VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com
2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman laajuus 3 3. Lähtötiedot 4 3.1 Vesihuolto nykytilanteessa 4 3.1.1 Vedenhankinta 4 3.1.2 Viemäröintijärjestelmä 4 3.1.3 Yleisuunnittelualueen vesihuolto 4 3.2. Yleissuunnittelualueen vesihuolto 4 3.2.1. Maaperä ja putkien linjaus 4 3.2.2. Suunnittelussa käytetty kartta-aineisto 4 3.2.3. Nykyinen vesihuollon järjestely alueella 4 3.2.4 Asukamäärä- ja kiinteistötiedot 5 4. Runkovesijohto 5 4.1. Yleistä 5 4.2. Vedenkulutus ja hankinta 5 5. Viemäriverkosto 6 5.1. Yleistä 6 5.2. Mitoitus 6 5.3. Viemärin sijoitus 7 5.4. Jätevedenpumppamot 7 6. Rakennuskustannukset 7 7. Rakennussuunnitelmat 7 Liitteet: - Suunnitelmaselostus - Yleissuunnitelma 1:20000 - Kustannusarvio - Alustava aikataulu - Pohjavesialuekortti - Yleiskartta 2
3 1. Johdanto Sälinkään kylä sijaitsee, Mäntsälän kunnan luoteisosassa, alueen kasvu jatkuu tasaisesti joka vuosi. Alueen asutus on sijoittunut Kilpijärven valuma-alueelle. Kilpijärvi on matala ja runsaasti rehevöitynyt järvi. Suunnitteilla olevan vesiosuuskunnan keskitetty jätevesien käsittely vähentää huomattavasti tulokuormia vesistöön vähentäen rehevöitymistä. Mäntsälän kunnan Kilpijärven vedenottamo sijaitsee myös ko. järven rannalla. Kyläkeskuksen jätevesien ylivuotojen purkuoja purkaa vedenottamon valuma-alueella, joka on luokiteltu kakkosluokan pohjavesi alueeksi. Sälinkään kylässä on todettu kiinteistökohtaiset vedenhankinta ratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta. Saatavan veden laadussa ja määrässä on todettu puutteita. Samoin kiinteistökohtaiset jätevesien puhdistusjärjestelmät ovat puutteelliset, varsinkin kun kyseessä on runsaasti Kilpijärven valuma-alueella olevia kiinteistöjä. Viemäröimättömän haja-asutuksen määrä tarkastelualueella on tällä hetkellä noin. 250 kiinteistöä. Tämän yleissuunnitelman, joka kattaa Sälinkään kylän ja Kaanaan alueen, tavoitteena on tarkastella alustavasti haja-asutusalueen vedenhankintaa, vedenjakeluun tarvittavien runkolinjojen sekä alueen viemäröintiä varten tarvittavien viettoviemäreiden sekä painejohtojen sijainti, tekniset ratkaisut sekä alustavat rakennuskustannukset vesi-ja viemäriverkoston rakentamislaajuuden ja toteutusvaiheiden valmistelua varten. Mäntsälän kunnanhallitus on antanut lausunnossaan v.2006 Uudenmaan ympäristökeskukselle vesihuollon kehittämisohjelmassa, Sälinkään nostamista kolmannesta korista ensimmäiseen koriin. 2. Yleisuunnitelman laajuus Sälinkään Vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemärijärjestelmä on suunniteltu kattamaan koko Sälinkään kyläkeskuskuksen sekä osittain Kaanaan seutua. Suunnitteluhanke on toteutettu esisuunnitelman ja yleissuunnitelman välimuotona maastossa, maastossa katsotut runkolinjojen ja liittyjien sijainnit on tarkasteltu useampaan otteeseen. Maastossa tehdyt mittaukset ovat olleet tulevien runkolinjojen pumppamoiden kairaukset sekä Koivulähteen ja Vähäkylän alueen välisen pellon pintavaaitus, sekä linjojen alku myötäilee Ins. Paavo Ristolan aiemmin laatimaa suunnitelmaa osin. Muut tarvittavat mittaukset ja verkostonmitoitus laaditaan rakennussuunnitelma vaiheessa. 3
4 3. Lähtötiedot 3.1. Vesihuolto nykytilanteessa 3.1.1 Vedenhankinta 3.1.2. Viemäröintijärjestelmä Sälinkään kyläkeskuksessa on tällä hetkellä n. 10 kiinteistöä liittynyt Mäntsälän Veden vesi-ja viemäriverkostoon. Oitista tuleva vesijohto kulkee Sälinkään kyläkeskuksen läpi, vesijohdon yhteyteen on myös rakennettu jätevesiviemäri, mikä on yhteydessä Mäntsälän Kirkonkylän jätevedenpuhdistamoon. Otettava vesimäärä mitataan tulevan verkoston liittymispisteessä Alueella on tällä hetkellä vain kyläkeskuksen osalta keskitetty viemäröinti, kiinteistöt ovat liittyneet Mäntsälän Veden verkostoon, tulevaan osuuskuntaan liittyvien kiinteistöjen jätevesien käsittely on hoidettu kiinteistökohtaisesti. 3.2 Yleisuunnittelualueen vesihuolto 3.2.1 Maaperä ja putkien linjaus Suunnittelualueella on suoritettu johtolinjojen sijoitus maastoon silmämääräisesti ja noudattaen nykyisiä maaston topograafisia muotoja. Linjapumppaamojen maaperän soveltuvuus on tutkittu painokairauksilla, tutkimusten perusteella maapeä on moreenia ja savea. Johtolinjoille on haettu edullisin linjaus, vesi- ja viemärijohtojen sijainti noudattaa tienvarsia ja peltojen reunoja. 3.2.2 Suunnittelussa käytetty kartta-aineisto Suunnittelussa on käytetty Mäntsälän kunnasta saatua numeerista peruskartta-aineistoa. 3.2.3. Nykyinen vesihuollon järjestely alueella Alueen kiinteistöt toimivat tällä hetkellä vesihuollon osalta kiinteistökohtaisin ratkaisuihin. Puhdasvesi otetaan omasta kaivosta ja jätevedet johdetaan umpikaivoihin tai saostuskaivojen kautta maastoon. 4
5 3.2.4 Asukasmäärä- ja kiinteistötiedot Tiedot suunnittelualueelta olevista kiinteistöistä on saatu osuuskunnalta ja Mäntsälän kunnan Vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Tietojen avulla on saatu asukasmäärät vesihuoltolinjojen läheisyydessä oleville kiinteistöille. Tämän hetkinen asukasmäärän yhteenveto on esitetty myöhemmin. Suunnitelman mitoitusarvoina käytetyt asukasmäärä ja vedenkulutustiedot edustavat Mäntsälän kunnassa tällä hetkellä todettuja lukuja. Mitoitusajankohtana lukuina on käytetty kunnasta saatuja arvioita väestömäärän ja vedenkulutustietojen kehittymisestä. Kiinteistöjen sijaintitietoja on saatu Mäntsälän kunnalta saadun pohjakartan perusteella. Loma-asuntojen liittymismäärä tässä vaiheessa on hyvin pieni, tulevaisuudessa liittymismäärä tulee kasvamaan verkoston laajentumisen myötä. 4. RUNKOVESIJOHTO 4.1. Yleistä 4.2. Vedenkulutus ja hankinta Suunnittelualueen kiinteistöjen vedenjakelua varten on suunniteltu runkojohdot, jotka linjaukseltaan noudattavat olemassa olevia teitä ja peltoalueita. Runkojohdoista rakennetaan tonttijohdot liittyville kiinteistöille, joita ei ole esitetty tässä yleissuunnitelmassa. Liitteenä olevassa yleissuunnitelmassa on alustavasti esitetty runkojohtojen sijainti. Rakennussuunnittelun yhteydessä mitoitus tulee tarkistella, kun tiedossa on liittymispisteen painetaso, solmupisteiden korkeudet ja tiedot liittyjistä. Samassa yhteydessä tarkastellaan vaatiko rakennettava vesijohtoverkosto paineenkorotus aseman, koskien lähinnä Kaanaan seudun aluetta. Mäntsälän kunnan kasvuennusteiden mukaan Sälinkään ja Kaanaan seudun asukasmäärä tulee nykyisestä n.800:sta kasvamaan n.1000:een vuoteen 2020 mennessä, nyt tehtävän yleissuunnitelman mukaiseen keskitettyyn vesihuoltoon liittyy n. 450 asukasta. Mäntsälän kunnan rakentama vesijohto yhteys Hausjärveltä riittää kattamaan tulevaisuuden puhtaan veden tarpeen Sälinkään ja Kaanaan kylissä. 5
6 5. VIEMÄRIVERKOSTO 5.1. Yleistä 5.2. Mitoitus Sälinkään kylästä on jo rakennettu Hausjärveltä tulevan vesijohdon kanssa paineviemäri Mäntsälän kirkonkylälle asti. Osa kyläkeskuksen kiinteistöistä on jo liittynyt Mäntsälän veden verkostoon. Nykyisen paineviemärin kapasiteetin riittävyyden on tarkistellut Ins. Paavo Ristola Mäntsälän veden toimeksiannosta, putkiston mitoitus riittää kattamaan nykyisen osuuskunnan jätevesimäärät ja jättää kasvuvaraa osuuskunnalle. Osuuskunnan runkolinjaan joudutaan, sen pituudesta ja viettoviemärialueista johtuen, sijoittamaan myös ns. linjapumppaamoita, jotka tulevat jäämään alueen osuuskunnan huollettavaksi. Suunnitelualueelta tuleva jätevesimäärä ja verkoston mitoitusta varten tarvittava jätevesimäärä voidaan arvioida alueen vedenkulutuksen ja asukamäärän mukaisesti. Pumppaamoihin tulevien vesimäärien perusteella paineviemäreiden putkikooksi valitaan NS 150 80 mm muoviputki (160 6 PEH, 110-6 PEH ja 90-6 PEH). Viettoviemärinä käytetään muoviputkia, joiden koko on NS 200 150 (200 ja 160 M). Viettoviemärin kaivona käytetään tehdasvalmisteisia teleskoopilla varustettuja tarkastuskaivoja. Yleissuunnitelmassa on esitetty linjapumppaamoiden sijainnit, rakennussuunnittelun yhteydessä tehdään tarvittavat korkeusaseman mittaukset. Linjapumppaamoiden maaperä on kairattu laadittaessa yleissuunnitelmaa. Kiinteistöjen kiinteistökohtainen pumppu mitoitetaan kun tiedetään kiinteistön korkeusasema. Yleissuunnitelma vaiheessa ei ole verkostoa mitoitettu mitoitusohjelman avulla, mitoituksen tarkempi tarkastelu tehdään rakennusssuunnitelun yhteydessä. Nyt putkikoot on määritelty vesimäärien mukaan taulukoista. 6
7 5.3. Viemärin sijoitus 5.4. Jätevedenpumppaamot Viemäröintijärjestelmän viettojohdot ja painejohdot sijoitetaan samaan kaivantoon vesijohdon kanssa, noudatellen teiden varsia, peltoalueita ja muita sopivia maastokohtia. Linjapumppamot sijoitetaan solmukohtiin ja alueille mille rakennetaan viettoviemäreitä kokoamaan alueelta syntyvät jätevedet. Linjapumppamot mitoitetaan johtolinjojen ja tarvittavien staattisen nostokorkeuden mukaan. Pumppujen yksityiskohtainen mitoitus tehdään johtolinjojen rakennussuuunnitelun yhteydessä. Kiinteistökohtaiset jätevedenpumppaamot ja painejohdot mitoitetaan rakennussuunnittelun yhteydessä. Kiinteistöpummpuina käytetään silppuri- tai repijäpumppuja, jolloin kiinteistökohtainen painejohto voidaan mitoittaa taloudellisesti. 6. RAKENNUSKUSTANNUKSET Laaditun yleissuunnitelman mukaisen vedenjakelu- ja viemäröintijärjestelmän rakennuskustannukset on arvioitu johtopituuksien ja keskimääräisten yksikköhintojen avulla. Kustannusarvioon on huomioitu arvioidut kiinteistöpumppaamot ja linjapumppaamot. Koko suunnittelu-alueen vesihuollon järjestämiseksi tarvittavan verkoston rakennuskustannukset ovat yhteensä n. 2,08 milj. euroa (alv 0%) 7. RAKENNUSSUUNNITELMAT Hankkeen rakentamista varten johtolinjoista laaditaan rakennussuunnitelmat, joihin kartan lisäksi tehdään tarvittavat maastomittaukset, pituusleikkaukset, poikkileikkaukset, linjapumppaamoiden mitoitus sekä hankekohtainen työselitys. Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Oy Saki Salo 7