron. Toiminimet ja henkilöyhtiöt maksaisivat ansiotuloveron yksityisotoista. Voimme luopua nettovarallisuuden vaikutuksesta osinkojen verotukseen. Jos Viron verotusta sovellettaisiin Suomessa, vuoden 2015 vero kannoilla olisi keskitulon 40 000 euron palkkavero 23 prosenttia kuten kaikilla palkansaajilla. Jos tulon ottaa osinkoina, maksaisi yhtiö veroa 20 prosenttia ja osakas sen päälle 18 prosenttia. Yrityksen ja osakkaan yhteisverotusta joudutaan kohtuullistamaan katsomalla yhtiön maksama vero osin osakkaan ennakkoveroksi. Yhteisöveron määrä vuonna 2013 oli 4,6 miljardia euroa. Tämä verokertymä alenisi uudistuksen jälkeen. Sekä arvonlisäverot että työntekijöiden ja osakkaiden palkkaverot lisääntyisivät. Valtio ei menetä mitään. Liian aikaisin maksetut verot siirtyisivät myöhempään ajankohtaan, mikä olisi oikeudenmukaista ja kohtuullista. Verokertymä lisääntyisi investointien ja niiden tuomien työpaikkojen kautta. Olen siirtynyt kannattamaan Viron yritysverotusta. Pauli Vahtera on vuosikymmenten hioma taloushallinnon huippuammattilainen. Hänellä on taito katsoa yrittäjyyttä ja taloushallintoa yhtä aikaa läheltä ja kaukaa. Juuri siksi hänen tarkkanäköiset oivalluksensa puhuttelevat. SUMMA 2/2015 11
Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Suomen Taloushallintoliitto ry Puh. 09 6850 570 www.taloushallintoliitto.fi